Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite 189

Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite 1 195 Mikkelin kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivu 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 37 Mikkelin toimintakeskus ry, Lentokentänkatu 17, 50150 Mikkeli, Pekka Patama, Merja Airas Pöytäkirjanote 307 / 000 / 2015 Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja kaupungin välisen kehittämiskumppanuussopimuksen päivittäminen Valmistelijat Pekka Patama (p. 944 7942270) ja Merja Airas (044 794 2071), sp. etunimi.sukunimi at mikkeli.fi Kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välille tehtiin kehittämiskumppanuussopimus, mikä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 10.3.2014. Sopimus tukee Mikkelin kaupungille kohdistuvaa työmarkkinatuen kuntaosuuden laskua, jota ei saada laskemaan pelkillä kaupungin omilla toimenpiteillä. Toimintaa on nyt toteutettu 9 kk. Ja sopimuksen tavoitteet ovat täyttyneet sopimuksen mukaisesti. Sopimus on syytä kuitenkin päivittää vastaaman asiakaskunnan monimuotoisuutta siten, että työllistämiseen saadaan enemmän joustavuutta. Myös terminologiaa on täsmennetty. Sopimuksen sopimusrakennetta eikä tavoitteita ole muutettu. Päivitetty sopimus on liitteenä. Asiaa selostetaan tarkemmin kokouksessa. Kehittämiskumppanuussopimus (päivitetty) Liite 4 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan päivitetyn sopimuksen ja valtuuttaa kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan tekemään sopimukseen tarkennuksia siltä osin kuin katsovat tarpeelliseksi ennen

Mikkelin kaupunki Ote pöytäkirjasta Sivu 2 sopimuksen allekirjoitusta. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että Armi Salo-Oksa ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta sekä 5.2.2015 yleisesti nähtävänä olleesta pöytäkirjasta jäljennetyn otteen oikeaksi todistaa Mikkelissä 5.2.2015. Ari Liikanen hallintojohtaja Tiedoksi Yhteystiedot Mikkelin Toimintakeskus ry Keskushallinto Hallinnollinen osasto Raatihuoneenkatu 8-10 50100 Mikkeli Puhelin: 044 794 2031 Faksi: (015) 194 2040 Sähköposti: ari.liikanen@mikkeli.fi

Seuraamme kaupungin väestön lukumäärän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto. Työttömyyden vertailu tehdään Etelä-Savoon ja koko maahan. Etelä-Savoon kuuluu Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnat. Lisäksi seuraamme alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta samalla aikajanalla Mikkelin kaupungissa. Tilastointiin on lisätty avoimet työpaikat. Tilastoinnissa esitellään myös työmarkkinatuen kuntaosuusvertailu 11 kaupungista. Kerran vuodessa tehdään vastaava tilastointi 4 suurkaupungista. Tilastot ovat informatiivisia, vertailtavia ja niiden toivotaan antavan kuvaa sekä perusteluja erilaisille kehittämistoimenpiteille. Tilastoista tehdään pienimuotoinen yhteenveto. Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite 2 195 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut (Ekk) 2015 Lisätietoja: kehityspäällikkö Merja Airas, p. 044 7942071, sp. merja.airas@mikkeli.fi (tilastojen laatija) ja palvelupäällikkö Pekka Patama, p. 044 794 2270, sp. pekka.patama@mikkeli.fi Lähteet: Tilastokeskus, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Ely-keskus ja Kelasto. Tilastot Etelä-Savon tunnusluvuista kunnittain on käytettävissä kunkin kuukauden 21.-28. päivän jälkeen. Aineisto julkaistaan kaupungin www-sivuilla ja kaupungin yleisellä W-alueella (julkaisut, kk valtuustoraportointi -2015) Lähdeaineiston pohjatieto on tallennettu R:/keskushallinto/Ekk/tilastot.

Mikkelin kaupungin väkiluvun kehitys 15 kuukauden aikajanalla 54699 54800 54750 54700 54650 54664 54652 54633 54643 54684 54644 54659 54628 54726 54720 54600 54572 54550 54500 54500 54501 54517 54450 54400 54350 54300 54250 54200

Mikkelin kaupungin absoluuttisen väkilukumäärän kuukausimuutos 15 kuukauden aikajanalla 98-6 -21 160 140 126 120 100 80 60 40 20 0 29 1 16 41 15-20 -40-60 -80-100 -12-19 -61-72 -40-31

-7 2011 2012 2013 2014 2015 Mikkelin kaupungin väestön kokonaismuutoksen kehitys v. 2011-2015 (kumulatiivinen) (vuosille 2014 ja 2015 on laitettu luvut) 150 100 126 117 94 50 0 48 24 0 6 57 11 28-50 -59-100 -136-134 -117-150 tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk.

tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. 77 2011 2012 2013 2014 2015 Mikkelin kaupungin muuttoliikkeen kehitys v. 2011-2015 (kumulatiivinen kokonaisnettomuutto) (vuosille 2014 ja 2015 on laitettu luvut) 200 170 140 110 80 53 130 145 136 58 108 81 106 50 40 20 14-10 -36-40 -70-95 -73-60 -100

tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. -84 2011 2012 2013 2014 2015 Luonnollisen väestömuutoksen kehitys v. 2011-2015 kumulatiivinen (syntyneet ja kuolleet) (vuosille 2014-2015 on laitettu luvut) 60 40 20 0-20 -5-4 -16-14 -28-22 -40-60 -42-40 -60-57 -52-51 -70-76 -80-100 -120

Yhteenvetoa Mikkelin kaupungin väestötiedoista Väestönkehitykseen vaikuttaa merkittävästi työpaikat, ympäristö ja palvelut. Mikkelin kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 alussa 54 635 (lopullinen väkiluku). Ennakkoväkiluku vuoden 2015 tammikuussa oli 54 726. Tammikuussa väkiluvun lisäys oli 125, suurin 10 vuoteen. Tammikuusta 2015 maaliskuuhun väkiluku pieneni 27 henkilöllä. Syntyvyys on ollut jo useita vuosia pienempää kuin kuolleisuus. Kehitys jatkuu samantyyppisenä. Muuttoliike nostaa väkilukumääriä (maassamuutto + siirtolaisuus). Kaupungin väestörakenne kokonaisuudessaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut melko vakaa. Tätä selittänee pitkälti kaupungin elinkeinorakenne, mutta myös vakaa hallintorakenne. Suuria muutoksia puoleen eikä toiseen ole tapahtunut. Maaliskuu 2015 on kokonaisuutena positiivinen, hyvän tammikuun jälkeen. Maaliskuulle on tullut hieman laskua. Kokonaisuutena vuoden 2015 alku on ollut hyvä ja aika poikkeava verrattuna viiden vuoden lukuihin. Mm. Solmu-projekti on tehnyt hyvää työtä. Tämä näkyy mm. alkuvuoden väestönlisäyksessä, mikä on poikkeuksellinen 10 vuoteen. Projekti jatkuu vuoden 2016 syksyyn.

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon. Kuvaus kertoo myös valtakunnallisesta, yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi Mikkelin kaupungin työttömyysprosenttia kuvataan kokonaisuutena ja mikä osuus siitä on pitkäaikaistyöttömiä ja mikä osuus on alle 25-vuotiaita työttömiä. Tilastointiin on otettu työttömyyslukujen kontekstiksi avoimet työpaikat Etelä-Savossa, mikä osuus niistä on Mikkelin seutukunnan ja mikä osuus Mikkelin kaupungin ja samalla periaatteella työttömien lukumäärä. Tilastoinnin toivotaan aukaisevan työllisyydenhoidon problematiikkaa monimuotoisena yhteiskunnallisena ilmiönä niin Mikkelin kaupungissa kun myös Etelä-Savossa ja koko maassa.

Mikkelin kaupungin työttömyysprosentin vertailu Etelä-Savon ja koko maan työttömyysprosenttiin 15,9 15,5 15,1 14,7 14,3 13,9 13,5 13,1 12,7 12,3 11,9 11,5 11,1 10,7 10,3 9,9 9,5 13,9 13,4 12,5 13,7 12,4 13,0 13,3 12,7 12,0 12,8 12,2 11,7 13,3 12,0 12,0 11,7 11,5 11,1 13,6 12,9 12,6 12,2 12,2 12,5 12,1 12,0 12,9 12,4 12,2 12,7 12,8 12,5 15,1 15,0 15,0 14,3 14,3 14,4 13,9 13,7 13,5 14,7 14,2 13,2 Mikkeli Etelä-Savo Koko maa

Vertailussa on kaikki kaupungin työttömät, alle 25-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät. Vertailu on tehty prosenttilukuna kussakin kuussa olevasta työvoimasta ja alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien osuudet ovat osa koko kaupungin työttömyysprosentista. kaikki alle 25 - pitkäaik. Mikkelin kaupungin työttömyysprosentin vertailu 16,0 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 13,4 13,0 12,7 12,2 11,7 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1 tammik. 2014 13,3 13,6 3,0 2,9 12,2 12,1 12,4 12,7 2,3 2,1 2,3 2,2 14,3 14,3 14,4 14,2 3,6 3,6 3,6 3,7 3,6 3,7 3,7 3,6 3,7 3,7 3,8 3,9 4,0 4,0 4,1 helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammik. 2015 2,6 2,6 2,6 2,5 helmikuu maaliskuu

Avoimet työpaikat Mikkelin seutukuntaan kuuluvat Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Etelä-Savoon kuuluvat Mikkelin seutukunta, Pieksämäen seutukunta ja Savonlinnan seutukunta, yhteensä 14 kuntaa. Tilastointiin on otettu kokonaisuutena Etelä-Savo, josta Mikkelin kaupungin osuus on kuvattu lukumäärinä. Mikkeli Mikkelin seutukunta Etelä-Savo 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1229 1000 800 600 400 200 578 942 573 421 371 245 280 260 289 288 286 290 554 776 0

Työttömien lukumäärä Mikkelin seutukuntaan kuuluvat Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Etelä-Savoon kuuluvat Mikkelin seutukunta, Pieksämäen seutukunta ja Savonlinnan seutukunta, yhteensä 14 kuntaa. Tilastointiin on otettu kokonaisuutena Etelä-Savo, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin seutukunta. Mikkeli Mikkelin seutukunta Etelä-Savo 11000 10000 9000 8000 10191 10079 10025 9845 9399 9258 9417 9033 9077 8680 8489 8716 8934 8442 8140 7000 6000 5000 4000 3000 3407 3326 3241 3119 2983 3400 3480 3116 3086 3160 3232 3634 3649 3666 3602 2000 1000 0

Kaupungin työttömyysprosentti laski kahden prosentti-yksikön verran helmikuuhun 2015. Koko maahan verrattuna se on 1 %:n verran korkeampi ja Etelä-Savoon verrattuna 0,6 %-yksikköä matalampi. Kaupungin alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti on laski helmikuuhun 0,1 %yksikköä. Pitkäaikaistyöttömien määrässä oli nousua 0,1 prosenttiyksikön verran. Kokonaisuutena muutokset ovat melko pieniä, mutta suuntaa antavia. Työllisyystilastojen vaihtelut kertonevat yleisestä taloudellisesta tilanteesta, mutta myös paikallisista toimenpiteistä. Tilastot kertonevat myös sen, että Mikkelin kaupungissa on melko vakiintunut yrityskulttuuri, johon vaikuttaa merkittävästi yleinen taloudellinen tilanne. Jos valtakunnassa menee paremmin, se näkyy meillä työllisyysluvuissa ja päinvastoin. Tilastointiin on lisätty avoimet työpaikat ja työttömien lukumäärä, kontekstina työttömyysprosenteille. Avoimien työpaikkojen ja työttömien henkilölukumäärien kuvaamisessa tulee ottaa huomioon, etteivät nämä luvut korreloi suoraan esim. työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuun. Avoimia työpaikkoja on puolet vähemmän kun ns. työmarkkinaosuuslistalla on henkilöitä. Avoimiin työpaikkoihin vaikuttaa myös te-toimiston tilastointi. Te-toimisto tilastoi vuoden alussa laskennallisen arvion Etelä- Savon palkkatukimäärärahalla palkattavien henkilöiden lukumäärän. Vaikutusta on myös kesätyöpaikoilla. Tämä selittänee vuosittaisen alkuvuoden tilastoinnin piikit. Yhteenveto työttömyysprosenteista ja avoimista työpaikoista Työttömien määrä on pysynyt edelleen korkeana. Työttömyyden hoidon kärkitavoite on yritykset ja niiden tarjoamat työpaikat.

Seuraamme kuukausittain jäljempänä olevassa kuviossa olevien kaupunkien maksamaa kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea. Kuvausluku on laskettu kunkin kaupungin kuntaosuusmaksu Kelalle jaettuna kunkin kuukauden ao. kaupungin ennakkoväkiluvulla. Työmarkkinatuen maksuosuuksiin on tullut muutoksia 1.1.2015 lukien. Työmarkkinatuen kuntaosuutta kuvataan jäljempänä useammassa tasossa eli yhteenveto ja kuukausittainen vertailu. Kunnan osarahoittamaa tukea maksetaan 1.1.2015 lukien seuraavilla periaatteilla: työttömyyden hoitoon yhteisvastuullisesti valtion eli Kelan kanssa kunnat maksavat 50 prosenttia siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään niille työttömille jotka ovat saaneet 300-499, 500-999 tai yli 1000 päivää työmarkkinatukea Kunnan ja valtion maksuvelvollisuus lakkaa kun * työtön on TE-viranomaisten päätöksellä tapahtuvassa työllistymistä edistävässä toimenpiteessä * työllistymisen ajan tai työssäoloehdon (6kk) täyttyessä * asiakkaan menetettyä oikeutensa työmarkkinatukeen (huom. tällöin maksettavasta perustoimeentulotuesta valtio korvaa puolet) Yleinen taloustilanne vaikuttaa työttömyysprosentteihin ja tätä kautta myös maksettavaan työmarkkinatuen osuuteen. Seuraavasta taulukosta voidaan päätellä jonkinasteisia toimenpiteitä ao. kaupungeissa. Mikkelin kaupungin toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Työmarkkinatuen kuntaosuudet vuosille 2013 ja 2014 on laskettu keskiarvona. Vuoden 2015 alusta tilastoidaan kuukausittain työmarkkinatuen maksuosuudet 11 kaupungin osalta. Euroa/asukas ei ole enää suoraan verrannollinen edellisiin vuosiin, mutta antaa kuvaa siitä mitä työmarkkinaosuuden ja palkkatuen uudistukset tarkoittavat kunnan kustannuksena. Kokonaisuutena Mikkelin kaupungin tilanne on vertailussa erittäin hyvä. Vertailu 11 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuista antaa kaupungin päättäjille tietoa kokonaisuutena ja on taustana edellä oleviin työttömyyslukuihin. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen vertailu

Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Vuosien 2013 ja 2014 luku on laskennallinen keskiarvo maksetusta kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta per asukas. Tammikuusta 2015 lukien luvuissa on huomioitu työmarkkinatuen uudistus. 5,9 4,8 4,6 7,2 6,5 6,6 3,2 2,7 5,1 5,0 4,6 2013 2014 tammikuu 2015 helmikuu maaliskuu 13 12 11 11,6 11,3 10,6 10 9 8 7 6 5 4 3 5,8 5,4 4,0 3,8 5,3 5,4 5,35,4 4,9 4,3 4,0 4,0 3,3 3,1 2,4 7,9 8,1 7,8 7,8 7,7 7,3 5,0 4,9 4,2 6,5 6,4 6,1 3,9 3,2 7,1 6,8 6,4 4,4 3,8 6,4 7,2 3,8 3,1 6,0 5,5 2 1,7 1 Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Varkaus Kuopio Kouvola Lappeenranta Kotka Hämeenlinna Rovaniemi Seinäjoki

5,1 2,7 yhteensä 300-499 pv 500-999 pv yli 1000 pv Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen uudistus Vertailukaupunkien osuudet on kuvattu: Koko kuntaosuus ja mikä niistä on alle 500-päivää työttömänä, yli 500 päivää ja mikä yli 1000 päivää työttömänä olleita tammikuussa 2015 e/per asukas jälkeen. Kuvaus kertoo suhteista. Tammikuu 2015 12,0 11,6 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,8 5,4 7,9 7,8 6,5 7,1 6,4 6,0 7,2 5,0 4,0 3,0 2,0 2,9 4,3 1,3 2,0 4,0 4,3 3,1 3,4 3,0 3,9 1,0 0,0

4,6 2,4 yhteensä 300-499 pv 500-999 pv yli 1000 pv Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen uudistus Vertailukaupunkien osuudet on kuvattu: Koko kuntaosuus ja mikä niistä on alle 500-päivää työttömänä, yli 500 päivää ja mikä yli 1000 päivää työttömänä olleita helmikuussa 2015 e/per asukas jälkeen. Kuvaus kertoo suhteista. Helmikuu 2015 12,0 11,0 10,6 10,0 9,0 8,0 7,8 7,3 7,0 6,0 5,4 5,3 6,1 6,4 5,9 5,5 6,5 5,0 4,0 3,0 2,0 2,8 4,0 1,4 2,0 3,8 4,0 3,0 3,1 2,7 3,5 1,0 0,0

5,0 2,7 yhteensä 300-499 pv 500-999 pv yli 1000 pv Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen uudistus Vertailukaupunkien osuudet on kuvattu: Koko kuntaosuus ja mikä niistä on alle 500-päivää työttömänä, yli 500 päivää ja mikä yli 1000 päivää työttömänä olleita helmikuussa 2015 e/per asukas jälkeen. Kuvaus kertoo suhteista. Maaliskuu 2015 12,0 11,0 11,3 10,0 9,0 8,0 8,1 7,7 7,0 6,0 5,3 5,4 6,4 6,8 6,5 5,9 6,6 5,0 4,0 3,0 2,0 2,6 4,0 1,4 2,0 3,8 4,2 3,0 3,3 2,9 3,6 1,0 0,0

Yhteenveto työmarkkinatuen kehityksestä 1.1.2015 lukien 11 kaupungin osalta Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Kokonaisuutena tammikuusta maaliskuuhun euro/asukas on laskenut 0,5 %-yksikköä. Yli 1000 päivää työttömänä olleiden määrä on laskenut 0,3 %-yksikköä. Vertailu kertoo maksuosuuksista per kuntalainen. Mikkelin kaupunki on pärjännyt tässä vertailussa erinomaisesti. Alueiden suuret keskukset ns. keräävät asukaskuntaa, joiden työllistämisessä on omat haasteensa.

Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite 1 199 Liite kh 1.6.2015 Ristiinan aluejohtokunta 19.6.2013 Mikkelin elinvoima- ja kilpailukyky -yksikkö pyytää aluejohtokunnilta lausuntoa valtuustoaloitteeseen sekä toimintamalliin, jossa vahvistettaisiin aluejohtokuntien roolia maaseutuvaikutusten arvioinnissa. Asiasta on viime vuoden puolella saatu lausunnot, mutta kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 17.12.2012 palauttaa asian uuteen valmisteluun Lausunnot pyydetään toimittamaan 14.8.2013 mennessä elinvoima- ja kilpailukyky -yksikköön. Ehdotus Aluejohtokunnan puheenjohtaja: Aluejohtokunta antaa lausunnon kokouksessa. Käydyn keskustelun perusteella aluejohtokunta esittää lausuntonaan, että maaseutua koskevat asiat, erityisesti ne, jotka liittyvät oleellisesti yrittämiseen, asumiseen ja vapaa-aikaan, tulee lähettää lausunnolle riittävän ajoissa. Lausuntopyyntö tulee olla sisällöltään riittävän kattava, ottaen huomioon mm. maaseudun elinkeinot sekä maaseudun vetovoimaisuus ja vahvuudet matkailussa. Mikkelin kaupunki on kuntaliitosten kautta laajentunut keskusta lähtöisyydestä laaja-alaiseksi kaupungiksi. Tämä tulee myös huomioida kaavoituksessa ja palvelujen järjestämisessä. Päätös Ristiinan aluejohtokunta: Hyväksyttiin. Suomenniemen aluejohtokunta 18.06.2013 Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja on toimittanut oheismateriaalina jaettavan kirjeen, jonka pohjalta elinvoima- ja kilpailukyky-yksikkö pyytää aluejohtokunnilta lausuntoa valtuustoaloitteeseen sekä toimintamalliin, jossa vahvistettaisiin aluejohtokuntien roolia maaseutuvaikutusten arvioinneissa. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 14.8.2013 mennessä. Ehdotus Puheenjohtaja: Aluejohtokunta esittää lausuntonsa asiassa. Päätös Suomenniemen aluejohtokunta: Suomenniemen aluejohtokunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Valtuustoaloitteessa käsitelty maaseutuvaikutusten arvioinnin työkalu on tarpeellinen ja tärkeä elementti päätöksenteossa ja valmistelussa. Aluejohtokuntatyön toimivuuden takaamiseksi aluejohtokuntien on saatava riittävän ajoissa tarpeeksi tietoa aluetta koskevasta hanke- ja virkamiestyöstä sekä muusta päätöksenteosta. Tarkistuslista on yhtenäinen apuväline ja pohja päätösten vaikutusten arvioinnille aluejohtokuntatyössä. Suomenniemen aluejohtokunta näkee hyvänä sen, että asioiden käsittelyssä kyetään huomioimaan myös alueelliset näkökulmat.

Haukivuoren aluejohtokunta 15.8.2013 Ehdotus Aluejohtokunnan puheenjohtaja: Aluejohtokunta toteaa lausuntonaan, että asia on tärkeä. Toimintamallissa on hyvin kuvattu prosessi, jolla kaupungin eri osa-alueiden kanta/kannat saadaan vaikuttamaan päätöksenteossa. Riskinä on se, että viranhaltija valmistelussa lausuntopyyntö katsotaan tarpeettomaksi ja se hidastaa asian valmistelua. Jotta eri osa-alueet tulisi kuulluksi, voitaisiin menetellä siten, että kaupungin poliittisen elimen (lautakunta, hallitus) määrätessä asian valmisteluun, samalla määritellään se, tarvitaanko asiassa osa-alueiden lausunnot. Tästä tehdään merkintä kokouspöytäkirjaan. Asia on siten todettavissa kokouspöytäkirjasta. Tällä tavoin menetellen ei tarvita erillistä hallintoa asian hoitamiseksi. Päätös Haukivuoren aluejohtokunta: Hyväksyttiin. Anttolan aluejohtokunta 11.6.2013 52 Ehdotus Aluejohtokunnan puheenjohtaja: Aluejohtokunta esittää lausuntonaan, että asiat, jotka koskevat maaseutua, joista maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä on antanut suosistuksen, tulee lähettää lausunnolle riittävän ajoissa. Tämä on erityisen tärkeää otettaessa huomioon alueelliset erityispiirteet. Lausuntopyyntö tulee huomioida asioita valmisteltaessa, toteuttaessa ja loppuseurannassa. Päätös Anttolan aluejohtokunta: Hyväksyttiin.

Tarkistuslista maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi päätöksenteossa Maaseutuvaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana on miettiä, ovatko vaikutukset erilaisia keskuksissa ja maaseudulla. Maaseutuvaikutusten arviointia varten ei ole mahdollista laatia kaiken kattavaa tarkistuslistaa. Peruskysymysten lisäksi asioita tulee pohtia myös tapauskohtaisesti. Tarkistuslistan kaikki kysymykset tulee käydä läpi ja vastata niihin, jotka ovat kyseisen asian kannalta relevantteja. Vastauksissa tulee arvioida sekä päätöksen suoria että välillisiä vaikutuksia maaseutuun. Mikäli vastaus johonkin tarkistuslistan arviointikysymykseen on kyllä, tulee analysoida, onko vaikutus myönteinen vai kielteinen, ja millainen se on voimakkuudeltaan. Jos vaikutus on kielteinen, selvitetään vaihtoehtoja sen välttämiseksi. Asiakokonaisuudet, jotka tulee ottaa huomioon maaseudun näkökulmasta politiikkaa tehtäessä, ovat seuraavat; Kaupunginhallitus 1.6.2015 Liite 2 199 Asiakokonaisuus Arviointikysymys (jos vastaus on "kyllä", tulee vaikutus analysoida) Esimerkkejä asiakokonaisuuteen liittyvistä, arviointikysymystä taustoittavista kysymyksistä 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ Alkutuotannon osuus maaseudun elinkeinorakenteessa pienenee jatkuvasti ja palveluiden osuus kasvaa. Teollisuuden osuus on huomattava ja se edustaa lähes kaikkia toimialoja. Monipuolinen elinkeinorakenne ja monimuotoinen yrittäjyys ovat maaseudulla tärkeitä, sillä ne tarjoavat laajemmat toimeentulomahdollisuudet. Maaseudulla yritysten kyky maksaa työvoimasta on usein heikompi kuin keskuksissa ja tarjolla olevat työtilaisuudet ovat monesti kausiluontoisia ja/tai osa-aikaisia (esim. maataloudessa ja matkailussa). Joustavien työnteon mahdollisuuksien (esim. etätyö, töiden yhdistelmät) merkitys korostuu maaseudulla. Maaseudulle tarvitaan erityisesti lisää naistyöpaikkoja. Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva työvoimapula koskettavat maaseutua voimakkaasti. 2. Maaseudun osaaminen Maaseutu tarvitsee menestyäkseen osaamista. Maaseudulla on paljon erityisesti käytäntöön liittyvää tietoa ja osaamista, jota ei tunnisteta tai hyödynnetä riittävästi. Maaseudun osaamista kehittävät ja kokoavat monet eri tahot, kuten esim. lukiot, ammatilliset oppilaitokset, maakuntien korkeakoulut, neuvontajärjestöt ja ympäristökeskukset. Maaseudulla tarvitaan eri tahojen yhteistyötä Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun elinkeinotoimintaan ja yrittäjyyteen? Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun yritysten ja julkisen sektorin kilpailukykyyn osaavasta työvoimasta/kausityövoimasta? Vaikuttaako politiikka (päätös) etätyön tai töiden yhdistelemisen mahdollisuuksiin? Vaikuttaako politiikka (päätös) osaamisen kehittämistai hyödyntämismahdollisuuksiin maaseudulla? Vaikuttaako politiikka (päätös) koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyö-mahdollisuuksiin alueella? - Onko politiikalla (päätöksellä) erilaiset vaikutukset pienyrittäjyyteen tai sektoreihin, jotka ovat usein yleisempiä maaseudulla? - Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun elinkeinorakenteen monipuolisuuteen? - Vaikuttaako politiikka (päätös) naisten tai nuorten yrittäjyyden mahdollisuuksiin? - Onko politiikalla (päätöksellä) vaikutuksia maaseudun väestörakenteen ja työvoiman saatavuuden kehittymiseen? - Onko politiikalla (päätöksellä) vaikutusta joustavien urapolkujen mahdollisuuksiin? - Onko politiikalla (päätöksellä) vaikutuksia maaseudun osaamispääomaan? - Onko politiikan (päätöksen) valmistelussa selvitetty alueella olevien toimijoiden jo meneillään oleva toiminta?

alueen osaamisen ja elinkeinojen vahvistamisessa. Jokainen osaamisen vahvistamiseen tähtäävä toimija on alueen voimavara. 3. Maaseutuasuminen ja palvelujen järjestäminen (palveluiden määrä, laatu, hinta ja saavutettavuus) Maaseutu on haluttu sekä pysyvän että kausi-luontoisen asumisen ympäristö. Sen vetovoima-tekijöitä ovat mm. keskuksia edullisemmat asumiskustannukset, asumisen väljyys ja luonnon läheisyys. Maallemuuton ongelmia voivat kuitenkin olla esim. kaavoituksen puute, suppea tonttitarjonta ja yksipuolinen asuntotarjonta. Sekä pysyvä että kausiluontoinen asuminen ovat maa-seutualueille taloudellisesti merkittäviä asioita. Maaseudulla asuu runsaasti ikääntynyttä väestöä, mikä asettaa tiettyjä vaatimuksia asukkaiden tarvitsemille palveluille ja niiden järjestämiselle. Palveluiden saatavuus vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Maaseudulla pitkät etäisyydet ja matkustusajat lisäävät palveluista aiheutuvia kustannuksia (sekä palvelun tuottajalle että palvelun ostajalle) ja palveluvalikoima on suppeampi kuin keskuksissa. Palveluiden järjestämisessä maaseutualueilla voidaan hyödyntää innovatiivisia, monitoiminnallisia ja mobiileja tapoja. Palveluihin kuuluvat yksityiset ja julkiset palvelut, kuten esimerkiksi liikenne-, posti-, terveys-, sosiaali-, koulutus- ja päivittäistavarakaupanpalvelut. 4. Maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus Pitkät etäisyydet ovat maaseudulle tyypillinen piirre. Laadukkaalla infrastruktuurilla (esim. laajakaista, tiet) ja toimivilla yhteyksillä voidaan poistaa maantieteellisestä sijainnista maaseudulle aiheutuvia haittoja. Yleensä maaseudulla infrastruktuurin määrä on kuitenkin vähäisempi ja laatu heikompi kuin keskuksissa ja sen kehittäminen on kallista. Saavutettavuus on keskeinen asia niin maaseudun asukkaille kuin vierailijoillekin. Vaikuttaako politiikka (päätös) eri-ikäisten ihmisten mahdollisuuksiin asua tai muuttaa maaseudulle joko pysyvästi tai kausiluontoisesti (kakkosasuminen)? Vaikuttaako politiikka (päätös) yksityisten tai julkisten palveluiden saatavuuteen maaseudulla joko lähi- tai etäpalveluna toteutettuna? Muuttuuko palvelujen saavutettavuus politiikan (päätöksen) seurauksena erilaiseksi maaseudulla kuin keskuksissa? (Mitkä ovat muutokset matka-aikoina ja - kustannuksina mitattuina?) Vaikuttaako politiikka (päätös) infrastruktuurin (esim. laajakaista, tiet) määrään ja laatuun? Onko politiikan (päätöksen) toteuttaminen riippuvainen infrastruktuurin käytöstä? Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun asukkaiden tai maaseudulle tulevien vierailijoiden matkustustarpeisiin tai matkustamisen helppouteen ja kustannuksiin? - Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseutuasumisen mahdollisuuksiin (kaavoitukseen, tontti- tai asuntotarjontaan)? - Vaikuttaako politiikka (päätös) tavalla, jonka seurauksena maaseudun palvelut vähenevät tai keskittyvät? - Vaikuttaako politiikka (päätös) tavalla, jonka seurauksena maaseudun palvelujen laatu heikkenee? - Ovatko palvelusta aiheutuvat kustannukset maaseudulla kalliimmat kuin muualla? - Miten politiikan (päätöksen) toteuttaminen tapahtuu maaseudulla, jos se on riippuvaista infrastruktuurin käytöstä? - Ovatko asukkaat mahdollisesti tiedon ulottumattomissa maaseudulla, jossa tiedonsaantimahdollisuudet ovat rajallisemmat kuin keskuksissa? - Saavuttaako tieto maaseudun asukkaat

Maaseudulle tulevat vierailijat tukevat maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta ja elinkeinoja (mm. matkailuun ja vapaa-ajan viettoon liittyvien toimintojen kautta). Maaseudulla matka-ajat ovat pitempiä, julkisen liikenteen saatavuus heikompaa, riippuvuus yksityisautoiluun suurempaa ja matkustus-vaihtoehdot rajallisia tai kalliita erityisesti alhaisen tulotason väestölle. Maaseudulla etäisyydet voivat haitata tiedonkulkua. Huono saavutettavuus voi johtaa syrjäytymiseen. Onko politiikan (päätöksen) toteuttaminen riippuvainen tiedonkulusta asiakkaalle? Onko politiikkaan (päätökseen) liittyvässä tiedonkulussa eroavaisuuksia keskusten ja maaseudun välillä? nykyisiä tiedonsaantimahdollisuuksia hyödyntämällä? 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet Maaseudulla on runsaasti vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia, joita ei tunnistetta tai hyödynnetä riittävästi. Niitä ovat mm. luonnonvarat, luonnon- ja kulttuurimaisemat sekä -ympäristöt, biodiversiteetti, tila ja hiljaisuus. Ne auttavat rakentamaan elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja ja tekemään maaseudusta kilpailukykyisen ja houkuttelevan asumisen, työskentelyn, yrittämisen, lomailun ja vapaa-ajanvieton ympäristön. 6. Yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, kansalaisten osallistuminen ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen Maaseudulla yhteisöllisyys on tärkeää sekä sosiaalisesti että toiminnallisesti. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään mm. kylätoiminnan ja harrastus-seurojen kautta. Ne rakentavat maaseutualueille ominaista ja tärkeää sosiaalista pääomaa, jolla tarkoitetaan yhteisön jäsenten, kuten ihmisten ja yritysten, kykyä toimia keskenään ja luottaa toisiinsa. Sosiaaliset verkostot edistävät sekä yksilön hyvinvointia että taloudellista toimintaa. Naapuriapu on maaseudulla tärkeää ja sen tulisi olla laillisesti mahdollista kaikissa tilanteissa ja kilpailulainsäädännön puitteissa. Paikallinen kehittämistyö on merkittävää, sillä se antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan oman alueensa Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun vetovoimatekijöiden laatuun tai luonteeseen (esim. luonnonvaroihin, maaseudun luonnon- tai rakennettuun maisemaan, luonnon- tai kulttuuriympäristöön, biodiversiteettiin, hiljaisuuteen, yhteisöllisyyteen yms.)? Vaikuttaako politiikka (päätös) maaseudun kilpailukykyyn asukkaista, työntekijöistä, yrittäjistä tai vapaa-ajan viettäjistä? Vaikuttaako politiikka (päätös) yhteisöllisyyteen tai sosiaaliseen pääomaan? Vaikuttaako politiikka (päätös) paikallisjärjestöjen tai kansalais- ja työväenopistojen toimintaan tai toimintaedellytyksiin? Vaikuttaako politiikka (päätös) kokoontumistilojen saatavuuteen, sosiaalisten verkostojen syntymiseen tai naapuriavun antamiseen? Vaikuttaako politiikka (päätös) kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin? Vaikuttaako politiikka (päätös) paikallisen kehittämistyön edellytyksiin? Estääkö politiikka (päätös) paikalliset ratkaisut toimeenpanossa ja vastaamisen paikallisiin tarpeisiin? - Onko politiikalla (päätöksellä) vaikutuksia eri maaseutualueiden omaleimaisiin vahvuuksiin, joilla voidaan edistää Suomen kilpailukykyä? - Onko politiikalla (päätöksellä) paikallisyhteisöjen toimintaa aktivoiva vaikutus?

kehittymiseen ja tulevaisuuteen. Sen kautta voidaan aktivoida ihmisiä ja toimijoita mukaan alueen kehittämistyöhön, luoda uskoa tulevaisuuteen ja lisätä alueen elinvoimaisuutta. Kansalaisilla tulee olla osallistumismahdollisuudet myös maaseudulla. Maaseudulla tarvitaan sopivia kokoontumistiloja. Muun muassa kansalais- ja työväenopistoilla on suuri sosiaalinen merkitys maaseudulla. Politiikan toteuttamisessa on keskeistä ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Sama toteutustapa soveltuu harvoin sekä tiheästi asuttuihin keskuksiin ja harvaan asutulle maaseudulle. Tämä vaatii joustavuutta ja mahdollisuutta tehdä paikallisia ratkaisuja toimeenpanossa.