Olipa kerran lintu. Se oli naurava. Oli niin iloinen, että se halusi mennä taikalinnaan. Ja se kysy, että onko tuo teijän luola. Siltä prinssiltä kysy. Prinssi sano, että - Ei, se ei ole kenenkään. Lintu kysyi prinssiltä - Saako mennä luolaan? Se sanoi - Ihan varmasti saat mennä. Se lintu meni sinne luolaan. Siellä oli pimeää. Sitä pelotti ja kovaa. Se pelkäsi sitä pimeää. Sitten tuli yöperhosia. Ne anto linnulle valoo. Se käveli eteenpäin. Siellä oli kavereita. Toisia lintuja. Ne leikki siellä luolassa. Sen pituinen se. Aatos
Olipa kerran Nanni ja Lola. He asuivat koiratarhassa. Eräänä päivänä paikkaan tuli uusi chihuahua koska Chihu oli heitetty roskikseen ja kukaan ei ollut halunnut sitä. Kerran eräänä päivänä ihminen tuli hakemaan Nannin, Lolan ja Chicun kotiinsa. He saivat syötävää mutta pian piti lähteä matkalle Pariisiin ja kolme koiraa pääsivät mukaan. Ja Ranska oli se maa, tiedoksi vaan. He lähtivät laivalla ja kaikki matkalaukut oli pakattu. Kun oltiin päästy perille Ranskassa oli hyvin ihanaa. Ja kun päästiin katselemaan nähtiin huivimies joka myi huiveja ja me ostimme neljä huivia. Seuraavaksi oli aika etsiä hotellihuone meille. Chicu ehdotti kylpylähuonetta jossa oli hotelli samassa ja se maksoi vain kolme satasta. Ympäri hotellia oli laitettu matkapasseja ja jokaisen piti näyttää omansa. Nanni näytti omansa, ihminen näytti omansa ja Chihu ja Lola omansa. Kun he menivät hotellihuoneeseen ja siellä oli sopivasti kolmet valjaat ja jokainen sai yhdet niistä. Nanni lähti ihmisen kanssa ostamaan vettä ja muut ottivat aurinkoa rannalla. Amanda
Prinsessa Olipa kerran prinsessa, jolla oli kilpi ja miekka. Prinsessa asui linnassa ja ritari oli hänen kaverinsa. Prinsessa taistelee ritareiden kanssa. Prinsessa tykkää kukista, joita saa metsästä. Sen pituinen se. Anni
Pupujussi on metsässä. Se loikkii myös. Metsässä on kettuja. Siellä on karhuja. Ne syö heinää. Kaikki lähtee metsästämään. Vaikka hirvee. Taivaalla loistaa kuu ja tähteitä. Ne menee nukkumaan, ketut, hevoset. Kaikki. Helmi
Olipa kerran merirosvo Appelsiini. Se tykkäsi hyvin paljon appelsiinimehusta. Hänellä oli oma tehdas jossa hän muutti kultaa appelsiineiksi. Hänellä oli jo kokonainen säiliöllinen appelsiineja. Hänen rahasäiliössään oli yksi halkeama. Sitten rahasäiliö halkesi ja joka puolella oli appelsiinimehua. Hedelmäkauppaan lensi appelsiinimehua. Kaikki luumut näyttivät siellä ihan appelsiineilta. Appelsiinimehu kiilsi kuin kultainen koru. Merirosvo Appelsiini tuli hedelmäkauppaan ja huomasi luumut jotka näyttivät ihan appelsiineilta. Merirosvo Appelsiini kysyi - Ovatko nuo appelsiineja? ja osoittaa luumuja. Hedelmäkauppias sanoi, etteivät nuo ole appelsiineja. Merirosvo Appelsiini ei uskonut ja maistoi yhtä. Joel
Olipa kerran mies. Hän asui talossa. Siellä ei ollut ketään muita mutta hänellä oli kaverina kissa ja koira. Kissan nimi oli Puffetti ja koiran nimi oli Tassu. Kissa ja koira leikki koko ajan. Mies teki ruokaa, kalakeittoa. Siten se mies meni ulos kävelylle koiran ja kissan kanssa. Ne meni kauppaan, osti sieltä makaroonia, koiran ruokaa, kissan ruokaa ja vähän spagettia. Sitten he kävelivät kotiin ja söivät iltapalan. Meni hammaspesulle ja nukkumaan. Ne nukkui patjoilla koska niillä ei ollut sänkyjä. Koira näki unta, että se löysi ison luun. Kissa näki unta, että se juoksi koiran kanssa Mies vaan nukkui. Ja se loppui tähän. Juho
Koira oli juoksukisoissa ja voitti mitalin. Ja se oli koirakisoissa. Se oli ollut näyttelyssä monta kertaa. Hänellä oli monta mitalia mitä hän oli voittanut, pronssia, kultaa ja hopeaa. Sitten se meni kotiin siis koppiin ja sytytti kynttilän. Sitten siellä oli hänen hylly jossa ruokakuppi ja raksuja ja sitten koirankeksejä ja luita. Hyllyillä oli kirjoja. Sitten oli mukavan lämmin omassa kopissa. Silloin kun oli sadepäivä ja aurinkoa hän meni katsomaan sateenkaarta. Hän juoksi äkkiä sateenkaaren päähän ja löysi kultakolikoita ja laittoi ne pussiin ja juoksi kotiin ja meni ihmisen taloon ja näytti omistajalle kaikki kultakolikot. Sitten hän löysin omistajan napin, se oli pudonnut sohvan väliin. Juuli
Velho ja ritarit taistelivat luolassa Olipa kerran linna, siellä oli ritareita. Siellä oli myös prinsessa mutta siellä ei ollut vielä kuningasta. Sitten sinne tuli eräs kaunis mies ja siitä tuli kuningas. Kuningas meni linnan torniin. Prinsessa huuti -Älä mene sinne! Kuningas sanoi -Kyllä menen. Sitten se (kuningas) katto lintuja sieltä tornista. Sitten se halus tulla pois. Se tuli kävelemällä. Prinsessa sano että - Minä käskin, että sinä et saanut mennä sinne kun se torni on liian korkea. Sitten se kuningas meni sinne pihalle. Siellä oli kukkia. Sitten ne vartijat oli siinä linnan portin vieressä. Se velho tuli siihen portin eteen. Velho taikoi vartijat rupisammakoiksi. Velho meni sinne linnaan. Sitten tuli sota. taikuri ja kuningas soti. Kuningas kuoli kun velho taikoi sen kuolleeksi. Sitten velho päästi kaikki vapaaksi. Tuukka, Juho, Aatos, Touko ja Paulus
Lepakot nukkuu linnassa. Nalle käppäili sinne. Sitten heti hyökkäsi robotti sinne. Se tönäs sitä nallee. Nalle itki, koska se töni sitä. Sitten lepakot heräs ja se robotti säikähti. Se lähti juokseen ja törmäs puuhun. Se hajos osiin ja siltä lähti pylly irti. Lepakot vei robotin lääkäriin. Se pisti siihen myrkkypiikin. Nalle käppäili linnan torniin. Se näki siellä pääkallon ja säikähti. Pääkallo osoitti aarteen luo. Siellä arkussa oli jalkapallo. Lepakot lenteli ja nalle potkas palloa. Pallo lensi lepakoita kohti. Lepakot potkas takas. Sitten nalle potkas takas. Sitten ne meni takas nukkumaan. Luka
Hiekkarannalta löytyi kultakaloja akvaariossa. Akvaario oli selällään meressä ja kultakalat eivät huomanneet, että ne päätyivät sinne purkkiin. Ne katselivat ja ihmettelivät niitä leviä. Sitten vesikäärme tuli nappaamaan ne kalat koska ne näytti niin herkullisilta. Sitten pupujussi tuli rannalle suojaamaan kaloja. Käärme ei saanut kaloja kiinni, koska pupujussi seiso sen reiän päällä, käärme suuttui ja lähti uimaan pitkälle toisen rannan päähän. Hiekkarannalla syntyi aikamoiset juhlat kun käärme lähti kotiin. Ne kutsui kaikki kaverit, söi herkkuja ja sellasta ja leikki hippaa. Lydia
Merenalainen kaupunki, merivelho ja kalat Olipa kerran merenalainen kaupunki. Siellä asusteli velho nimeltään Kuningatar. Oli ranta ja siellä oli postilaatikko ja sinne heitettiin pullo. Sitten siellä oli kaloja, jotka uiskenteli välillä iloisesti ja sitten kalat löysivät sen pullon. Ja vuoden päästä ne saivat tietää, että se kuka sen pullon oli sinne laittanut oli delfiini. Ja sitten ne kalat saivat tietää, että piti mennä merivelhon luokse hakemaan niiden poikaset. Koska merenalaisessa kaupungissa oli torni, siksi velho oli niin paha. Ja hän osasi taikoa pahoja kaloja ja hänellä oli hattu ja se oli lonkeroinen. Merivelho näyttää lumiukolta jolla oli meritähtitaikasauva. Merivelho oli tehty hiekasta eikä sillä ollut ylähampaita, sillä oli simpukkanenä. Velho oli vanginnut poikaset häkkiin. Kuitenkin aikuiskalat pääsivät poikasten luokse ja koska häkkien reiät olivat niin isoja, että poikaset mahtuivat niistä pois. Mutta onneksi aikuiskaloilla oli hai mukana ja sitten se tappoi sen merivelhon. Koska delfiini ei ajatellut, että merenalaisessa kaupungissa olisi velho. Sitten hän halusi mennä tutkimaan mutta huomasi ettei siellä ollut mitään pahaa. Sitten siellä muissa häkeissä oli delfiinin poikasia ja sitten se delfiini päätti mennä aikuisten reittiä ja sitten hän tiesi sen reitin. Ne häkin reiät oli liian pieniä. Sitten siellä oli vipu josta ne häkin reiät saa isontumaan. Lopulta delfiinin poikaset pääsivät häkistä pois ja meni merenalaiseen kaupunkiin. Delfiinin poikaset löysivät toisen pullon jossa oli oikea kirje. Siinä luki, että merivelhoa ei ollut oikeasti olemassa. Sen pituinen se.
Olipa kerran nalle, jolla oli porkkana ja sillä oli myös laukku jossa oli kaukoputki. Nallelle tuli kova nälkä ja se löysi laukusta porkkanan. Se söi sen. Sit kun se oli syönyt sen porkkanan se lähti ulos ja meni sen ystävien luokse. Mutta ennen sitä nallen äiti sanoi -Ole varovainen! Sitten nalle lähti. Sen ystävät oli saaneet koiranpennun ja ne lähti lenkittämään sitä. Sit sen lenkin jälkeen ne palasi takaisin ja nalle meni kotiin. Oona
Olipa kerran velho. Se asui yhdessä luolassa. Siellä luolassa ei oo aarteita. Sitten se aikoi muuttaa yhteen toiseen luolaan. Se on aarreluola. Sieltä löytyi kaikkia vanhanaikaisia tavaroita ja rahoja ja arkkuja. Sitten se velho otti ne rahat ja arkut mukaansa. Se muutti yhteen taloon ja meni ullakolle. Se löyti sieltä ullakolta toisen arkin. Siellä oli esineitä, rahoja ja koruja. Siitä tuli rikas. Sitten se kävi siellä talossa ettimässä lisää aarteita. Sitten se lähti veneellä yhteen saareen ja se löys vanhan miekan ja löys pussin jossa oli koruja ja vanhoja kolikoita. Se on nyt tosi rikas. Sen pituinen se. Paulus
Leijona istua kököttää vuoren päällä. Sitten hapankorppu tuli, liukastui banaanin kuoreen ja kello lensi taivaan tuuliin. Sitten näkkäri tuli, liukastui kumiin, joka pyyhki kaiken pois. Sit se pyyhki sen hapankorpun pois. Leijona, joka näytti auringonkukalta, säikähti niin, että lensi taaksepäin vuoren sillalta. Sitten lyijykynä oli ihan ihmeissään ja piirti hapankorpun takaisin. Sitten tuli legopalikka joka näytti neliölle. Ihminen talloi ikävä kyllä sen. Se talloi sen legopalikan. Sitten tuli semmoinen hassun näköinen lelulaatikko, se vasta horjuikin sillalla. Se sanoi -Hui! koska se pelkäsi tippuvansa ja niinhän se tippuikin pääeellä. Siltä meni niska poikki ikävä kyllä sillä ei ollutkaan niskaa sillä sehän oli lelulaatikkoa! Riku
Olipa kerran haamutalo. Sinne tuli yksi mies. Se mies sanoi haamulle -Voinko tulla sinun kanssasi asumaan? Se sanoi että -Joo Sinne tuli yksi tyttö. Siellä lähellä oli meri. Sitten tuli merirosvolaiva. Siellä oli myös merirosvo. Sitten se merirosvo meni sinne haamutaloon. Sitten ne alko tappeleen. Haamu vastaan merirosvo. Merirosvo voitti. Se tyttö sanoi miehelle - Mene sen (rosvon) kaveriksi. Ne kaikki meni pihalle. Ne meni katolle kattoon lintuja ja pilviä. Sitten tuli yö ja ne katto siellä katolla tähtiä. Sitten ne meni nukkumaan. Ne näki niistä tähistä unta. Touko
Merenalaisessa kaupungissa tapahtuu sillei, että siellä melutaan tosi paljon. Siellä meluaa merenalainen hirviö ja siellä on joku näkymätön otus. Onneksi merenalaisella hirviöllä on taikaarkussa avain. Avain käy oveen jossa on aseita. Myös taikaarkussa voi olla avain joka käy merenalaisessa kaupungissa torniin. Tornissa on merenalainen kuningas ja sitten siellä on pelottava kammio. Onneksi merenalaisella hirviöllä oli miekka kädessä. Sitten siellä merenalaisessa kaupungissa oli vuori joka perustui kallioksi. Kalat kävivät siellä syömässä. Ne kalat kävivät taika-arkun luona. Siellä ei ollutkaan mitään. Sieltä oli hävinnyt taika-avain ja avain. Sitten kalat olivat pettyneitä. Ne uivat pois. Sitten ne tuli uuvelleen taika-arkun luokse ja taikaavain oli siellä. Merenalainen hirviö oli laittanut sen takaisin arkkuun. Sen pituinen se. Tuomas
Pikku Hiiri Jouluna Kun Pikku Hiiri oli talon kolossa hänellä oli pikkuinen toinen kolo jossa oli hänen ruokavarastonsa. Hän haki sieltä kolme leivänmurusta ja kaksi pientä palaa juustoa ja hän meni omaan koloonsa. Hän söi eka kaksi leivänmurusta. Sitten hän söi yhden palan juustoa ja toisen palan juustoa. Sittenhän näki, ettei ruokavarastossa ollut paljon mitään. Sitten hän kipitteli hakemaan lisää ruokaa ruokavarastoon. Sitten Pikku Hiiri meni ulos. Hän teki siellä pikkuisen lumiukon. Sitten hän meni takaisin sisälle ja meni omaan koloonsa ja meni nukkumaan. Väinö
Kummitustalo ja asukas Olipa kerran ullakko, jossa oli pimeää. Ja se asukas eksy kaupassa ja silloin kun hän tuli kotiin, siellä oli tosi pimeää. Sitten hän käveli kellariin ja hän avasi oven ja sitten siellä oli aaveita. Ja hän lähti pakoon. Ja sitten hän kävi kattomassa varastoon Sielläkin oli aaveita. Ja sitten hän kävi katsomassa ullakkoa ja siellä oli luuranko. Sitten hän kävi kattomassa saunaansa ja siellä oli mörkö. Siten hän katsoi kaikkia tavaroita ja siellä oli kaikki lelut muuttuneet aaveiksi. Sitten hän kävi vielä uudestaan ullakolla, siellä oli aarrearkku jossa oli puhelin. Ja sitten hän ei vielä soittanut kenellekään vaan rupesi katsomaan tv:tä. Ja siellä oli kummitusohjelma. Ja hän sammutti heti telkkarin, sitten hän soitti poliisit. Poliisi tuli ovelle ja sitten myöhemmin tuli lisää poliiseja. He ottivat taskustaan taskulamput ja laittoivat ne päälle. He näyttivät valoa kaikkiin kummituksiin ja aaveisiin, sitten ne muuttuivat tavallisiksi. Sen pituinen se. Verne
Olipa kerran semmoinen lentokone jossa oli nainen ja laukussa lentokoneen perässä oli kruunu. Kone oli matkalla saarelle. Saarella oli laiva, mistä tuli merirosvo ja sillä oli aarrearkku laivassa ja sisällä oli kultaa. Lentokone, mikä oli matkalla tuli maahan ja ohjaaja tuli ulos. Sitten metsästä tuli Kapteeni Koukku. Kun Kapteeni Koukku oli menossa aarrearkulle se nappasi yhden kullan. Merirosvo sanoi - Et saa sitä kultaa Mutta Kapteeni Koukku sanoi - Kylläpsä saan! Sitten se heitti kullan taivaaseen ja sitten se tuli sen käteen ja se sanoi - Saat sen. Sitten ne lähti laivalle ja taivaalla tuli iso lautta joka voi lentää. Sit siä oli aarrearkku. Se tuli maahan ja lähti vesille. Se oli sukelluslaiva. Sitten se lentokone lähti ja Kapteeni Koukku teki puista laivan ja ne lähti sillä veteen. Merirosvot teki kullan palasista pokaalin. Ville
Prinsessa ja merenneito vedenalaisessa maailmassa Olipa kerran merenneito joka halusi nähdä hienoja simpukoita. Sen ympärillä pyöri aina viiksekkäitä kaloja. Simpukat olivat piilossa korallipaikan luona. Merenneito asui siellä. Merenneito yhtenä päivänä otti merilevää joka sen mielestä oli kukka. Sitten kun merenneito otti sen kukan käteen, koralliriutta ilmestyi silloin ja merenneito löysi ne simpukat. Merenneito näki kalaparven. Ne ui vedessä. Ne kalat oli värikkäitä. Kuu loistaa taivaalla. Kalat ihailee sitä. Prinsessa näki merenneidon. Ne oli kavereita. Sitten ne näki kimaltelevia tähtiä. Se oli niitten mielikuvitus. Prinsessa ja merenneito ja ne viiksekkäät kalat löysivät kukan. Sitten ne keräsivät veteen hienon majan. He asettivat kukat ja koristelivat ne kaksi majaa simpukoilla ja korallilla. Prinsessa ja merenneito ja viiksekkäät kalat meni asumaan majaan. Siitä tuli niitten koti. Lydia, Netta ja Anni
Olipa kerran nallukka. Hän otti kaapista porkkanan. Kun nallukka oli ottanut kaapista porkkanan, se alkoi syömään porkkanaa. Kun se oli syönyt porkkanan, oven raosta kurkisti pieni pupu. Seuraavaksi sieltä kurkisti pieni kissa joka naukaisi. Sitten se hyppäsi pupun kanssa sisälle ja sanoi -Böö! Sitten nallukka hyppäsi ilmaan ja hän kääntyi ja sanoi -Böö! Niin kissa ja pupu hyppäsi ilmaan. Ja kun ne olivat tulleet alas nalle pyysi kaikkia lämpimälle teelle. Kaikki sanoivat -Kyllä mielelläni tulen! Sit kun ne joi sen teen ne lähti ulos. Mutta siellä oli hirveä lumipyry. Siä oli niin kova lumipyry, että kissasta tuli jäätorni ja pupusta jääpenkki se jäätyi niin kovasti. Sitten tuli lohikäärme ja sulatti jääpenkin ja jäätornin. Jäätornin sulattua piti taas mennä teelle koska oli ollut niin kova myräkkä. Mutta onneksi nallella oli ollut kaulahuivi ja se antoi muillekin ystäville. Riku, Amanda ja Väinö