SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA. ä s e n l e h t i 1/ 2001

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA J ä s e n l e h t i 1/ 2001

SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: 09-228 69 352 faksi: 09-228 69 266 Kotisivu: http://www.histseura.fi Toiminnanjohtaja Ossi Kokkonen, varmimmin klo 9 12 Kansallisbiografia: puh. 09-4546 586, fax 09-4546 583 SEURAN HALLITUS 2001 Dos. Aura Korppi-Tommola, esimies 040-558 7245 Dos. Markku Hyrkkänen Prof. Kimmo Katajala Dos. Pauli Kettunen Prof. Aila Lauha Dos. Pirkko Leino-Kaukiainen Dos. Heikki Mikkeli Dos. Katariina Mustakallio Prof. Matti Peltonen Prof. Hannu Salmi

Aura Korppi-Tommola Historian viikko - Historian arvo ja viehätys Suomen historiallisen Seuran juhlisti syksyllä 2000 merkkivuottaan 125-vuotisjuhlilla. Seura pitäytyi jo satavuotisjuhlien yhteydessä hyväksi havaitussa mallissa viettämällä Historian viikkoa 3.-9.11. Teema Historian arvo ja viehätys lainattiin Pentti Renvallin metodioppaasta. Elokuvalla ja dokumenttielokuvalla oli keskeinen sija ohjelmassa. Perjantaina 3.11. aloitettiin tutustumalla elokuvadokumenttien tekemiseen ja historiakuvaan. Lauantaina ja sunnuntaina 4.-5.11. kuunneltiin ja keskusteltiin arvosta ja viehätyksestä perinteiseen tapaan plenumeissa ja sektioissa. Eino Jutikkala luennon Globalisaatio, eurooppalaiset arvot ja suomalainen identiteetti piti professori Juha Sihvola. Luento on julkaistu Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 4/2000. Lauantai-iltapäivän ja sunnuntai-aamupäivän aikana keskusteltiin elokuvan lisäksi historian vaikuttavuudesta, klassikoista ja muutoksen hallinnasta, Itämeren alueen historiasta. Kansainvälisessä sektiossa kuultiin historian kaipuusta Venäjällä, Virossa ja Isossa-Britanniassa. Aloitusplenumissa professori Yrjö Varpio puhui kirjailijan historiallisesta totuudesta luennossaan Vain runoilija voi aavistaa totuuden. Kirjailija historiankirjoittajana. Viikonlopun päätti paneelikeskustelu viikon teemasta, jossa sana oli annettu muille kuin ammattihistorioitsijoille. Suurlähettiläs Heikki Talvitie ja Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala kertoivat, miten historiatieto on heitä viehättänyt ja miten he sitä arvostavat. Hautala puhui laajasti globaaleista ympäristökysymyksistä. Talvitie puolestaan korosti, että hänen työssään historiasta haetaan enemmänkin mielikuvia kuin faktatietoa. Esimerkiksi Kalmarin unionia tai Hansaliittoa muisteltaessa halutaan tavallisesti vain korostaa Pohjolan tai Itämeren piirin yhtenäisyyttä eikä etsitä toimintamalleja. Professori Seppo Honkapohja puhui historiasta kansataloustieteilijän näkökulmasta. Tällöin pitkän ajan kehityksen seuraamisessa, ja esimerkiksi 1990- luvun ja aiempien lamakausien vertailussa historian tiedot ovat arvokkaita. Toisaalta häneltä kuulimme varoituksen sanan. Hän kehotti meitä historioitsijoita varomaan kannanottojamme nykyajan ilmiöistä esimerkiksi talouspolitiikasta ilman talouselämän

lainalaisuuksien tuntemusta. Maanantaista 6.11. keskiviikkoon 8.11. seura oli kutsunut muita historia-alan yhteisöjä järjestämään viikon teemaan liittyviä tapahtumia. Paikalliset historiaseurat, yliopistojen historianlaitokset, historialliset yhdistykset ja museot järjestivät 19 erilaista tilaisuutta: seminaareja, esitelmiä ja näyttelyitä. Kansallisarkisto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkistivat teoksia. Viikko päättyi 9.11. seuran perinteiseen vuosikokoukseen ja vuosikokousesitelmään, jonka piti professori Pertti Haapala, sekä juhlaillalliseen Katajanokan kasinolla. Haapalan esitelmän aihe oli Väinö Linnan sota historiantutkijoita vastaan. Seura sai tukea Historian Viikon tiedottamiseen Tieteen tiedotus ry:ltä ja kansainvälisen sektion järjestämiseen Suomen Akatemialta. Kaikkiaan Historian Viikolla oli yli 2000 osallistujaa, katsojaa ja kuulijaa. Seura valitsi vuosikokouksessaan kymmenen uutta tutkijajäsentä ja kolme kunniajäsentä: professorit Aira Kemiläinen, Hannu Soikkanen ja Päiviö Tommila. Seuralla on nyt 247 tutkijajäsentä ja neljä kunniajäsentä. Jussi Koivuniemi: Tehtaan pillin tahdissa. Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalinen järjestys 1870-1939. Bibliotheca Historica 64. ISBN 951-746-231-X. Antero Heikkinen: Kirveskansa ja kansakunta. Elämänrakennusta Kuhmossa 1800-luvun jälkipuolella. Toimituksia 794. ISBN 951-746-217-4. - Kirveskansatrilogian itsenäinen päätösosa. Ovh 160,-

Suomen Historiallinen Seura ESITELMÄTILAISUUS Maanantai 29.1. klo 18 Tieteiden talo, sali 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki): Dos. Maria Lähteenmäki: 1900-luvun naiskuva FT Tiina Kinnunen: Ellen Kayn naiskuva KEVÄTKOKOUS Maanantai 26.2. klo 17 Tieteiden Talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) Tutkijajäsenten kevätkokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat. KEVÄTKOKOUSESITELMÄ Maanantai 26.2. klo 18 Tieteiden Talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) Prof. Markku Kuisma lausuu muistosanat seuran edesmennestä tutkijajäsenestä, professori Ilkka Mäntylästä pääsihteeri, dosentti Jussi Nuorteva: Suomalainen Kirjallisuuden Seura humanistisen julkaisutoiminnan linnakkeena. VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA menec@carnac.fi puh 09 4546572 gsm 040 5400640 fax 09 8030160 Luotettavaa tutkimustason asiantuntemusta www.carnac.fi/menec Nopea arviointi- ja ostopalvelu Kirjastot, kokoelmat, jäämistöt Internet-myyntiluetteloita Atk-järjestelmiä, Internet-sovelluksia menec Menec on osa tiede- ja järjestöviestintään erikoistunutta General Media Carnacia

Marja Pohjola Tilaushistoriakeskus jatkaa Paikallishistoriallisen Toimiston työtä Kolme vuotta sitten käynnistynyt monivaiheinen prosessi vuonna 1933 perustetun Paikallishistoriallisen Toimiston vanhentuneiden sääntöjen sekä rajoittavaksi ja byrokraattiseksi koetun nimen uudistamiseksi on saatu päätökseen. Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti syksyllä 2000 uudet säännöt ja uuden nimen Tilaushistoriakeskus - Beställningshistorikcentralen. Johtuen tilaushistoriamarkkinoiden monista muutoksista 1990-luvulta lähtien myös järjestön asiantuntijaperustaa on laajennettu. Jo vuonna 1998 uusiksi jäsenjärjestöiksi kutsuttiin Suomen Taloushistoriallinen Yhdistys sekä Työväen historian ja perinteentutkimuksen seura. Vuonna 2000 jäsenjärjestöksi kutsuttiin vielä Suomen Sukututkimusseura. Uudet jäsenjärjestöt jatkavat perustajajärjestöjen Historiallisen Yhdistyksen, Suomen Historiallisen Seuran, Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Historian Ystäväin Liiton kanssa Tilaushistoriakeskuksen työtä perinteiseen tapaan Kansallisarkiston suojissa ja suojeluksessa. Kotisivunsa Tilaushistoriakeskus tulee avaamaan Kansallisarkiston osoitteen yhteyteen vuoden 2001 kuluessa. Vuoden 2000 lopulla Tilaushistoriakeskus valitsi uudet johtoelimensä ja uudeksi puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi tuli yliassistentti Kari Teräs ja varapuheenjohtajaksi dosentti Marjatta Rahikainen. Sihteerinä jatkaa edelleen ylitarkastaja Marja Pohjola. Suomen historiallisen seuran edustajina hallitukseen valittiin dos. Anneli Mäkelä-Alitalo ja varalle dos. Pirkko Leino-Kaukiainen.

Jussi Vauhkonen Historiallinen Yhdistys esittäytyy Seminaarista tieteelliseksi seuraksi Historiallisen Yhdistyksen perustivat vuonna 1890 Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston historian opettajat. Varsinaisena perustajana voidaan pitää J.R. Danielson-Kalmaria, mutta Yhdistyksen alkutaipaleen muita merkkimiehiä olivat Danielsonin professorikollegat M.G. Schybergson ja E.G. Palmén sekä dosentit C. v. Bonsdorff ja K. Grotenfelt. Yhdistyksen tarkoituksena oli edistää yliopiston nuorison historiallisia opintoja ja tutkimuksia. Yhdistyksen asema heti perustamisensa jälkeen oli vähintäänkin puolivirallinen. Puheenjohtajan oli sääntöjen mukaan oltava yliopiston opettaja, ja Yhdistys toimi yliopiston rehtorin alaisuudessa. Historiallisen Yhdistyksen alkuaikojen toiminta painottui ruotsalaisten ja saksalaisten esikuvien mukaisesti jonkinlaisena yliopistoseminaarina toimimiseen, olihan vuoden 1906 historian laudatur-vaatimusten osana osanotto Historiallisen Yhdistyksen toimintaan. Laudaturtöiden käsittely jatkui aina vuosisadan vaihteeseen saakka, jolloin ohjelmiston laadinnassa suuntauduttiin enemmän ulkomaisten kirjojen ja tutkimustulosten esittelyyn. Kielikysymys ei näytä olleen erityisen esillä Historiallisessa Yhdistyksessä sen ensi vuosikymmeninä. Yliopistolla muuten kiivaasti keskusteltu kielipolitiikka ilmeisesti ratkesi Yhdistyksessä kuin itsestään, sillä kukin käytti esitelmissään omaa äidinkieltään samoin kuin pöytäkirja laadittiin kulloisenkin sihteerin äidinkielellä. Vuodesta 1901 lähtien Yhdistyksellä on kuitenkin ollut vain suomenkielisiä sihteereitä, ja käytännönkin kaksikielisyydestä on vähitellen luovuttu. Yhdistyksen säännöt oli alunperinkin kirjoitettu vain suomeksi. Yhteys yliopistoon väljeni 1930-luvun mittaan. Jo kahden vuosikymmenen ajan (vuoden 1914 sääntömuutoksesta) olivat puheenjohtajaksi kelvanneet muutkin kuin yliopiston opettajat, ja kun luovuttiin rehtorin alaisuudesta, saatettiin 1933 hyväksyä uudet, rekisteröitymisen edellyttämät säännöt. Jäsenistön ja toiminnan pääpaino säilyi ja on säilynyt silti Helsingissä ja sen yliopiston historian instituuttien piirissä. Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäseneksi Historiallinen Yhdistys liittyi vuonna 1989.

Toimiva Yhdistys Vuosikymmenten mittaan on Yhdistyksen toiminnasta poikinut useita historia-alan kehittämiseen liittyneitä aloitteita. Esimerkiksi vuonna 1932 Eino Jutikkala ehdotti Yhdistyksen kokouksessa, että perustettaisiin elin paikallishistorioiden kirjoittajien tueksi. Paikallishistoriallinen toimisto, joka nyttemmin tunnetaan nimellä Tilaushistoriakeskus, muodostettiinkin viiden järjestön yhteistyönä. Historian opiskelijoiden ainejärjestö Kronos aloitti 1945 jonkinlaisena Historiallisen Yhdistyksen alaosastona, mutta irtautui jo 1950-luvulla itsenäiseksi järjestöksi. Nykyisellään Yhdistyksen toiminnan rungon muodostavat kuudesta kahdeksaan kertaan vuodessa järjestettävät seminaarit, joissa yleensä nuoremmat historiantutkijat alustavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan. Seminaariteemat ovat ulottuneet tutkimuksen laidasta laitaan, edustavathan Yhdistyksen jäsenetkin lähes kaikkia historiantutkimuksen institutionaalisia erikoisaloja. Aivan viimeisimpinä vuosina tilaisuuksia on järjestetty sellaisista aiheista kuin lapsuus, taudit, suvaitsevaisuus, marginaaliryhmät, globalisaatio ja kulttuuriskandaalit. Erityisen suuren suosion saavutti Yhdistyksen Pentti Renvallin perintö ja 2000-luvun historiantutkimus -seminaari, jolla Yhdistys osallistui Suomen historiallisen seuran Historian viikon ohjelmaan. Historiaa verkkoon Toinen, alati kasvava toiminnan muoto on internet-julkaiseminen. Historiallisen Yhdistyksen kotisivujen yhteydessä (www.helsinki.fi/hum/hist/yhd) julkaistaan Historiallisia arvosteluja -sarjaa sekä Historiallisia papereita -sarjaa. Edellinen käsittää runsaat kolmekymmentä pääasiassa Yhdistyksen jäsenten kirjoittamaa arviota vuosina 1999 ja 2000 ilmestyneistä oman alansa uutuustutkimuksista. Arvostelusarja on tavoittanut suuren lukijakunnan myös Yhdistyksen jäsenistön ulkopuolelta. Historiallisina papereina julkaistaan Yhdistyksen seminaareissa pidettyjä esitelmiä. Yhdistyksen painetussa julkaisusarjassa ilmestyi vuosina 1982-1990 viisi teosta, joista viimeisimpänä Historiallisen Yhdistyksen 100-vuotisjuhlakirja Historia Nyt - näkemyksiä suomalaisesta historiantutkimuksesta. Internet historiantutkijan apuvälineenä on puhuttanut Yhdistyksen jäseniä seminaarissakin, ja Yhdistys pyrkii voimakkaasti lisäämään ja parantamaan entisestään kotisivujensa sekä Yhdistyksen jäsenille että satunnaisille kävijöille tarjoamia palveluja. Yhteydenpitovälineenä internet ja sähköposti ovat jo osoittaneet käyttökelpoisuutensa, eikä ole luultavaa, että Yhdistys palaisi painojulkaisun pariin.

Taidetta ja työtä 2000-luvulla Historiallisen Yhdistyksen jäsenistö koostuu pääasiassa pääkaupunkiseudun nuoremman polven historiantutkijoista, mutta joukossa on myös historiasta kiinnostuneita tai sitä omassa työssään käsitteleviä muiden alojen ammattilaisia. Kuluvan vuosituhannen alussa jäseniä on noin 130. Vuoden 2001 ohjelmaan kuuluu kevätkaudella kolme seminaaria sekä vierailukäynti Valokuvataiteen museoon. Seminaarien aiheina ovat Amerikan historia, maailmankulttuurit sekä näkökulmia rikollisuuden historiaan. Seminaarit järjestetään arki-iltaisin klo 16 Helsingin yliopiston tiloissa, niihin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Historiallisen Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2001 toimii valt.tri Jari Sedergren, jonka yhteystiedot samoin kuin muidenkin hallituksen jäsenten löytyvät kätevimmin Yhdistyksen kotisivuilta. Marianne Junila: Kotirintaman aseveljeyttä. Suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941-1944. Bibliotheca Historica 61. ISBN 951-746-216-6 - Asiallinen ja tyhjentävä selvitys, millaista se oikeasti oli. Ovh 160,- Harri Siiskonen: Myrkyttäkää, ruiskuttakaa, hävittäkää. ruotsalaisten ja suomalaisten maatalouden ammattilehtien kasvinsuojeluvalistus 1940-1980. Historiallisia Tutkimuksia 209. ISBN 951-746-211-5 - Hulvatonta myrkynkylvöä edistyksen nimissä. Ovh 160,-

Rauno Endén Suunnitellaan kirjat yhdessä Kulunut kirjavuosi 2000 oli historiakirjojen osalta runsas. Historiallisen seuran vanhoissa sarjoissa ilmestyi kutakuinkin entinen määrä titteleitä, mutta sen lisäksi SKS:n perinteisissä sarjoissa ilmestyi vielä runsaasti kirjoja, jotka aiheensa ja käsittelytapansa puolesta ovat oikeata, perinteistä historiaa. Historialle on avautunut entistä paremmat mahdollisuuden päästä julkaistuksi ja julkisuuteen. Tämä tittelien yletön määrä on merkinnyt sitä, että historiallisen seuran julkaisuvaliokunta on joutunut vaivaamaan jo entuudestaan ylityöllistettyjä ja opinnäytteillä rasitettuja tutkijajäseniä yhä useammin lausuntopyynnöillään. Lausuntojärjestelmä on kaikesta huolimatta toiminut joustavasti ja suuremmitta ongelmitta, mistä lämmin kiitos kaikille lausuntorumbassa mukana olleille. Lausunnonantajien anonymiteettijärjestelmään siirtyminen oli oikeansuuntainen toimenpide, sillä nykyisellään lausunnonantajat uskaltavat puuttua peittelemättömästi kirjoitusten mahdollisiin ongelmakohtiin. Kirjoittajien on miellyttävämpää saada kritiikki henkilökohtaisena ennen kirjan ilmestymistä kuin jälkikäteiskritiikkinä julkisuudessa. Käytännössä nykyisin ei yksikään käsikirjoitus enää mene läpi ilman lausuntojen pohjalta tapahtuvaa korjausta ja muokkausta. Järjestelmä toimii kirjan ja samalla kirjoittajan parhaaksi. Siinä jokainen tutkija joutuu vuorollaan olemaan sekä tarkastaja että tarkastettava. Referee-järjestelmän on katsottu olevan yleisen asevelvollisuuden luonteista. Siinä jokainen vuorollaan palvelee toistansa. Tinkimättömän referee-järjestelmän lisäksi toinen kirjan lopputuloksen kannalta tärkeä seikka olisi, että kirjoittajat ottaisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteyttä kustantajaan. Kustantajan olisi tärkeätä päästä mukaan prosessiin jo kirjan suunnitteluvaiheessa. Kustantajalle kertyy ajan mukana paljon sellaista kokemusta, jonka huomioimisesta kirjoittaja ja kirja saattavat hyötyä. Vältytään myös mahdollisesti turhalta työltä. Kustantaja tarkastelee käsikirjoitusta kokonaisuutena, jossa huomioidaan asiasisällön lisäksi esim. teoksen rakennetta, kieltä, kirjan kaipaamaa kuvitusta, selventäviä kuvioita, karttoja ja liitteitä. Kustantaja mielellään ottaa kantaa myös valittuun julkaisukieleen ja haluaa mahdollisesti arvioida kirjan koti- ja ulkomaisia

markkinoita. Kustantajan kanssa on hyvä sopia aikatauluista ja julkaisun ulostuloajankohdasta, sillä ne saattavat olla merkityksellisiä markkinoinnin kannalta. Lisäksi kustantajalle jää enemmän aikaa suunnitella kirjalle yksilöllinen kirjakohtainen markkinointistrategia. Artikkelikokoelmat ovat tiede- ja tietokirjojen puolella ehkä ongelmallisin alalaji. Miscellanea-tyyppisiä kokoelmia ilmestyy nykyisin harvoin. Useimmiten kyseessä on jotakin tiettyä aihealuetta eri näkökulmista tarkasteleva teemanumero. Tavallisimmin nämä perustuvat puhuttuihin seminaarialustuksiin tai -esitelmiin. Näiden kokoelmien ongelmana on, että seminaarit jo alun perin kootaan varsin löyhästi toisiinsa liittyvistä alustuksista. Kun näistä kehitetään tieteelliset mitat täyttäviä kokoelmia, tämä alustuksia vaivannut löyhyys ja epätasaisuus siirtyy tarjottuihin kokoelmiin. Jotkut viimeistelevät artikkeleista kaikin puolin korkeatasoisia, tiedettä eteenpäin vieviä, lähdeviitteistettyjä artikkeleita, toiset kuvailun asteelle jääneitä tapahtumakuvauksia. Teemallisesti artikkelit liittyvät usein vain hatarasti otsikon ilmoittamaan teemaan. Kirjan otsikot lupaavat enemmän kuin todellisuudessa sisältävät. Seminaarit ovat useimmiten jossain määrin huono lähtökohta kirjalle. Jos ja kun monet kokoelmat tulevaisuudessakin perustuvat seminaareihin, kokoelman toimittajan olisi huolehdittava siitä, että turhat rönsyt karsitaan. Jos kokonaisuus jää vajavaiseksi, kannattaisi tilata seminaarialustajien ulkopuolelta teeman kannalta välttämättömät artikkelit. Näistä kaikista kysymyksistä toivoisin voivani keskustella jo siinä vaiheessa, kun kirjasuunnitelmaa ollaan harkitsemassa. SKS tarjoaa nyt laadukkaille historiateoksille hyvän valmistumisympäristön. Yli sadan tittelin nimikemäärällään SKS on noussut kustannusmaailmassa omaan sarjaansa kolmen suuren kaupallisen ja lukemattomien pienten erikoiskustantamojen väliin. SKS:n paras kilpailuvaltti on laatu, jonka takaa tiukka referee-järjestelmä ja hyvin toimiva toimitus. SKS:n markkinointi tehostuu entisestään, kun helmikuussa Veijo Kekäläinen astuu vastaperustettuun markkinointipäällikön tehtävään. Suuresta nimekemäärästä huolimatta SKS pyrkii huolehtimaan siitä, että kullekin julkaisulle suunnitellaan oma yksilöllinen julkaisustrategia niin, että tieto teoksesta löytää vaivattomasti sitä tarvitsevan. Myös toimitusta vahvistetaan vielä kuluvan kevään aikana. Uusi kustannusjohtaja - henkilö ei vielä ole tiedossa - puolestaan aloittaa huhtikuussa.

Teija Waaramaa Tampereen taidemuseon 70-vuotisjuhlanäyttely Inkat ja heidän edeltäjänsä - Perun kolme vuosituhatta Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo avaa ovensa Perun muinaiseen aarreaittaan suurnäyttelyssään 4.2.-29.7.2001. Mukana on kuusitoista intiaanikulttuuria, joista tunnetuin on inkakulttuuri. Näyttely on laajin Euroopassa aiheesta järjestetty näyttely ja taideaarteet ovat merkittävimpiä, mitä Perusta on koskaan luovutettu ulkomaille. Ajallisesti esineet kattavat noin 3000 vuotta,1500 ekr-1500 jkr. Kultaakin arvokkaampia teoksia Näytteillä on noin 360 teosta: kulta-, hopea- ja keramiikkaesineitä, jalokivikoruja, kultavaatteita, maailman harvinaisimpia ja hienoimpia muinaistekstiilejä ja sulkatöitä sekä Sipánin herran hautarekonstruktio. Eroottisia esineitä on paljon ja niille on varattu kokonaan oma osastonsa. - Perun rannikko on aavikkomaisen kuiva. Tällaisissa olosuhteissa on syntynyt maailman arkeologian aarreaitta, jossa kultaakin arvokkaammat tekstiilit ovat saattaneet säilyä meidän päiviimme saakka, sanoo arkeologi Antti Korpisaari, joka avustaa Tampereen taidemuseon suurnäyttelyä. - Näitä äärimmäisen harvinaisia kankaita ja muita tekstiilejä jopa poltettiin ja uhrattiin jumalille. Ihmisistä vain inkakuninkaat saivat käyttää tällaisia kaikkein hienoimpia tekstiilejä. Kokonaisina säilyneet astiat ovat valtaosin peräisin haudoista. Vain pieni osa on löytynyt arkeologien kaivauksissa. Vuosituhansia vanhat keramiikkaesineet eivät juuri ole voineet säilyä ehyinä ilman haudan antamaa suojaa. Tänäänkin uhreja äiti maalle Intiaanikulttuurien esineissä on usein kuvattu eläinhahmoja, kuten apinoita ja papukaijoja, joita pidettiin myös lemmikkeinä. Erotiikkaa kuvaavat esineet korostavat hedelmällisyyttä ja uutta syntymää. Ne voivat kertoa myös myyteistä ja tabuista.

Ehkä yllättäen myös sotavankeja kuvaaviin esineisiin liittyy hedelmällisyys ja uusi syntymä. Vangit riisuttiin - usein korvakoruja lukuun ottamatta - täysin alastomiksi ja sen jälkeen vangit uhrattiin äiti maalle. Esineissä vankien sukuelimet on kuvattu hyvin korostetusti; sillä on haluttu symboloida hedelmällisyyttä ja äiti maan ravitsemista. Esimerkiksi Moche -kulttuurin jäsenet sotivatkin pääasiallisesti sotavankien saamisen vuoksi, eivätkä niinkään maa-alueiden valloitusten takia. Moche -kulttuuriin kuuluu myös Sipánin herran hauta, josta on löydetty itsensä herran lisäksi kahdeksan muuta ihmistä. Näistä osa on ollut vaimoja tai jalkavaimoja, osa virkamiehiä tai alipäällikköjä ja loput uhreja. - Vainajille on aina laitettu hautaan mukaan ruokaa ja lahjoja jumalille vietäviksi. Vainajan suuhun on pistetty kultaa tai hopeaa, mikä on toiminut ikään kuin tullina kuolemanjumalalle, Korpisaari kertoo. - Etelä-Amerikan kaivauksilla annetaan vielä tänäkin päivänä uhrilahjoja äiti maalle. Ulkomaalaisten arkeologien on pureskeltava kokapensaan lehtiä ja uhrattava pirtua ja tupakkaa äiti maalle. Pirtua pitää sekä juoda että kaataa maahan ja tupakkaa pitää polttaa. Pullo pirtua onkin siellä halvempaa kuin pullo olutta, arkeologi Antti Korpisaari tietää. Tietoa intiaanien elämästä Näyttelyn yhteydessä Tampereen taidemuseo julkaisee laajan näyttelykirjan, jossa on värikuvia tärkeimmistä näyttelyesineistä ja asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleja. Kirjan toimittavat Tampereen taidemuseon johtaja Anneli Ilmonen ja konsuli Jyrki K. Talvitie. Lisäksi julkaistaan näyttelyluettelo. Tampereen taidemuseo julkaisee myös oppikirjan, jota jaetaan yksi kappale ilmaiseksi Suomen jokaiselle yläasteelle ja lukiolle. Koulut saavat kirjan tilaamalla sen postimaksua vastaan kirjallisesti suoraan taidemuseolta. Lisäkappaleita saa omakustannushintaan 70 mk/kpl. Ulkoasianministeriö on avustanut tätä hanketta. Ensi keväänä Tampereen taidemuseo järjestää yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Tampereen Taideyhdistys ry:n kanssa kaikille avoimen studia generalia - luentosarjan muinaisen Perun elämästä. Luentojen aiheet liikkuvat laajasti luonnosta ja jalojen villien myytistä musiikkiin, erotiikkaan ja sairaanhoitoon saakka. Kaikki kiinnostuneet voivat kysyä luento-ohjelmaa Tampereen taidemuseosta alla olevasta osoitteesta tai Tampereen yliopistosta s-postiosoitteesta intoffice@uta.fi tai puh. 03-2157 973. Inkat ja heidän edeltäjänsä -Perun kolme vuosituhatta -suurnäyttely on avoinna Tampereen taidemuseossa 4.2.-29.7.2001 ositteessa Puutarhakatu 34/PL 487, 33101 Tampere. Museo on avoinna ti-su klo 10-18. Alustavat tiedustelut puh. 03-3146 6677, 3146 6577, fax 03-3146 6575, ryhmä- ja opastusvaraukset puh. 03-3146 6580.

Peru-näyttelyyn liittyvä Studia Generalia sarja Tampereen yliopistossa. Kello 18.00-19.00 Juhlasali (ja luentosali A1 01. ja 06.02.2001) 01.02. Arkeologi Walter Alva: Moche -kulttuuri ja Sipánin ylimyshaudat (Alva puhuu espanjaksi ja häntä tulkkaa konsuli Jyrki K. Talvitie.) 06.02. Suurlähettiläs Mikko Pyhälä: Machu Picchu - maailmanperintökohde Suomen kehitysyhteistyössä 15.02. FT Maaria Seppänen: Mitä on Andien luonto ja miten ihminen on sitä käyttänyt. 22.02. Professori Jukka Salo: Ihminen Amazonian sademetsissä ennen ja nyt myytti jaloista villeistä. 01.03. Professori Martti Pärssinen: Perun korkeakulttuurit 08.03. Professori Martti Pärssinen: Inkat 15.03. Professori Ari Siiriäinen: Inkalinnoitukset 22.03. Professori Lotta Salminen: Sairaudet ja hoidot muinaisessa Perussa 29.03. FT Alfonso Padilla: Andien musiikki 05.04. FT Juha Hiltunen: Erotiikka muinaisessa Perussa Juha Hiltunen: The Ancient Kings of Peru. The Reliability of the Chronicle of Fernando de Montesinos. Bibliotheca Historica 45. Nid. 512 s. ISBN 951-710-112-0.

Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Kuukausikokoukset keväällä 2001 Suomen kirkkohistoriallisen seuran kuukausikokoukset pidetään perinteiseen tapaan kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Keväällä 2001 kokouspaikkana on tammikuun vuosikokousta lukuun ottamatta Säätytalo. Tilaisuudet alkavat klo 18.15. Niihin kuuluu noin 45 minuutin pituinen esitelmä ajankohtaisesta aiheesta ja keskustelua, jota jatketaan vielä Café Engelissä tai Stockmannin vintillä kahvikupin ääressä. Kaikki asianharrastajat ovat tervetulleita mukaan. Tiedustelut: dos. Hannu Mustakallio, puh. 191 23040, hannu.mustakallio@helsinki.fi 19.1. 2001 Vuosijuhla Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6), sali 104 - Seuran esimiehen avauspuhe: dosentti Kyllikki Tiensuu - Vuosijuhlaesitelmän pitää teol. toht. Tarja-Liisa Luukkanen aiheesta B. O. Lille - ensimmäinen suomalainen kirkkohistorian professori - Sääntömääräiset vuosikokousasiat 5.2. 2001 dosentti Pirjo Markkola (Tampereen yliopisto): Uskonto ja sukupuoli pohjoismaisessa historiantutkimuksessa 5.3. 2001 professori Anders Jarlert (Lundin yliopisto): De tyska raslagarnas tillämpning i Svenska kyrkan 1935-1945 2.4. 2001 filosofian tohtori Leena Valkeapää (Jyväskylän yliopisto): Miten pitäjänkirkosta tuli kansallismonumentti. Keskiaikaisten kirkkojen korjaus aatehistoriallisissa yhteyksissään

2. SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT ASIKKALA 8.2.2001 LAHTI 9.-10.2.2001 Torstai 8.2.2001 ASIKKALA Klo 10.30-13.00 Kutsuseminaari, Vääksy. Teema: Tanska ja Eurooppa Klo 17.00 Yleisötilaisuus, Danielson-Kalmarin huvila, Kalmarin Unioni, suurlähettiläs Heikki Talvitie Perjantai 9.2.2001 LAHTI Teema: Puusta paperiksi (case UPM-Kymmene) Auditorio Klo 10.00 Mitä UPM-Kymmenestä on kirjoitettu? Johtaja Eero Niinikoski, UPM-Kymmene Oyj Klo 10.30 Katsaus UPM-Kymmenen dokumentti-elokuvatuotantoon. Johtaja Eero Niinikoski Klo 11.00 Onko kestopaperi painetun sanan pelastaja? Ylikirjastonhoitaja, prof. Esko Häkli Helsingin yliopiston kirjasto Klo 12.00 Paperin tulevaisuus Asiantuntijaklinikka, alustajina kehitysjohtaja Ainomaija Haarla, UPM- Kymmene Oyj, teknologiajohtaja Marko Turpeinen, Alma Media Oyj, kehitysjohtaja Jyri Ahti, WSOY, puheenjohtajana tietokirjakustantaja Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita Klo 15.00 Historiapäivien avaus Filosofian maisteri Päivi Lipponen Teema: Ajasta aikaan Klo 15.15 Suomen ja Hämeen synty, professori Unto Salo Klo 16.00 Aikakäsitys 1800-luvun lopussa, professori Anne Ollila Klo 17.00 Historia ja todellisuus, fil. tohtori Tapani Suominen Klo 18.00 1900-luku, mitä jäi käteen?, ministeri Max Jakobson, dosentti Henrik Meinander Luentosali (Programme in English) Klo 16.00 Beautiful Homes and Everyday Life, FL Minna Sarantola-Weiss Klo 17.00 Finnish Forestry, A Comparative Study covering the Line of Business and the Enterprises, FT Jari Ojala

Lauantai 10.2.2001 LAHTI Teema: Valta ja vallan käyttö Klo 10.00 Valta ja nainen paneelikeskustelu: puheenjohtaja FT Laura Kolbe alustaja päätoimittaja Heleena Savela, panelistit: fil. tri Päivi Setälä, dosentti Maria Lähteenmäki, valtiot. maist. Anne Mattsson, kansanedustaja Tuija Nurmi Klo 11.00 Ingeborg Aakentytär Tott, Ruotsin valtionhoitajan puoliso, Hämeen linnaläänin haltijana 1466-1507, FL Tuula Hockman Klo 12.00 Suomalaiset ja Ruotsin perimyskiista 1590-luvulla, professori Heikki Ylikangas Klo 14.00 Kustaa III:n ajan vallankäytön perusteista ja muodoista, professori Toivo Nygård Klo 15.00 Vallattomat naiset, Suomalaiset lähetystyöntekijät ja vallan hierarkia 1900- luvun alun Japanissa, FL Seija Jalagin Teema: Monikulttuurinen yhteisö Klo 16.00 Karjala 1500-1600 luvuilla; Idän ja Lännen vaikea kohtaaminen professori Heikki Kirkinen Klo 17.00 Viipurin korkeakulttuuri 1750 1850, Fil.lis. Rainer Knapas Lördag 10.2.2001 Lahtis (Svenskspråkigt program) Föreläsningssal Kl. 11.00 Litteraturen som instrument i nationsbygget panel Professor Clas Zilliacus, Professor Pertti Lassila Kl. 14.00 Ryssland som möjligheternas land för finländarna 1809-1917 Professor Max Engman Kl. 15.00 Ett skånskt perspektiv på svensk historia efter 1650 Direktör Stig Ramel Diskussionen leds av Henrik Meinander TILAISUUKSIIN ON VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! KATSO LISÄÄ www.lahti.fi/kulttuuri/museot KOKOUSPAIKKA Kongressikeskus Fellmanni, Kirkkokatu 27, Lahti LAHDEN KAUPUNGINMUSEON TOIMISTO ASIKKALAN KUNTA Vuorikatu 27, PL 113, 15111 Lahti Kalmarinkatu 4, PL 6 puh. (03) 814 4501 tai 814 4503 17201 Vääksy fax. (03) 814 4505 puh. (03) 888 6211 e-mail: museo@lahti.fi fax. (03) 888 6268

Historiallinen Yhdistys Historiallinen Yhdistys ry järjestää tutustumiskäynnin Suomen valokuvataiteen museoon tiistaina 13. helmikuuta 2001. Ryhmäämme opastaa museon johtaja FL Asko Mäkelä. Pääsymaksu museoon on aikuisilta 20 mk ja opiskelijoilta ja työttömiltä 10 mk. Museo sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa Kaapelitehtaalla, sisäänkäynti G- rapusta. Keskustasta paikalle vievät esim. metro tai HKL:n bussi 15. Ryhmämme kokoontuu museolla tasan kello 16. Lisätietoja museokäynnistä voi tiedustella dos. Holger Weissilta. Tervetuloa! Kevään seminaariohjelman osalta ajankohdat ovat alustavia ja saattavat muuttua.tarkemmat tiedot seminaareista ilmestyvät aikanaan Historiallisen Yhdistyksen kotisivuilla ja jäsenkirjeessä.kevään seminaariteemat: keskiviikkona 21.3.-01 seminaari Amerikan historia torstaina 19.4.-01 seminaari Maailmankulttuurit tiistaina 8.5.-01 seminaari Näkökulmia rikollisuuden historiaan Historian Ystäväin Liitto Perjantaina 16.2. 2001 klo 17.30 alkaen Cafe Hausenissa, Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17) pidettään Historian Ystäväin Liiton vuosikokous. Tilaisuudessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat, julistetaan vuoden 2000 Paras historiateos palkinto ja kuullaan palkintoesitelmä. Tiistaina 17.4. klo 17.30 alkaen Cafe Hausenissa, Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17) pidetään Uusien historiateosten esittelytilaisuus.

Jyrki Smolander: Suomalainen oikeisto ja kansankoti. Kansallisen Kokoomuksen suhtautuminen pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin jälleenrakennuskaudelta konsensusajan alkuun. Bibliotheca Historica 63. ISBN 951-746-208-5. - Miten Kokoomus nieli ajatuksen hyvinvointivaltiosta? Ovh 160,- Markku Kangaspuro: Neuvosto- Karjalan taistelu itsehallinnosta. Nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä 1920-1939. Bibliotheca Historica 60. ISBN 951-746-213-1. - Suomalaiset punapakolaiset ojasta allikkoon. Vuoden tasokkaimpia väitöskirjoja. Ovh 160,-

TImo Joutsivuo & Heikki Mikkeli (toim.): Renessanssin tiede. Tietolipas 167. ISBN 951-746-220-4. - Kokonaisesitys renessanssiajan tieteestä ja sen harhapoluista. Tämä kirja todistaa, miten hauskaa tiede voi olla. Ovh 160,- Iiro Kajanto: Latina ja klassinen humanismi Suomessa keskiajalta vuoteen 1828. Tietolipas 169. ISBN 951-746-201-8. - Yksiin kansiin koottu selvitys latinan asemasta suomalaisen kulttuurin rakennuksessa. Ovh 160,-