Mitä ohjelmia uusmaalaisten tulisi hyödyntää? Rogaciano Cavadas Kaipainen Helsinki EU-toimisto
Helsinki EU-toimisto Helsinki, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Kymenlaakson liitto Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Toimiston henkilökunta Toimiston päällikkö Rogaciano Cavadas Kaipainen EU- suunnittelija Saara Vihko EU-suunnittelija Sarika Vij Hallinnon harjoittelija Sara Miettunen Viestinnän harjoittelija Anni Lindholm
Palvelut Neuvontapalvelu ja koulutukset yleisesti EUpolitiikkaan ja rahoitusohjelmiin liittyen Tiedonvälitys EU-instituutioiden valmistelutyöstä, rahoitushauista ja tilaisuuksista ja Helsinki EUtoimiston ylläpitäjien ajankohtaisista asioista uutiskirjeen ja verkkosivujen välityksellä Ryhmien vierailuiden järjestämisessä auttaminen, ohjelmien ja tapaamisten suunnittelu Tapahtumien ja seminaarien toteuttamisessa avustaminen
Rahoituskehys 2014-2020
Rahoituskehys 2012-2020 EU:n budjetti kaudelle 2014-2020 on yhteensä 960 miljardia (sitoumukset 2011 hintoina) 997 miljardia euroa (sitoumukset 2011 hintoina, rahoituskehys ja kaikki sen ulkopuoliset välineet). Budjetti pienenee ensimmäistä kertaa (-24 mrd).
Rahoituskehys 2012-2020 Kilpailukykyyn panostetaan seuraavalla rahoituskaudella 37 % kuluvaa rahoituskautta enemmän. Alue- ja rakennepolitiikan osuus laskee todella dramaattisesti. -24 %!
Rahoituskehys 2012-2020 Suomen maksut nousevat: 12,3 miljardista 12,6 miljardiin. Suomen saannot laskevat 9,46 miljardista 8,96 miljardiin. Suomen nettomaksu nousee 2,84 miljardista 3,64 miljardiin.
Nykytilanne Uudenmaan asiantuntijat hyödyntäneet EU-toimistoa aktiivisesti Uusimaa on kokoaan suurempi ja aktiivisempi maakunta eurooppalaisiin vastinpareihinsa verrattuna.
Nykytilanne EU-ohjelmat ja rahoitusmahdollisuudet kiinnostavat. Verkostoituminen EU-tason asiantuntijoiden kanssa on koettu tärkeäksi. Opintomatkojen avulla on saatu potkua kuntien ja korkeakoulujen kehittämiseen.
Kausi 2014-2020 Elämme mielenkiintoisia aikoja, kun käynnissä on seitsenvuotisen EU-rahoituskauden viimeinen vuosi. Seuraavan kauden budjettia ja ohjelmien rakenteita neuvotellaan hiki hatussa. Lähes kaikissa EU-maissa kansallisen rahoituksen osalta jaetaan niukkuutta ja EU-rahoituksen parempi hyödyntäminen kiinnostaa aiempaa enemmän.
Kausi 2014-2020 Nyt tulisikin lyödä maakunnan, kuntien ja ammattikorkeakoulun kokeneiden hankehakemuskirjoittajien, projektiosaajien, hakemusten arvioijina toimineiden ja muiden EUasiantuntijoiden päät yhteen. Vain näin Uusimaa voi menestyä kovenevassa kilpailussa EU-rahasta.
Horisontti 2020 - puiteohjelma Maailman suurin t&k&i-instrumentti Tutkimuksen ja Innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 Erityisohjelma Osallistumissäännöt (+ Euratom & EIT)
Horisontti 2020 - puiteohjelma Monivuotinen rahoituskehys: ~72 mrd (2011 hinnoissa), 80 mrd (käyvissä hinnoissa) Kevään aikana Euroopan parlamentti käsittelee neuvottelut
Mikä muuttuu? Yksi ohjelma, yhdistää erillistä ohjelmaa/aloitetta (7. puiteohjelma, CIP, EIT) Pyrkii yhdistämään tiukemmin tutkimuksen innovaatioihin tutkimuksesta tuotteeksi Hallinnolliset uudistukset
Mikä muuttuu? Kolme pilaria: Huipputason tiede Teollisuuden johtoasema Yhteiskunnalliset haasteet
Horisontti 2020 budjettijakauma Milj. % % / pilari I Huipputason tiede 27818 31,7 100,0 1. Euroopan tutkimusneuvosto 15008 17,1 54,0 2. Tulevat ja kehittyvät teknologiat (FET) 3505 4,0 12,6 3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie -toimet 6503 7,4 23,4 4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (mukaan lukien sähköiset infrastruktuurit) 2802 3,2 10,1 II Teollisuuden johtoasema 20280 23,1 100,0 1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (KET) 15580 17,8 76,8 2. Riskirahoituksen saatavuus 4000 4,6 19,7 3. Innovointi pk-yrityksissä 700 0,8 3,5 III Yhteiskunnalliset haasteet (sis. mahd. 1652 miljoonaa EIT:lle) 35888 40,9 100,0 1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi 9077 10,3 25,3 2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien (-kulun) tutkimus ja biotalous 4694 5,3 13,1 3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia 6537 7,5 18,2 4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 7690 8,8 21,4 5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 3573 4,1 10,0 6. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat 4317 4,9 12,0 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti 1542 1,8 100,0 Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet 2212 2,5 100,0 YHTEENSÄ 87740 100,0 100
Yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyohjelma (COSME) COSME on jatkoa vuosina 2007 2013 toteuttavalle yrittäjyys- ja innovaatio-ohjelmalle EIP:lle, joka puolestaan on yksi kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelman CIP:n pilareista. Komissio ehdottaa COSME-ohjelmalle 2,522 miljardin euron rahoitusta (käypinä hintoina), ja tästä 1,436 miljardia euroa esitetään osoitettavaksi eri rahoitusvälineisiin. Yritysten rahoitukseen käytettäisiin siis vuosittain keskimäärin 200 miljoonaa euroa.
Yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyohjelma (COSME) COSME-ohjelman toimet keskittyvät rahoitusvälineisiin ja yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. COSME on erillinen ohjelma, joka linkittyy Horisontti 2020 -puiteohjelman kanssa.
Tavoitteet Helpottaa ja parantaa pk-yritysten rahoituksen hankkimista pääomasijoitus- sekä takausinstrumenttien avulla. Luoda yritysten syntymiselle ja kasvulle suotuisa toimintaympäristö. Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Euroopassa mm. uusien yrittäjien, nuorten ja naisten yrittäjyystaitoja ja asennetta kehittämällä sekä parantamalla uudestaan yrittäjäksi lähtemisen mahdollisuuksia epäonnistumisen jälkeen.
Tavoitteet EU-alueen yritysten kestävän kilpailukyvyn parantaminen. Parantaa pk-yritysten pääsyä unionin sisämarkkinoille sekä globaalin tason markkinoille (424 miljoonaa euroa Enterprise Europe Network verkostolle ja 99 miljoonaa euroa pk-yritysten tukemiseen unionin ulkopuolisilla markkinoilla).
Tavoitteet COSME:n odotetaan tuovan hieman yli miljardin euron lisäyksen EU:n bkt:hen. 1,200 uutta tuotetta, palvelua tai palveluprosessia vuodessa. 400 miljoonan euron vuosittainen kasvu yritysten liikevaihtoon. Rahoituksen saamisen helpottaminen tuo EUalueen yrityksille investointeina 3,5 miljardia enemmän vuodessa.
Rakenne Komissio ehdottaa 2,5 miljardin euron rahoitusta (käypinä hintoina), ja tästä 1,5 miljardia euroa (~60 %) osoitettaisiin kahdelle pk-yritysten rahoitusvälineelle. Eri rahoitusvälineiden toimia esitetään käytettäviksi yritysten elinkaaren eri vaiheissa: alkuvaiheessa, kasvuvaiheessa sekä mahdollisessa liiketoiminnan siirrossa.
Rakenne 1. Pääomasijoitusväline tarjoaa riskirahoitusta yrityksille erityisesti niiden kasvu- ja laajentumisvaiheessa. 2. Lainantakausvälineen on määrä kattaa arvopaperistetun salkun lainojen lisäksi enintään 150 000 euron lainat, joiden laina-aika on vähintään 12 kuukautta.
Rakenne 1. Pääomasijoitusväline tarjoaa riskirahoitusta yrityksille erityisesti niiden kasvu- ja laajentumisvaiheessa. 2. Lainantakausvälineen on määrä kattaa arvopaperistetun salkun lainojen lisäksi enintään 150 000 euron lainat, joiden laina-aika on vähintään 12 kuukautta.
Pääomasijoitusväline keskitytään rahastoihin, jotka tarjoavat riskipääomaa ja välirahoitusta, kuten toissijaisia lainoja ja osakkuuslainoja. laajeneviin ja kasvuvaiheen yrityksiin, etenkin valtioiden rajat ylittävästi toimiviin, mutta siitä on myös mahdollisuus tehdä investointeja alkuvaiheen yrityksiin yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisen RDI-pääomajärjestelyn kanssa.
Lainantakausväline ensimmäisellä osalla pienennetään pkyritysten rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia, jotka johtuvat joko odotetuista suuremmista riskeistä tai riittävien vakuuksien puuttumisesta. Sen avulla tarjotaan lainoja, mukaan luettuna toissijaiset lainat ja osakkuuslainat, tai leasing-järjestelyihin perustuvaa velkarahoitusta.
Lainantakausväline toisella osalla eli lainasalkkujen arvopaperistamisella pyritään saamaan saada pk-yritysten käyttöön lisää velkarahoitusta osajärjestelmän piiriin kuuluvien rahoituslaitosten kanssa tehtyjen asianmukaisten riskinjakojärjestelyjen mukaisesti.
Erasmus for All (2014-2020) Komission ehdotus uudeksi koulutus-, nuoriso- ja urheilusektoreiden rahoitusohjelmaksi Budjettiehdotus n. 17 miljardia euroa Neuvoston koulutuskomitea käsitellyt, ministerit hyväksyivät osittaisen yhteisymmärryksen toukokuun neuvostossa Euroopan parlamentin käsittely käynnistynyt
Erasmus for All (2014-2020) Kolme toimintalinjaa (koulutus- ja nuorisotoimille) 1. Yksilöiden oppimiseen liittyvä liikkuvuus 2. Innovaatioita ja hyviä käytänteitä edistävä yhteistyö.3 Politiikkauudistusten tukeminen
Erasmus for All (2014-2020) Kuusi sektoria (neuvoston ehdotuksen mukaan) Erasmus Schools Eramus Higher Education Erasmus Vocational Education and Training Erasmus Adult Education Erasmus Youth Participation Erasmus Sport
Erasmus for All (2014-2020) 1. Yksilöliikkuvuus a) Korkeakoulu- ja ammattiopiskelijoiden liikkuvuus (opiskelu ja harjoittelu) b) Henkilökunnan liikkuvuus (kaikki koulutussektorit) c) Korkeakoulusektorin opiskelijoiden ja henkilökunnan osalta mahdollisuus myös liikkuvuuteen EU:n ulkopuolelle
Erasmus for All (2014-2020) 2. Yhteistyötoimet a) Strategiset kumppanuudet organisaatioiden välillä, tavoitteena yhteisten aloitteiden kehittäminen, vertaisoppiminen, kokemusten vaihto (kaikki sektorit, mahdollisuus myös yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa) b) Koulutussektorin ja työelämän (erit. yritykset) väliset kumppanuudet (koskee lähinnä korkea- ja ammatillista koulutusta) c) Kk-sektorilla kumppanuudet kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa
Luova Eurooppa (2014-2020) Uusi rahoitusohjelma, joka yhdistää nykyiset MEDIA-ohjelman, MEDIA Mundus -ohjelman sekä Kulttuuriohjelman. Komission budjettiehdotus 1,8 mrd
Luova Eurooppa (2014-2020) Yksinkertaistamista, virtaviivaistamista, mutta ei suurta sisällöllistä eroa nykyiseen ohjelmakauteen Kulttuuriohjelman puolella tukea toimijoiden yhteisille EUhankkeille, verkostoille, hyvien käytänteiden vaihtamiselle, kiertäville näyttelyille, konserteille sekä kirjallisuuden kääntämiselle MEDIA-ohjelmasta tukea AV-teosten tuotannolle, markkinoinnille, levittämiselle, koulutukselle, digitoinnille Uutuutena laina- ja lainantakausinstrumentti luovan ja kulttuurisektorin pk-yrityksille
Luova Eurooppa (2014-2020) Euroopan parlamentti pyrkii säilyttämään nykyiset Kulttuuri- ja MEDIA-ohjelmat. EP ehdottaa, että Luova Eurooppa olisi puiteohjelma, jonka alla erilliset Kulttuuri- ja MEDIA-ohjelmat toimivat. EP:n muutosehdotuksissa ei suuria eroavaisuuksia neuvoston näkemykseen Neuvoston, komission ja EP:n väliset trilogineuvottelut käynnistyivät maaliskuussa Budjettileikkauksia tulee, mutta minkä verran?
Yhteystiedot Rogaciano Cavadas Kaipainen GSM + 32 498 16 8302, riku.cavadas@helsinki.eu 24/7/365 Saara Vihko GSM +32 498 168 303, saara.vihko@helsinki.eu Sarika Vij GSM +32 473 661 721, sarika.vij@helsinki.eu
Kiitos mielenkiinnostanne!