LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Valtuusto 18 / 06 2001 45 Voimaantulo: 1. 7 2001 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2. LUPAJÄRJESTELMÄT Maankäyttö- j a rakennuslaissa ja -asetuksessa olevan sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Luumäen kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRA 14 4 mom). Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on valvontalautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS Luvan/ilmoituksen tarve Määräys 1 Määräys 2 Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 100 m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulko-puolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Loma-asunnon yhteyteen, enintään 20 m 2 :n. Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan, asemakaavassa osoitetun, pienehkön, enintään 10 m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS 1
Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalle määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta liitekartasta nro 1 ilmenevillä kunnan osaalueilla seuraavasti: 1 = Asemakaava-alue Toimenpidelupa haettava x 2 = Haja-asutusalue Ilmoitus tehtävä 0 3 = Osa yleiskaava-alue Liite kartta nro 1. Toimenpide 1) Rakennelma (rakentaminen) Kunnan osa-alue 1 2 3 - katos x x x - vaja (venevaja) x x x - kioski x x x - käymälä x - - - lietealtaat x x x - esiintymislava x - - - muu vastaava rakennelma x 0 0 - katettu keittopaikka x 0 0 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka x - - - kokoontumispaikka 0 0 0 - asuntovaunualue tai vastaava x x x - katsomo x - - - yleisöteltta tai vastaava 0 - - 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn x x x 4) Erillislaite (rakentaminen) - masto x x x - piippu x 0 0 - varastointisäiliö x 0 0 - hiihtohissi 0 0 0 - muistomerkki x 0 0 - suurehko antenni x 0 0 - tuulivoimala x x x - suurehko valaisinpylväs tai vastaava x 0 0 2
5) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehko laituri x x x - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava x x x 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verratava alue x x x 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen x 0 0 - kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen x 0 0 - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen x 0 0 - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen x - - - ikkunajaon muuttaminen 0 0 0 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peit-- tävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen x - - 9) Aitaaminen (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri x - - 10) Kaupunkikuvajärjestely - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset x - - 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupatai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuk- 3
sista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuaan hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään viisi (5) metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään kymmenen (10) metriä. Uudisrakentaminen pyritään ohjaamaan olemassa olevan rakennetun ympäristön, tieyhteyksien ja vesihuollon vaikutuspiiriin ja samalla pyritään säästämään elollista luontoa. Meluhaittojen torjumiseksi rakennuksen etäisyyden valtatie 6:sta, valtatie 26:sta ja rautateistä tulee olla vähintään 100 metriä ellei maasto-olosuhteista ja/tai kasvillisuuden suojaavasta vaikutuksesta muuta johdu. Maanteiden varsilla rakennuksien tulee olla 50 metrin etäisyydellä tien keskilinjasta. Paikallisteiden ja yksityisteiden varsilla rakennuksien tulee olla vähintään 12 metrin etäisyydellä tien keskilinjasta. 3.2. RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN 4
Maisema ja luonnonympäristö Oleva rakennuskanta Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tule tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Rakennusten ja mainospylväiden valomainokset eivät saa valaistuksellaan aiheuttaa tarpeetonta haittaa lähialueelle. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). 5
3.4 AITAAMINEN Ympäristön valvonta 3.5 PIHA-ALUE/PIHAMAA Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. Kunnan valvontalautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaan mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa olevan kiinteä aidan on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aita ei ole rajalla, jos sen etäisyys rajaviivasta on vähintään 0,6 m. Kiinteän aidan etäisyys mitataan sen lähimmästä kohdasta ja pensasaidan etäisyys sen keskeltä rajalle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Rakennuspaikan kuivana pito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema Pihan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. 6
Liikennejärjestelyt 3.6 OSOITEMERKINTÄ Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, saa rakennuspaikan pinta-alasta rakentamiseen käyttää enintään yhden kymmenesosan. Uuden asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m 2. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA- ALUEELLA 7
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää sekä istuttaa siten, että maisemakuvan luonnonmukaisuus säilyy. Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee kerrosalaltaan korkeintaan 30 k-m 2: n ja kokonaisalaltaan 45 m 2 :n suuruisen saunan, savusaunan ja grillikatoksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 15 metriä ja muun rakennuksen tai näkyvämmän rakennelman etäisyyden vähintään 30 m. Kerrosalaltaan yli 100 k-m 2 loma-asunto tai asuinrakennus on sijoitettava yli 50 m etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja ei saa ulottua veden päälle, ja sen on sopeuduttava ympäristön rakennuskantaan ja maastoon. "Ympärivuotisen asunnon ja loma-asunnon alimman vaurioituvan lattiarakenteen tulee olla keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/50) yläpuolella, mihin tulee vielä lisätä vesistön erityispiirteistä johtuva lisäkorkeus 0,3 m. n. 1 m. Tämä määräys koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita." Ranta-alueella sijaitsevan uuden lomarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3 000 m 2. Ranta-alueella sijaitsevan uuden asuinrakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5 000 m 2. Alle 1 ha:n suuruiset saaret tulee jättää rakentamattomiksi. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Alle kahden (2) hehtaarin vesistöjen ranta-alueelle ei tule sijoittaa uudisrakennuksia. Saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys käytettävästä auto- ja venepaikasta mantereella. 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Rakennuspaikalle, joka sijaitsee ranta-alueella saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoi- 8
6. SUUNNITTELUTARVEALUE 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN tukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä viisi (5) kpl. Lomarakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 m 2. Asuinrakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250m 2. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Talousveden riittävyys Jätevesien käsittely Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Jätevedet tulee käsitellä terveys- ja ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavin maaperäselvityksineen. Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukainen esikäsittely ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. 8. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn 9
yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 9. JÄTEHUOLTO Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Rakennettaessa asemakaava-alueella rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa tontille rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Mikäli jätteiden keräysvälineet sijoitetaan tontin pihapiiriin, on niiden suojaksi rakennettava jätesuoja, -katos tai aitaus. Asemakaava-alueilla voidaan yleisille alueille tai puistoon sijoittaa jätteiden keräilypisteitä. 10. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 10.1. MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 10.2. VOIMAANTULO Valvontalautakunta, rakennustarkastaja tai palopäällikkö milloin asian ratkaisu kuuluu hänelle, voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Luumäen kunnan 1.1.1992 vahvistettu rakennusjärjestys. 10