Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/1 Dnro ISAVI/159/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.1.2011 ASIA Eläinsuojan ympäristöluvan määräysten tarkistaminen, Juankoski HAKIJA Savon koulutuskuntayhtymä Muuruveden koulutila Hietapohjantie 926 73460 Muuruvesi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojan toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) nojalla oltava ympäristölupa. Muuruveden koulutilan voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesti hakemaan lupamääräysten tarkistamista viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Ympäristöluvan mukainen tilan eläinmäärä on 70 lehmää, 23 hiehoa, 50 nuorkarjaa, 10 lihasikaa ja 20 emakkoa (630 eläinyksikköä). Lupaa haetaan edelleen samalle eläinmäärälle. Itä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (29.12.2009/1792) 5 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Hakemus on tullut vireille 13.1.2010 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty 2.6.2010. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Pohjois-Savon ympäristökeskus on 11.5.2001 antanut hakijan eläinsuojan toiminnalle ympäristöluvan Dnro 0600Y0206-133. Pellon vuokrasopimukset on tehty viiden naapuritilan kanssa.
2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Juankosken kaupungin Västinniemen kylässä, Kauniskangas -tilalla (kiinteistötunnus 174-436-8-8). Tilan omistaa Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Koulun opiskelija-asuntoja on aivan navetan välittömässä läheisyydessä. Tilan ympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia edellisen luvan myöntämisen jälkeen. Alueen maisemaa hallitsevat pellot. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta ja tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Luomunavetassa tuotetaan maitoa noin 500 000 l/a. Tilalla on nyt lypsylehmiä 60, hiehoja 25 ja nuorkarjaa < 6 kk 50, yhteensä 488 eläinyksikköä. Kaikki eläimet ovat lietelannalla. Maitohuoneen jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon ja eläinsuojan muut pesuvedet lietesäiliöön. Tuotantoon kelpaamaton maito johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on betonista lietesäiliötilavuutta 3 000 m 3 ja lietekuilutilavuutta 50 m 3. Lanta ilmastetaan 60 m 3 :n ilmastussäiliössä, joka on katettu. Ilmastussäiliön poistokaasuille on turvesuodatin. Liete levitetään peltoon letkulevittimellä varustetulla vaunulla. Syyslevityksestä on tilalla luovuttu. Viljalle levitetty liete mullataan välittömästi. Tilalla on 237 m 2 :n kuivikelantala, jossa kompostoidaan pilaantunutta rehua ja varastoidaan hevosenlantakompostia. Lantala ja virtsasäiliö ovat katettuja. Lietelanta käytetään lannoitteena pelloilla. Levitykseen käytettävissä olevaa peltoa on 147 ha, josta omaa 71 ha ja vuokrapeltoa 76 ha. Lannasta 80 % levitetään viikoilla 18 23 ja loput viikoilla 26 28. Jätteet ja niiden käsittely: Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely 02 01 06 lietelanta 4 250 m 3 pelloille lannoitteeksi 02 01 03 pilaantunut rehu 40 t kompostoidaan lantalassa 02 01 02 kuolleet eläimet 2,5 t nautojen keräily, Honkajoki 13 03 08* jäteöljy 0,5 t Jätekukko Oy puristeneste 20 01 33* akut 0,5 t Jätekukko Oy 20 01 21* loisteputket 02 01 04 muovi 1,5 t jätteenkeräys 02 01 10 metalliromu 0,5 t kierrätys 18 02 08* lääkejätteet 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus * luokitellaan ongelmajätteeksi
Kaikki nautaeläimet laidunnetaan 5 kk vuodessa. Lehmät pidetään laidunkaudella yöt sisällä. Laidunala on 20 ha, eikä siellä ole pysyvää ruokintapaikkaa. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Laitumella on eläinten juottopaikkoja, joihin tulee verkostovesi. Lehmät eivät pääse juomaan joesta. Lehmille on 480 m 2 :n jaloittelutarha, josta puolet on betonipohjaista ja toinen puoli kuivikepohjaista. Virtsa ja sadevedet johdetaan lietesäiliöön ja lanta siirretään lantalaan. Jaloittelutarhan käyttöaika on 8 kk. Esikuivattu säilörehu varastoidaan erillisissä laakasiiloissa. Säilörehun puristeneste johdetaan virtsasäiliöön. Osa rehusta pyöröpaalataan. Tilalla käytetään AIV-liuoksia 7 000 l/a. Säilörehun teossa ollaan siirtymässä maitohappopohjaiseen bakteerivalmisteeseen. Öljysäiliön alle on rakennettu suoja-allas. Säiliö on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Öljysäiliö on peruskunnostettu ja tarkastettu vuonna 2009. Ongelmajätteille on hankittu lukittava kontti. Metallijätteille ja puujätteille on kiinteistöhuollon siirtolavat. Kuolleet eläimet säilytetään lietesäiliön lähellä pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Ongelmajätteet varastoidaan vuosi sitten hankitussa lukitussa ongelmajätekontissa. Arvio ympäristövaikutuksista Toiminnalla ei ole haittavaikutuksia ympäristölle. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Tilalle on laadittu turvallisuussuunnitelma, joka on myös pelastusviranomaisten käytössä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Liete ilmastetaan erillisessä säiliössä, jossa on turvesuodatin poistokaasuille. Vahan navetan kuivalantalat ja virtsasäiliöt on katettu ja ne toimivat kompostoitavan rehujätteen ja puristenesteen varastoina. Liete levitetään letkulevittimellä varustetulla vaunulla. Tilalla on luovuttu syyslevityksestä. 3 ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 7.10 8.11.2010 Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Juankosken kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 7.10.2010 Koillis-Savo lehdessä.
4 Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Juankosken kaupungilta, Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymältä. Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä toteaa lausunnossaan, että olosuhteet koulutilan karjanhoidossa ja eläinmäärissä eivät ole muuttuneet oleellisesti 11.5.2001 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen. Tilan toiminnasta ei ole tänä aikana havaittu haittavaikutuksia alueen käytössä oleviin pohjavesikaivoihin. Tilan Vanhala talousvesikaivon vesi tutkittiin 3.12.2003, jolloin vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan laatuvaatimukset ja suositukset. Alueella ei ole yleistä uimarantaa, jonka vettä tutkittaisiin säännöllisesti. Lietteen levityksestä aiheutuu väistämättä hajuhaittoja peltoalueiden liepeillä sijaitsevalle uudelle ja vanhalle asutukselle. Lyhytaikaisia hajuhaittoja ei kuitenkaan pidetä kohtuuttomina tai terveyshaittaa aiheuttavina. Terveysviranomaisella ei ole huomauttamista ympäristöluvan tarkistamishakemukseen. Kaavin kunnan ympäristölautakunta Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena ja Juankosken kaupunginhallitus puoltavat haetun ympäristöluvan myöntämistä seuraavin kommentein: - Vaikka uutta omakotialuetta on kaavoitettu ja suureksi osaksi jo rakennettu noin kilometrin päähän Muuruveden koulutilasta, ei koulutilan toiminnasta ole tullut valituksia kunnan ympäristöviranomaiselle. - Merkittävä osa tilan lannan levitykseen käytettävistä pelloista on vuokrapeltoja. Tilan omat pellot eivät riitä lannanlevitysalaksi ympäristölupahakemuksen mukaiselle maksimieläinmäärälle. Toiminnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tilan käytössä on lannan levitykseen riittävästi peltopinta-alaa. Tällöin lanta voidaan hyödyntää kokonaan lannoitteena eikä tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta lannan levityksestä ravinteiden huuhtoutumisriskiä. - Kuolleet eläimet tulee säilyttää ennen poiskuljetusta tiiviillä alustalla huolellisesti peitettynä. - Jos ranta-alue on pehmytpohjainen, helposti liettyvä, laiduntavien eläinten pääsy veteen tulee estää aitaamalla. - Polttoainesäiliöiden altaiden ja polttoaineen tankkauspaikan on oltava riittävän suuri ja tiivis siten, että vuodot säiliöstä tai tankkauksesta voidaan kerätä talteen. - Tilalle tulee tehdä suunnitelma erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisesta (esim. lietesäiliön vuotaminen/rikkoutuminen, tulipalo, öljysäiliön rikkoutuminen). Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella lähellä Muuruveden taajamaa. Noin kilometrin päähän on kaavoitettu ja suureksi osaksi jo rakennettu Putaansaaren alue. Lisäksi Putaansaaren ja Muuruveden koulutilan välissä olevan lomakeskuksen alueella on loma-asuntoja alettu muuttaa ympärivuotiseen käyttöön. Koillispuolelle noin kilometrin koulutilasta rakennetaan hoivakotipalveluja ja samalle alueelle kaavaillaan myös omakotiasutusta. Koulutilan alue kuuluu Akonveden ja Vehkalahtien rantaosayleis-
kaavan alueeseen. Kaavassa pääosa koulutilan alueesta on merkinnällä PY (julkisten palvelujen ja hallinnon alue). Aikaisemmin alue kuului Maamieskoulun I-luokan pohjavesialueeseen, mutta kyseinen pohjavesialue on poistettu luokittelusta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue toteaa Muuruveden koulutilan eläinsuojan toiminnan ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Vesienhoitolain mukaisessa luokituksessa eläinsuojan vaikutusalueella oleva Muuruvesi kuuluu tyydyttävään luokkaan ja kemialliselta tilaltaan hyvään luokkaan. Muuruveden alueen merkittävät kuormittajat ovat maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Eläinsuojasta on matkaa Muuruveden rantaan noin 300 metriä. Koulutilan eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Muuruveden tilaan. Tämä edellyttää, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen käsityksen mukaan koulutilan eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 04.611 kuormitusta, kun toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi eläinsuojan toiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiseen edellä mainitulle toiminnalle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. 5 Hakijan vastine Hakija ei ole antanut vastinetta lausunnoista. Tarkastukset Tilalla on tehty tarkastus 20.4.2010. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin.
6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Savon koulutuskuntayhtymä voi jatkaa Muuruveden koulutilan eläinsuojan toimintaa. Aluehallintoviraston tarkistamat lupamääräykset, jotka korvaavat 11.5.2001 annetun ympäristöluvan määräykset, kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet 1. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteiden ja lannan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Eläinsuojan ja lantavarastojen on oltava sellaiset, että rakenteiden rikkoontuessa mahdolliset vuodot voidaan havaita. Lantavarastojen tyhjennys, lietteen kuljetus ja karjan laiduntaminen 2. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lietettä ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Karjan pääsy ranta-alueille, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja niiden seurauksena vesistön pilaantumista, on estettävä esimerkiksi aitauksin. Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lannan varastotilan on oltava niin suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana eläinsuojassa kertynyt lanta. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle.
7 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Luvansaajan on huolehdittava siitä, että tilalla on käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaan riittävästi lannan hyödyntämiseen soveltuvaa peltoa. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Pilaantunut rehu ja kuivalanta voidaan kompostoida tilan lantalassa. Tuotantoon kelpaamaton maito on johdettava lietesäiliöön. Poikkeustapauksessa pilaantunut maito voidaan johtaa viemäriin. Maito on tarvittaessa esikäsiteltävä. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Paras käyttökelpoinen tekniikka 5. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteet 6. Tilalle on tehtävä suunnitelma ympäristöhaittoja aiheuttaviin häiriötilanteisiin varautumisesta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 7. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Eläinsuojien, rehuvarastojen, lantavarastojen sekä jätevarastojen rakenteita on tarkkailtava ja huollettava. Huollosta ja tarkkailusta on pidettävä kirjaa (huoltokirja), johon merkitään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimet. Eläinsuojan toimintaa koskevan kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet.
Jätetiedot, eläinmäärät, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Muutoksista ilmoittaminen 8. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Hakemus koskee ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 11.5.2001 antamalla ympäristölupapäätöksellä. Toiminnassa, siitä aiheutuvissa päästöissä tai ympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia lupapäätöksen antamisen jälkeen. Tällä päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää edelleen ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan lupamääräykset on selkeyden vuoksi korvattu kokonaisuudessaan tämän päätöksen määräyksillä. Suurimpaan osaan määräyksistä on tehty ainoastaan muodollisia muutoksia. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa, 9 lihasikaa ja 2,7 emakkoa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa noin 147 hehtaaria. Tilan nykyisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 58 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen myös luvanmukaisessa tilanteessa (tarvittava peltoala 74 ha). Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijalla on lietelannan varastotilaa käytettävissä, lietekuilut mukaan lukien, 3 050 m 3. Nykyisten eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 2 015 m 3. Lietetila-
vuudet ja lantala ja virtsasäiliö tilavuudet ovat riittävät myös luvan mukaisen eläinmäärän 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Polttoainesäiliölle on rakennettu valuma-allas ja säiliö on varustettu laponestolla ja lukituksella. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Lietelannan levityksessä parasta tekniikkaa edustavat letku- ja sijoituslaitteistot. Lupamääräysten perustelut 9 Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Kun säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan, voidaan rakenteet tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ovat multaavan lannanlevittimen käyttö, lietesäiliöiden kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutok-
sista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Suunnitelma riskeistä ja toimet riskitilanteiden hoidosta on tärkeää olla kaikkien tilalla työskentelevien tiedossa. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 10 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu päätöksessä huomioon. Luvassa on annettu määräykset mm. riskitilanteiden suunnitelmallisesta hoidosta, lannan varastointiin tarvittavasta tilavuudesta, sekä lannan hyödyntämiseen tarvittavasta peltoalasta. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.1.2021 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energia- ja materiaalitehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voi-
massaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. 11 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 19, 30 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta (1792/2009) 5 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa (1145/2009) säädetään. Eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, asetuksen mukainen maksu on 1740 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevasta päätöksestä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen Tiedustelut: asian esittelijä Helka Markkanen, puh. 040 586 8502
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.2.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.