VUOSIKERTOMUS 2010 PRIZZTECH
PRIZZTECH VUOSIKERTOMUS 2010 Sisällysluettelo Toimitusjohtajalta 3 Prizztech Oy lyhyesti 2010 4 Prizztech Oy:n tuloslaskelma 2010 6 Prizztech Oy:n tase 2010 7 Aloitteellinen edelläkävijä kansallisessa ohjelmatyössä 9 Prizztech Satakunnassa 10 Prizztech Suomessa ja maailmalla 12 Vastuu yhteiskunnasta liiketoiminnan perustana 14 Osaamiskeskusohjelmaa sekä kehittämis- ja tutkimusyksiköiden toimintaa rahoittaa Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella ja maakunnan kehittämisrahalla.
TOIMITUSJOHTAJALTA Kohti murroskohtia? Kuluneen vuoden aikana yleisessä taloudellisessa tilanteessa tapahtui odotettu käänne parempaan. Projektien hallinnointi kuitenkin muuttui astetta haasteellisemmaksi ja projektien maksatusmenettelyn viiveet ovat lisänneet sidottua pääomaa. Koska elinkeinopoliittisia panostuksia tuskin kuntien nykyisessä taloudellisessa tilanteessa lisätään, hankaloituu uusien hankkeiden käynnistäminen. Kansallisesti onkin nähtävissä, että hanketoimijoiden joukko supistuu. Samanaikaisesti rahoittajien toiveena on hankekoon kasvattaminen ja toteutus laajemmalla maantieteellisellä alueella. EU-ohjelmien rahoituksen kysyntä on rahoittajan näkökulmasta riittämätöntä, ja lähivuosina ajauduttaneen rahoituksen ylitarjontaan. Maakunnan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää turvata elinkeinotoimijoiden kansallinen kilpailukyky, jotta maakunnan hankkeille säilyy riittävä rahoituspohja. Satakunnan sisälle on syntynyt jännitteitä mm. Pohjois- Satakunnan kuntaliitosselvitykseen liittyvän vaihtoehtoisen maakuntavaihdoksen myötä ja eteläisessä Satakunnassa on puolestaan esiintynyt vahvoja näkemyksiä yhteistyöstä Varsinais-Suomen suuntaan. Kun samanaikaisesti aprikoidaan aluehallinnon uudistukseen liittyviä ratkaisuja, ei huomio ole keskittynyt yhteisiin mahdollisuuksiin ja tekemisiin. Hankevalmistelun neuvottelutilanne on kuntarahoituksen osalta hankaloitunut. Kaikkien kuntien mukaan saaminen edellyttää nyt vähintään kymmenen erillistä neuvottelua. Suotavaa olisi, että maakunnassa saataisiin aikaan yhteinen näkemys hankevalmistelun toteutustavoista. Uuden ohjelmakauden valmistelutyö on käynnistynyt. Vuonna 2014 alkava ohjelmakausi sisältää varmasti muutoksia nykyiseen nähden. Valmistautuminen ja edunvalvonta tuota kautta varten ovat yksi lähitulevaisuuden tehtävistä, myös Prizztech Oy:ssä. Prizztech Oy:n lähtökohdat valmistelutyöhön ovat hyvät, sillä yhtiön asema kansallisena toimijana on vahva. Yhtiö on saanut osaamiskeskusohjelman arvioinneissa hyvää palautetta toiminnastaan ja yhtiön tavoitteena on edelleen olla aloitteellisena edelläkävijänä ja henkisenä johtajana kansallisessa ohjelmatyössä. Osaamiskeskusohjelman klusteriohjelmien lisäksi tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä FinNuclear-verkosto ja sen vasta perustettu yhdistys ovat tästä hyvinä esimerkkeinä. Liiketoimintaosaamisen kehittämisessä Prizzway Oy on kansallisesti saavuttanut vankan aseman. Yhtiön toimintaedellytyksiä vahvistaa Porin seudulla elinkeinotoimijoiden yhteistyösopimus. Yhteistyöllä palvelujen asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus paranevat, tätä edistää toimintojen keskittäminen mm. Porin Puuvillaan. Raumalla Prizztech ja Yrityspalvelu Enter muuttavat teknologiatalo Sytyttimeen. Organisaatioiden välisen yhteistyön edelleen tiivistäminen ja toiminta-alueen laajentaminen ovat lähitulevaisuudessa uusien mahdollisuuksien elementtejä. Risto Liljeroos toimitusjohtaja 3
PRIZZTECH Prizztech Oy lyhyesti 2010 Prizztech Oy on suomalaisen innovaatioympäristön keskeinen toimija ja Teknologiakeskusten liiton TEKEL:in jäsen. Yhtiön päätehtävä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Kansallisen roolin rinnalla työn perustan muodostaa Satakunnassa toteutettava kehitystyö. Yhtiön toiminta jakaantuu neljään kokonaisuuteen, jotka ovat kehittämis- ja tutkimusyksiköt, Satakunnan osaamiskeskusohjelma, kasvu- ja innovaatiopalvelut sekä tytär- ja vähemmistöosuusyhtiöt. Prizztech Oy:n toiminta kattaa koko maakunnan. Yhtiöllä on toimipisteet Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Prizztech Oy:n liikevaihto oli 6 419 228,00 euroa (6 006 800,45 euroa v. 2009). Konsernin kokonaisliikevaihto oli 7 234 881,17 euroa (6 685 330,22 euroa). Konsernin liikevaihdon kasvu oli runsas 8 %. Budjetin toteumaaste oli 99,6 %. Prizztech Oy:n toiminta yleishyödyllisenä projektinhallintaorganisaationa ei ole liiketoiminnallisesti kannattavaa vaan se tarvitsee rinnalleen katteellisia toimintoja, jotka on sijoitettu konsernin tytäryhtiöihin. Prizztech Oy:n tilinpäätöksen osoittama tappio oli -17 886,66 euroa (-16 082,92 euroa). Koko konsernin tulos oli 12 641,36 euroa voitollinen. Yhtiön taseen loppusumma on 2 720 126,56 euroa (2 732 062,38 euroa). Yhtiön palveluksessa oli toimintavuoden aikana keskimäärin 50 henkilöä (48 henkilöä). Prizztech-konsernin henkilöstön määrä oli viime vuonna keskimäärin 57 henkilöä. Projektien maksatusmenettelyssä esiintyvät viiveet ovat kasvattaneet sidottua pääomaa. Tämä, samoin kuin kuntatalouden kireydestä johtuva kuntarahoitusosuuksien niukkuus, ovat omalta osaltaan rajoittamassa hanketoiminnan volyymin kasvattamista. Kansallisesti on nähtävissä, että edellä kuvattu kehitys on pienentämässä toimijajoukkoa, jolla on vastaavia haasteita kassanhallinnan suhteen. Samanaikaisesti rahoittajien toiveena on hankekoon kasvattaminen ja toteutus laajemmalla maantieteellisellä alueella. EU-ohjelmien rahoituksen kysyntä on rahoittajan näkökulmasta riittämätöntä ja rahan ylitarjonta on todennäköistä ohjelmakauden loppupuolella. Tytär- ja osakkuusyhtiöt Prizztech Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö Prizzway Oy tukee yrityksiä ja niiden avainhenkilöitä liiketoiminnan kehittämisessä. Yhtiön liikevaihto nousi viime vuonna 441 006,20 euroon (350 211,32 euroa). Liikevaihdon kasvu oli noin 26 %. Yhtiön toiminnallinen tulos oli 9 296,16 euroa (- 2 352,11 euroa). Yhtiön kehittämällä Progress -järjestelmällä on merkittävä rooli kansallisissa kehittämishankkeissa, joita toteutetaan yhteistyössä Suomen Teknologiakeskusten Liitto ry:n (TEKEL) ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Prizztech Oy:n kokonaan omistama Prizzpoint Oy on monikäyttäjäkiinteistöjen palvelutoimittaja. Yhtiö toimii Porin yliopistokeskuksen palvelukeskuksen toimintojen organisoijana ja toteuttajana. Yhtiön liikevaihto nousi toimintakaudella 1 078 793,61 euroon (1 077 198,19 euroa). Prizzpoint Oy:n toiminnallinen tulos oli 21 231,86 euroa (13 532,55 euroa). Prizztech Oy on lisäksi omistajana Offshore Technology Center Oy:ssä noin 7 prosentin omistusosuudella. Yhtiön toiminta liittyy läheisesti Prizztech Oy:n hallinnoiman Satakunnan osaamiskeskusohjelman Meriklusterin sisältöihin. Prizztech Oy on lisäksi osakkaana strategisen huippuosaamisen keskittymässä, Tieto- ja viestintätekniikan tutkimus TIVIT Oy:ssä, alle 1 prosentin omistusosuudella. 4
Elinkeinotoimijoiden yhteistyö Porin seudun elinkeino-organisaatiot Prizztech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK ja Yrityspalvelu Enter solmivat yhteistyösopimuksen vuoden 2008 lopulla. Sopimuksen mukaan Prizztech ja POSEK siirtyivät toimimaan yhteisen johdon alla. POSEK muutti syksyllä 2009 Teknologiakeskus Pripoliin Prizztech Oy:n yhteyteen. Yhteisten ja yhtenäisten tietojärjestelmien käyttöä lisättiin vuonna 2010. Näiden tekijöiden myötävaikutuksella palveluprosesseja on virtaviivaistettu ja asiakaslähtöisyyttä kehitetty. Organisaatioiden läheisyys on myös mahdollistanut eri resurssien yhteiskäytön lisäämisen. Rahoituslähteet Porin kaupunki 244 037 Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy 526 698 Toimeksiannot AKO ja KOKO 149 649 Rauman seutu 222 832 Pohjois-Satakunta 62 925 Muut kunnat 41 485 Rahoittajaorganisaatiot 1 855 375 Osaamiskeskusohjelma perusrahoitus 500 000 Yritykset 1 304 669 Yliopistoyksiköt 1 454 319 Muut 57 239 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000 2 000 000 Liikevaihdon jakauma yksiköittäin Kasvu-ja innovaatiopalvelut 14 % Hallinto- ja tukipalvelut 3 % Palvelutoiminta 24 % Kehittämis- ja tutkimusyksiköt 19 % Satakunnan osaamiskeskus 40 % 5
Prizztech Oy:n tuloslaskelma 2010 Krnro 465.534 1.1.- 31.12.2010 1.1. - 31.12.2009 LIIKEVAIHTO 6 419 228,29 6 006 800,45 Liiketoiminnan muut tuotot 9 145,40 10 150,00 Materiaalit ja palvelut: Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana - 6 261,84-10 284,46 Ulkopuoliset palvelut - 1 124 707,22-1 068 744,87 Materiaalit ja palvelut yhteensä: - 1 130 969,06-1 079 029,33 Henkilöstökulut: Palkat ja palkkiot - 2 476 349,68-2 242 061,85 Henkilösivukulut Eläkekulut - 423 002,89-368 091,56 Muut henkilösivukulut - 189 590,58-105 406,53 Henkilöstökulut yhteensä: - 3 088 943,15-2 715 559, 94 Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot - 4 756,40-5 784,62 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä: - 4 756,40-5 784,62 Liiketoiminnan muut kulut - 2 207 600,92-2 232 159,23 LIIKEVOITTO/-TAPPIO - 3 895,84-15 582,67 Rahoitustuotot ja -kulut: Muut korko- ja rahoitustuotot / muilta 908,07 2 297, 89 Korko- ja muut rahoituskulut / muille - 11 647,70-2 798, 14 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä: - 10 739,63-500,25 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA - 14 635,47-16 082,92 Tuloverot - 3 251,19 0,00 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO - 17 886,66-16 082,92 6
Prizztech Oy:n tase 2010 VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet 3 798,79 6 798,66 Muut pitkävaikutteiset menot 1 708,04 2 277,38 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 11 249,85 14 062,30 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 39 681,88 39 681,88 Pysyvät vastaavat yhteensä 56 438,56 62 820,42 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 660 480,23 676 593,26 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 9 074,06 11 189,87 Muut saamiset 39,48 2 640,24 Siirtosaamiset 1 238 344,50 1 410 602,26 Rahat ja pankkisaamiset 755 749,73 568 216,33 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 663 688,00 2 669 241,96 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 720 126,56 2 732 062,38 VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 000 050,00 1 000 050,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio yht. 226 414,67 242 497,59 Tilikauden voitto / tappio yhteensä - 17 886,66-16 082,92 Oma pääoma yhteensä 1 208 578,01 1 226 464,67 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 305 265,56 195 335,00 Ostovelat 145 938,21 462 351,39 Velat saman konsernin yrityksille 500 000,00 330 602,59 Muut velat 232 527,02 166 169,87 Siirtovelat 327 817,76 351 138,86 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 511 548,55 1 505 597,71 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 720 126,56 2 732 062,38 Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Pohjoisranta 11 D, Pori. 7
Prizztech Oy:n hallitus 2010 Suluissa varajäsen Puheenjohtaja Reko Aalto-Setälä (Juha Vasama) Varapuheenjohtaja Asko Aro-Heinilä (Harri Viren) Henkilöstön ikäjakauma 40 % 35 % Jäsenet Jari Heiniluoma (Pauli Puttonen) Altti Lammi (Teemu Hyöky) Sonja Myllykoski (Heli Vannemaa) Ahti Pisto (Olli Wanne) Tino Nurmi (Pia Hirvonen) Raisa Ranta (Sonja Saarinen) Jouko Tutti (Kimmo Aho) Markku Uusitalo (Olli Naukkarinen) Yhtiön toimitusjohtajana toimii DI Risto Liljeroos. 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 20-30 31-40 41-50 51-60 61- Yhtiön hallitus toimi myös Satakunnan osaamiskeskusohjelman johtoryhmänä. Osaamiskeskustoiminnassa on kaikissa klusteriohjelmissa oma alueellinen ohjausryhmänsä. Vuoden 2010 lopussa henkilöstön keski-ikä oli 41 vuotta. Henkilökunnasta 50 % oli miehiä ja 50 % naisia. Vakituisissa työsuhteissa työskenteli 68,18 % ja määräaikaisissa 31,82 %. Prizztech Oy:n omistus Prizztech Oy:n osakepääoma on 1 000 050 euroa. Maakunnan seutukuntien edustajina yhtiön omistuspohjassa ovat: Porin kaupunki (50,85%) Rauman kaupunki (2,71%) Euran kunta (0,68%) Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy (0,85%) Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy (0,85%) Osaamiskeskusohjelmassa mukana olevia tahoja edustavat: Luvata Pori Oy (3,39%) Metso Shared Services Oy (0,85%) Cimcorp Oy (0,85%) Lännen Teletieto Oy (10,17%) Finanssisektorin edustajia: Finnvera Oyj (6,78%) Pohjola-yhtiöt (8,64%) Länsi-Suomen Osuuspankki (1,27%) Nordea Oyj (0,25%) Muita omistajatahoja ovat: Satakunnan sairaanhoitopiiri (8,47%) Satakunnan Korkean Teknologian Säätiö (0,85%) Renor Oy (2,54%) Henkilöstön koulutusrakenne Keskiaste ja muu 16,67 % Alempi korkeakouluaste 15,15 % Prizztech Oy:n arvot Prizztech Oy:n toiminta perustuu arvoihin, jotka ovat edellytyksenä uskottavalle ja luotettavalle, jatkuvalle ja tulokselliselle toiminnalle. Tällaisia toimintaa ohjaavia hyväksyttyjä arvoja ovat: y Asiakaslähtöisyys y Osaaminen ja asiantuntemus y Kehityshakuisuus y Yrittäjyys y Henkinen sitoutuminen Tohtorit ja lisensiaatit 15,15 % Ylempi korkeakouluaste 53,03 % Toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan todelliset tarpeet. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen on mahdollista vain asiakaslähtöisellä innovatiivisella toimintatavalla. Tulosorientoitunut, liiketoimintalähtöinen ajattelumalli on kehittämistoiminnan kulmakivenä. 8
Prizztech Oy:n päätehtävä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Olemme Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL ry:n jäsen. Yhtiön kasvavan kansallisen roolin rinnalla työmme perustan muodostaa yhä Satakunnassa toteutettava kehitystyö. Aloitteellinen edelläkävijä kansallisessa ohjelmatyössä Prizztech Oy:n kaiken kehittämistyön taustalla on vahva satakuntalainen teollinen perinne. Toimintamme kattaa koko Satakunnan. Suuri osa työstämme tapahtuu kansallisissa verkostoissa. Meillä on näköalapaikka usealla toimialalla toteuttaessamme laajoja hankekokonaisuuksia suomalaisen elinkeinoelämän kanssa. Meritekninen osaaminen ja siihen liittyvä toimittajaverkosto ovat alueella vahvat. Energiateknologioiden osalta Satakunta on kansallisesti merkittävä, tuottaahan maakunta neljänneksen koko maan sähköntuotannosta. Alan monipuolisuudesta taas kertoo esimerkiksi aurinkoenergiaan liittyvien kehitystoimien keskittyminen alueelle. Jokapaikan tietotekniikka toimii keskeisessä roolissa, kun valmistavan teollisuuden prosesseja kehitetään ja fyysisten tuotteiden rinnalla kulkeva, aina läsnä oleva tieto muuttuu yhä arvokkaammaksi kilpailukykytekijäksi. Yhtiön kansallinen rooli on ollut kasvussa. Kehittämis- ja tutkimusyksiköt, FinNuclear, Magneettitenologiakeskus ja Vesi-Instituutti ovat omilla sektoreillaan vahvistaneet rooliaan. Kasvu- ja innovaatiopalvelujen vahva osaaminen projektitoiminnan ammattilaisina tarjoaa mahdollisuuden työstää yritysten kehittämisaihiot onnistuneiksi toteutuksiksi. Eritoten osaamiskeskusohjelman kolmessa klusteriohjelmassa Satakunnan rooli on vahva, ja voidaan jopa puhua henkisestä johtajuudesta. Tämä käy ilmi mm. valtakunnallisessa väliarvioinnissa. Prizztech Oy:n näkemyksellä kansallisessa kehittämistyössä on kaiken kaikkiaan lisääntynyt painoarvo. Nämä toiminnot säilynevät vähintään nykyisellä tasolla tämän ohjelmakauden ajan vuoden 2013 loppuun. Uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen käynnistyy jo kuluvan vuoden aikana. Uusien tunnistettujen kokonaisuuksien, kuten esimerkiksi uusiutuvien energioiden tai vastuullisen liiketoiminnan osa-alueet, tarjoavat merkittäviä toiminnallisia mahdollisuuksia. Näiden lisäksi myös Prizzway Oy:n liiketoiminnan kehittämismalli on suorittanut kansallisen läpimurtonsa. Tämä vahvistaa entisestään omalta osaltaan koko Prizztech -konsernin kansallista roolia ja toimintaedellytyksiä. Yhtiön toimintaedellytyksiin vaikuttaa vahvistavasti Porin seudun elinkeinotoimijoiden yhteistyösopimus. Yhteistyön kautta alueelliset toiminnot ja palveluprosessit muodostuvat kustannustehokkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Tätä edistää muutto Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin kanssa yhteisiin tiloihin Porin Puuvillaan huhtikuussa 2011. Uusien toimitilojen yhteydessä sijaitsevat myös Yrityspalvelu Enterin toiminnat. Näiden organisaatioiden välisen yhteistyön edelleen tiivistäminen luo Prizztech Oy:n toiminnan kehittämiselle uusia, toivottavasti koko maakuntaan heijastuvia, mahdollisuuksia. 9
2010 Prizztech Satakunnassa Toimintavuoden aikana eri yksiköiden tulokset toteutuivat suunnitellusti ja toiminta niin maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin täytti odotukset. Seuraavassa kerromme poimintoja toimintavuoden varrelta, tällä kertaa aluevaikuttamisen näkökulmasta. Vuoden 2010 aikana innovaatiopalveluissa arvioitiin 81 uutta liikeideaa. Näistä Porin seudulta oli 47 kpl, Rauman seudulta 23 kpl, Pohjois-Satakunnasta 8 kpl ja maakunnan ulkopuolelta 4 kpl. Keksintösäätiön kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi ja Prizztechin asiantuntijat avustivat myös neljää kansallisessa työskentelyssä esiin tullutta ideaa maakunnan ulkopuolelta. Kasvuhautomossa tehtiin sopimukset kymmenen uuden yrityksen kanssa ja enimmillään palvelussa oli yhtä aikaa 17 yritystä. Yritysmäärä on siis saatu vakiinnutettua tavoitteen mukaiseen 10-15 yritykseen, joka toiminnan toteuttamisen kannalta on järkevä määrä. Pääosa yrityksistä on Porin alueelta, mutta palvelun piirissä oli yrityksiä Harjavallasta, Ulvilasta, Huittisista, Luvialta ja Merikarvialta. Pohjois-Satakunnan puuyritysten ja Puupuiston pitkäjänteinen kehittämistyö hyväksyttiin mukaan parhaaksi käytännöksi myös METLA:n tekemään kansainväliseen tutkimusraporttiin (COST Action E51, Integrating Innovation and Development Policies for the Forest Sector -hankkeessa). Kasvu- ja innovaatiopalveluiden laajoissa kehittämisohjelmissa mm. Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma (HYKE) sai kertomusvuoden aikana tunnustusta edelläkävijyydestään hyvinvointialan kehittämisessä. SBC-verkoston toiminta laajeni ja yksikkö teki myös mittavaa työtä vastuullisen liiketoiminnan käsitteen ja osaamisen viemiseksi alueen pk-yrityskenttään. Magneettiteknologiakeskus tiivisti yhteistyötään TTY:n Porin yksikön elektroniikan laboratorion kanssa ja käynnisti mm. yhteisen Tekes-hankeen, E-Louhen, jossa tavoitteena on kehittää energiamuuntimia energianlouhintaan sekä NdFeB-magneettien korroosiota tutkivan siemenrahahankkeen. Raumalle vuoden 2010 aikana rakenteilla olleeseen teknologia- ja innovaatiotalo Sytyttimeen rakennettiin Vesi-Instituutti WANDERin suunnitelmien mukaisesti toteutettu talousveden täyden mittakaavan koeverkosto, jossa tulevaisuudessa tutkitaan erityisesti talousveden ja vesijärjestelmien komponenttien välisiä vuorovaikutuksia. FinNuclear käynnisti mm. Satakunnan ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen, jossa kartoitetaan ydinenergiaalan alihankintaosaajia. FinNuclear toiminnassa on mukana 80 yritystä, mutta esim. OL3-hankkeessa on mukana lähes 800 suomalaista yritystä, joiden kokemusta toivotaan FinNuclear -veturiyritysten mahdolliseksi tueksi. Osaamiskeskuksen Jokapaikan tietotekniikkaklusterin Teollisuuden tietotekniikka -hankkeessa luotiin konkreettinen palvelumalli, jonka avulla teollisuusyritysten tietojärjestelmäkehitysinvestointien toteutus tehostuu. 10
Vuonna 2010 uusiutuivat ohjelma-asiakirjoista mm. Satakunnan maakuntaohjelma ja sen toteutussuunnitelma, Porin seudun elinkeinostrategia, Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategia sekä Rauman kauppakamarin johdolla laadittu Rauman talousalueen elinkeinoelämän skenaariot ja kehittämislinjaukset, joka jatkossa määrittelee Rauman elinkeinopoliittiset linjaukset. Maakunnan kehittäjäorganisaationa Prizztech Oy:n on omalta osaltaan osallistunut aktiivisesti maakunnassa tapahtuvaan ohjelmaja strategiatyöhön. Lisäksi käynnistetyn kehitysyhteistyön ansiosta Satakunnan ammattikorkeakoulun NGN-laboratorio pystyy entistä paremmin palvelemaan alueen koulutustarpeita sekä mobiiliteknologiayritysten tutkimus- ja testaustarpeita. Energiaklusterin kansallisella vastuualueella aurinkoenergiassa, Aurinkopilotit-projektissa kartoitettiin 25 potentiaalista pilotointikohdetta noin 70:lle projektissa tunnistetulle yrityksille. Lisäksi selvitettiin mm. aurinkoenergian integroimista rakenteisiin ja tehtiin projektivalmistelua talopakettitoimittajien ja aurinkoyritysten välille. Lounais-Suomen metsäkeskuksen, ProAgrian ja MTK Satakunnan kanssa toteutetaan yhteishanketta Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa -koordinaatiohanke MaSu. Lisäksi käynnistyi Kuluttajien energianeuvonta Porin seudulla -hanke. Hankkeiden puitteissa järjestettiin mm. lämpöyrittäjäkurssi Huittisissa, polttopuuyrittäjien koulutuspäivä Huittisissa, tuulivoima- ja maalämpöpumppuilta Porissa, aurinkolämpökeräimien itserakentamiskurssi Eurajoella ja Länsirannikon puuenergiapäivä Kullaalla. on luonut pohjaa mm. laajapohjaisemmalle tutkimusyhteistyölle. Tytäryhtiö Prizzpoint Oy toimii pitkäaikaisten palvelusopimusten pohjalta yliopistokeskuksen palvelutoimittajana. Vuonna 2010 tilapäinen tilavuokraus kehittyi kaikkien aikojen ennätykseen. Tilapäisen vuokrauksen arvo vuositasolla on kehittynyt yliopistokeskuksen talouden kannalta tärkeäksi. Tilakäytön tehostumisen kehitystä kuvaa se, että vuonna 2010 ja aiemmin toteutettujen tehostamistoimenpiteiden ansiosta yliopistot maksavat tiloistaan suunnilleen saman neliömäärän kuin vuonna 2003, vaikka mukaan on tullut Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto/TAIK ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toiminta on merkittävästi kasvanut. Meriklusteri valmisteli Kilpailukykyiset hitsattavat tuotteet ja ratkaisut - Satakuntalainen osaamisverkosto -hankkeen, joka vahvistaa hitsausalan erikoisosaamista ja osaamisyhteistyötä Satakunnan alueella. Hankeen myötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston palveluiden tavoitettavuus alueella paranee huomattavasti. Yritysten toivoma Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteistyö on tiivistynyt erityisesti meriteollisuuden ympärillä ja tämä 11
2010 Prizztech Suomessa ja maailmalla 12 Vuoden 2010 aikana Satakunnan osaamiskeskus saavutti tavoitteensa kiitettävästi. Kuluneen vuoden aikana osaamiskeskusohjelmassa toteutettiin kansallisesti ohjelman väliarviointi. Tässä arvioinnissa Satakunnan Osaamiskeskus ja sen toiminta sai erinomaiset arviot. Esimerkiksi omassa ryhmässään Satakunta todettiin parhaaksi osaaminen ja lisäarvo -kohdassa, sekä toiseksi parhaaksi kohdassa alueellinen konsensus ja resurssien käyttö. Toimintavuonna Energiaklusteri julkaisi kahdeksan englanninkielistä uusiutuvan energian alan yritysten verkostokuvausta, joista Satakunnan kannalta tärkeimmät ovat Finnish Competence Network for Solar Power, Wind Power ja Waste to Energy Technologies. Aurinkoenergian osa-alue laajeni toimintavuonna selkeästi kansalliseksi. Toimintaan osallistuneiden yritysten määrä kaksinkertaistui n. 70 yritykseen. Edellytykset Satakunta-vetoisen aurinkoenergiaklusterin syntymiselle vahvistuivat. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Satakunnan osaamiskeskusohjelma tunnistetaan nyt kansallisesti aurinkoenergiaosaamisestaan. Klusterin vetysektorilla käynnistyi mm. tankkausasemahanke, jossa Woikoski Oy:n rooli oli kaasuntoimittajana ja asemien rakentajana, Vuosaaren satama, Rovaniemen AMK, Äetsä ja Tampereen kaupungin liikennelaitos ensimmäisinä käyttäjinä. Vuoden lopulla polttokennokulkuneuvojen ja niitä palvelevien vetytankkauspisteiden suunnittelu laajentui yleiseksi Vetytiehankkeeksi. Meriklusteri käynnisti merkittävien meriteollisuusyritysten kanssa tuotteistamisprosessin osana meriteollisuuden rakennemuutosta, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyä ja luoda uusia tuotteita modu loinnin avulla. TRIOplus ja Messi-meriteollisuuden sisus tusvarustelun verkostokehityshankkeet ovat tuottaneet aktivointikäyntien avulla tietoa yritysten tilanteista ja liiketoimintaprosessien analyysien avulla kehittämisoh jelmia sekä useita yksittäisiä kehittämistoimenpiteitä. Klusterin offshorehankekokonaisuus luo erinomaisen ke hittämisympäristön offshore-klusterille. Käynnistetty strategiatyö on tuonut uutta sisältöä mm. TEM:n alaisuudessa toimivan Suomen ja Venäjän välisen Öljy- ja kaasutyöryhmän työlle. Jokapaikan tietotekniikkaklusteri valmisteli yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa Apparaatti -hanketta. Tavoitteena oli yhdistää Jyväskylän Protomo ja Tampereen Demola -konsepteissa hyviksi havaitut käytännöt satakuntalaiseen liiketoimintaympäristöön. Ubitrendit 2020 -projektin tuloksena syntynyt tutkimusraportti sai julkistamisen jälkeen paljon positiivista palautetta, joka kannusti jatkamaan ennakointityötä nykyisellä toimintamallilla, jossa kohdennettujen tutkimusraporttien kautta haetaan keskustelupohjaa ja suuntaviivoja alueellisesti toteutettuihin tulevaisuustyöpajoihin. Kehittämis- ja tutkimusyksiköissä magneettiteknologiakeskuksen markkinointi erityisesti pk-yritysten keskuudessa tuotti tulosta vuoden aikana. Yhteydenottojen tuloksena toteutettiin useita palvelututkimus- sekä siemenrahahankkeita, koskien mm. pienvesivoimaa ja uudentyyppistä magneettipidintä. Vesi-Instituutti WANDER käynnisti Tekes-projektin Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen riskienhallinta, jossa kehitetään kiinteistöjen vesijärjestelmien terveellisyyttä, toiminnallisuutta ja kestävyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimeksiannosta tehtiin selvitys vesilaitoksilla käytettävistä talousveden käsittelykemikaaleista ja niiden standardisoinnista. Yksikkö toimi myös aktiivisesti eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CEN:n talousvesijärjestelmien standardisointiin keskittyvän teknisen komitean CEN/TC 164 Water Supply:n kansallisessa seurantaryhmässä. FinNuclear järjesti useita verkostotapahtumia, mm. Meet the Vendor -tyyppisiä päiviä, joissa laitostoimittajat ja
Yhtiön tytäryhtiö Prizzway Oy onnistui toimintavuoden aikana laajentamaan liiketoimintaansa ja tunnettuuttaan kansallisesti. Erityisen merkittäviä asioita tässä suhteessa olivat pääsy osatoteuttajaksi TEKEL Oy:n Pk-yritysten kansallisessa kasvuohjelmassa ja Teknologiateollisuus ry:n TRIOplus -ohjelmassa. Prizzway Oy:n kehittämästä Progress -järjestelmästä on kehittynyt yksi keskeisimpiä teknologiakeskusten ja kehittämisyhtiöiden yrityskehittäjien käyttämä verkkopohjainen työkalu. Progress -järjestelmän kysyntä kasvoi merkittävästi ja verkkopohjaiseen ohjelmistoon rakennetaan jatkuvasti uusia tuotteita sekä ominaisuuksia. suomalaiset yritykset voivat verkostoitua. Yksikkö ylläpiti alan keskitettyä portaalia www.finnuclear.fi sekä toteutti toimialan seuranta- ja uutispalvelua kerran kuukaudessa. Lisäksi yksikkö ylläpiti suomalaisen alan osaajaverkoston tietokantaa (www.finnuclear.fi/directory) ja toteutti siitä painetun version, FinNuclear Directoryn. Voimayhtiöiden ja asiantuntijoiden kanssa organisoitiin yritysvalmennuspaketti, Finnuclear Training, joka koostui kaikkiaan neljästä moduulista. Aluekeskusohjelmatyön kautta luotiin yhteys Englannin suurimpaan yrityskehitysyhtiöön, Exemplas Ltd -kehittäjäorganisaatioon Lontoossa ja pilotoitiin Satakunnassa Exemplasin vuosien tutkimustyöhön perustuvaa organisaation joustavuutta kehittävää menetelmää, Adaptex:ia. Menetelmä perustuu henkilöstölle tehtävään kyselytutkimukseen, jonka tuloksena saadaan tietoa organisaation kyvystä kehittyä ja suunnata toimintaansa nopeasti uudelleen muutostilanteissa. Magneettiteknologiakeskuksen kansainvälinen magneettikonferenssi Superconductivity in Energy Technology Applications 2010 pidettiin marraskuussa Tampereella. Magneettiteknologiakeskuksen työn tuloksia on vuoden aikana julkaistu alan kansainvälisissä julkaisuissa (mm. IEEE Transactions on Magnetics) ja konferensseissa (mm. Rare Earth Magnet Workshop, syyskuu 2010, Slovenia). Vesi-Instituutti WANDER toimi ympäristöministeriön toimeksiannosta Suomen edustajana hyväksyntäjärjestelmän valmistelun asiantuntijaryhmässä Experts Group for Construction Products in Contact with Drinking Water, EG-CPDW. Lisäksi Vesi-Instituutti oli jäsenenä eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CEN:n talousvesijärjestelmien standardisointiin keskittyvän teknisen komitean CEN/TC 164 Water Supply työryhmissä, WG3 (Effects of materials in contact with drinking water) sekä neljässä ad hoc -ryhmässä, jotka valmistelevat testausstandardeja eri materiaaleille, jotta voidaan todeta niiden turvallinen käytettävyys juomavesijärjestelmissä. Vesi-Instituutti WANDER osallistui aktiivisesti eurooppalaisten talousvesialan säädösten ja standardien valmisteluun sekä EU:n puitteissa että valmisteltaessa kansallisia kantoja näihin painottaen suomalaisia olosuhteita ja suomalaisten yritysten etua. FinNuclear organisoi alan teollisuuden yhteisosastoja ydinenergia-alan kansainvälisissä tapahtumissa. Yksikkö esiintyi myös useissa kansainvälisissä seminaareissa kutsuttuna asiantuntijana. Inward-toimintaan liittyvä yhteistyö jatkui sekä Porin Seudun Kehittämiskeskuksen että Invest in Finlandin (IIF) kanssa. Jokapaikan tietotekniikkaklusteri osallistui IIF:n hallinnoimaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on kontaktoida yli 160 datacenter-palveluita tarjoavaa kansainvälistä yritystä ja houkutella näitä yrityksiä etabloitumaan Suomeen. JPT Satakunta toteutti osuuttaan projektissa kokoamalla projektissa määritellyn tietopaketin energian hinnoista, soveltuvista tonteista, liikenneyhteyksistä, tutkimusresursseista ja kumppaneista Porin seudulla ja muualla Satakunnassa. Vuoden loppupuolella Äetsän Vetykylä-hankkeen kautta Pirkanmaan maakunta liittyi maakunnallisten toimijoiden yhteistyöorganisaatioon HyRaMP (Regional and Municipal Partnership for Hydrogen and Fuel Cells). Se toimii kansainvälisen verkoston perustana. Sen tällä hetkellä 30 jäsenorganisaatiosta löytyy helposti partnereita ja HyRaMP toteuttaa hyvässä yhteistyössä muiden EUorganisaatioiden kanssa EU:n puiteohjelman tavoitteita. Prizztech Oy:n henkilökunnan kansainvälistymisvalmiuksia on kehitetty Teknologiakeskusten liiton (TEKEL) hallinnoimalla EU:n puiteohjelmiin ja suorahakuihin keskittyvällä koulutusohjelmalla. 13
Prizztech Oy toimii yleishyödyllisenä yhtiönä, jolle voiton tavoittelu ei ole keskeistä. Työmme tulokset synnyttävät hyötyä yrityksille ja muille organisaatioille niiden toiminnan tehostumisen ja kilpailukyvyn parantumisen myötä. Siten työmme muuttuu yhteiseksi hyvinvoinniksi. Vastuu yhteiskunnasta liiketoiminnan perustana Prizztech Oy:n rooli merkittävänä maakunnallisena kehittäjäorganisaationa ja kansallisen innovaatioympäristön keskeisenä toimijana edellyttää juurien tunnustamista. Maakunnan elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen ja maakunnan hyvinvoinnin lisääminen on yhä yksi yhtiön keskeisimmistä tavoitteista. Toiminta projektinhallinnan asiantuntijaorganisaationa perustuu elinkeinoelämän ja julkisen sektorin rahoituspanokseen. Tämä edellyttää toiminnalta korkeaa moraalia ja eettistä katsantokantaa. Toiminnan on oltava kustannuksiltaan läpinäkyvää ja hyväksyttävää. Prizztech Oy toimii yleishyödyllisenä yhtiönä, jolloin voiton tavoittelu ei ole keskeistä. Toimintamme tulokset synnyttävät hyötyä yrityksille ja muille organisaatioille niiden toiminnan tehostumisen ja kilpailukyvyn parantumisen myötä ja sitä kautta ne muuttuvat maakunnan ja Suomen hyvinvoinniksi. Kertomusvuoden työilmapiirikyselyn vastausten perusteella voidaan todeta suurten linjojen ja tärkeiden perusasioiden olevan kohdallaan ja työtyytyväisyyden olevan hyvällä tasolla. Tiimit ovat vahvoja, vaikka ne toimivat monimutkaisessa ja haasteellisessa toimintaympäristössä. Henkilöstön vastuunotto toiminnasta ja asiakkaista on korkeaa tasoa. Esimiestyön koetaan olevan oikeudenmukaista. Kehittämiskeskustelut ovat olennainen osa yhtiön johtamisjärjestelmää. Henkilöstöhallinnon ja kehityskeskustelujen tukena toimii SympaHR -järjestelmä, joka sisältää myös henkilöstön osaamiskartoitukset ja -profiilit. Henkilöstöasioissa henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajista koostuvalla yhteistyöryhmällä on keskeinen rooli. Kehittämistyömme lähtökohtana ovat asiakkaittemme tarpeet. Henkinen sitoutuminen näkyy jo tavastamme toimia. Sitoutuminen yhtiön tavoitteisiin ja vastuun kantaminen omista työtehtävistä ovat peruselementtejä myönteiselle ilmapiirille. Prizztech Oy:n tärkein voimavara on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön motivaatiotason ylläpito ja työviihtyisyys ovat toiminnassa keskeisessä roolissa. Yhtenä yhtiön tavoitteena on, että Prizztech Oy:n korkean ammattitaidon omaava henkilöstö on kehityshakuinen, motivoitunut ja ylpeä työnantajastaan. Työilmapiirin tulee olla kannustava, motivoiva ja palkitseva. 14
15
PRIZZTECH Prizztech Oy PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori puh. (02) 620 5300 fax (02) 620 5399 www.prizz.fi etunimi.sukunimi@prizz.fi