Vallox 150SE EFFECT Tyyppinumero 3530 VALLOX tuotenumero 1.09.392 F 21.11.2010 Tyyppi 3530 VALLOX LVItuotenumero ALLIT: VALLOX 150 Effect SE R 3352300 7912089 VALLOX 150 Effect SE L 3352310 7912090 VALLOX 150 Effect SE R VKL 3352320 7912091 VALLOX 150 Effect SE L VKL 3352330 7912092 VALLOX 150 Effect SE R LV 3352340 7912093 VALLOX 150 Effect SE L LV 3352350 7912094 DIGIT SED ELEKTRONINEN OHJAIN LCD-NÄYTÖLLÄ VALLOX 150 Effect SE L VALLOX 150 Effect SE LV R TEKNINEN OHJE Tulo-/poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla Äänitasoltaan hiljainen Energiataloudellinen kone; korkean hyötysuhteen ristivastavirtakenno sekä integroidut tasavirtapuhaltimet Elektroninen DIGIT SED -ohjaus tai langaton kauko-ohjaus Viikkokello-ohjaus na Kosteusohjaus () Hiilidioksidiohjaus () Huoltomuistutin Kesä-/talviautomatiikka Takka-/tehostuskytkintoiminto säätimestä Hyvä suodatus Kiinteät ilmavirran mittayhteet LV-malli suunniteltu erityisesti maalämpöjärjestelmien yhteyteen Äänenvaimennuselementti () Sähköliitäntä 230 V, 50 Hz Kotelointiluokka IP 34 Puhaltimet Poistoilma 0.175 kw 0.76 A 146 dm 3 /s (100 Pa) tasavirta (DC) Tuloilma 0.175 kw 0.76 A 130 dm 3 /s (100 Pa) Lämmöntalteenotto Vastavirtakenno, >80 % Lämmöntalteenoton ohitus Kesä/talviautomatiikka VALLOX 150 Effect SE 10,3 A Etulämmitysyksikkö () Sähkö, 1000 W Jälkilämmitysyksikkö () Sähkö, 1000 W VALLOX 150 Effect SE VKL 5,92 A Etulämmitysyksikkö () Sähkö, 1000 W Jälkilämmitysyksikkö () VKL-vesipatteri VALLOX 150 Effect SE LV 1,6 A Etulämmitysyksikkö () LV-lämmitys/viilennyspatteriyksikkö Jälkilämmitysyksikkö () VKL-vesipatteri Suodattimet Paino Tuloilma Poistoilma Ilmanvaihdon säätövaihtoehdot Lisävarusteet G3 ja F7 G3 102 kg Ohjainpaneeliohjaus Viikkokello-ohjaus CO 2 - ja %RH-ohjaus () Langaton kauko-ohjaus () CO 2 anturi % RH-anturi Langaton kauko-ohjain Suodatinvahti (tulo ja/tai poistoilma) LON-muunnin LV-koneen VKL-jälkilämmitysyksikkö Äänenvaimennuselementti
ITAT JA PÄÄOSAT itat ja kanavalähdöt VALLOX 150 Effect SE malli L 16 11 7 5 10 4 8 2 16 6 1 9 3 VALLOX 150 Effect SE LV malli R 4 B A 2 4 A 3 B 1 3 alli R A 2 B 4 DIGIT SED ELEKTRONINEN OHJAIN LCD-NÄYTÖLLÄ 1 3 A B alli L Naaras-lähtökaulusten sisähalkaisija ø 200 mm 1 Ulkoilma koneeseen 2 Poistoilma asunnosta 3 Tuloilma asuntoon 4 Jäteilma ulos A Paluuvesi/-neste B enovesi/-neste Koneen paino 102 kg Pääosat 1 2 3 4 5 Poistoilmapuhallin Tuloilmapuhallin Etulämmityspatteri (sähkö 1000 W tai neste) Jälkilämmityspatteri (sähkö 1000 W tai vesi) Lämmöntalteenottokenno 2 12 13 14 15 6 7 8 9 10 11 12 Ulkoilmasuodatin F7 Ulkoilmasuodatin G3 Poistoilmasuodatin G3 Kesä-/talvipelti Turvakytkin ittausyhteet Ohjainpaneeli DIGIT SED Lisävarusteet 13 Hiilidioksidianturi 14 Kosteusanturi 15 LON/EIB-muunnin 16 Suodatinvahti (tulo ja/tai poistoilma)
SUORITUSARVOT/VALLOX 150 Effect SE Ilmavirrat ittauspisteet liitinyhteen jälkeen. TULO/POISTOILAÄÄRÄT SFP= Ottoteho (yht.)(w) Ilmavirta (max) (dm 3 /s) SFP-luku (Specific Fan Power) suositusarvo <2,5 (kw m 3 /s) Alhaisemmalla kokonaispaineella SFP pienenee kyseisellä nopeudella Puhallinkäyrät ilmoittavat kanavistohäviöihin käytettävissä olevan kokonaispaineen. =Poistoilmapuhallin =Tuloilmapuhallin PK ja TK ovat esimerkkejä tuloja poistokanaviston painehäviöistä Tuloilma Poistoilma Pa SFP = 2,5 kw/m 3 /s Paineäviö kanavistossa. Kokonaispaine 350 300 250 200 150 100 50 0 Ääniarvot Säätöasento Ilmavirta dm 3 /s 63 Oktaavikaistan 125 keskitaajuus 250 herzeinä 500 1000 2000 4000 8000 L W, db L WA, db(a) Säätöasento Ilmavirta dm 3 /s 8 6 7 5 1 2 3 4 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 Tilavuusvirta L pa, db(a) 2 51 69 61 44 38 38 30 20 70 47 Koneesta tuloilmakanavistoon lähtevä äänitehotaso oktaavikaistoittain Lw, db SÄÄTÖASENTO / ILAVIRTA 4 6 74 96 75 68 51 42 42 34 27 76 53 82 72 58 48 43 41 31 25 83 58 8 126 81 77 64 54 47 46 36 30 82 63 Koneesta vaipan läpi tuleva A-painotettu äänitaso db (A) huonetilassa, johon se on asennettu (10 m 2 :n äänenabsorbtio) SÄÄTÖASENTO / ILAVIRRAT (tulo/poisto) 2 4 6 8 58/63 80/83 109/109 140/138 31 36 42 47 2 70 71 57 45 39 38 32 21 72 46 PK TK Koneesta poistoilmakanavistoon lähtevä äänitehotaso oktaavikaistoittain Lw, db SÄÄTÖASENTO / ILAVIRTA 4 6 85 110 76 64 52 43 42 37 29 77 52 SUOSITELTAVA TOIINTA-ALUE SFP = 2 kw/m 3 /s 80 71 58 47 45 46 34 20 81 58 dm 3 /s VALLOX 150 Effect SE 8 143 82 75 64 53 48 49 39 31 83 62 1 2 3 4 5 6 7 8 T Puhallinnopeudet Poistoilmavirta dm 3 /s 40 60 70 80 95 110 125 145 Huom! Koneessa oltava jälkilämmitys valittuna (talviasetus), kun järjestelmää säädetään. P Puhaltimien ottoteho W 35 50 70 90 125 180 260 340 3
SUORITUSARVOT/VALLOX ÄÄNENVAIENNUSOSA Huomio! Asennuksen yhteydessä ÄV-osan yläpuolella tarvitaan noin 70mm asennustilaa. LV-patterin putket, eivät kuulu toimitukseen VKL-patterin läpiviennit Ilmavirrat / Äänenvaimennusosa + 150 Effect SE Äänenvaimennusosa pienentää sekä tulo- että poistoilmavirtaa n. 2-3% (vrt. tulo/poistoilmamääräkäyrä sivulla 3) 913 min. 1590 30 618 30 748 644 Ääniarvot äänenvaimennusosa + 150 Effect SE Säätöasento Ilmavirta (dm 3 /s) / paine (Pa) 63 Oktaavikaistan 125 keskitaajuus 250 herzeinä 500 1000 2000 4000 8000 L W, db L WA, db(a) Säätöasento Ilmavirta (dm 3 /s) / paine (Pa) L pa, db(a) Äänitehotaso oktaavikaistoittain tuloilmakanavistossa äänenvaimennusosan jälkeen L w (db) SÄÄTÖASENTO / ILAVIRTA 1 2 3 4 5 6 7 8 41/17 49/36 61/40 71/52 81/65 97/88 110/125 121/152 52 58 63 63 64 67 70 72 43 47 52 55 59 63 66 69 34 35 38 41 44 48 52 55 22 25 28 30 33 36 40 42 15 19 22 24 25 27 29 31 17 19 53 58 63 64 65 69 71 74 30 34 38 41 44 48 51 54 Äänitehotaso oktaavikaistoittain poistoilmakanavistossa äänenvaimennusosan jälkeen L w (db) SÄÄTÖASENTO / ILAVIRTA 1 2 3 4 5 6 7 8 54/4 64/10 68/30 76/47 86/59 100/80 117/97 126/107 Koneesta vaipan läpi tuleva A-painotettu äänitaso db (A) huonetilassa, johon se on asennettu (10 m 2 :n äänenabsorbtio) 59 63 68 71 69 72 74 74 45 49 53 56 59 62 66 68 31 35 39 41 45 49 53 54 23 26 28 30 33 36 40 42 17 20 21 23 25 28 30 32 10 17 22 14 59 63 68 71 70 72 75 75 33 37 41 43 45 48 52 53 SÄÄTÖASENTO / ILAVIRRAT (tulo/poisto) 1 2 3 4 5 6 7 8 46/50 57/63 65/72 76/82 85/92 100/107 114/124 126/134 30 33 35 39 41 45 48 50 24
Ohjaus VALLOX 150 Effect SE/VKL/LV VALLOX 150 Effect SE konetta voidaan ohjata koneen mukana toimitettavan ohjainpaneelin (max. 3kpl) avulla, sekä ina saatavien CO 2 - (max. 5kpl) ja %RH-anturien (max. 2kpl) avulla. Koneen puhallinnopeuksien hallinta kaukovalvonnasta on mahdollista jännite - tai virtaviestillä. Koneen mahdollisista häiriöistä saadaan potentiaalivapaa relekärkitieto. Koneen koko toiminnan hallinta kaukovalvonnasta on mahdollista ena saatavan VALLOX LON-muuntimen avulla. Viikkokello-ohjaus Koneen ohjainpaneelissa olevan viikkokello-ohjauksen avulla voidaan ohjelmoida viikon jokaisen päivän jokaiselle tunnille haluttu puhallintehovaihtoehto ( 1 8) Ohjainpaneeli 1 2 3 4 Käynnistyspainike Painikkeesta kytketään ilmanvaihtokone päälle ja pois. erkkivalon palaessa kone on päällä. Hiilidioksidisäätö Painikkeesta kytketään hiilidioksidisäätö päälle ja pois. erkkivalon palaessa säätö on päällä. Kosteussäätö Painikkeesta kytketään kosteussäätö päälle ja pois. erkkivalon palaessa säätö on päällä. Jälkilämmitys Painikkeesta kytketään jälkilämmitys päälle ja pois. yös etulämmitystoiminto kytkeytyy päälle. erkkivalon palaessa jälkilämmitys on päällä. Kesätoiminto on päällä kun merkkivalo ei pala. 5 6 7 8 VALLOX DIGIT SED OHJAINPANEELI Selaus ylös Painikkeesta voidaan selata näyttöjä ylöspäin Selaus alas Painikkeesta voidaan selata näyttöjä alaspäin. Lisäys painike Painikkeesta saadaan muutettua arvoja isommaksi. Vähennys painike Painikkeesta saadaan muutettua arvoja pienemmiksi. 1 2 3 4 5 6 7 8 Näppäimistö Päänäyttö 3 Puhallinnopeus (3). 21 C Tuloilman lämpötila (21 C). Jälkilämmitys lämmittää. 10:20 Kellon aika. Suodatinvahdin hälytys. Huoltomuistuttimen hälytys. Takka- / tehostuskytkin päällä. Takka-/tehostuskytkin laitetaan päälle tässä näytössä painamalla + ja painikkeita saman aikaisesti pohjaan 2 s ajan. Viikkokello-ohjaus päällä. Puhallinnopeutta voidaan muuttaa tässä näytössä + ja painikkeista (kts. käyttö- ja huolto-ohje) 1 21 C Päänäyttö 10:20 Ohjainpaneelin asennus, irroitus ja johdotus Ohjainpaneeli johdotetaan suoraan sähkökytkentäkotelolta. Ohjainpaneeli voidaan johdottaa myös sarjaan CO 2 -anturin tai toisen ohjainpaneelin kanssa (kts. ulkoinen sähkökytkentä s.7). Ohjainpaneelien osoitteet Jos järjestelmään liitetään useampi kuin yksi ohjainpaneeli, niin ohjainpaneelien osoitteet pitää muuttaa. Esim. 3 ohjainta. Kytke ensimmäinen ohjainpaneeli kiinni koneeseen ja muuta sen osoitteeksi 3. Kytke toinen ohjainpaneeli kiinni ja muuta sen osoitteeksi 2. Kytke kolmas ohjainpaneeli ja tarkasta, että sen osoite on 1. Jos ohjainpaneeleilla on sama osoite ne menevät väylävikatilaan. Tässä tilanteessa irroita toinen ohjain ja muuta toisen ohjaimen osoite. Edellä mainittu tilanne on mahdollinen lisäohjaimen jälkiasennuksen yhteydessä. Useamman koneen yhteenkytkentä (orjakone) Paneelin osoite 1 Paneelin osoite 1 Kytke mahdolliset orjakoneet oheisen kytkentäohjeen mukaisesti. Orjakoneet eivät toimi itsenäisesti, vaan ne toimivat isäntäkoneen käskyjen mukaisesti. Orjakoneeseen ei saa kytkeä ohjainpaneelia, eikä ISÄNTÄKONEEN KYTKINRIA ORJAKONEEN KYTKINRIA ORJAKONEEN KYTKINRIA ORJAKONEEN KYTKINRIA antureita. HUO! + johtoa ei saa kytkeä ORJAKONEESEEN. ORJAKONEESSA ei saa olla 6K8 vastusta paikoillaan. 5
OHJAINPANEELIN JA ANTURIEN ASENNUS VALLOX 150 Effect SE/VKL/LV Ohjainpaneelin pinta-asennus Ohjainpaneeli asennetaan seinälle tai 1-osaisen kojerasian päälle. Johdotus 1 2 3 4 5 + A B Kaapeli: NOAK 2 x 2 x 0,5 mm 2 + 0,5 mm 2 HUO! (+) johdon virheellinen kytkentä tuhoaa ohjainpaneelin! Leveys Korkeus Syvyys 90 mm 110 mm 23 mm Ohjainpaneelin elektroniikkakortti 1 = oranssi 1 = + 2 = valkoinen 1 = } n. 21 VDC 3 = oranssi 2 = A 4 = valkoinen 2 = B 5 = metalli = signaalimaa KOSTEUSANTURIT Kytke mahdolliset kosteusanturit kytkentäkotelon liitinrimaan niin, että ensimmäinen kosteusanturi kytketään liitinrimassa olevan vastuksen 6K8 tilalle %RH1:een (poista vastus tässä tapauksessa) ja toinen kosteusanturi kytktetään %RH2:een. Katso sähkökaavio. Kosteusanturin asennus ja johdotus Anturi johdotetaan suoraan koneen sähkökytkentäkotelolta. Pinta-asennus Johdotus 14 Anturin pohjalevy 125 38 76 %RH-anturin elektroniikkakortti S + Kaapeli: 2 x 0,5 mm 2 HIILIDIOKSIDIANTURIT Hiilidioksidianturit kytketään yksitellen. Kun ensimmäinen hiilidioksidianturi on kytketty järjestelmään, niin kytketään jännite, jolloin ilmanvaihtokone antaa ko. anturille osoitteen. Samalla tavalla toimitaan muiden hiilidioksidianturien osalta. Hiilidioksidianturin asennus ja johdotus CO 2 -anturi johdotetaan suoraan koneen sähkökytkentäkotelolta, tai se voidaan johdottaa myös sarjaan toisen CO 2 -anturin tai ohjainpaneelin kanssa (kts. ulkoinen sähkökytkentä s.7). Pinta-asennus 14 Johdotus 1 2 3 4 5 + A B Kaapeli: NOAK 2 x 2 x 0,5 mm 2 + 0,5 mm 2 125 38 76 HUO! (+) johdon virheellinen kytkentä tuhoaa hiilidioksidianturin! 1 = oranssi 1 = + 2 = valkoinen 1 = } n. 21 VDC 3 = oranssi 2 = A 4 = valkoinen 2 = B 5 = metalli = signaalimaa CO 2 -anturin pohjalevy CO 2 -anturin elektroniikkakortti (malli saattaa vaihdella) 26
SISÄINEN KYTKENTÄKAAVIO PUHALTIIEN OHJAUS JÄNNITE- / VIRTAVIESTILLÄ JUPPERIN KÄYTTÖ JÄNNITEVIESTIOHJAUKSESSA (TEHDASASETUS) JUPPERIN KÄYTTÖ VIRTAVIESTIOHJAUKSESSA TE 4 (POISTOILA) TE 3 (ULKOILA) TE 2 (TULOILA) TE 1 (JÄTEILA) LTO-KENNO PDS 2 PDS 1 EOKORTTI 51049 382 71 6 VIKA- VAK. %RH2 %RH1 TEHOSTUS- RS-485 VÄYLÄ TIETO OHJAUS KYTKIN 0-10V DC tai 0-20mA S + 1 2 S GND + S + S + - A B PDS T = Tulopuhallin P = Poistopuhallin 1 S S S S -+ AB 10 4 9 3 8 2 7 1 230 V TR 16 V G N D 0 V 0 V R1 D D C C T P S S S L N NC F3 H L T1 T2 = Tasavirtamuuntaja suojajännitekäämillä = Häiriönpoistaja = Suojamaadoitettu liitosjohto = Lämmityspatterin turvatermostaatti = Ylikuumenemissuoja K = Kuristin LP1 = Etulämmityspatteri LP2 = Jälkilämmityspatteri V = vesipatterin termostaattiventiili = Peltimoottori TE = Lämpötila-anturit R1 = apuvastus 6,8 kilo-ohmia PDS1 = Tuloilmakanaviston suodatinvahti () PDS2 = Poistoilmakanaviston suodatinvahti () V = agneettiventtiili P = Kiertovesipumppu U3 U1 H L N V K TK P LV L1 L2 L N L3 N NC 2 3 PW PW GND 1 2 L4 N4 L N GNYE BU L BN BU BN 80 C T2 T1 40 C 80 C R LP1 95 C T2 95 C BU BN BU BN V T1 Vesipatterin 60 C toimilaite YE BN TF BU BU BU GNYE BU GNYE BK BN BN YE BU BU BU GNYE BU GNYE BN BK PF Johtojen värit: BU = sininen BN = ruskea BK = musta GNYE = keltavihreä LP2 7
ULKOINEN SÄHKÖKAAVIO VALLOX 150 Effect SE/VKL/LV LonWorks-FT10 USTA = VALKOINEN 2 = B ORANSSI 2 = A VALKOINEN 1 = - ORANSSI 1 = + LON-UUNNIN LISÄVARUSTE A B + - + - A B + - A B NOAK 2x2x0,5+0,5 HUO! + johdon virheellinen kytkentä TUHOAA OHJAINPANEELIN OHJAINPANEELI 1 VOI OLLA USEAPIA 1 KPL VAKIONA HUO! + johdon virheellinen kytkentä TUHOAA ANTURIN CO 2 -ANTURI 1 VOI OLLA USEAPIA LISÄVARUSTE S + S + 1 2 1 2 ENSIÄINEN KOSTEUS- ANTURI LIITETÄÄN VASTUKSEN R1 TILALLE NOAK 2x2x0,5+0,5 KOSTEUSANTURI %RH2 LISÄVARUSTE KOSTEUSANTURI %RH1 LISÄVARUSTE 0...10VDC (10VDC, 20mA) tai 0...20 ma VAK. OHJAUS OIKOSULKUJOHTO ON POISTET- TAVA ENNEN KYTKENTÄÄ 2x0,5 2x0,5 2x0,5 VIKATIETO AX. 1A, 24VDC TAKKAKYTKIN Painikekytkin (kosketin itsepalautuva) 2x0,5 (POTENTIAALIVAPAAT KÄRJET) 2x0,5 PDS S + VIKATIETO PUH.OHJAUS 1 2 S GND + %RH2 S + %RH1 TEHOS- TUS- KYTKIN S + - RS-485 VÄYLÄ A B L1 L2 L N VALLOX 150 AGNEETTIVENTTIILI KIERTOVESIPUPPU Pistotulppaliitäntä 16 A, kun koneessa on sähköinen etu- ja jälkilämmitys 1,8 m koneen päältä 8
SUODATUS, LÄÖNTALTEENOTTO, LÄITYS Suodatus Tehokas ulkoilman suodatus (G3 + F7) estää haitallisten partikkelien pääsyn koneen kautta kanavistoon ja huoneilmaan. Hyvätasoinen poistoilman suodatus (G3) vähentää koneen likaantumista ja varmistaa lämmöntalteenoton sekä poisto-ilmapuhaltimien toiminnan säilymisen tehokkaana. Tulo-/poistoilmasuodattimien tukkoisuutta voidaan seurata varustamalla kone paineerokytkimellä. Lämmöntalteenotto ja lämmitys Tehokkaalla lämmöntalteentotolla saadaan pääosa likaantuneen poistoilman lämmöstä siirrettyä sisään otettavaan ulkoilmaan. Lämmöntalteenottokennon hyötysuhde on noin 80 %. ikäli ulkoilma ei lämpene lämmöntalteenottokennoissa riittävästi, sitä on mahdollista lämmittää vesitai sähkötoimisella jälkilämmitysyksiköllä. Koneessa olevan automaattisen lämmöntalteenoton ohitustoiminnon avulla vältetään ulkoilman tarpeeton lämmittäminen kesäaikana. Jäätymisenesto Lämmöntalteenottokennon huurtumisenestoautomatiikka pysäyttää hetkellisesti tuloilmapuhaltimia jäteilman lämpötilan alittaessa asetetun raja-arvon. Tuloilmapuhaltimien hetkellisten pysähtymisten minimoimiseksi kone on varustettu myös sähkötoimisella etulämmitysyksiköllä tai nestekiertoisella etulämmityspatterilla (LV). Sähköetulämmitysyksikkö (varuste) VALLOX 150 Effect SE ja VALLOX 150 Effect SE VKL -koneissa Teho 1,0 kw, 4,3 A. LV-lämmitys/viilennys -etulämmitysyksikkö (varuste) VALLOX 150 Effect SE LV -koneessa. LV-patterin lämmitysteho (500...1500 W) Ohjainpaneeliin asetetaan ulkolämpötila-arvo, jolla esilämmitys käynnistyy. Arvon tulee olla pienempi kuin lämmönkeruupiiristä tulevan nesteen lämpötila LV- patterin jäähdytysteho (800-2000 W) Ohjainpaneelista valitaan tuloilman lämpötila. Kosteusvaurioriskin vuoksi kondenssieristämättömässä kanavassa tuloilman lämpötilaa ei saisi hellepäivinä laskea alle +16...20 C.. LV-patterin nestepuolen painehäviö (LV-patteri aiheuttaa myös ilmavirtaukselle pienen painehäviön) Patterista lähtevän ilman lämpötila C 4 2 0-2 -4 Etyleeniglykoli 25% ti= -12 C (Tulevan ilman lämpötila) Vn= 0,075 dm 3 /s (nesteen tilavuusvirta) 2 4 6 8 aalämpönesteen lämpötila C 30 dm 3 /s 50 dm 3 /s 70 dm 3 /s Patterista lähtevän ilman lämpötila C 16 14 12 10 Etyleeniglykoli 25% ti= 25 C (Tulevan ilman lämpötila) suhteellinen kosteus RH 50% Vn= 0,075 dm 3 /s (nesteen tilavuusvirta) 2 4 6 8 aalämpönesteen lämpötila C 100 dm 3 /s 50 dm 3 /s Ilmavirrat dm 3 /s Painehäviö Δp kpa 35 30 25 20 15 10 5 0 Etyleeniglykoli 25% 0,02 0,04 0,06 0,08 Nestevirta dm 3 /s 9
JÄLKILÄITYS Sähköjälkilämmitysyksikkö (varuste) VALLOX 150 Effect SE -koneessa. Teho 1,0 kw, 4,3 A. Vesijälkilämmitysyksikkö VALLOX 150 Effect SE VKL -koneessa varuste, VALLOX 150 Effect SE LV -koneessa. VALLOX 150 Effect SE:n vesijälkilämmityspatterin (VKL) suoritusarvot 2.5 ti=13 C (patterille tulevan ilman lämpötila) tv=50 C (patterille tulevan veden lämpötila) Vesivirta dm 3 /s 0.100 0.075 0.050 1.5 ti=13 C (patterille tulevan ilman lämpötila) tv=30 C (patterille tulevan veden lämpötila) Vesivirta dm 3 /s 0.100 0.075 0.050 Patterin kokonaisteho kw 2.0 1.5 1.0 0.5 60 dm 3 /s 35 dm 3 /s 95 dm 3 /s Patterin kokonaisteho kw 1.0 0.5 95 dm 3 /s 60 dm 3 /s 35 dm 3 /s 0 0 0 5 10 15 20 25 30 Veden jäähtymä patterissa C 0 5 10 15 Veden jäähtymä patterissa C ti=13 C (patterille tulevan ilman lämpötila) tv=35 C (patterille tulevan veden lämpötila) VKL-vesipatterin nestepuolen painehäviö 1.5 Vesivirta dm 3 /s 0.100 0.075 50 ääritelty 100% vedelle Patterin kokonaisteho kw 1.0 0.5 95 dm 3 /s 60 dm 3 /s 35 dm 3 /s Kokonaispainehäviö kpa 40 30 20 10 0 0 0 5 10 15 Veden jäähtymä patterissa C 0.02 0.04 0.06 0.08 0.10 0.12 Vesivirta dm 3 /s 10
SÄÄTÖKAAVIO/sähkötoiminen patteri SÄÄTÖKAAVIO VALLOX 150 Effect SE, sähköinen jälkilämmitysyksikkö RYHÄKESKUS PISTOTULPPA 16 A 230V 50Hz KIINTEISTÖN KAUKOVALVONTAKESKUS HÄLYTYS KÄYTTÖTILA OHJAUS ITTAUS SÄÄTÖ LON- UUNNIN VALLOX 150 EFFECT SE SISÄISET SÄHKÖ- JA OHJAUSKYTKENNÄT TE4 TE2 TE3 ÄÄNENVAIENNUSOSA ÄV ÄV G 3 G 3 PDS1 T TZ4 PAINE- EROKYTKIN F 7 LP2 TZ3 JÄLKILÄITYS- YKSIKKÖ, SÄHKÖ S CO 2 H %RH %RH 1 1 1 2 ETULÄITYS- YKSIKKÖ, SÄHKÖ TZ1 TZ2 LP1 LTO FG TE1 PDS2 PAINE- EROKYTKIN P TEHOSTUSKYTKIN/ TAKKAKYTKIN HIILIDIOKSIDIANTURI ( AX. 5 KPL) OHJAINPANEELI (AX. 3 KPL) KOSTEUSANTURI ILANVAIHTOVYÖHYKE 7016600A Osaluettelo VALLOX 150 Effect SE Tunnus CO 2 G3 F7 FG H LP1 LP2 LTO PDS1 PDS2 P Nimitys Hiilidioksidianturi, max. 5 kpl Hiilidioksidiohjaus Suodatin Suodatin Peltimoottori Ohjainpaneeli, max. 3kpl Etulämmitysyksikkö Jälkilämmitysyksikkö Lämmöntalteenottokenno Paine-erokytkinyksikkö Tuloilmapuolen painevahti Paine-erokytkinyksikkö Poistoilmapuolen painevahti Poistoilmapuhallin DC Tekniset arvot (tehdasasetukset suluissa) Säätöalue 500...2000 ppm (900) Säätöväli 1 15 min (10) Tuloilma, poistoilma Tuloilma LTO-ohitusautomatiikka 24 V, 2 W, 8 Nm Käyttöliittymä Sähköpatteri 1 kw Sähköpatteri 1 kw Vastavirta, hyötysuhde = 80 % Säätöalue 0...500 Pa (320) Säätöalue 0...500 Pa (320) qv = 140 dm 3 /s (150 Pa) Varustus Tunnus %RH TE1 TE2 TE3 TE4 T TZ1 TZ2 TZ3 TZ4 S LON Nimitys Kosteusanturi, max 2 kpl Kosteusohjaus Lämpötila-anturi, LTO:n jäätymisen esto, etulämmityksen ohjaus Lämpötila-anturi Lämpötila-anturi Lämpötila-anturi Tuloilmapuhallin DC Lämmitysyksikön ylilämpösuoja Lämmitysyksikön ylilämpösuoja Lämmitysyksikön ylilämpösuoja Lämmitysyksikön ylilämpösuoja Takka/tehostuskytkintoiminto LON-muunnin Tekniset arvot (tehdasasetukset suluissa) Automaattinen / Säätöalue 1...99 % (99) Säätöväli 1 15 min. (10) Jäteilman lämpötila Säätöalue -6...+15 (LTO) Säätöalue -6 +15 C (etulämmitys) Tuloilman lämpötila Ulkoilman lämpötila Poistoilman lämpötila qv =130 dm 3 /s (150 Pa) Automaattinen + 40 C Käsipalautteinen +80 C Automaattinen + 60 C Käsipalautteinen +95 C Valittavissa takka- tai tehostuskytkintoiminto (takkakytkin) Kaukovalvontaohjaus Varustus sisältyy LP1 sisältyy LP1 sisältyy LP2 sisältyy LP2 11
TOIINTASELOSTUS / sähkötoiminen patteri Käynnin ohjaus Koneen sähkönsyöttöä voidaan tarvittaessa ohjata ryhmäkeskuksen kontaktorin kautta, esim. aikaohjelmalla. Kone menee käynnistyksen jälkeen aluksi minimiteholle, jonka jälkeen tehon säätö tapahtuu ilmanlaatuantureiden antaman mittaustiedon perusteella ja/tai käsiohjauksella ohjainpaneelista. Puhallinnopeuden säätö Käsiohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan 8-portaisesti ohjainpaneelista H. Viikkokello-ohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan 8-portaisesti ohjainpaneelissa H, olevalla viikkokellolla. Sen avulla voidaan ohjelmoida viikon jokaisen päivän, jokaiselle tunnille haluttu puhallintehovaihtoehto ja tuloilman lämpötilan asetusarvo. Hiilidioksidi- ja kosteusohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan moniportaisesti kuormitustilanteiden mukaan ilmanvaihtovyöhykkeellä sijaitsevien ilmanlaatuantureiden (CO 2 - ja %RH-anturi) antaman mittaustiedon perusteella. Vyöhykkeen hiilidioksidi- ja/tai kosteuspitoisuus pyritään pitämään ohjainpaneelista H asetellun raja-arvon alapuolella. Kosteuspitoisuuden raja-arvolle voidaan valita myös automaattinen haku ohjainpaneelista H. Käytössä voi olla yhtä aikaa yksi tai useampi ohjaustapa tehostusta vaativa ohjaustapa on määräävä. Puhallinnopeus vaihtelee kuormitustilanteen mukaan välillä perus- ja maksimipuhallinnopeus. Perus- ja maksimipuhallinnopeus on aseteltavissa halutulle tasolle ohjainpaneelista. Jännite- tai virtaviestiohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan 8-portaisesti jänniteviestillä 0 10VDC tai virtaviestillä 0 20 ma. Puhallintehoa ei voida kuitenkaan ohjata yli asetetun maksimipuhallusnopeuden. Jännite- tai virtaviestillä ohjataan peruspuhallinnopeutta eli käsiohjaus sekä hiilidioksidi- ja kosteussäätö voivat muuttaa puhallinnopeutta tarvittaessa isommaksi, mutta eivät pienemmäksi. Jännite- ja virtaviestiarvot (valinta emolevyltä) Puhallinnopeutta vastaavat jännitearvot: 0 0,20...1,25 VDC 1 1,75...2,25 VDC 2 2,75...3,25 VDC 3 3,75...4,25 VDC 4 4,75...5,25 VDC 5 5,75...6,25 VDC 6 6,75...7,25 VDC 7 7,75...8,25 VDC 8 8,75...10,00 VDC Puhallinnopeutta vastaavat virtaviestiarvot: 0 0,5...2,5 ma 1 3,5...4,5 ma 2 5,5...6,5 ma 3 7,5...8,5 ma 4 9,5...10,5 ma 5 11,5...12,5 ma 6 13,5...14,5 ma 7 15,5..16,5 ma 8 17,5...20,0 ma Tuloilman lämpötila Tuloilman lämpötilaa voidaan ohjata lämpötila- tai kaskadisäädöllä. Tuloilman lämpötilasäätö Koneen ohjaus/säätökeskus ohjaa jälkilämmitysyksikön LP2 toimintaa lämpötila-anturin TE2 antaman mittaustiedon perusteella, pyrkien pitämään tuloilman lämpötilan ohjainpaneelista H asetellussa lämpötilaarvossa (+10...+30 C). Tuloilman kaskadisäätö Koneen ohjaus/säätökeskus ohjaa jälkilämmitysyksikön LP2 toimintaa poistoilma-anturin TE4 antaman mittaustiedon perusteella, pyrkien pitämään poistoilman lämpötilan ohjainpaneelista H asetellussa lämpötila-arvossa (+10...+30 C). Lämmöntalteenoton ohitus Lämmöntalteenotto on aina käytössä, kun jälkilämmitys on kytketty toimintaan. Lämmöntalteenoton ohitusautomatiikka on toiminnassa, kun jälkilämmitys on kytketty pois päältä ja ulkoilman lämpötila on yli asetellun raja-arvon (aseteltavissa 0.+25 C). Tällöin ohjaus/säätökeskus ohjaa peltimoottorin FG toimintaa ulkolämpötila-anturin TE3 ja poistoilmalämpötila-anturin TE4 antaman mittaustiedon perusteella pyrkien saamaan ilmanvaihtovyöhykkeelle mahdollisimman viileää tuloilmaa. Lämmöntalteenotto on kuitenkin aina käytössä, kun ulkoilman lämpötila on alle asetellun rajaarvon tai kun ulkoilma on lämpimämpää kuin poistoilma. Lämmöntalteenoton jäätymisen esto Koneen ohjaus/säätökeskus ohjaa etulämmitysyksikön LP1 toimintaa lämpötila-antureiden TE1 ja TE3 mittaustietojen perusteella estäen jäätymisvaaratilanteen syntymisen ja tuloilmapuhaltimen T pysäyttelyn. Jos etulämmitysyksikön LP1 teho ei riitä, ohjaus/säätökeskus pysäyttelee tuloilmapuhallinta T lämpötila-antureiden TE1 ja TE3 mittaustietojen perusteella estäen LTOkennon jäätymisen. Puhallin käynnistyy automaattisesti jäätymisvaaratilanteen mennessä ohi. Jäätymiseneston toiminnan rajalämpötila ( 6...+15 C) ja ero-alue (1...10 C) on aseteltavissa ohjainpaneelista H. Kun puhallin T pysähtyy, katkeaa virransyöttö patterilta LP1 ja jälkilämmityspatteri LP2 jää lämmittämään. Etulämmityksen toiminta vaatii sen rajalämpötilan asettamista vähintään yhden asteen korkeammalle kuin puhaltimen pysähtelyn rajalämpötila. Lämpötilat säädetään ohjainpaneelista H. Lämmitysyksikön ylilämpösuoja Ylilämpösuojatermostaatit TZ1 ja TZ2 vahtivat lämmitysyksikkö LP1:n pintalämpötilaa ja ylilämpösuojatermostaatit TZ3 ja TZ4 lämitysyksikkö LP2:n pintalämpötilaa. Pintalämpötilan ylittäessä raja-arvon, ylilämpösuoja laukeaa ja sähkönsyöttö lämmitysyksikölle katkeaa. Ylilämpösuojien TZ1 ja TZ3 kuittaukset ovat automaattisia kun taas ylilämpösuojien TZ2 ja TZ4 ovat käsitoimisia. Hälytykset Paine-erokytkimet PDS1 ja PDS2 vahtivat tulo- ja poistoilmapuolen paineeroa. Jos paine-ero kasvaa liian suureksi likaisten suodattimien tai tukkeentuneen kanaviston takia, tapahtuu hälytys, joka ilmenee ohjainpaneelin päänäytössä merkkisymbolina ( ). Jos koneeseen ei tule paineerokytkimiä, koneen mahdollisesta huollontarpeesta muistuttaa ohjainpaneliin päänäyttöön syttyvä symboli ( ), jonka käyttöjakso on aseteltavissa 1 15 kk. Tehdasasetus on 4 kk. Tämä toiminta on aina käytössä Vikatietoreleestä saadaan potentiaalivapaa hälytystieto seuraavista vikatiloista: korkean hiilidioksidipitoisuuden hälytys (> 5000 ppm ) kytkee relettä 1 s välein. muissa vikatilanteissa, esim. anturivika, releen kärjet sulkeutuvat. Tehostus- tai takkakytkintoiminto IV-koneen tehostus- tai takkakytkintoimintoa ohjataan joko ohjainpaneelista H ja/tai erillisestä kytkimestä S, joka voidaan liittää koneen kytkentärasiaan. Kytkimen toimintatapa valitaan ohjainpaneelista H. Tehostuskytkintoiminto nostaa puhallinnopeuden asetettuun maksimipuhallinnopeuteen 45 minuutin ajaksi. Takkakytkintoiminto pysäyttää poistoilmapuhaltimen 15 minuutin ajaksi ja tekee ilmanvaihtovyöhykkeestä ylipaineisen. LON-kaukovalvontaohJaus voidaan toteuttaa VALLOX LON-muuntimen avulla (kts erillinen esite). 12
SÄÄTÖKAAVIO/VKL-patteri SÄÄTÖKAAVIO VALLOX 150 Effect SE, VKL RYHÄKESKUS PISTOTULPPA 10 A 230V 50Hz KIINTEISTÖN KAUKOVALVONTAKESKUS HÄLYTYS KÄYTTÖTILA OHJAUS ITTAUS SÄÄTÖ LON- UUNNIN VALLOX 150 EFFECT SE SISÄISET SÄHKÖ- JA OHJAUSKYTKENNÄT TE4 TE2 TE3 ÄÄNENVAIENNUSOSA ÄV ÄV G 3 G 3 V1 PDS1 T Ljp PAINE- EROKYTKIN F 7 LP2 JÄLKILÄITYS- YKSIKKÖ, VESI Ljm S CO 2 H %RH %RH 1 1 1 2 ETULÄITYS- YKSIKKÖ, SÄHKÖ TZ1 TZ2 LP1 LTO FG TE1 PDS2 PAINE- EROKYTKIN P TEHOSTUSKYTKIN/ TAKKAKYTKIN HIILIDIOKSIDIANTURI ( AX. 5 KPL) OHJAINPANEELI (AX. 3 KPL) KOSTEUSANTURI ILANVAIHTOVYÖHYKE 7016601A Osaluettelo VALLOX 150 Effect SE VKL Tunnus CO 2 G3 F7 FG H LP1 LP2 LTO PDS1 PDS2 P V1 Nimitys Hiilidioksidianturi, max. 5 kpl Hiilidioksidiohjaus Suodatin Suodatin Peltimoottori Ohjainpaneeli, max. 3kpl Etulämmitysyksikkö Jälkilämmitysyksikkö Lämmöntalteenottokenno Paine-erokytkinyksikkö Tuloilmapuolen painevahti Paine-erokytkinyksikkö Poistoilmapuolen painevahti Poistoilmapuhallin DC Vesipatterin termostaattiventtiili Tekniset arvot (tehdasasetukset suluissa) Säätöalue 500...2000 ppm (900) Säätöväli 1 15 min (10) Tuloilma, poistoilma Tuloilma LTO-ohitusautomatiikka 24 V, 2 W, 8 Nm Käyttöliittymä Sähköpatteri 1 kw Vesipatteri Vastavirta, hyötysuhde = 80 % Säätöalue 0...500 Pa (320) Säätöalue 0...500 Pa (320) qv = 140 dm 3 /s (150 Pa) Varustus Tunnus %RH TE1 TE2 TE3 TE4 T TZ1 TZ2 S LON Nimitys Kosteusanturi, max 2 kpl Kosteusohjaus Lämpötila-anturi, LTO:n jäätymisen esto, etulämmityksen ohjaus Lämpötila-anturi Lämpötila-anturi Lämpötila-anturi Tuloilmapuhallin DC Lämmitysyksikön ylilämpösuoja Lämmitysyksikön ylilämpösuoja Takka/tehostuskytkintoiminto LON-muunnin Tekniset arvot (tehdasasetukset suluissa) Automaattinen / Säätöalue 1...99 % (99) Säätöväli 1 15 min. (10) Jäteilman lämpötila Säätöalue -6...+15 (LTO) Säätöalue -6 +15 C (etulämmitys) Tuloilman lämpötila Ulkoilman lämpötila Poistoilman lämpötila qv =130 dm 3 /s (150 Pa) Automaattinen + 40 C Käsipalautteinen +80 C Valittavissa takka- tai tehostuskytkintoiminto (takkakytkin) Kaukovalvontaohjaus Varustus sisältyy LP1 sisältyy LP1 13
TOIINTASELOSTUS / VKL-patteri VALLOX 150 Effect SE/VKL/LV Käynnin ohjaus Koneen sähkönsyöttöä voidaan tarvittaessa ohjata ryhmäkeskuksen kontaktorin kautta, esim. aikaohjelmalla. Kone menee käynnistyksen jälkeen aluksi minimiteholle, jonka jälkeen tehon säätö tapahtuu ilmanlaatuantureiden antaman mittaustiedon perusteella ja/tai käsiohjauksella ohjainpaneelista. Puhallinnopeuden säätö Käsiohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan 8-portaisesti ohjainpaneelista H. Viikkokello-ohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan 8-portaisesti ohjainpaneelissa H, olevalla viikkokellolla. Sen avulla voidaan ohjelmoida viikon jokaisen päivän, jokaiselle tunnille haluttu puhallintehovaihtoehto ja tuloilman lämpötilan asetusarvo. Hiilidioksidi- ja kosteusohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan moniportaisesti kuormitustilanteiden mukaan ilmanvaihtovyöhykkeellä sijaitsevien ilmanlaatuantureiden (CO 2 - ja %RH-anturi) antaman mittaustiedon perusteella. Vyöhykkeen hiilidioksidi- ja/tai kosteuspitoisuus pyritään pitämään ohjainpaneelista H asetellun raja-arvon alapuolella. Kosteuspitoisuuden raja-arvolle voidaan valita myös automaattinen haku ohjainpaneelista H Käytössä voi olla yhtä aikaa yksi tai useampi ohjaustapa tehostusta vaativa ohjaustapa on määräävä. Puhallinnopeus vaihtelee kuormitustilanteen mukaan välillä perus- ja maksimipuhallinnopeus. Perus- ja maksimipuhallinnopeus on aseteltavissa halutulle tasolle ohjainpaneelista. Jännite- tai virtaviestiohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan 8-portaisesti jänniteviestillä 0 10VDC tai virtaviestillä 0 20 ma. Puhallintehoa ei voida kuitenkaan ohjata yli asetetun maksimipuhallusnopeuden. Jännite- tai virtaviestillä ohjataan peruspuhallinnopeutta eli käsiohjaus sekä hiilidioksidi- ja kosteussäätö voivat muuttaa puhallinnopeutta tarvittaessa isommaksi, mutta eivät pienemmäksi. Jännite- ja virtaviestiarvot (valinta emolevyltä) Puhallinnopeutta vastaavat jännitearvot: 0 0,20...1,25 VDC 1 1,75...2,25 VDC 2 2,75...3,25 VDC 3 3,75...4,25 VDC 4 4,75...5,25 VDC 5 5,75...6,25 VDC 6 6,75...7,25 VDC 7 7,75...8,25 VDC 8 8,75...10,00 VDC Puhallinnopeutta vastaavat virtaviestiarvot: 0 0,5...2,5 ma 1 3,5...4,5 ma 2 5,5...6,5 ma 3 7,5...8,5 ma 4 9,5...10,5 ma 5 11,5...12,5 ma 6 13,5...14,5 ma 7 15,5..16,5 ma 8 17,5...20,0 ma Tuloilman lämpötila Tuloilman lämpötilaa voidaan ohjata lämpötila- tai kaskadisäädöllä. Tuloilman lämpötilasäätö Koneen ohjaus/säätökeskus ohjaa jälkilämmitysyksikön LP2 toimintaa lämpötila-anturin TE2 antaman mittaustiedon perusteella, pyrkien pitämään tuloilman lämpötilan ohjainpaneelista H asetellussa lämpötilaarvossa (+10...+30 C). Tuloilman kaskadisäätö Koneen ohjaus/säätökeskus ohjaa jälkilämmitysyksikön LP2 toimintaa poistoilma-anturin TE4 antaman mittaustiedon perusteella, pyrkien pitämään poistoilman lämpötilan ohjainpaneelista H asetellussa lämpötila-arvossa (+10...+30 C). Lämmöntalteenoton ohitus Lämmöntalteenotto on aina käytössä, kun jälkilämmitys on kytketty toimintaan. Lämmöntalteenoton ohitusautomatiikka on toiminnassa, kun jälkilämmitys on kytketty pois päältä ja ulkoilman lämpötila on yli asetellun raja-arvon (aseteltavissa 0.+25 C). Tällöin ohjaus/säätökeskus ohjaa peltimoottorin FG toimintaa ulkolämpötila-anturin TE3 ja poistoilmalämpötila-anturin TE4 antaman mittaustiedon perusteella pyrkien saamaan ilmanvaihtovyöhykkeelle mahdollisimman viileää tuloilmaa. Lämmöntalteenotto on kuitenkin aina käytössä, kun ulkoilman lämpötila on alle asetellun rajaarvon tai kun ulkoilma on lämpimämpää kuin poistoilma. Lämmöntalteenoton jäätymisen esto Koneen ohjaus/säätökeskus ohjaa etulämmitysyksikön LP1 toimintaa lämpötila-antureiden TE1 ja TE3 mittaustietojen perusteella estäen jäätymisvaaratilanteen syntymisen ja tuloilmapuhaltimen T pysäyttelyn. Jos etulämmitysyksikön LP1 teho ei riitä, ohjaus/säätökeskus pysäyttelee tuloilmapuhallinta T lämpötila-antureiden TE1 ja TE3 mittaustietojen perusteella estäen LTO-kennon jäätymisen. Puhallin käynnistyy automaattisesti jäätymisvaaratilanteen mennessä ohi. Jäätymiseneston toiminnan rajalämpötila ( 6...+15 C) ja ero-alue (1...10 C) on aseteltavissa ohjainpaneelista H. Kun puhallin T pysähtyy, katkeaa virransyöttö patterilta LP1 ja jälkilämmityspatterin LP2 toimilaiteventtiili V1 alkaa avautua ja jää auki. Etulämmityksen toiminta vaatii sen rajalämpötilan asettamista vähintään yhden asteen korkeammalle kuin puhaltimen pysähtelyn rajalämpötila. Lämpötilat säädetään ohjainpaneelista H. Lämmitysyksikön ylilämpösuoja Ylilämpösuojatermostaatit TZ1 ja TZ2 vahtivat lämmitysyksikkö LP1:n pintalämpötilaa. Pintalämpötilan ylittäessä raja-arvon, ylilämpösuoja laukeaa ja sähkönsyöttö lämmitysyksikölle katkeaa. Ylilämpösuojan TZ1 kuittaus on automaattinen, kun taas ylilämpösuojan TZ2 on käsitoiminen. Vesipatterin jäätymissuoja Koneen ohjaus/säätökeskus pysäyttää puhaltimet T ja P sekä jättää venttiilin V1 auki ulkolämpötila-anturin TE3 (ulkoilma < 0 C) ja tuloilmalämpötila-anturin TE2 (tuloilma < 7 C) mittaustiedon perusteella vähentäen vesitoimisen lämmitysyksikön LP2 jäätymisevaaraa. Tieto jäätymisvaarasta tulee ohjainpaneelin näyttöön. Puhaltimet käynnistyvät automaattisesti jäätymisvaaratilanteen mennessä ohi (tuloilma > 10 C). Hälytykset Paine-erokytkimet PDS1 ja PDS2 vahtivat tulo- ja poistoilmapuolen paineeroa. Jos paine-ero kasvaa liian suureksi likaisten suodattimien tai tukkeentuneen kanaviston takia, tapahtuu hälytys, joka ilmenee ohjainpaneelin päänäytössä merkkisymbolina ( ). Jos koneeseen ei tule paineerokytkimiä, koneen mahdollisesta huollontarpeesta muistuttaa ohjainpaneliin päänäyttöön syttyvä symboli ( ), jonka käyttöjakso on aseteltavissa 1 15 kk. Tehdasasetus on 4 kk. Tämä toiminta on aina käytössä Vikatietoreleestä saadaan potentiaalivapaa hälytystieto seuraavista vikatiloista: vesipatterin jääymisen estotoiminnan aikana releen kärjet avautuvat ja sulkeutuvat 10 s. välein. korkean hiilidioksidipitoisuuden hälytys (> 5000 ppm ) kytkee relettä 1 s välein. muissa vikatilanteissa, esim. anturivika, releen kärjet sulkeutuvat. Tehostus- tai takkakytkintoiminto IV-koneen tehostus- tai takkakytkintoimintoa ohjataan joko ohjainpaneelista H ja/tai erillisestä kytkimestä S, joka voidaan liittää koneen kytkentärasiaan. Kytkimen toimintatapa valitaan ohjainpaneelista H. Tehostuskytkintoiminto nostaa puhallinnopeuden asetettuun maksimipuhallinnopeuteen 45 minuutin ajaksi. Takkakytkintoiminto pysäyttää poistoilmapuhaltimen 15 minuutin ajaksi ja tekee ilmanvaihtovyöhykkeestä ylipaineisen. LON-kaukovalvontaohJaus voidaan toteuttaa VALLOX LON-muuntimen avulla (kts erillinen esite). 14
SÄÄTÖKAAVIO/LV-patteri SÄÄTÖKAAVIO VALLOX 150 Effect SE LV RYHÄKESKUS PISTOTULPPA 10 A 230V 50Hz KIINTEISTÖN KAUKOVALVONTAKESKUS HÄLYTYS KÄYTTÖTILA OHJAUS ITTAUS SÄÄTÖ LON- UUNNIN VALLOX 150 EFFECT SE SISÄISET SÄHKÖ- JA OHJAUSKYTKENNÄT TE4 TE2 TE3 ÄÄNENVAIENNUSOSA ÄV ÄV G 3 P1 V PDS1 PAINE- EROKYTKIN T F 7 G 3 LP2 JÄLKILÄITYS- YKSIKKÖ, VESI V1 Ljp Ljm S CO H %RH %RH 1 2 11 1 2 LTO TEHOSTUSKYTKIN/ TAKKAKYTKIN HIILIDIOKSIDIANTURI ( AX. 5 KPL) ETULÄITYS- YKSIKKÖ, NESTE LP1 FG TE1 PDS2 PAINE- EROKYTKIN P OHJAINPANEELI (AX. 3 KPL) KOSTEUSANTURI ILANVAIHTOVYÖHYKE 7016604A Osaluettelo VALLOX 150 Effect SE LV Tunnus Nimitys Tekniset arvot Varustus (tehdasasetukset suluissa) CO 2 Hiilidioksidianturi, max. 5 kpl Säätöalue 500...2000 ppm (900) Hiilidioksidiohjaus Säätöväli 1 15 min (10) G3 Suodatin Tuloilma, poistoilma F7 Suodatin Tuloilma FG Peltimoottori LTO-ohitusautomatiikka 24 V, 2 W, 8 Nm H Ohjainpaneeli, max. 3 kpl Käyttöliittymä LP1 Etulämmitysyksikkö Nestepatteri LP2 Jälkilämmitysyksikkö Nestepatteri LTO Lämmöntalteenottokenno Vastavirta, hyötysuhde = 80 % PDS1 Paine-erokytkinyksikkö Säätöalue 0...500 Pa (320) Tuloilmapuolen painevahti PDS2 Paine-erokytkinyksikkö Säätöalue 0...500 Pa (320) Poistoilmapuolen painevahti P Poistoilmapuhallin DC qv = 140 dm 3 /s (150 Pa) %RH Kosteusanturi, max 2 kpl Automaattinen / Säätöalue 1...99 % (99) Kosteusohjaus Säätöväli 1 15 min. (10) Tunnus Nimitys Tekniset arvot Varustus (tehdasasetukset suluissa) TE1 Lämpötila-anturi, LTO:n Jäteilman lämpötila jäätymisen esto, Säätöalue -6...+15 (LTO) TE2 Lämpötila-anturi Tuloilman lämpötila TE3 Lämpötila-anturi, Ulkoilman lämpötila etulämmityksen ohjaus Säätöalue -6 +15 C (etulämmitys) TE4 Lämpötila-anturi Poistoilman lämpötila T Tuloilmapuhallin DC qv =130 dm 3 /s (150 Pa) V1 Vesipatterin termostaattiventtiili V agneettiventtiili Ei sisälly toimitukseen P1 Kiertovesipumppu Ei sisälly toimitukseen S Takka/tehostuskytkintoiminto Valittavissa takka- tai tehostus- kytkintoiminto (takkakytkin) LON LON-muunnin Kaukovalvontaohjaus 15
TOIINTASELOSTUS / LV-patteri VALLOX 150 Effect SE/VKL/LV Käynnin ohjaus Koneen sähkönsyöttöä voidaan tarvittaessa ohjata ryhmäkeskuksen kontaktorin kautta, esim. aikaohjelmalla. Kone menee käynnistyksen jälkeen aluksi minimiteholle, jonka jälkeen tehon säätö tapahtuu ilmanlaatuantureiden antaman mittaustiedon perusteella ja/tai käsiohjauksella ohjainpaneelista. Puhallinnopeuden säätö Käsiohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan 8-portaisesti ohjainpaneelista H. Viikkokello-ohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan 8-portaisesti ohjainpaneelissa H, olevalla viikkokellolla. Sen avulla voidaan ohjelmoida viikon jokaisen päivän, jokaiselle tunnille haluttu puhallintehovaihtoehto ja tuloilman lämpötilan asetusarvo. Hiilidioksidi- ja kosteusohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan moniportaisesti kuormitustilanteiden mukaan ilmanvaihtovyöhykkeellä sijaitsevien ilmanlaatuantureiden (CO 2 - ja %RH-anturi) antaman mittaustiedon perusteella. Vyöhykkeen hiilidioksidi- ja/tai kosteuspitoisuus pyritään pitämään ohjainpaneelista H asetellun raja-arvon alapuolella. Kosteuspitoisuuden raja-arvolle voidaan valita myös automaattinen haku ohjainpaneelista H. Käytössä voi olla yhtä aikaa yksi tai useampi ohjaustapa tehostusta vaativa ohjaustapa on määräävä. Puhallinnopeus vaihtelee kuormitustilanteen mukaan välillä perus- ja maksimipuhallinnopeus. Perus- ja maksimipuhallinnopeus on aseteltavissa halutulle tasolle ohjainpaneelista. Jännite- tai virtaviestiohjaus IV-koneen puhallintehoa ohjataan 8-portaisesti jänniteviestillä 0 10VDC tai virtaviestillä 0 20 ma. Puhallintehoa ei voida kuitenkaan ohjata yli asetetun maksimipuhallusnopeuden. Jännite- tai virtaviestillä ohjataan peruspuhallinnopeutta eli käsiohjaus sekä hiilidioksidi- ja kosteussäätö voivat muuttaa puhallinnopeutta tarvittaessa isommaksi, mutta eivät pienemmäksi. Jännite- ja virtaviestiarvot (valinta emolevyltä) Puhallinnopeutta vastaavat jännitearvot: 0 0,20...1,25 VDC 1 1,75...2,25 VDC 2 2,75...3,25 VDC 3 3,75...4,25 VDC 4 4,75...5,25 VDC 5 5,75...6,25 VDC 6 6,75...7,25 VDC 7 7,75...8,25 VDC 8 8,75...10,00 VDC Puhallinnopeutta vastaavat virtaviestiarvot: 0 0,5...2,5 ma 1 3,5...4,5 ma 2 5,5...6,5 ma 3 7,5...8,5 ma 4 9,5...10,5 ma 5 11,5...12,5 ma 6 13,5...14,5 ma 7 15,5..16,5 ma 8 17,5...20,0 ma Tuloilman lämpötila Tuloilman lämpötilaa voidaan ohjata lämpötila- tai kaskadisäädöllä. Tuloilman lämpötilasäätö Koneen ohjaus/säätökeskus ohjaa jälkilämmitysyksikön LP2 toimintaa lämpötila-anturin TE2 antaman mittaustiedon perusteella, pyrkien pitämään tuloilman lämpötilan ohjainpaneelista H asetellussa lämpötilaarvossa (+10...+30 C). LV-patterin viilennystoiminto käynnistyy, kun jälkilämmityspatteri on kytketty pois päältä ja kun tuloilman lämpötila ylittää tuloilman asetuslämpötilan. Tuloilman kaskadisäätö Koneen ohjaus/säätökeskus ohjaa jälkilämmitysyksikön LP2 toimintaa poistoilma-anturin TE4 antaman mittaustiedon perusteella, pyrkien pitämään poistoilman lämpötilan ohjainpaneelista H asetellussa lämpötila-arvossa (+10...+30 C). Lämmöntalteenoton ohitus Lämmöntalteenotto on aina käytössä, kun jälkilämmitys on kytketty toimintaan. Lämmöntalteenoton ohitusautomatiikka on toiminnassa, kun jälkilämmitys on kytketty pois päältä ja ulkoilman lämpötila on yli asetellun raja-arvon (aseteltavissa 0.+25 C). Tällöin ohjaus/säätökeskus ohjaa peltimoottorin FG toimintaa ulkolämpötila-anturin TE3 ja poistoilmalämpötila-anturin TE4 antaman mittaustiedon perusteella pyrkien saamaan ilmanvaihtovyöhykkeelle mahdollisimman viileää tuloilmaa. Lämmöntalteenotto on kuitenkin aina käytössä, kun ulkoilman lämpötila on alle asetellun rajaarvon tai kun ulkoilma on lämpimämpää kuin poistoilma. Lämmöntalteenoton jäätymisen esto Nestekiertoisen LV-patterin etulämmitystoiminnan ohjaus poikkeaa sähköisen etulämmityspatterin ohjauksesta. Nestepatteri kytkeytyy päälle ulkoilmalämpötila-anturin TE3 mittaustiedon perusteella. Koneen ohjaus /säätökeskus käynnistää pumpun ja aukaisee magneettiventtiilin kun jälkilämmitys on päällä ja ulkoilman lämpötila alittaa etulämmityksen asetuslämpötilan. Asetusarvon tulee olla pienempi kuin lämmönkeruupiiristä tulevan nesteen lämpötila. Jos etulämmitysyksikön LP1 teho ei riitä, ohjaus /säätökeskus pysäyttelee tuloilmapuhallinta T lämpötila-anturin TE1 mittaustiedon perusteella estäen LTO-kennon jäätymisen. Puhallin käynnistyy automaattisesti jäätymisvaaratilanteen mennessä ohi. Jäätymiseneston toiminnan rajalämpötila ( 6...+15 C) ja ero-alue (1...10 C) on aseteltavissa ohjainpaneelista H. Vesipatterin jäätymissuoja Koneen ohjaus/säätökeskus pysäyttää puhaltimet T ja P sekä jättää venttiilin V1 auki ulkolämpötila-anturin TE3 (ulkoilma < 0 C) ja tuloilmalämpötila-anturin TE2 (tuloilma < 7 C) mittaustiedon perusteella vähentäen vesitoimisen lämmitysyksikön LP2 jäätymisvaaraa. Tieto jäätymisvaarasta tulee ohjainpaneelin näyttöön. Puhaltimet käynnistyvät automaattisesti jäätymisvaaratilanteen mennessä ohi (tuloilma > 10 C). Hälytykset Paine-erokytkimet PDS1 ja PDS2 vahtivat tulo- ja poistoilmapuolen paineeroa. Jos paine-ero kasvaa liian suureksi likaisten suodattimien tai tukkeentuneen kanaviston takia, tapahtuu hälytys, joka ilmenee ohjainpaneelin päänäytössä merkkisymbolina ( ). Jos koneeseen ei tule paineerokytkimiä, koneen mahdollisesta huollontarpeesta muistuttaa ohjainpaneliin päänäyttöön syttyvä symboli ( ), jonka käyttöjakso on aseteltavissa 1 15 kk. Tehdasasetus on 4 kk. Tämä toiminta on aina käytössä Vikatietoreleestä saadaan potentiaalivapaa hälytystieto seuraavista vikatiloista: vesipatterin jääymisen estotoiminnan aikana releen kärjet avautuvat ja sulkeutuvat 10 s. välein. korkean hiilidioksidipitoisuuden hälytys (> 5000 ppm ) kytkee relettä 1 s välein. muissa vikatilanteissa, esim. anturivika, releen kärjet sulkeutuvat. Tehostus- tai takkakytkintoiminto IV-koneen tehostus- tai takkakytkintoimintoa ohjataan joko ohjainpaneelista H ja/tai erillisestä kytkimestä S, joka voidaan liittää koneen kytkentärasiaan. Kytkimen toimintatapa valitaan ohjainpaneelista H. Tehostuskytkintoiminto nostaa puhallinnopeuden asetettuun maksimipuhallinnopeuteen 45 minuutin ajaksi. Takkakytkintoiminto pysäyttää poistoilmapuhaltimen 15 minuutin ajaksi ja tekee ilmanvaihtovyöhykkeestä ylipaineisen. LON-kaukovalvontaohJaus voidaan toteuttaa VALLOX LON-muuntimen avulla (kts erillinen esite). 16
Ilmanvaihtokoneen sijoitus Asennetaan sisätiloihin paikkaan, jonka lämpötila ei laske alle +10 C. Asennetaan paikkaan, missä koneen vaipan läpi tuleva äänenpainetaso ei ole häiritsevä (varastot, käytävät, tekniset tilat, joissain tapauksissa oleskelutilat). Kone on varustettu säädettävällä jalustalla. ikäli kone asennetaan seinälle on otettava huomioon koneen paino (102 kg), sekä tärinänvaimennus. Laite on roiskevesitiivis (IP 34), joten se voidaan asentaa myös kosteaan tilaan. Sähkökytkennät Koneessa on pistotulppaliitäntä. Koneen sähköliitäntäkotelo sijaitsee koneen sisällä jäteilmakanavan liitinyhteen välittömässä läheisyydessä. Koneeseen kytkettävät kaapelit johdetaan siihen jäteilmakanavan liitinyhteen vieressä olevien läpivientitiivisteiden kautta. Asennus Irrota koneen ovi (salvat yläreunassa). Irrota sähköliitäntäkotelon kansi ( ruuvi 3,5 x 9,5 2 kpl). Asenna ja kytke tarvittavat kaapelit liitinrimaan kytkentäohjeiden mukaan. Sisäinen ja ulkoinen sähkökaavio ovat tässä ohjeessa. Koneen kanavaliitännät Kone on varustettu neljällä ø200 ulkoliitinyhteellä. Ulkoliitinyhteeseen voidaan liittää tarvittava liitinosa (sisäliitin, käyrä, tms). HUO! LIITINOSAN LIITOSPÄÄN PITUUS AX. 35. Kanavat kiinnitetään asianmukaisiin yhteisiinsä tukevasti ja tiiviisti (HUO! Laitteen mallit L/R). ahdolliset kanavaeristykset tehdään ilmanvaihtosuunnitelman mukaan. Ilmavirran mittausyhteet Koneessa olevat ilmavirran kiinteät mittausyhteet sijaitsevat nimikyltin takana. ittausyhteistä voit paine-eromittarilla mitata tulo- ja poistoilmakanavistojen kokonaispaineen. Painelukemien avulla voit lukea koneen ilmamäärätaulukosta (s.3 ) tilavuusilmavirrat koneen eri käyttöasennoilla. Punainen mittaletku on puhaltimen painepuolella ja musta letku imupuolella. C D ASENNUSOHJE B A Kanavayhteet B ittayhteet C Sokkelilevy D Nimikyltti E Läpivientitiivisteet A E 17
299 VALLOX 150 Effect SE/VKL/LV ASENNUSOHJE Kondenssivesiliitännän sijainti Kondenssivesiliitännät Toimitukseen kuuluu vesilukko, johon liitettävällä putkella voidaan poistoilmasta tiivistyvä vesi johtaa lattiakaivoon (ei suoraan viemäriin). Putki ei saa olla nouseva vesilukon jälkeen. Kondenssivesireikä sijaitsee koneen keskellä, minkä vuoksi kone on asetettava vaakasuoraan. 374 Putkikytkennät Jos kone on varustettu nestekiertoisella jälkilämmitys- tai LVetulämmitys/viilennysyksiköllä, se liitetään nestepiiriin muovi- tai kupariputkella, jonka ohjeellinen sisä halkaisija on 10 13 mm. Koneesta tulevien LV-patterin muoviputkien ulkohalkaisija on 12 mm. Huom! uoviputkea käytettäessä on huomioitava putken lämpötilankesto! LV-patteri on liitetty muoviputkiin. Tarvittaessa liitoksiin pääsee käsiksi otttamalla Lämmöntalteenottokenno pois. LV-patterin sekä VKL-jälkilämmityspatterin kytkentävaihtoehtoja on esitetty seuraavissa kuvissa. HUO! VESITOIINEN JÄLKILÄITYSYKSIKKÖ SISÄLTÄÄ SÄÄTÖVENTTIILIN. Kuvassa malli L 18
PATTERIKYTKENNÄT VKL-JÄLKILÄITYSPATTERIN KYTKENTÄ ESIERKKIKYTKENTÄ: SUORA KYTKENTÄ LATTIALÄITYS- TAI PATTERIVERKOSTOON Joskus on tarkoituksenmukaista liittää kone suoraan lämmitysverkoon. Patterilla on kytkennässä jäätymisriski, vaikka koneessa onkin patterin jäätymisriskiä pyritty minimoimaan. Kone pysähtyy mikäli tuloilman lämpötila laskee alle säädetyn lämpötilan ja käynnistyy automaattisesti lämpötilan noustua yli säädetyn arvon. Kone myös antaa jäätymisvaarasta hälytyksen ohjaimeen. Ulkoilmakanavaan (ja mahdollisesti myös jäteilmakanavaan) suositellaan esim. jousitoiminen virtauksenestoventtiili (E), joka sulkee kanavan koneesta ulkoilmaan ja estää kylmän ilman virtauksen koneeseen sen ollessa pysähdyksissä. Vesivirran suuruus koneen patterille voidaan perussäätää venttiilileillä (R) jotka voivat toimia myös sulkuventtiileinä. Koneen patteriin ei saa johtaa vettä ennenkuin järjestelmä on säädetty käyttökuntoon ja lämmitysverkossa on lämpö päällä, tai muulla tavoin on varmistettu, ettei patteri pääse jäätymään. Koneeseen liitetyn lämmitysverkoston veden kiertoa, eikä kiertovesipumppua, saa pysäyttää lämmityskaudella. Kaaviossa mainitut VKL-piirin komponentit, lukuunottamatta venttiiliä (T), eivät kuulu toimitukseeen. E T P1 V IP R R LÄPÖPUPPU Lämmitysveden säätö P1 Kiertovesipumppu (koko esim.0,07dm3/s, 60kPa) Pumpun tulisi soveltua ympäristöä kylmemmän nesteen pumppaamiseen kondenssiriskin vuoksi (esim.ups-25-60 180 malli K). V agneettiventtiili. Venttiilin tulee soveltua lämmönkeruupiirin nesteelle. T Venttiili Y Yksisuuntaventtiili. Venttiilillä tulisi olla mahdollisimman pieni painehäviö. IP Automaattinen ilmanpoistin. Ilmanpoistin sijoitetaan pumpun jälkeen ja verkoston ylimpään kohtaan. E Jousitoiminen virtauksenestoventtiili R Sulkuventtiili PATTERILÄITYS Y LV-ETULÄITYS/-VIILENNYSPATTERIN LÄÖNKERUUPIIRI KYTKENTÄ Patteri kytketään lämmönkeruupiiristä tulevaan putkeen. Lämmitys- tai viilennystoiminnan käynnistämisen ehtojen täytyttyä, koneen ohjaus avaa magneettiventtiilin (V) ja käynnistää pumpun (P). Kaaviossa mainitut LV-piirin komponentit eivät kuulu toimitukseen. Patterin putket () ovat happidiffuusisuojattua muoviputkea Ø12 mm. Lämmönkeruupiirin nesteen pakkasenkesto on huomioitava. LATTIALÄITYS LV-patterin liitosputket tulee kondenssieristää. Jos lämpöpumpussa on avoin paisunta-astia, sen tulee olla verkoston korkeimmassa kohdassa. Huom! kosteusvaurioriskin vuoksi kondenssieristämättömässä kanavassa tuloilman lämpötilaa ei saisi laskea alle +16...20 C. VKL-JÄLKILÄITYSPATTERIN KYTKENTÄ ESIERKKIKYTKENTÄ: VAIHDIN LATTIALÄITYS- TAI PATTERIVERKOSTON ENOVESIPUTKESSA (jäätymätön kytkentä) Et tarvitse muita jäätymisen estovarmistuksia, kun valitset jäätymättömän lämmönsiirtonesteen, joko autoista tutun 15...30% vesi/glykoliseoksen tai jonkin myrkyttömän vaihtoehdon. Esimerkin kytkentävaihtoehdossa on vaihdin (V) liitetty lämmitysverkoston menovesiputkeen. Tuloilman lämpötila säätyy ensisijaisesti menoveden lämpötilan mukaan. Ilman lämpötilaa voi tarvittaessa säätää myös venttiilin (T) avulla. Venttiili T kuuluu toimitukseen. Venttiili (T) vaatii ohituksen (S). Avopaisunta-astia on (A) n. 2,5 litraa ja se asennetaan pumpun imupuolelle. Putkistoon asennetaan myös sulkuventtiilit (R). Pumppu (P2) on tavallinen lämpöjohtopumppu (pumpun teho 0,075 l/s ja paine 5...35kPa). Kaaviossa mainitut VKL-piirin komponentit, lukuunottamatta venttiiliä (T), eivät kuulu toimitukseeen. T S P1 P2 V IP A R R V Lämmitysveden säätö P1 Kiertovesipumppu (koko esim.0,07dm3/s, 60kPa) Pumpun tulisi soveltua ympäristöä kylmemmän nesteen pumppaamiseen kondenssiriskin vuoksi (esim.ups-25-60 180 malli K). V agneettiventtiili Venttiilin tulee soveltua lämmönkeruupiirin nesteelle. T Venttiili Y Yksisuuntaventtiili Venttiilillä tulisi olla mahdollisimman pieni painehäviö. IP Automaattinen ilmanpoistin verkoston ylimpään kohtaan. Ilmanpoistin sijoitetaan pumpun jälkeen ja P2 Kiertovesipumppu A Avopaisunta-astia V Lämmönvaihdin S Ohitus R Sulkuventtiili LÄPÖPUPPU PATTERILÄITYS Y LV-ETULÄITYS/ -VIILENNYSPATTERIN KYTKENTÄ LÄÖNKERUUPIIRI Patteri kytketään lämmönkeruupiiristä tulevaan putkeen. Lämmitys- tai viilennystoiminnan käynnistämisen ehtojen täytyttyä, koneen ohjaus avaa magneettiventtiilin (V) ja käynnistää pumpun (P). Kaaviossa mainitut LV-piirin komponentit eivät kuulu toimitukseen. Patterin putket () ovat happidiffuusisuojattua muoviputkea Ø12 mm. Lämmönkeruupiirin nesteen pakkasenkesto on huomioitava. LATTIALÄITYS LV-patterin liitosputket tulee kondenssieristää. Jos lämpöpumpussa on avoin paisunta-astia, sen tulee olla verkoston korkeimmassa kohdassa. Huom! kosteusvaurioriskin vuoksi kondenssieristämättömässä kanavassa tuloilman lämpötilaa ei saisi laskea alle +16...20 C. 19
PATTERIKYTKENNÄT P1 Kiertovesipumppu (koko esim.0,07dm3/s, 60kPa) Pumpun tulisi soveltua ympäristöä kylmemmän nesteen pumppaamiseen kondenssiriskin vuoksi (esim.ups-25-60 180 malli K). V agneettiventtiili Venttiilin tulee soveltua lämmönkeruupiirin nesteelle. T Venttiili Y Yksisuuntaventtiili Venttiilillä tulisi olla mahdollisimman pieni painehäviö. IP Automaattinen ilmanpoistin Ilmanpoistin sijoitetaan pumpun jälkeen ja verkoston ylimpään kohtaan. P2 Kiertovesipumppu A Avopaisunta-astia V Lämmönvaihdin S Ohitus SV Kolmitieventtiili R Sulkuventtiili VALLOX 150 Effect SE/VKL/LV VKL-JÄLKILÄITYSPATTERIN KYTKENTÄ ESIERKKIKYTKENTÄ: ERILLINEN LÄÖNVAIHDIN IV-KONEELLE (jäätymätön kytkentä) Et tarvitse muita jäätymisen estovarmistuksia, kun valitset jäätymättömän lämmönsiirtonesteen, joko autoista tutun vesi/glykoliseoksen tai jonkin myrkyttömän vaihtoehdon. Esimerkin kytkentävaihtoehdossa on lämmönvaihdin (V) asennettu lämmönlähteeseen. Tuloilman lämpötila säätyy ensisijaisesti menoveden lämpötilan mukaan, jota säädetään kolmitieventiilin (SV) avulla. Ilman lämpötilaa voi säätää ja rajoittaa myös konetoimitukseen kuuluvan venttiilin (T) avulla. Venttiili (T) vaatii ohituksen (S). Avopaisunta-astia on (A) n. 2,5 litraa ja se asennetaan pumpun imupuolelle. Putkistoon asennetaan myös sulkuventtiilit (R). Pumppu (P2) on tavallinen lämpöjohtopumppu (pumpun teho 0,075 l/s ja paine 5...35kPa). Kaaviossa mainitut VKL-piirin komponentit, lukuunottamatta venttiiliä (T), eivät kuulu toimitukseeen. A T P2 S P1 V IP SV R R V LÄPÖPUPPU Lämmitysveden säätö Y LV-ETULÄITYS/- VIILENNYSPATTERIN KYTKENTÄ LÄÖNKERUUPIIRI Patteri kytketään lämmönkeruupiiristä tulevaan putkeen. Lämmitys- tai viilennystoiminnan käynnistämisen ehtojen täytyttyä, koneen ohjaus avaa magneettiventtiilin (V) ja käynnistää pumpun (P). Kaaviossa mainitut LV-piirin komponentit eivät kuulu toimitukseen. Patterin putket () ovat happidiffuusisuojattua muoviputkea Ø12 mm. Lämmönkeruupiirin nesteen pakkasenkesto on huomioitava. LV-patterin liitosputket tulee kondenssieristää. Jos lämpöpumpussa on avoin paisunta-astia, sen tulee olla verkoston korkeimmassa kohdassa. Huom! kosteusvaurioriskin vuoksi kondenssieristämättömässä kanavassa tuloilman lämpötilaa ei saisi laskea alle +16...20 C. LATTIALÄITYS LV-ETULÄITYS/-VIILENNYSPATTERIA VARTEN TEHDYN LÄÖNKERUUPIIRIN KYTKENTÄ K VV P P V IP L P Kiertovesipumppu (koko esim.0,07dm3/s, 60kPa) Pumpun tulisi soveltua ympäristöä kylmemmän nesteen pumppaamiseen kondenssiriskin vuoksi (esim.ups-25-60 180 malli K). V agneettiventtiili Venttiilin tulee soveltua lämmönkeruupiirin nesteelle. IP Automaattinen ilmanpoistin Ilmanpoistin sijoitetaan pumpun jälkeen ja verkoston ylimpään kohtaan. PU Lämmönkeruupiirin putki (esim. PE muoviputki 32/10 100m) VV Varoventtiili P Painemittari K Kalvopaisunta-astia L Liitin Patteri kytketään lämmönkeruupiiristä tulevaan putkeen. Lämmitys- tai viilennystoiminnan käynnistämisen ehtojen täytyttyä, koneen ohjaus avaa magneettiventtiilin (V) ja käynnistää pumpun (P). Kaaviossa mainitut LV-piirin komponentit eivät kuulu toimitukseen. Patterin putket () ovat happidiffuusisuojattua muoviputkea Ø12 mm. Lämmönkeruupiirin nesteen pakkasenkesto on huomioitava. LV-patterin liitosputket tulee kondenssieristää. Huom! kosteusvaurioriskin vuoksi kondenssieristämättömässä kanavassa tuloilman lämpötilaa ei saisi laskea alle +16...20 C. PU LÄÖNKERUUPIIRI Vallox Oy yllykyläntie 9-11 32200 Loimaa Puh. 010 7732 200 www.vallox.com 1.09.392F/21.11.2010/2700/Newprint