Islam-sana tarkoittaa antautumista s. 10

2 HELMIKUU 2006 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Islam-sana tarkoittaa antautumista s. 10 Jätetään vain Narniasta palkki pois ja se siis Ilkka Kastepohja ja RKK-ohjelmat palkittiin s. 5 tuommoiseksi. Mutta vaihdetaan Elvi Varpulan Erdenetuya Tserev, Mongolia: Radiotyöni on osa Jumalan suunnitelmaa s. 11 Abiturientteja SANSA:ssa uskontotunnilla s. 7

P ä ä k i r j o i t u s Globaali maailma tarvitsee pelisääntöjä Tanskalaisen Jyllands-Postenin julkaisemien profeetta Muhammedia esittävien pilapiirrosten aiheuttama kuohunta osoittaa, että globalisoituvassa maailmassa tarvitaan selkeitä pelisääntöjä. Viime syyskuussa Tanskassa ja sitten muuallakin julkaistut pilapiirrokset suututtivat muslimit kautta maailman, kun tieto pilakuvista levisi. Muhammedin kuvaaminen on islamilaisen perinteen mukaan kiellettyä. On myös ilmeistä, että kuvien aiheuttama uskonnollisten tunteiden loukkaantuminen laukaisi jo pitkään islamilaisessa maailmassa patoutuneen tyytymättömyyden ja länsimaiden vastaisen vihan. Jo yli vuosikymmen sitten tunnettu brittiläinen tutkija Barry Buzan totesi lännen ja islamin kulttuurien välisten ongelmien kärjistyvän, ja Euroopan olevan keskiössä. Hänen mukaansa tämä kehitys johtuu osittain maallisten ja uskonnollisten arvojen ristiriidasta, osittain kristikunnan ja islamin historiallisesta kilpailusta ja osittain parinsadan viime vuoden aikaisesta islamilaisen ja länsimaisen kulttuurin epäoikeudenmukaisen vertailun aiheuttamasta katkeruudesta ja nöyryytyksestä. Globalisaatio, maapalloistuminen, vaikuttaa eri tavoin eri osissa maailmaa, mutta se koskettaa kaikkia maailman ihmisiä. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan siinä, miten suhtaudumme toisiin kulttuureihin ja miten kohtelemme toisin uskovia, olivat he sitten kristittyjä, muslimeja, juutalaisia tai jonkin muun uskonnon kannattajia. Yhteisesti sovitut pelisäännöt ovat välttämättömiä maailman rauhan ja vakauden kannalta. Jotta sääntöjä voidaan luoda, tarvitaan rehellistä ja avointa keskinäistä vuoropuhelua, joka perustuu oikeaan tietoon, ymmärrykseen ja rakkauteen. Sanan- ja ilmaisuvapaus ovat läntisen maailman luovuttamattomia arvoja. Näiden vapauksien käyttäminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa kenenkään uskonnollisten ja pyhänä pidettyjen arvojen loukkaamista. Tässä kohtaa tanskalaislehti ylitti hyvän maun ja hyvien tapojen rajan. Samalla päättäväisyydellä kuin tällaiset sananvapauden kokeilut on torjuttava, pitää suhtautua väkivaltaan ja tuhoamiseen ristiriitojen selvittämisessä. Sellaista käyttäytymistä ei tule suvaita. Kristittyjen, kirkkojen ja kirkkoliittojen tulee toimia aktiivisesti sen hyväksi, että maailman keskeiset poliittiset, aatteelliset ja uskonnolliset toimijat löytävät yhdessä tavat kohdata globaalin maailman haasteet. Kristillisten kirkkojen on avoimesti puhuttava siitä arvokilpailusta, jota uskonnot maailmassa aiheuttavat, ja luotava ilmapiiri jossa uskonnollisten arvojen ja tunteiden loukkaamattomuus on arvo sinänsä. Vain näin voidaan tukea myös uskonnonvapautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Erityisen tärkeää on tukea kristittyjä vähemmistöjä niiden kamppaillessa oikeudestaan harjoittaa uskoaan omassa maassaan. Tuoreena esimerkkinä olkoon Palestiina, jossa äskettäisen Hamasin vaalivoiton jälkeen kristittyjä arabeja saattaa uhata karkotus omasta maastaan, jos islamilainen sharia-laki saatetaan voimaan, kuten palestiinalaisalueen perustuslakiluonnoksessa esitetään. Jo nyt kristittyjen ja juutalaisten oikeuksia on alueella rajoitettu äärimmilleen. Globaali tiedonvälitys tuo olohuoneisiimme reaaliajassa kulttuurisesti ja uskonnollisesti monimutkaistuvan maailman tapahtumat. Meidän kristittyjen on opittava ajattelemaan maailmanlaajuisesti ja toimimaan paikallisesti oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Rukous, asiallinen ja oikea tieto ja rohkeat kannanotot, joita muun muassa pohjoismaisten kirkkojen piispat ovat pilakuvajupakan johdosta esittäneet, osoittavat tietä toisia kunnioittavaan rinnakkaiseloon yhteisessä maailmassamme. Luterilaisella opetuksella laista ja evankeliumista voi tässä olla annettavaa. Laki edellyttää ihmiseltä täydellistä rakkautta. Lain yhteiskunnallis-poliittisen käytön tarkoituksena on hillitä pahuuden eri ilmenemismuotoja ja suojella ihmisiä sekä turvata vähäosaisille kohtuulliset elämisen puitteet. Kirkkojen ensisijainen ja luovuttamaton tehtävä on tietenkin julistaa evankeliumia, joka koskee kaikkia ihmisiä ja koko maailmaa. Armon ja rakkauden evankeliumilla on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Opettamisen, julistuksen ja palvelun rinnalla tarvitaan kuitenkin myös kuuntelua ja vuoropuhelua, jotta ymmärrys lisääntyisi ja oikeudenmukaisuus ja rauha toteutuisivat. Juha Auvinen lähetysjohtaja Ilkka Kastepohja R e p l i i k k i I k I k k u u n n a a Loikkajälkiä puhtoisella hangella ei sittenkään. Mitä, roskaako luontokin? Epätäydellistä kaikki tyynni. Piirros Aura Karjalainen 2 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

Lähde 2/2006 2 Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia 4 Kielet kartalla Vuorossa viro, SANSAn kieliperheen tulokas ja neljäskymmenes kieli. Kyseessä onkin viimeinen esittely Kielet kartalla -sarjassa näillä näkymin. 5 Uutisia 6 Lähteellä Rukous 7 Kotimaantyön arkea SANSAssa vierailee erilaisia ryhmiä. Tällä kertaa Hyvinkään Sveitsin lukion abiturientteja uskontotunnin pidossa. 8 9 Keskiaukeama Kuuntelijapalaute kertoo radiolähetystyön tärkeydestä. 10 Teologia Kuukauden lähetysteksti 11 Haastattelu Wind-FM:n apulaisjohtajasta Erdenetuya Tserevistä piti tulla juristi, mutta tulikin journalisti. Nyt hän osallistuu Mongolian evankelioimiseen radion välityksellä. 12 Media nyt Naisten nurkka 13 Elämän värit Kolumni Lehdessämme 30 v. sitten 14 Radioraamattukoulun ohjelmat ja taajuudet 15 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri 16 Takasivun juttu Tamperelainen sovellusasiantuntija Kirsti Mäkinen tietää, että hänen paikkansa on lähettäjän, ei lähtijän. Talousjohtaja Sirpa Laurell: Sanansaattajien kokonaistulot olivat Sirpa Laurellin mukaan vuonna 2004 noin 2 137 000 euroa. Viime vuoden kokonaistuloiksi arvioidaan noin 2 330 000 euroa ja alijäämäksi 40 000 euroa. - Tilinpäätöksemme on kahtena viime vuotena ollut alijäämäinen eli menot ovat olleet suuremmat kuin tulot. Tämä on johtunut siitä, etteivät tulot ole toteutuneet ennakoidulla tavalla. Erityisesti vuosi 2004 oli odotettua heikompi, Laurell jatkaa. - Tulot lisääntyivät kuitenkin hieman edellisvuodesta. Lahjoitustulot kasvoivat kaikkineen 9 prosenttia, ilman testamenttitulojakin 5 prosenttia. Seurakuntien talousarvioavustukset nousivat 13 prosentilla, ja yksityinen kannatus ilman testamenttituloja U u t i s i a vajaan prosentin. - Sanansaattajien kokonaistulojen on arvioitu kuluvana vuonna kasvavan 3 prosenttia vuodesta 2005. Peruspilarit ja uhkakuvia - Sanansaattajien talouden kaksi peruspilaria ovat yksittäisten ihmisten lahjoitukset ja seurakuntien talousarvioavustukset. Molempia tarvitaan, Sirpa Laurell korostaa. - Työtä voi tukea esimerkiksi ostamalla oman radio-ohjelman tai tukemalla kentällä olevia lähettejä. Toisaalta voi lahjoittaa myös yleisesti kohdistamatta lahjoitusta mihinkään erityiseen kohteeseen. On edelleen myös mahdollista tehdä testamentti SANSAn hyväksi. LÄHDE 24.2.2006 SÄÄNNÖLLISYYS ON TOIMINNAN SELKÄRANKA - Säännöllinen rukoustuki ja sitoutuminen lähetystyöhön, myös säännöllinen lahjoittaminen, on toimintamme selkäranka. Se mahdollistaa työn vakauden ja suunnittelun pidemmällä tähtäimellä. Työtä voidaan laajentaa vain sen verran kuin rahavarat sallivat, Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y:n (SANSA) talousjohtaja Sirpa Laurell toteaa. Juha Auvinen Koko maailman väestöstä arvioidaan tänä vuonna olevan kristittyjä 33 prosenttia. Barrettin, Johnsonin ja Crossingin tilaston mukaan maailman uskonnoista kasvaa edelleen voimakkaimmin islam, seuraavaksi eniten lisääntyvät sikhit, hindut, kristityt ja kansanuskontojen kannattajat. Uhkakuviakin Laurell tulevaisuudessa näkee: - Seurakuntien talousarvioavustukset saattavat pienentyä muun muassa seurakuntien talouden heikkenemisen, yhteisöverouudistuksen ja seurakuntien yhdistymisten seurauksena. Yksityisten lahjoitusten puolella ongelmana on kannatuspohjan kapeus sekä se, että ihmisten sitoutuneisuus lähetystyöhön on heikkenemässä. - Kaikesta huolimatta voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen, koska työ ei viime kädessä ole Sanansaattajien vaan Herran, Laurell haluaa muistuttaa. - Tehkäämme yhdessä työtä Jumalan armon varassa niin kauan kuin vielä on päivä! (Lähde) TERVETULOA Radiolähetystyön kesäpäiville! Kuluvanvuotisia Radiolähetystyön kesäpäiviä vietetään 30.6. 2.7. Pieksämäellä, Sisälähetysseuran oppilaitoksessa. Päivien teemana on Tie valmis on. Se pohjautuu virteen 511, jonka viimeinen säkeistö kuuluu: Tie valmis on, ja päässä sen vastaus löytyy ikuinen, ja kerran ehjä ihminen ylistää tietä Kristuksen. Radiolähetystyön kesäpäivät ovat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) vuotuinen kesäjuhla. Niiden ohjelma koostuu lähetystietoudesta, raamattuopetuksesta, rukouksesta ja musiikista. Varhaisnuorille järjestetään medialeiri, ja myös lapsille on omaa ohjelmaa. Päivien valmisteluissa ovat mukana Sanansaattajien lisäksi Sisälähetysseuran oppilaitos sekä Pieksämäen kaupunki- ja maaseurakunnat. Kesäpäivät pidetään nyt Pieksämäellä kolmatta kertaa, ja järjestetäänkin näillä näkymin vuoden kuluttua muualla. SANSA on vuonna 1973 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka erityisalana on radion ja muiden sähköisten viestimien välityksellä tehtävä lähetystyö. Se kustantaa kristillisiä radio-ohjelmia Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan 40 kielellä. (Annaleena Pakkanen) ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 3

K i e l e t k a r t a l l a Viro on Sanansaattajien 40:s ja uusin radio-ohjelmakieli Viron tasavalta Valtiomuoto: tasavalta Pinta-ala: 45 226 km 2 Asukasluku: 1,3 milj. Pääkaupunki: Tallinna (400 000 as.) Kielet: viro 67,3 % (virallinen), venäjä 29,7 %, muut 3 % Uskonnot: evankelis-luterilaisia 13,6 %, ortodokseja 12,8 %, muita kristittyjä 1,4 %, uskontokuntiin kuulumattomia ja muita 72,2 % Suomen eteläinen naapuri Viro on yksi Euroopan unionin uusimmista jäsenvaltioista. Nimi Viro on tullut suomen kieleen historiallisesta Virun maakunnasta, josta pidettiin jo vanhastaan yhteyksiä Suomeen. Viron kielellä maan nimi on Eesti. Viro on varsin pieni maa. Sillä on leveyttä idästä länteen 350 kilometriä ja pituutta pohjoisesta etelään 240 kilometriä. Virolaisista 70 prosenttia elää kaupungeissa, joista suurimmat ovat 400 000 asukkaan Tallinna ja 100 000 asukkaan yliopistokaupunki Tartto. Muita merkittävimpiä kaupunkeja ovat teollisuuskaupunki Narva ja kesäpääkaupunki Pärnu. Vuoden 2000 väestölaskennan mukaan Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta on kansallisuudeltaan virolaisia 68 prosenttia. Venäläisiä on 26 prosenttia, ukrainalaisia 2 prosenttia, valkovenäläisiä hiukan yli prosentti, suomalaisia hiukan alle prosentti ja muita kansallisuuksia reilut 2 prosenttia. Maan virallinen kieli on viro (eesti keel), jota puhuu kaksi kolmasosaa väestöstä. Venäjää puhuu äidinkielenään 30 prosenttia. Saadakseen Viron kansalaisuuden hakijan on osattava viroa sekä tunnettava maan historiaa ja lainsäädäntöä. Siksi maan venäläisvähemmistössä on paljon ihmisiä, joilla ei ole kansalaisuutta. Viron perinteisiä kansankirkkoja ovat luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Ennen toista maailmansotaa väestöstä lähes neljä viidesosaa kuului luterilaiseen kirkkoon ja lähes 20 prosenttia ortodoksiseen kirkkoon. Viron ja Venäjän pitkään neuvottelema sopimus maiden maa- ja merirajoista allekirjoitettiin keväällä 1999. Sen mukaan Viro menetti 2 000 neliökilometriä Tarton rauhassa määritellystä alueestaan. Viron suurin järvi, osittain Tarton korkeudella sijaitseva Peipsijärvi, on jo vanhastaan osaksi Venäjän puolella. Nykyisin vain alle kolmasosa virolaisista kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon. Evankelisluterilaisia on alle 14 prosenttia, ortodokseja alle 13 prosenttia ja muita kristittyjä noin 1,5 prosenttia. Loput virolaiset eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan tai heidän vakaumuksestaan ei ole tietoa. Viro on itsenäistynyt kaksi kertaa Viroon alkoi tulla 1180-luvulta lähtien saksalaisia, jotka yrittivät käännyttää virolaisia kristinuskoon. 1200-luvulla saksalaiset valloittivat Viron eteläosan. Tanskan kuningas valloitti puolestaan pohjoisosan ja perusti sinne Tanskan linnan, Tallinnan. Myöhemmin Pohjois-Virokin siirtyi Saksalaisen ritarikunnan haltuun. Saksalaiskaudella Virossa otettiin käyttöön maaorjuus. Koska aateli oli pääasiassa saksalaista, väestöryhmien välillä oli syvä juopa. Virolaiset liitettiin katoliseen kirkkoon. 1530-luvulla maahan levinnyt uskonpuhdistus heikensi Saksalaista ritarikuntaa niin, että Ruotsi pääsi aikanaan valloittamaan Tallinnan ja sai myöhemmin haltuunsa lisää maata. Vaikka saksalaisaateli säilytti johtoasemansa myös ruotsalaiskaudella, ruotsalaiset tekivät maassa monia uudistuksia. He muun muassa perustivat Tarton yliopiston 1632. Suuren Pohjan sodan aikana venäläiset valloittivat Viron, ja Uudenkaupungin rauhassa 1721 maa siirtyi Venäjän hallintaan. Virolaisten kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun puolivälissä, jolloin maaorjuus lopetettiin. Venäjä yritti tukahduttaa kansallisuusaatetta lakkauttamalla muun muassa vironkielisiä sanomalehtiä ja kouluja, ja tekemällä venäjän kielestä Tarton yliopiston ainoan opetuskielen. Viro julistautui ensimmäisen kerran itsenäiseksi tasavallaksi bolsevikkivallankumouksen jälkeen 1918. Neuvosto-Venäjä tunnusti itsenäisyyden vasta vapaustaistelun jälkeen, Tarton rauhassa 1920. Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen mukaan Viro kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Viro julistettiin 1940 neuvostotasavallaksi, maan johtohenkilöt vangittiin ja kyydittiin Neuvostoliittoon. Vuosien 1941 44 saksalaismiehityksen jälkeen alueelle palautui neuvostovalta. Toisen maailmansodan loppuvaiheissa arvioita 100 000 virolaista pakeni maasta, ja vuoden 1949 maatalouden kollektivoinnin yhteydessä noin 50 000 virolaista joutui Siperiaan. Virossa syntyi 1988 Neuvostoliiton uudistuspolitiikan vaikutuksesta kansanrintama, joka vaati poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Viron korkein neuvosto hyväksyi julistuksen maan itsemääräämisoikeudesta, ja julisti maaliskuussa 1990 Neuvostoliiton valtiovallan laittomaksi. Kun vuoden 1991 kansanäänestyksessä suurin osa virolaisista kannatti itsenäisyyden palauttamista, maa antoi itsenäisyysjulistuksen vielä samana vuonna. Neuvostokauden jälkeen Viro on suuntautunut voimakkaasti länteen. Siitä tuli 2004 sekä NA- TOn (Pohjois-Atlantin puolustusliitto) että Euroopan unionin jäsen. Maan kansantalous on kehittynyt nopeasti, mutta hyvinvointi ei jakaannu tasaisesti: tuloerot ja alueelliset elintasoerot ovat suuret. Piibel kaanest kaaneni alkoi tammikuussa Viro on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien neljäskymmenes radio-ohjelmakieli. Samalla se on myös uusin SANSA-kieli, sillä vironkielisen Piibel kaanest kaaneni -ohjelman lähetykset alkoivat tämän vuoden tammikuussa. Aikaisemmin (1998 2005) 4 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

U u t i s i a LÄHDE 24.2.2006 Virossa kuunneltiin suomenkielistä Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa. Piibel kaanest kaaneni -ohjelman raamattuopetukset on käännetty viroksi Jukka Norvannon opetuksista Raamattu kannesta kanteen -ohjelmassa. Vironkielisessä ohjelmassa Raamattua opettaa pastori Aare Kimmel, joka toimii myös Rannamõisan ja Randveren seurakuntien kirkkoherrana. Ohjelman juontaa ja toimittaa Gea Talts. Piibel kaanest kaaneni radioidaan kristillisten Tarton Perheradion (Tartu Pereraadio) ja Radio 7:n (Raadio 7) taajuuksilla viitenä päivänä viikossa. Lisäksi sitä voi kuunnella Internetissä. Ohjelman tuottaa Viron evankelis-luterilaisen kirkon lähetyskeskus, joka myös vastaa radiokuuntelijoiden jälkihoitotyöstä. Sanansaattajat tukee ohjelman käännös- ja toimituskuluja. Annaleena Pakkanen Inga-Lill Rajala ja Ilkka Kastepohja Radiolähetysjärjestö Sanansaattajista palkittavina, Thorleif Johansson, Jouni Sipilä ja Taisto Lehikoinen Kristillisen Medialiiton edustajina palkitsemassa. Kristillinen mediateko ON NYT SANSASSA Kaj Aalto, ecredo Oy Raamattu kannesta kanteen viroksi Perheradion ohjelma-ajat: ma pe kello 17.30 18, uusinnat kello 6 ja 12.30 Kuressaaren kuuluvuusalueella kello 15.30 16, uusinnat kello 6 Perheradion taajuudet: Tallinn ja Harjumaa 89,6 MHz, Tartu ja Tartumaa, Põlvamaa, Viljandimaa, Järvamaa, Valgamaa 89,0, MHz Võru ja Võrumaa 95,7 MHz, Lääne-Virumaa 88,9 MHz, Ida-Virumaa 88,2 MHz Kuressaare: Saaremaa 89,0 MHz, Hiiumaa 88,7 MHz, Läänemaa 89,4 MHz Radio 7:n ohjelma-ajat: ma pe kello 20.30 21 Radio 7:n taajuudet: Tallinn ja Põhja-Eesti 103,1 MHz, Pärnu ja Pärnumaa 88,6 MHz, Lääne-Virumaa ja Kesk-Eesti 96,1 MHz, Tartu ja Tartumaa 92,1 MHz Piibel kaanest kaaneni -ohjelmaa voi kuunnella reaaliajassa myös Internetissä: www.pereraadio.com kello 15.30 www.pereraadio.ee kello 17.30 sekä uusintoina kello 6 ja 12.30 www.raadio7.ee kello 20.30 Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien kehityspäällikkö Ilkka Kastepohjalle on myönnetty ensimmäinen Kristillinen mediateko -palkinto. Hän sai tunnustuksen yli 20-vuotisista ansioistaan kristillisen radiotyön taustavaikuttajana. Palkitsemistilaisuudessa Helsingissä huomioitiin myös Raamattu kannesta kanteen -ohjelman toteutuksesta vastaavat pastori Jukka Norvanto ja radiotoimittaja Inga-Lill Rajala. Kristillisen Medialiiton (KML) puheenjohtajan Taisto Lehikoisen mukaan Ilkka Kastepohja on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisen sähköisen kristillisen viestinnän rakennemuutoksessa. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajissa (SANSA) hän on työskennellyt vuodesta 1994. Samoihin aikoihin alkoi itäisen Euroopan kirkoille avautua mahdollisuuksia tehdä omia radio-ohjelmia, mutta koulutetusta työvoimasta oli pulaa. Kastepohja onkin SANSAn edustajana matkustanut kouluttamassa radiotyöhön tekijöitä muun muassa Venäjällä, Slovakiassa, Kroatiassa ja Ruotsissa. Viimeaikaiset koulutusmatkat ovat vieneet häntä Viroon ja Turkkiinkin. Kastepohja on ollut vaikuttamassa myös kristillisten ohjelmien vapautumiseen Suomen paikallisradioissa. Lisäksi hän on ollut tiiviisti mukana Radio Dein synty- ja kasvukehityksessä sekä henkilöstön koulutuksessa. Kastepohjan roolia Sanansaattajien tuottaman Raamattu kannesta kanteen -radio -ohjelman synnyssä ja kehittämisessä pidetään merkittävänä. Palkitsemistilaisuudessa huomioitiin myös ohjelman opetuksista vastaava pastori Jukka Norvanto sekä juonnoista ja koostamisesta vastaava toimittaja Inga-Lill Rajala. Ohjelma osoittaa, että kristillinen media toimii pääasiassa sisältönsä kautta. Raamattu on edelleen maailman levinnein mediatuote, ja Raamattuun perustuvat mediatuotteet ovat merkittäviä kaikkialla maailmassa. Palkitun ohjelman kehittäjä, taustatiimi ja kustantaja ovat pysyneet rohkeasti uskollisina kristillisen median ydintuotteelle ja sen sanomalle, Kristillisen Medialiiton Lehikoinen perustelee huomionosoitusta. Mediatyö on tiimityötä Kehityspäällikkö, filosofian maisteri Ilkka Kastepohja on aikaisemmin työskennellyt muun muassa radiolähetysjärjestö Suomen HCJB ry:n toiminnanjohtajana ja Laajasalon (nykyisin Helsingin) kristillisen opiston radiolinjan vastaavana. Hän on ollut mukana myös monissa lyhytaikaisissa kristillisissä paikallisradiohankkeissa. Merkittävimpänä hän mainitsee kesällä 1991 Hangossa toimineen Sun Radion, jossa yli 60 nuorta pääsi opettelemaan radiotyön tekemistä. Tämä on rohkaiseva tunnustus, josta olen kiitollinen ja joka tekee nöyräksi. Koen, että oma kutsumukseni on toimia taustalla ja auttaa muita ihmisiä julistamaan evankeliumia median kautta. Mediatyö on aina tiimityötä, johon tarvitaan erilaisia ihmisiä. Mielestäni kestävä ja pitkäjänteinen kristillinen mediatyö voi perustua vain sisältöön, mutta myös väline ja menetelmät täytyy oppia, Kastepohja korostaa. Kristillinen Medialiitto aikoo jatkossakin myöntää Vuoden kristillinen mediateko -palkinnon 25. tammikuuta, jota pidetään Paavalin kääntymyksen muistopäivänä. Taustalla on näkemys Paavalista yhtenä kristikunnan tehokkaimmista ja monipuolisimmista viestijöistä. Taisto Lehikoinen sanoo, että tavoitteena on parantaa kristillisen media-alan ja sen tekijöiden tunnettuutta ja arvostusta. Palkinto on luonteeltaan ekumeeninen ja sillä voidaan palkita henkilö, hanke tai toimija (esimerkiksi järjestö tai seurakunta). Ensi vuonna palkinnon saajan valitsee MTV3:n uutisankkuri Keijo Leppänen. Kristillinen Medialiitto on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaja 1960- luvulta alkaen. Sen edeltäjä oli Kristillinen Radio- ja televisioliitto. Vuonna 2003 järjestön nimi muutettiin Kristilliseksi Medialiitoksi vastaamaan paremmin median monipuolistuvaa ilmettä. Annaleena Pakkanen ja Tutustu Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien uudistettuihin kotisivuihin: www.sansa.fi ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 5

Rukous LÄHDE 24.2.2006 Mirja-Liisa Koivisto johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä ( Jer. 31:9) Tämä Raamatun kohta oli veljeni tekstinä, kun hän yli 20 vuotta sitten vihki minut avioliittoon Jukka-mieheni kanssa. Jo siihen mennessä olin saanut kokea elämässäni Jumalan ihmeellistä johdatusta, kun olin jättänyt asiani rukouksessa hänen hoitoonsa. Mutta rukouksen valtava mahdollisuus on valjennut minulle kokonaisuudessaan vasta myöhemmin. Tunnenkin itseni Taivaallisen isäni avuttomaksi lapseksi, joka tarvitsee elämänsä suuriin ja monesti myös pienempiin asioihin Isän viisasta johdatusta. Tiedän, että minulla on lapsen oikeus sitä häneltä milloin tahansa pyytää, ja usein olen sitä saanutkin. Ja jokainen uusi, pienikin rukousvastaus vahvistaa luottamustani häneen. Ihmettelenkin, että nykyisin puhutaan niin paljon aikuisesta uskosta. Itselleni sopii paremmin lapsenomainen usko minua niin valtavan paljon suurempaan, viisaampaan, kaikkitietävään ja Kaikkivaltiaaseen Jumalaan, enkä edes yritä ymmärtää hänen kaikkia aivoituksiaan. Riittää, että luotan hänen viisaaseen johdatukseensa elämässäni. Luotan niin täysin, että isompien asioiden kohdalla en pyydäkään muuta kuin Jumalan hyvän tahdon toteutumista. Sillä onhan niin, etten tosiaankaan voi etukäteen tietää, mikä minulle tai läheisilleni oikeasti on hyväksi, mutta kaikkitietävä Taivaallinen isäni sen kyllä aina tietää. Samoin on laita niiden monien koko maata tai jopa maailmaa koskevien rukousaiheiden, joita myös niin usein tulee eteen. Uskossa myös pyhää huolettomuutta Tietenkään kaikki ei mene, kuten toivoisin. Tietenkään elämä täällä synnin maailmassa ei aina ole iloista ja onnellista. Mutta pahimpinakin hetkinä tiedän, missä on turvani. Tiedän, kuka minua kuulee ja hädässäni auttaa. Suurimmankaan pimeyden keskellä en ole yksin. Herrani ja Vapahtajani on ollut siellä ennen minua ja jakaa sen kanssani. Rukous on silloinkin Usko epäusko. Toivo epätoivo. Rakkaus mikä? Kun ei nyt sentään epärakkaus - niin mikä? Joku viisas kirjoitti kerran, ettei rakkauden vastakohta ole viha, vaan välinpitämättömyys. Varjele meitä siltä, Herra! Aamen Päivi Koskema Lähteellä RUKOUS JA USKO väylä, joka avaa tien hänen luokseen, ja joka tuo toivon säteitä synkimmänkin pimeyden keskelle. Silloinkin tiedän, että hänellä on keinot auttaa minua ja sen hän myös ajallaan tekee. Mitä minulla olisikaan, ellei olisi rukousta? Mihin turvaisin, jos ei olisi uskoa? Kuinka tyhjän päällä koko elämä silloin olisikaan! Ja jos uskoni joskus horjuu, saan pyytää sitä lisää Isältäni. Tai kun puuttuu viisautta, on Jumala luvannut sitäkin antaa. ( Jaak.1:5) Mikä etuoikeus on olla Pyhän Kaikkivaltiaan rakas lapsi! Miten turvallista jättää kaikki huolensa ja taakkansa hänen kannettavakseen, joka on luvannut pitää meistä huolen! (Matt.11:28) Ja mitäpä muuta turvaa meillä tämän pimeän ajan keskellä voisikaan olla? Itse asiassa usko merkitsee minulle myös tietynlaista pyhää huolettomuutta. (Matt.6:25 34) Kun olen vienyt huolenaiheeni rukouksessa Taivaalliselle isälleni ja isommissa asioissa myös pyytänyt rukousystäviäni niitä Jumalan edessä muistamaan, voinkin olla enempää huolehtimatta. Varmasti moni asia jäisikin kohdaltani tekemättä, jos tätä mahdollisuutta ei olisi. Mutta kun ystävät rukoilevat ja Jumala on lupauksiensa mukaan kanssani minua tukien ja auttaen, uskallan ottaa vastaan sellaisiakin haasteita, joista muuten kieltäytyisin. Suuri Jumalan lahja onkin, että saamme jakaa rukousaiheemme ystävien kesken. Kun jokaisen elämässä vuorollaan on asioita, joihin tuntee tarvitsevansa rukousapua, on todellinen etuoikeus pyytää ystäviä rukoilemaan vaikeiden asioiden puolesta. Jeesus itse on kehottanut meitä rukoilemaan yhdessä. (Matt.18:19 20) Siksikin on tärkeää kokoontua Jumalan kasvojen eteen rukoilemaan sekä monien yhteisten että jokaisen omien asioiden puolesta. Se lienee juuri sitä yhdessä kulkemista, mihin meidät kristityt on tarkoitettu. On usein tilanteita, joissa paras ja ainoa mahdollinen apu on toisen puolesta rukoileminen. Tuleehan jokaisen elämässä eteen vaikeuksia, joissa paraskaan inhimillinen apu ei riitä. Silloin saamme jättää kaikki lähimmäisemme tuskat ja huolet Taivaallisen isän suuriin ja kaikkivoipiin Suurimmankaan pimeyden keskellä en ole yksin. Rukous on väylä, joka avaa tien Taivaallisen isäni luo ja tuo toivon säteitä synkimmänkin pimeyden keskelle. Tiedän, että hänellä on keinot auttaa minua ja sen hän myös ajallaan tekee. käsiin. Ja sitten kun Jumala asiat tavalla tai toisella muuttaa, siitä vahvistuu sekä rukoilijan että esirukouksen kohteen usko Kolmiyhteisen Jumalamme hyvyyteen. Meidän kaikkien kristittyjen tulisi muistaa rukoilla myös seurakuntamme työntekijöiden ja kirkkomme johtajien puolesta, kansamme ja sen johtajien puolesta. Tuskinpa Suomi olisi säästynyt viime sotiemme aikana pelkästään urheiden sotilaidemme ansiosta. Vähintään yhtä suuri ansio oli niillä tuhansilla uskollisilla rukoilijoilla, jotka kävivät sotaa polvillaan Jumalan edessä. Miten käykään tämän ajan myllerryksissä, ellemme enää muista, missä todellinen turvamme on? Jokaista tarvitaan tähän rukoustyöhön, eikä kenenkään rukous ole tehtävään liian voimaton. Hyvä Herramme kuulee heikonkin huokauksen, kun vain lähestymme Isäämme Jeesuksen nimessä ( Joh.14:13 14) ja hänen täytettyyn sovitustyöhönsä turvaten. Monet heikot huokaukset yhdessä voivat saada paljon aikaan. Lapsen tavoin turvallisissa käsissä Tärkeää ei olekaan uskomme tai rukouksemme voima, vaan että kohde ja mieli on oikea. Olihan Jeesuksen mukaan publikaanin rukous esimerkiksi kelpaava, kun taas fariseuksen ei sitä ollut.( Luuk.18:10 14) Kukaan ei voi omaan uskoonsa tai vaellukseensa vedoten odottaa Jumalan kuulevan rukouksiaan, vaan ainoastaan todeta oman kelvottomuutensa ja mahdottomuutensa Pyhän Jumalan edessä. Silti meillä on lupa viedä kaikki asiamme rukouksessa hänelle. Kun katsomme yksin Vapahtajamme täytettyyn työhön ja turvaamme häneen vaikkapa Raamatun kertomuksen isän sanoin: Minä uskon! Auta minua epäuskossani! (Mark.9:24), niin saamme luottaa siihen, että Herramme meitä kuulee. Niin ihmeellinen on Isämme rakkaus ja armahtavaisuus meitä heikkoja, syntisiä lapsiaan kohtaan. Heikon uskon, häilyväisen Jeesus itse vahvistaa, sanotaan virressä. Siinä juuri on toivomme, kun usko horjuu ja rukous kuivuu huulille. Jeesus on lääke uskomme heikkouteen ja rukouksemme vajavaisuuteen. Saamme jättäytyä lapsen tavoin hänen turvallisiin käsiinsä kaikissa vaiheissamme. Eteemme ei tule yhtään niin suurta, eikä niin pientä asiaa, ettemme voisi sitä jättää täydellisessä luottamuksessa Taivaallisen isämme hyvään hoitoon Veljemme ja Vapahtajamme Herran Jeesuksen tähden. Sinun puoleesi, Herra, minä käännyn. Jumalani, sinun apuusi minä luotan. Ei kukaan, joka luottaa sinuun, jää vaille apuasi. Sinuun minä luotan aina. (Ps.25:1,2,3,5) 6 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

K o t i m a a n t y ö n a r k e a LÄHDE 24.2.2006 Ari Puonti (vas.) opettaa Hyvinkään Sveitsin lukiossa psykologiaa ja uskontoa. Sitä opiskelivat hänen oppilainaan ylioppilaskirjoituksiin saakka muun muassa Isto Koukku, Marjaana Kammonen, Sonja Laine, Kaisa Malinen ja Sari Seppänen. Taustalla verestää opiskelumuistoja Anne Isokuortti. Hyvinkään Sveitsin abiturientteja KÄVI SANSASSA USKONTOTUNNILLA Polkupyöriä sujahtaa pihaan. Ovikello soi. Hyvinkään Sveitsin lukion abiturientteja on tulossa tutustumaan Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) toimintaan ja samalla uskontotunnille. Kyseessä on opintoihin kuuluva viides kurssi Uskonto Suomessa. Koululaisia ja opiskelijoita vieraileekin SANSAssa harvemmin, mutta kuitenkin aina joskus. Ryhmä, pari rippikoululaisia esimerkiksi kesemmällä. Kotimaantyön arkea vastaanottajille tämäkin, mutta samalla yksi erilainen kohtaamisten ja työstä kertomisten ketjussa. Tervetuloa! Hyvinkään Sveitsissä on noin 400 lukiolaista, joista kuutisenkymmentä on valinnut myös kolme vapaaehtoista uskonnon kurssia. Kaikille pakollisia kursseja on kolme. - Sveitsi on luonnontiedepainotteinen lukio, mikä tietysti vähentää muun muassa historian ja uskonnon valinnaisten kurssien suosiota, uskonnon ja psykologian opettaja Ari Puonti kertoo. Paristakymmenestä vierailupäivän kurssille ilmoittautuneesta on mukana kymmenkunta. - Nyt kun ylioppilaskirjoituksissa on uusimuotoinen reaali, jota kirjoitetaan kahtena päivänä, on mahdollisuus suorittaa kaksi etukäteen ilmoittamaansa ainetta. Jos kirjoittaa sekä keväällä että syksyllä, niin sitten jopa neljä. Aikaisemminhan koko reaali kirjoitettiin yhtenä päivänä ja vastata sai minkä aihepiirin kysymyksiin tahansa. - Uskonnon kirjoittaa tänä keväänä kymmenen ja psykologian kaksikymmentä abiturienttia. Oppilasmäärät näyttävät pieniltä. Mutta kun jokainen joutuu vastaamaan kuuteen kysymykseen, päästään samoihin vastausmääriin kuin vanhamuotoisissa kirjoituksissa, Puonti jatkaa. Nuoret hallitsevat uuden tietotekniikan Eteisen seinää peittävän, valopisteillä varustetun maailmankartan ääressä Matti Korpiaho kertoo SANSAn tukevan kristillisten radio-ohjelmien lähettämistä 39. kielellä eri puolille maailmaa: arabiaksi, farsiksi, mandariinikiinaksi... Abien vierailun jälkeen määrä on ehtinyt jo lisääntyä yhdellä eli virolla. Uskonto Suomessa -kurssi painottaa paikallisuutta, joten tutustuminen radiolähetystyöhön ja samalla yhteen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöistä on enemmän kuin paikallaan. Onhan SANSA perustettukin yli 30 vuotta sitten Hyvinkäällä, jossa sen toimitalo, päätoimipiste edelleen sijaitsee. - Perehdymme kyseisellä kurssilla paikallisiin uskonnollisiin ilmiöihin, liikkeisiin, järjestöihin. Niitä on Hyvinkäällä paljon, sillä täällä toimivat luterilaisten lisäksi muun muassa ortodoksit, helluntailaiset, baptistit, vapaakirkolliset, adventistit... Osalla kirkon herätysliikkeistä on toimitiloja täällä tai lähikunnissa, Puonti luettelee. - On Hyvinkäällä toimintaa myös mormoneilla ja Jehovan todistajilla. Myös saatananpalvojista pitää puhua, kun käsitellään paikallista tilannetta. Nuoret eivät Puontin mukaan välttämättä kovin hyvin tunne radiolähetystyötä, vaikka tuntuvat jatkuvasti olevan radioaalloilla ja Internetissä Radiotoimittaja Inga-Lill Rajala juontaa ja toimittaa jo toista kierrosta suomenkielisiä Raamattu kannesta kanteen -ohjelmia. Kun sarja vuonna 1997 alkoi, nyt ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat Marjaana Kammonen ja Sonja Laine kävivät alaastetta. Vierailu alkaa luontevasti yhteisellä rukouksella. Pöydän ympärillä muun muassa Kaisa Malinen (vas.), Sari Seppänen, Karri Piela, Emmi Aaltonen, Ida Hirvonen, Aleksi Kaitera ja Roy Sirnö. Tuntia käynnistämässä SANSA:n kotimaantyön johtaja Matti Korpiaho ja yhteyssihteeri Anne Isokuortti. ja hallitsevan tietokoneen ja tietotekniikan hienoudet usein opettajiaan paremmin. - Ja radiolähetys on kuitenkin moderni lähetystyön muoto! Puonti itsekin seuraa Raamattu kannesta kanteen -opetuksia Radio Deistä. Sanansaattajiin hän tutustui paremmin, kun kävi aikoinaan teologian peruskurssin Ryttylässä, jossa on Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen päätoimipiste. Tunti sujahtaa äkkiä. Vieraat ovat kahteen ryhmään jakautuneina saaneet tietoa lähetystyöstä ja SANSAsta sekä kotimaantyön johtaja Matti Korpiahon että radiotoimittaja Inga-Lill Rajalan opastuksella. He ovat ehtineet kertoa lyhyistä, pitkistä ja keskipitkistä aalloista, radiolähetykseen liittyvistä sattumuksista eri kielialueilla ja sen tärkeydestä ns. suljetuissa maissa, joihin radioaallotkin yltävät. Matti on näyttänyt veiviradion, Inga-Lill esitellyt Radioraamattukoulun studiota. Sittemmin on ehditty ohittaa penkkaritkin tai penkinpainajaiset, kuten aiemmin sanottiin. Samoin kielten kokeista kuullunymmärtämiset, mutta suurimmat ponnistelut ovat vielä edessä. Suomessa osallistuu kevään kirjoituksiin vajaa 41 000 ylioppilaskokelasta, heistä noin 120 Hyvinkään Sveitsin lukiossa. Siunaus matkassanne! ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 7

K u u n t e l i j a t k i r j o i t t a v a t MAAILMALTA: Kuuntelijapalaute kertoo Ystäväni pitää Koraania riittävän selkeänä Olen kuunnellut ohjelmaanne jonkin aikaa. Se on saanut minut vakuuttuneeksi, että pelastus on olemassa. Aikaisemmin en ymmärtänyt, mikä pelastus on, mitä se tarkoittaa. Sanoma on kuitenkin niin selkeä ja itsestään selvä, että olen kääntynyt kristinuskoon. Puhuin yhden ystäväni kanssa ohjelmastanne ja tekemästäni päätöksestä. Ystävä sanoi minun olevan hullu, kun uskon tuollaista. Koraani on hänen mielestään ihan riittävän selkeä kaikin puolin. Yritin selittää ystävälleni, että puhun hänelle pelastuksesta, joka on varma ja meille lahjaksi annettu. Ystäväni vain tokaisi, että hän uskoo minun menettävän kaikki ystäväni, jos jatkan ohjelman kuuntelemista. Sanoin hänelle sen olevan ikävää, mutta onhan minulla sitten kaikki kristityt ystävinäni. (arabia, Algeria) Haluan kristityksi auttakaa minua Kuuntelen ohjelmianne ja uskon vakavasti, mitä opetatte ihmiskunnalle toivosta. Olen palvellut Afganistanin armeijassa. Kaksi veljeäni ja kaksi poikaani kuoli sodassa, minä haavoituin. Miehet, jotka tulivat luoksemme jumalan nimessä, ovat tuhonneet kaiken ihmisyyden ja arvokkuuden ja toivat RADIOLÄHETYSTYÖN MERKITYKSESTÄ meille paljon sellaista, joka kuuluu sivistymättömiin yhteiskuntiin. Nyt olen kuulut Valosta ohjelmienne kautta. Olen tullut naapurimaahan ja haluan puhdistaa sekä sieluni että ruumiini kaikesta menneestä. Minulla on yhteys muutamiin kristillisiin järjestöihin, mutta teidän ohjelmanne ovat vaikuttaneet minussa uskon syntymisen ja uuden elämän Jeesuksessa Kristuksessa. Haluan tulla kristityksi, vaikka saan siitä vaikeuksia. Auttakaa minua! (dari, Etelä-Aasia) Rukoilemme joka päivä puolestanne Ihmettelen, miten Jumala käyttää raamatunopetusohjelmaanne voittaakseen ympärilläni asuvien muslimien sieluja! Vaikea on myös kuvata sitä syvää rakkautta, jota tunnen ohjelmaanne kohtaan. Se ravitsee henkeäni. Etsin pitkään mahdollisuutta opiskella Jumalan sanaa ja tässä se nyt on! Monet ihmiset kuuntelevat ohjelmaanne täällä ja arvostavat tapaa, jolla tulkitsette Raamattua. Rukoilemme joka päivä puolestanne, että Jumala ohjaisi teitä viisaudessaan, kun palvelette häntä. (Etiopia) Murphyn kuva-arkisto Jeesus rakastaa sinua. Me rakastamme Jeesusta. Evankeliointia Intiassa. He sanovat: Aikaisemmin en ymmärtänyt, mitä pelastus tarkoittaa... Haluan tulla kristityksi, vaikka saan vaikeuksia... Kunnioitan syvästi Raamatun opetusta siitä, että tulee tehdä hyvää ja olla kärsivällinen... Jumala tekee työtään teidän kauttanne... Kuvaustauolla arjen askareista Mongoliassa. Voiko ei-kristitty kirota uskovaisen? Voivatko kristityt joutua kiroukseen? Rakas pastori, olen kuunnellut ohjelmianne ja opetustanne Jeesuksesta Kristuksesta. Meillä on täällä asuinalueellamme paljon Urheilukentällä kannustusjoukoissa Keski-Aasiassa. Juha Auvinen vaikeuksia ja taisteluita. Minulla on yksi kysymys: Voiko ei-kristitty kirota uskovaisen niin, että tuo kirous vaikuttaa hänen elämäänsä eikä lähde pois? Vaikka olen rukoillut, käynyt pyhää sotaa ja lukenut Jumalan sanaa, tunnen, että minut on sidot- 8 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

SANSAn kuva-arkisto tu kiroukseen, jonka ihmiset ovat minulle julistaneet. Kuulin televisiosta, miten eräs pastori sanoi, että ei-uskovat voivat langettaa kirouksen uskovien päälle niin, että nämä eivät pääse kasvamaan uskossaan. Jos tämä on totta, täytyykö minun löytää pastori, joka rukoilisi puolestani ja vapauttaisi minut kirouksesta? Voitteko neuvoa minua tässä asiassa? (farsi) Pääsenkö paratiisiin, ellen tee enää syntiä? Terveisiä kaikille Sawtu Linjiilan työntekijöille. Ensinnäkin haluan teidän kertovan minulle lisää helvetistä. Tiedän, että syntiä tekevät joutuvat helvettiin. Mutta entä jos lopetan synnin tekemisen, mikä estää minua pääsemästä paratiisiin? Toiseksi toivon teidän kertovan minulle, miksi uskontoja on niin monta. Miksi on niin monta jakoa? Onko jako perua profeettojen ajalta vai ajalta heidän jälkeensä? (fulfulde, Kamerun) Ohjelmanne auttoi meitä siivoamaan elämäämme Sydämessäni on tuskaa, ja siksi kirjoitan teille monin kyynelin. Olen vuodesta 1992 kärsinyt halvauksesta. Asun pienessä talossa isäni kanssa. Jos hän jättäisi tämän ajan ennen minua, en tunne ketään, joka huolehtisi minusta täällä maan päällä, paitsi Jumala. Rukoilkaa siksi puolestani, että paranisin. Hankin radion mielenrauhani takia. Aikaisemmin elimme todella synnissä, mutta kun aloimme kuunnella radio-ohjelmianne, olemme siivonneet elämäämme ja jättäneet pois synnillisiä asioita. Olkaa hyvä ja rukoilkaa puolestani. Uskon, että Jumala voi lahjoittaa minulle terveyden. (kurukh, Intia) Haluan tehdä osuuteni kristittynä, kuten äitini Olen käynyt läpi monta vuotta kestäneen poliittisen koulutuksen ja materialismi on juurtunut syvälle mieleeni. Silti kunnioitan vielä suuresti äitini uskoa, samoin kuin kaikkien muidenkin kristittyjen. Usko on heidän hengellinen tukensa. Joskus he ovat paljon onnellisempia kuin me tavalliset sielut. Kunnioitan syvästi Raamatun opetusta siitä, että tulee tehdä hyvää ja olla kärsivällinen. Olen onneton kaikista yhteiskunnassa näkyvistä pahoista juonteista ja tapahtumista. Haluaisin tehdä oman osuuteni kristittynä, kuten äitini. (mandariinikiina) Juha Auvinen Juha Auvinen Paimenessa Kenian maasaialueella. Minut on kutsuttu Jumalan lapseksi Olen seurannut ja kuunnellut tiiviisti jokaista saarnaa ja opetusta, joita ohjelmissanne on ollut. Kiitän Herraa siitä, että olen oppinut niin paljon. Ohjelmienne välityksellä olen ymmärtänyt, että syntini on annettu anteeksi ja minut on kutsuttu Jumalan lapseksi. Rukoilen, että Herra vastaisuudessakin vahvistaisi teitä työssänne rakentaessanne hänen kirkkoaan Jumalan pyhällä sanalla. Rohkaisette monia, jotka ovat epätoivoisia, sairaita, janoisia ja nälkäisiä hänen Sanalleen. (swahili, Kenia) Ennen en ollut hyvä isä, nyt teen parhaani Tervehdys Herramme Jeesuksen Kristuksen ihanassa nimessä! En voi edes kertoa, kuinka ilahtunut olen ohjelmistanne. Rakkaat veljet ja sisaret, haluan teidän tietävän, Asioilla Toto-vuoren kylätorilla Etiopiassa. että ohjelmanne ovat tärkeitä elämälleni, erityisesti nuortenohjelmat. Ne ovat siunaus, jonka saamme Jumalalta joka ilta. Perheeni tuli pienen poikamme kautta tuntemaan radio-ohjelmanne ja sen välityksellä Jumalan. Nyt olemme oppineet elämään kristityn elämää. En voi sanoin kuvailla kaikkia niitä muutoksia, joita ohjelmanne saivat aikaan perheessäni. Minä en ollut aiemmin hyvä isä, mutta nyt teen parhaani ollakseni sitä. Meillä on Kristuksen rauha kodissamme ja elämme rauhassa kaikkien kanssa. Vietän paljon aikaa perheeni kanssa. Lapseni edistyvät koulussa. Toisin kuin aikaisemmin, olemme tyytyväisiä siihen mitä meillä on. Tulimme tietämään, että meillä on Jumala, joka pitää huolta, ylistys hänen nimelleen. Me olemme oppineet paljon. Toivon, että muutkin perheet saisivat tämän mahdollisuuden. Jumala tekee työtään teidän kauttanne. Tehkää parhaanne, pyydän, ja olen varma, että Jumalan käsi on kanssanne. (tigrinja, Eritrea) Saisipa perheeni oppia tuntemaan Jeesuksen Elin hyvin maailmallista elämää ja olin hengellisesti sokea. Teidän ohjelmanne paljastivat totuuden. Sain monta hengellistä oppituntia radio-ohjelmienne kautta. Nyt minulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen. Suurin toiveeni on, että koko perheeni saisi oppia tuntemaan Jeesuksen ja löytäisi hänessä iankaikkisen elämän. (tiibet, Intia) Olemme muukalaisia täällä, missä elämme Lähetän tämän kirjeen Jumalan nimessä ja rukoilen, että saatte sen. Olen pahoillani, etten ole kirjoittanut vähään aikaan, mutta kirjeenvaihto on täältä käsin vaikeaa. Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin jättää kotimme myytyäni kaiken, mitä meillä oli. Nyt minulla ei ole edes radiota, kuunnellakseni ohjelmianne lohdutuksekseni. Olemme aika lailla muukalaisia täällä, missä elämme. Kirjoittakaa meille niin pian kuin mahdollista. Edellinenkin kirjeenne oli meille kuin valo ja antoi toivon siitä, että asioilla on mahdollisuus muuttua ja siitä, että meillä on ikuinen elämä. Arvostamme ystävällisyyttänne meitä kohtaan. Tiedän, että kirjeenne voi lohduttaa meitä. (turkki) ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 9

Ari Hukari T e o l o g i a Ajatuksia MUSLIMIEN KOHTAAMISESTA Islam sanana tarkoittaa antautumista tai alistumista. Muslimi-sanan merkitys on antautunut. Nämä ilmaisut kuvaavat islamin perusluonnetta: Kysymys on Jumalan tahtoon ja hallintavaltaan alistumisesta. Islaminuskon kannattajasta käytetään nimitystä muslimi. Sanaa islamilainen voi käyttää islamin uskonnon tai kulttuurin piiriin kuuluvasta asiasta (esimerkiksi islamilainen taide). Termiä muhamettilaisuus ei pidä käyttää, koska muslimit kokevat sen loukkaavana ja uskoaan vääristävänä. Kristityn on muslimin kanssa keskustellessaan ymmärrettävä joitakin perusasioita, jotta hän ei loukkaisi toisen vakaumusta. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että nimenomaan profeetta Muhammed ja Koraani ovat muslimeille erityisen pyhiä. Islam kieltää muun muassa profeetan kuvaamisen taiteessa. Pilapiirroksista noussut kuohunta paljastaa senkin, että länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa suhde kuvaan on erilainen kuin islamissa. Tietenkin syntyneessä vastakkainasettelussa on useita muitakin taustatekijöitä: Pyhyys ja sen rajat ymmärretään toisin, ihmisoikeudet ja ilmaisunvapaus tulkitaan ja uskonnon asema yhteiskunnassa hahmotetaan eri tavalla. Muhammed on siis keskeinen hahmo islaminuskossa. Hän on kuitenkin eri tavalla merkittävä kuin Jeesus meille kristityille. Häntä ei palvota, mutta häntä kunnioitetaan erittäin syvästi. Hän on nimenomaan esimerkki, jota seurataan. Sunna tarkoittaa profeetta Muhammedin tapaa. Suurin osa muslimeista katsoo olevansa sunnan kansaa (sunnalaisia). He noudattavat elämässään Muhammedin mallia, joka on talletettuna valtavassa määrässä traditiokirjallisuutta ja lakikokoelmissa. Kyseessä on kokonaisvaltainen elämäntavan malli. Muhammedin esikuvallisuus heijastuu moniin arkisiinkin asioihin. Hänen elämäntarinastaan etsitään jatkuvasti uutta innoitusta nykyajan kysymysten ja ongelmien ratkaisuun. Kansanomaisessa islamissa Muhammedin persoonan ympärille liittyy paljon legendanomaisia, mystisiä ja maagisia piirteitä. Muhammed on esikuva ja Jumalan lähettiläs Sen lisäksi että Muhammed on muslimeille esikuva, jota seurataan, hän on myös Jumalan lopullisen ilmoituksen välittäjä. Uskontunnustuksessaan muslimi todistaa, että Muhammed on rasul, lähettiläs tai sanansaattaja. Islamin eräs perususkonkappale on usko Jumalan ilmoitukseen ja profeettoihin. Näistä viimeinen ja täydellisin oli Muhammed, profeettojen sinetti, johon ilmoitus päättyi. Kaikki aikaisemmat ilmoitukset ovat olleet samaa islamia. Aadam oli ensimmäinen muslimiprofeetta, kun Jumala puhui hänelle. Siitä lähtien Jumalan yksi ja sama ilmoitus on jatkunut. Mooses ja Jeesuskin olivat muslimiprofeettoja. Muslimit eivät ajattele, että Muhammed olisi islamin perustaja. Islam on ollut aina olemassa. Muhammed vain saattoi loppuun ja täydellisti aikanaan juutalaisille ja kristityille annetun todistuksen. Muslimien mukaan juutalaiset ja kristityt väärensivät saaneensa ilmoituksen, mutta Muhammed korjasi sen takaisin alkuperäiseksi. Tämä seikka tekee muslimien kanssa keskustelemisen hankalaksi. Kristitty voi vedota Raamattuun Jumalan sanana, mutta siinä, missä sen sanoma eroaa Koraanista, muslimi toteaa kirjan olevan väärennetty. Hagia Sofia Istanbulissa on ollut sekä kirkko että moskeija. Nyt se toimii museona. Ilkka Kastepohja Muslimi vetoaa siihen, että Koraanissa kunnioitetaan Jeesusta ja muitakin raamatullisia hahmoja, miksei kristitty siis voi tunnustaa Muhammedia saman abrahamilaisen uskon profeetaksi. Koraanissa ei pidetä Jeesusta Jumalan Poikana Tämä taas merkitsisi kristityn kannalta kaiken sen kieltämistä, mikä hänen uskossaan on luovuttamatonta. Koraani nimittäin opettaa, että Jeesus ei ole Jumalan Poika eikä kuollut ristillä maailman syntien tähden. Koraani opettaa ihmisestä, synnistä, sovituksesta ja pelastuksesta eri tavoin kuin Uusi testamentti. Siksi kristitty ei voi tunnistaa Muhammedin julistuksessa Koraanissa saman Jumalan ääntä kuin hän Jeesuksen puheessa tunnistaa. Julistuksella on kyllä yhtymäkohtia joihinkin vanhatestamentillisiin profeetallisiin opetuksiin: Jumala esittäytyy niissä majesteettisena tuomarina ja armollisena armahtajana, joka kutsuu ihmisiä epäjumalanpalveluksesta ja epäuskosta uskoon yhteen Jumalaan. Mutta juuri islamin peruskorostus Jumalan ykseydestä muodostuu toisella tavalla kompastuskiveksi: Jumalan ymmärtäminen Pyhänä Kolminaisuutena on muslimeille kauhistus ja loukkaus. Muslimi suhtautuu Koraaniin erittäin kunnioittavasti. Hän ymmärtää sen kirjaimellisesti Jumalan puheeksi. Koraania käytetään liturgisesti. Sen resitointi, esittäminen puhelauluna, saa sakramentaalisia piirteitä. Islamin mukaan Koraani on luomaton ja ikuinen, taivaasta alas laskeutunut, enkeli Gabrielin Muhammedille arabiaksi sanelema pyhä teksti. Kristityn on syytä tiedostaa, mikä muslimille on pyhää. Kannattaa välttää turhaa vastakkainasettelua, mutta samalla kristityn on tarpeen olla tietoinen, miten erilainen islamin käsitys Jumalasta, ilmoituksesta, ihmisestä ja pelastuksesta on. Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii Tampereen hiippakunnan hiippakuntadekaanina. Pirjo Juntunen Jeesus oli juuri saanut Pyhän Hengen kasteen Jordanilla. Sen jälkeen Pyhä Henki johdatti hänet autiomaahan, ja Paholaiselle annettiin lupa kiusata Jeesusta 40 päivää. Samalla kun se oli valmistautumista uuteen tehtävään, Jeesus joutui käymään läpi samat kiusaukset kuin Aadam ja Eeva paratiisissa sekä Israelin kansa autiomaavaelluksella. Mutta missä he lankesivat omaan tahtoon, tunteisiin ja järjen päättelyihin, Jeesus voitti vetoamalla Sanaan. Ensimmäinen kiusaus oli fyysisiin tarpeisiin liittyvä. Miksipä et muuttaisi kiveä leiväksi, kun kerran olet Jumalan Poika ja sinulla on nälkä? Jeesukselle omaa hyvinvointia tärkeämpi oli luottamus siihen, että Isä tietää, mikä hänelle on parasta ja antaa K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Jeesus, kiusausten voittaja 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) (Mark. 1:12 13) tarpeellisen. Elämän leipä eli Jumalan sana kun on tärkeämpi kuin maallinen leipä. Toinen kiusaus oli hengellinen. Paholainen viritti nyt keinotekoisen vaikeuden. Heittäydy alas temppelimuurilta, sillä kyllähän Jumala omaa Poikaansa varjelee! Jumalan Pojan jumalasuhde rakentui luottamukselle, eikä hän suostunut kiusaamaan Jumalaa pyytämällä tältä näkyviä merkkejä. Jumala kun on läsnä, vaikka miltään ei tuntuisi. Saat kaiken, koko maailman, kun vain polvistut ja kumarrat minua, oli Paholaisen lupaus kolmannessa ja luonteeltaan psykologisessa kiusauksessa. Jeesus oli tullut maan päälle voittamaan maailman Paholaiselta, ja nyt sen saisi noin helpolla. Keinot vai päämääräkö on tärkeämpi? Kuuliaisuus Jumalalle oli voiton avain tässä kiusauksessa. Jeesus ei ajatellut, miten päästä helpoimmalla, vaan mikä on Isän tahdon tie. Maailmassa on vain kaksi mahtia, joiden edessä ihminen voi polvistua, ja Jumalan Pojalle valinta oli selvä. Paholainen tekee kaikkensa tehdäkseen tyhjäksi Jumalan tarkoituksen. Kiusatessaan hänen tarkoituksena on murentaa ihmisen ja Jumalan välinen suhde sekä luottamus Isään kaikkivaltiaana ja rakastavana Jumalana. Usko kun on olosuhteista huolimatta Jumalaan luottamista. Jos Paholainen pyrkii kiusaamaan meitä luopumaan Jumalan tahdon mukaisesta elämästä, hänellä on pelko, että meidänkin kauttamme Jumalan valtakunta saattaisi mennä eteenpäin. Kiusauksen keskellä ei silloin tule katsoa siihen, mitä itse on ja mihin pystyy, vaan siihen, mitä Jumala on sanassaan luvannut. Erämaakausi päättyy juuri silloin, kun Jumala katsoo ajan tulleen täyteen. Silloin kun on aika lähteä kohti uusia tehtäviä, joita varten autiomaassa on valmistettu. 10 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

Apulaisjohtaja Erdenetuya Tserev, Wind-FM: Tehtäväni on yrittää katsoa, Radio Wind-FM pyrkii apulaisjohtaja Erdenetuya Tserevin mukaan saamaan ja pitämään paljon yhteyttä kuuntelijoihin. Kuulostelemaan heidän tarpeitaan ja neuvomaan varsinkin perheasioissa. Mutta ennen kaikkea ja lopulta kuitenkin kertomaan Jumalasta ja Jeesuksesta sekä heidän merkityksestään ihmisille ja elämälle. MIHIN JUMALA TYÖTÄMME SUUNTAA Erdenetuya Tserev on työskennellyt Wind-FM:ssä eli Tuulessa, jos nimi suoraan käännetään, viisi vuotta. Yhtä kauan radio on ollut olemassa. Yhteinen kehityskin on ollut vauhdikasta kuin virkistävä tuuli parhaimmillaan: niin Windin, apulaisjohtajaksi ylenneen Erdenetuya Tserevin kuin radioaseman johtajana työskentelevän Batjargal Tuvshintsengelinkin, joka on Suomessa monille jo vanha tuttu. Kaikki tuntuvat nuorilta ja innokkailta, mutta myös asiansa hallitsevilta ja evankelioimiseen vakavasti suhtautuvilta. Eikä ihme, että niin monet tekijät ovat Mongoliassa nuoria. Sekä kristityt, buddhalaiset, muslimit, ateistit... - Mongolian 2,7 miljoonasta asukkaasta on yli 40 prosenttia alle 15-vuotiaita lapsia, useimmiten Tuyataksi kutsuttu Erdenetuya Tserev kertoo. Miljoona asuu Ulaanbaatarissa, ja heistäkin osa perinteisissä jurtissa, kuten noin 40 prosenttia kaikista mongolialaisista. - Suurin osa, ehkä jopa 75 prosenttia on buddhalaisia. Lukuun lasketaan tietysti myös buddhalaisten vanhempien lapset. Vaikka maamme oli pitkään kommunistien hallitsema, ateismi on silti vähäistä. Pääosin kommunistitkin silti olivat uskonnolliselta pohjaltaan buddhalaisia. Arvioisin ainakin niin. - Osa on sitten muslimeja, kuten kasakit, joista monien sukujuuret ovat Kazakstanissa. Sitten on samanisteja, jotka ovat enimmäkseen alkujaan kotoisin Kiinasta, kuten buddhalaisetkin, Tuyata jatkaa. Samanismi on animistinen luonnonuskonto, jossa alkukantaisesti uskotaan esineillä ja erilaisilla luonnonilmiöilläkin olevan sielu. - Vaikka kristinuskon kannatus on Mongoliassa viime vuosina lisääntynyt, niin minusta tuntuu, että esimerkiksi moni nuori silti jotenkin häpeää tunnustaa olevansa kristitty. Jumalan tuli lähestyi Erdetuya Tuyata Tserevin omaan elämään Jumala ja kristinusko tulivat yllättäen ja vauhdikkaasti, kun hän 14-vuotiaana meni koululeirille. Läsnä oli kolmisensataa muutakin lasta, ja leiri järjestettiin hänen kotikaupunkinsa Erdenetin liepeillä. Erdenet on 100 000 asukkaan kaupunki Bulgan maakunnassa tai provinssissa, kuten Mongoliassa on tapana sanoa. - Tapasin kristityn ryhmän nuoria, mutta en tiennyt heitä kristityiksi. Tai osa ryhmästäni oli kristittyjä. Huomasin kyllä, miten erilaisia he moniin muihin verrattuina olivat. He huolehtivat ja välittivät toisistaan. Joka ilta he ottivat esiin kitaransa ja alkoivat laulaa puhuttelevia lauluja. Gospelia, kuten minulle myöhemmin selvisi. - Menin heidän kanssaan, koska minusta oli mukava oppia lauluja. Yhtenä iltana he rukoilivat jokaisen kristityn puolesta ja alkoivat puhua kielillä. Alkoi kova sade, joka pelotti meitä. Pyhä Henki tuli, ja tapahtui monia ihmeitä. Yksi heistä kaatui ja herättyään kertoi viestin Jumalalta. Se oli Roomalaiskirje 12, jossa käsitellään uutta elämää. Eräs rouva sitten kysyi Tuyatalta, voisiko rukoilla hänen puolestaan. Hän vastasi myöntävästi, kaatui ja näki tulen tulevan suoraan itseään kohti. Liikkumaan hän ei kuitenkaan kyennyt, vaikka olisi halunnutkin. - Kun tuli läheni jo kasvojani, se yhtäkkiä hävisi. Eikä se tietenkään polttanut minua. Rouva kertoi sitten minulle, että Jumalan tuli tuli elämääni! Siitä kaikki alkoi, eikä loppua näy! Suku ollut buddhalainen Erdenetuya Tserevin suku on ollut hyvin buddhalaista. Hänen isänisänsä oli koko kotimaakunnassaan arvostettu munkki tai lama, kuten Tuyata asian ilmaisee. Lama ei kuitenkaan tarkoita hänen sanavarastossaan ketään tiibetiläisten dalai-lamaan verrattavaa. Myös toinen Tuyatan veljistä palveli kaksi vuotta buddhalaisessa temppelissä ja pukeutui oranssiin asuun, kuten buddhalaisilla munkeilla on tapana. Sittemmin hän on sairastunut. Toinen Tuyatan veljistä osaa hengellisiä lauluja, mutta ei sisarensa mukaan ole kristitty. Hän iloitseekin kovin siitä, että molemmat siskot ovat ottaneet Jeesuksen elämäänsä. Vanhemmat olivatkin Tuyatalle sitten kova pala, koska he olivat niin - Jumala ei kutsunut teitä vain meitä varten, vaan teidänkin kansaanne varten, Wind-FM:n apulaisjohtaja Erdenetuya Tserev sanoo suomalaisille yhteistyökumppaneille Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien neuvotteluhuoneessa. Hänen näkynsä tarkoittaa selvästi muutakin kuin uuden radiotalon rakentamista palaneen tilalle Ulaanbaatariin, Mongolian pääkaupunkiin. vakaumuksellisesti buddhalaisia. - Rukoilin heidän puolestaan kymmenen vuotta. Kaksi vuotta sitten tapahtui muutos. Eivät he kristityiksi ole kääntyneet, mutta kertoivat kuitenkin ymmärtävänsä Jumalan rakkauden. He kunnioittavat Jumalaa ja uskoani, käyvätpä toisinaan kirkossakin, Tuyata iloitsee. Radioasema, ei kirkko Miten Erdenetuya Tserevistä sitten tuli journalisti, eikä juristia!? Hän muutti Ulaanbaatariin vuonna 1999 opiskellakseen yliopistossa. Siskot olivat siellä jo opiskelemassa. Ongelmaksi muodostui, etteivät perheen rahat riittäneet kaikkien kouluttamiseen, ja Tuyata palasi välillä kotiinkin. Jossakin vaiheessa hän oli taas Ulaanbaatarissa, kun joku tiesi kertoa, ettei oikeustieteellisessä olisi enää yhtäkään avointa opiskelupaikkaa, mutta viestinnän laitokselta löytyisi vielä muutama. Siispä sinne! Jo kouluaikana Tuyata oli tehnyt koulun lehteä. Yliopistossakin harjoiteltiin tekstien tekoa ensin paikallisiin lehtiin. Määrätyn ajan kuluttua sai sitten valita erikoistumisvaihtoehdokseen joko radion tai television. Tuyatalle oli selvää, että hän valitsisi radion ja näin hän päätyi lopulta Windin porukoihin. - Se oli osa Jumalan suunnitelmaa minun varalleni, Tuyata uskoo. Nyt hän kehittelee radioyhtiönsä apulaisjohtajana suunnitelmia, jos mahdollista, jokaisen mongolialaisen tavoittamiseksi. Köyhimmille jaetaan Sanan lisäksi myös ruokaa ja vaatteita. - Mutta emme ole kirkko, vaan radioasema. Ohjaamme ihmisiä seurakuntiin, kun olemme tavoittaneet heidät, Erdenetuya Tserev korostaa. Hänen mukaansa Mongoliassa pidetään Wind-FM -asemaa luotettavana, ja muutkin kuin kristityt tahot haluavat tehdä sen kanssa yhteistyötä. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 11

Kristillinen lehdistö joko ERIKOISTUU TAI LAAJA-ALAISTUU Kirkollis-uskonnolliset lehdet voidaan jakaa karkeasti ottaen erikois- ja yleislehtiin. Osa tavoittelee yhdistyksen tai järjestön omaa lukijakuntaa, toiset taas pyrkivät kutsumaan lukijoikseen laajempaa kirkosta ja uskonnosta kiinnostunutta joukkoa. Kirkollis-uskonnollisen erikoislehdistön historian käännekohtana voidaan pitää 1800-lukua, jolloin maahan perustettiin innokkaasti uskonnollisia lehtiä (esimerkkinä Suomen Lähetyssanomia, Sanansaattaja ja Kristillisiä Sanomia). Vuosisata oli herätysliikkeiden kulta-aikaa. Uskonnollinen liikehdintä synnytti tarpeen koota joukkoa, tarjota sanaa ja yhteyttä samoin ajattelevien kanssa oma lehti tarjosi tähän oivan mahdollisuuden. Kehitys jatkui vilkkaana 1900-luvulla (Herää Valvomaan, nykyinen Elämään 1929, Sana 1945 ja Uusi Tie 1964). Merkittävä vaihe suomalaisen kirkollis-uskonnollisen lehdistön historiassa käynnistyi, kun eräät Suomen kirkon papiston edustajat perustivat Kotimaan vuonna 1905. Lehti määritteli itsensä kristillis-yhteiskunnalliseksi ja otti tavoitteekseen palvella koko Suomen kansaa. Sen rooli kirkollisena yleislehtenä on ollut merkittävä nimenomaan suomalaisen kristillisyyden määrittelijänä ja paikantajana yhteiskunnassa. Seuraavana murroksena kirkollisuskonnollisen lehdistön historiassa voidaan pitää seurakuntalehtien yleistymistä ja merkityksen kasvua kristillisen viestinnän kentällä. Tällä hetkellä noin 100 seurakuntaa julkaisee lehteä. Niiden historia on pitkä. Ensimmäinen seurakuntalehti Rauhan Tervehdys perustettiin jo vuonna 1907 Ouluun. Yksi tuoreimmista on Vantaan Lauri vuodelta 1996. Näiden lehtien kohderyhmänä on kunkin seurakunta-alueen jäsenistö. Seurakuntalehdille on luonteenomaista se, että ne eivät halua erotella lukija- M e d i a n y t Myös kristillisten lehtien on tulevaisuudessa, ellei jo nyt, kyettävä lunastamaan paikkansa lukijan sydämessä joka kerta, kun lehti kolahtaa postiluukusta sisään. kuntaansa kirkollisen aktiivisuuden perusteella, vaan pyrkivät edustamaan kansankirkon mahdollisimman laajaa kirjoa omalla alueellaan. Niitä voidaan kutsua kirkollis-uskonnollisiksi yleislehdiksi omalla maantieteellisellä alueellaan. Yhä ammattimaisemmin toimitetut seurakuntalehdet kilpailevat tänä päivänä samoilla markkinoilla Kotimaa-lehden, ja jossain määrin myös kristillisten järjestöjen ja liikkeiden lehtien kanssa. Osa kilpailee myös a-lehtien lukijoista Oman lisänsä kirkollis-uskonnollisten lehtien moninaistuvaan kenttään tuovat kristilliset aikakauslehdet, kuten Askel, joka perustettiin vuonna 1984. Ne pyrkivät tavoittamaan aikakauslehtiä lukemaan tottunutta usein kaupungistunutta lukijakuntaa, joka on kiinnostunut uskontoon liittyvistä kysymyksistä. Aikakauslehtinä ne kilpailevat lukijoista maallisista viestimistä tutun formaatin, koon ja muodon, keinoin. Kilpailun kiristymisen myötä lehtien lukijakunnat ovat hajautuneet. Myös tilaajauskollisuudessa on tapahtunut selviä muutoksia. Se on vähentynyt. Vaikka painetun sanan tarjonta kirkollis-uskonnollisten lehtien myötä on siis kasvanut huimasti viimeisen reilun sadan vuoden aikana, myös kysynnän luonteessa on tapahtunut merkittävää muutosta. Tulevaisuuden kirkollis-uskonnollisten lehtien lukija on yhä valveutuneempi ja valikoivampi mediakuluttaja, joka valitsee lehtensä omien tarpeittensa mukaan. Lehtien, olivatpa ne sitten erikois- tai yleislehtiä, on kyettävä lunastamaan paikkansa lukijan sydämessä joka kerta, kun lehti kolahtaa postiluukusta sisään. Johanna Sumiala-Seppänen Mediatutkija, filosofian tohtori Johanna Sumiala-Seppänen on hiljattain kirjoittanut satavuotiaan Kotimaan lähihistorian. N a i s t e n n u r k k a Kun kasvatat, kerro Kristuksesta - Jos tahdomme kristinuskon säilyvän, ja tulevaisuuden olevan menneisyyttä parempi, meidän tulee panostaa lapsiin, opettaa heidät tuntemaan Kristus, summasi tavoitteitaan ja haasteitaan radiolähetystyössä Enkelejda Kumuraku. Hän on Albanian Naiset toivon lähteellä -ohjelman tuottaja. Hän oli kurssilla Slovakiassa parinkymmenen muun Trans World Radion (TWR) partnerin edustajan kanssa oppimassa, kuinka opettaa evankeliumia lapsille. Osallistuin itse vastaavalle kolmen kuukauden kurssille Sveitsissä 1990-luvun alussa. Tuo Lapsievankelioimistyön kurssi on tuttu myös muutamille muille Hannatyössä oleville yhteistyökumppaneilleni niin Suomessa kuin Kaakkois-Aasiassakin. Olemme tehtävissämme kipuilleet, kuinka ojentaa Raamattu matkaevääksi ja sydämen omaisuudeksi tämän ajan lapsille he kun ovat vastaanottavaisia, mutta myös rehtejä palautteen antajia. Ja heillä on aikaa ja kanttia oppia, kun vain on joku, joka heitä rakastaen lähestyy ja vierellä pysyy! Lapsissa on tulevaisuus sanan kaikissa merkityksissä. Miksi emme opettaisi heille, minkä varassa itse elämme? Opetustehtävä kuuluu meille, kristityille, ei vain vanhemmille, kummeille, kouluille Ja opetusvelvollisuuskin kuuluu meille, kastettujen kasvattajille. Lapsella on oikeus tietää, että hänellä on isä, tätä on maallisessa mielessä lakiesityksissä puitu ja lupailtu. Kristityn lapsella on oikeus tietää Taivaan Isästäkin. Nyt kun koulujen uskonnonopetuksesta ja kristillisten koulujen olemassaolosta on jouduttu taistelemaan, on rohjettava sanoa ääneen: - Miksi emme jakaisi lasten kanssa salaisuuksia ja totuuksia, joita Jumala on uskonut meille Sanassaan? Miksi Jaakko Jokinen Miksi emme opettaisi lapsille, minkä varassa itse elämme. Opetustehtävä kuuluu kaikille kristityille, ei vain äidille ja isälle, kummeille, kouluille... panttaamme turvaa, lohtua, syliä ja neuvoa, jotka kaikki tulevat Jumalalta ja kuuluvat kaikenikäisille kaikkialla? Ja sitten on vielä se armo, avarin ja auttavin kaikista Jumalan totuuksista. Sitä jos mitä lapsetkin kaipaavat! Lapsi on lahja, niin on Sanakin. Ja kun kaksi lahjaa kohtaa toisensa, saadaan aarre Aarteenetsintäpuuhissa olen ensi kesänä taas medialeirillä Kesäpäivillämme. Silloin opettelemme tekemään varhaisnuorten (joista iso osa poikia!) kanssa kuunnelmaa, jota vain sydämellä voi kuulla. Se on Jumalan puhetta. Marjaana Kotilainen naistyön koordinaattori marjaana.kotilainen@sansa.fi www.projecthannah.org www.sansa.fi/kotimaa/hanna.htm 12 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 12 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

Kun juhannuskokot sammuvat tulevana suvena, täytän 40 vuotta. Ai, hurja! Pakkasta on, lunta kinoksittain, hiihtämään pitäisi mennä Mutta ajatukset karkaavat keskikesään ja juhlan odotukseen. 40 on iso luku, kuin elämän taite. Se voi olla myös muutoksen aika. Lapsuus ja nuoruus ovat takana. Aikuisuuden kynnys on ylitetty, viiteryhmäni ei enää ole vanhemmat nuoret aikuiset Katse on jo jonkin aikaa varovasti vilkuillut keski-ikäisten pöytiin. Sinnekö minäkin kuulun? Maltanko jo istua alas, asettua ja olla aloillani? Olisiko nyt sellaisen muutoksen aika, ettei muutosta enää tulisikaan? Ikäisistäni lukuisat ovat pesiytyneet. He rakentavat taloja, hakeutuvat jatkokoulutuksiin, temppuilevat etsien tempoa ajan jakamiseksi viisaasti perheen ja työn kesken. Ystävyyssuhteet ovat selkiytyneet. Kaikkia elämä ei ole kantanut. Yksinjääneitäkin on, ja E l ä m ä n v ä r i t MUUTOKSEN AIKA Marjaana Kotilainen Trans World Radio aloittaa lähetykset Sri Lankasta Menkää siis -lehden tammi-helmikuun numeron 1/76 uutinen TWR:n uusimmasta lähetinasemasta on päivätty 20.11.1975 ja alkaa: Trans World Radion presidentti tri Paul E. Freed ilmoitti tänään Sri Lankan pääkaupungista Kolombosta, että Sri Lankan hallituksen radion kanssa on allekirjoitettu sopimus, jonka mukaan Trans World Radio (TWR) aloittaa ohjelmien lähettämisen Sri Lankasta. Sitä niitä, joiden identiteetti yhden jos toisenkin elämänalueen suhteen on muuttunut, kriisien kautta tai hitaasti valjeten. Useat ikäiseni alkavat sairastella pieniä lenskoja, pidempiä kremppoja. He löytävät itsensä lääkärin vastaanotolta tai jopa sairaalasta milloin lapsen, milloin omien tai ikääntyvien vanhempien vaivojen vuoksi. Moni vihitään uudestaan, nyt passelimmalta tuntuvan kanssa, sillä valinnan osaa mielestään tehdä paremmin, kun on saanut harjoitusta, ehkä oppinut itsestäänkin jo jotain. Perheiden roippeita kootaan kasaan tavalla jos toisellakin, luukulla jos toisellakin. Vuosirenkaita kertyy Elämänhallinnan harhasta lie luovuttu jo aikaa sitten. Kroppakaan ei enää ihan niin pelikunnossa ole. Vuosirenkaita kertyy vyötärölle ja ohimolle, kone yskii. Nuoruuden voimat on annettu jonnekin tai Piia Latvala Pakkasta on, lunta kinoksittain, hiihtämään pitäisi mennä Mutta ajatukset karkaavat keskikesään ja juhlan odotukseen. jollekin, tai pidetty itsellä ja jääty monesta osattomaksi. Valinnat puntaroituvat arjen haasteissa - aikaisissa aamuheräämisissä, pitkittyvissä työtehtävissä, menetetyissä yöunissa, takkuavissa ihmissuhteissa, riittämättömissä taidoissa ja varoissa. Pettymys ja turhautuma yllättävät. Odotus vaihtuu suostumukseen, liike lepoon, liittyminen läheisyyden vaalimiseen. Keski-ikäisen matkan suunta vaihtuu hiljalleen maailman valloittamisesta sen ihmettelyyn ja kodin rakentamisesta lapsuuskodin muistelemiseen. Mutta siihen on minulla vielä tovi. Onko järkeä antaa itseänsä pois, työlle, toisille, tekemiselle? Vai siinäkö juuri toteutuukin aito ihmisyys ja luodun oikea olemus, kun tarve ja tarkoitus toisensa kauniisti kohtaavat - kun työtä saa tehdä itseänsä toteuttaen, vaivaa nähdä muiden ja aattehen vuoksi? Mitä jää käteen, mitä saa koti? Perhe on ihana, mies ja minä. Suvut ovat suuret, läheisiä lapsia riittää, äiti on vielä tallella. Talo on valmis, ollut jo sata vuotta. Perennoja voisi lisätä. Aate kelpaa edelleen, se kantaa ikuisesti. Kivulla ja säryllä on peloteltu jo, enkä ole turta, säikähtynyt kenties. Mutta vieläkö olen kaupan? Kauanko jaksan? Olen täti, en äiti. Kuka hoitaa jos en jaksa? Se päivä voi tulla niin varhain - arpia, kulumia, kipupisteitä, kankeaa kumartumista, kömpelyyttä taivuttaessa, ja hopearaitoja on jo. Iloitsenko vanhana siitä, miten tässä vaiheessa valitsin, elämän taiten taittuessa? Vai vieläkö virta vain venhettä vie ja rannoilla laulu soi? L e h d e s s ä m m e 30 v. s i t t e n ennen rakennetaan Sri Lankaan uusi keskipitkäaaltoasema. Sri Lanka eli entinen Ceylon on Intian valtameressä sijaitseva saari Intian mantereen etelä-kärjestä kaakkoon. Väestömäärä on 12,7 miljoonaa. Trans World Radio tulee asentamaan asemalle 400.000 watin lähettimen, joka on jo tilattu. Tällä suurteholähettimellä saavutetaan tiheään asutut Intian alueet ja sen pohjoispuolella olevat alueet, joitten yhteenlaskettu väestömäärä on 700 miljoonaa. - -. Maat, jotka tällä lähettimellä saavutetaan, ovat Bangladesh, Burma, Intia ja Pakistan. - -. Sri Lankan (Ceylon) uusi asema tulee olemaan kuudes TWR:n kansainvälisistä radioasemista. Muut asemat ovat Monte Carlossa Monacossa, Bonairen saarella Hollannin Antilleilla, Kyproksella, Swasimaassa Afrikassa ja Guamsaarella Tyynessä valtameressä. - -. Tällä hetkellä Trans World Radio lähettää ohjelmia suurelle osalle maailman väestöä yli 50 eri kielellä. K o l u m n i Riistääkö Jumala meitä? Jotta voisimme vastata kysymykseen, meidän on ensin määriteltävä omaisuuden haltija. Onko meillä mitään omaa, jonka Jumala voisi meiltä riistää? Syntyessämme saamme joitakin ominaisuuksia perintönä vanhemmiltamme, joiden kuoltua perimme heidän omaisuutensa. Toisin oli Jumalan laita. Rikas Jumala syntyi köyhäksi eli ihmiseksi, jotta me tulisimme rikkaiksi. Köyhyytemme on ihmisyydessämme. Se mitä pidämme rikkautena, onkin vain näennäistä. Se ei kestä Jumalan edessä, kun meidän on tehtävä tili itsestämme, suhteessamme Jumalaan ja kaikesta siitä, mitä hän on antanut meille lainaksi ja hoidettavaksi. Tämä perimmäinen köyhyytemme Jumalan edessä ei ole kohtaloa, niin kuin muu köyhyys voi olla, vaan se on syyllisyyttä, joka on saatava poistetuksi. Koska Jumala on luonut ja lunastanut meidät, hänellä on kaksinkertainen meihin omistusoikeus. Siitä huolimatta, että hänellä on meihin oikeus, hän pyytää meitä antamaan itsemme hänelle (Room. 12:1). Hän myös kehottaa meitä antamaan sovittaa itsemme, vaikka meidät on jo sovitettu (2. Kor. 5:20). Samoin meitä kehotetaan antamaan omastamme, jotta vaurastuisimme (2. Kor. 9:6 11). Antaessamme saamme. Virressäkin laulamme: Saaja auttaa antajaa. Jumala ei vaadi meiltä enempää kuin meillä on. Kunkin tulee antaa siitä mikä on hänen omaansa. Ei toisen omasta. On helpompaa vaatia seurakunnan talousvaroista tietty summa lähetystyölle kuin antaa säännöllisesti itse kuukausittain oma lahja lähetykselle. Euron viikkorahasta on lapsen yhtä vaikea antaa 10 senttiä pois kuin aikuisen 2 000 euron palkasta 200 euroa. Jos me kaikki suomalaiset palkallisessa kristillisessä työssä mukana olevat antaisimme omastamme 10 prosenttia lähetystyöhön, niin kaikki Suomesta tehtävä kaikkien lähetysjärjestöjen työ tulisi rahoitetuksi. Muita keräyksiä ei tarvittaisi. Jumala ei antanut itsestään meille vain kymmentä, vaan sata prosenttia. Kuka mahtaa riistää? Jumala meitä vai me Jumalaa? Harri Eronen ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 13 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 13

TALVIALE P U T I I K I S S A! Äänitteitä Pirjo Alajoki Varhaisnuorille Menneisyys kantaa anteeksiantamuksen kautta Frank Peretti 5,90 TARJOUS! Aavikkovuoren arvoitus 4 TARJOUS! Raamattu kannesta kanteen -ohjelmien koko Uusi testamentti kahtena eri versiona: DVD-levy 130 UUTUUS! Kaikki 624 Uuden testamentin opetusta yhdellä DVD-levyllä peräkkäin. Levy toimii moitteettomasti kaikissa tietokoneissa, joissa on DVD-soitin sekä uusimmissa videoita toistavissa DVD-laitteissa. CD-levyt 130 UUTUUS! Kaikki 624 Uuden testamentin opetusta ovat seitsemällä CDlevyllä MP3-muodossa. Ne toimivat kaikissa tietokoneissa, joissa on CD- tai DVD-asema sekä uusimmissa autoradioissa tai MP3- äänitteitä soittavissa kannettavissa radionauhureissa. Raamattu kannesta kanteen -ohjelmista saatavana lisäksi kasetteina tai cd-levyinä: Danielin kirja kasetti/cd 42 /sarja Galatalaiskirje kasetti 39 /sarja Ilmestyskirja kasetti/cd 70 /sarja Jobin kirja kasetti/cd 42 /sarja Laulujen laulu kasetti laulu 22 Kirjoja Jukka Norvanto Iloa armosta 5 Raamattu elämään -kirjasarjassa nyt myös: Jukka Norvanto Terveeseen uskoon 13 UUTUUS! Kolossalaiskirje, Tiitus, Filemon Fredrik Brosche Olen ihme 26 UUTUUS! Koko ihminen Raamatussa Mirja Sinkkonen ja Paula Tähtinen Toiveena sisäinen paraneminen 18 UUTUUS! Erkki Jokinen Idänkohtaus 27 Susanna Linna Simpukankuorelta kotiin 24,90 Matkani Santiago de Compostelaan Lapsille Uusi testamentti 10 TARJOUS! Kultasyrjäisessä, taskuallakkaa muistuttavassa kirjassa on tyylikäs viininpunainen kansi. Kaksi kerrallaan 5 TARJOUS! Kertomus Nooan arkista. Virikekirja Raamatusta, 6 irtohahmoa. Taivaan lapsi 5 TARJOUS! Virikekirja Raamatusta, 6 irtohahmoa Alan & Linda Parry Onni Nalle 4,90 TARJOUS! Pienen Raamattukirja Anna-Maria Telemäki Urpo ja Hilary elämän pyörteissä 3,50 TARJOUS! Kahden kymmenvuotiaan uskomattomat seikkailut Putiikki avoinna ke klo 10 15 Hyvinkäällä, Munckinkatu 67. Tervetuloa! KYLLÄ KIITOS, haluan tilata Lähde-lehden! kestotilauksena hintaan 27 euroa/vuosi vuositilauksena hintaan 32 euroa/vuosi opiskelijatilauksena hintaan 17 euroa/vuosi kestotilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle hintaan 37 euroa/vuosi vuositilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle hintaan 42 euroa/ vuosi Kyllä kiitos, haluan tutustua Lähde-lehteen. Lähetättekö minulle: ilmaisen näytenumeron Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Frank Peretti Kadonneen kaupungin aarre 4 TARJOUS! Musiikkia Pekka Laukkarinen Ihmettelen cd 19 (nuorille) Pro Fide Uudelle ladulle cd 20 (nuorille) Soile Isokoski Jumalaa kiittää sieluni cd 21,90 Pirkko ja Terttu Välimäki Soi kiitoslaulumme cd/kasetti 18 /12 Muita tuotteita Ekoradio 50 FM/AM, kaksi erittäin laajaa lyhytaaltoaluetta. Veivigeneraattorilla ladattava akusto. Mukana kantolaukku. Ekotaskulamppu 25 Lataus kädenpainalluksin, ei tarvitse paristoja, LED-valo. Lahjaksi käyttöön kuin käyttöön: autoileville, lenkkeilijöille... SANSAn rannekello 30 Naisille ja miehille omat koot. Kellotaulussa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien nimi ja logo. Kortteja SANSAn 1-osaiset kukka-, maisema- ja taidekortit 0,70 /kpl tai 5 /10 kpl SANSAn 2-osainen kortti 1,50 /kpl Sydämelliset onnittelut, tekstillä: Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa! Ps. 118:29 Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Postikulut lisätään hintoihin. Tilaa puhelimitse: (019) 457 7747/Putiikki, postitse: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat/ Putiikki, sähköpostitse: pirjo.hyovalti@sansa.fi Sanansaattajat maksaa postimaksun Tunnus 5005165 05003 VASTAUSLÄHETYS R a d i o r a a m a t t u k o u l u Taajuudet: Raamattu kannesta kanteen -ohjelmien taajuudet Radio Deissä: Helsinki 89,0 MHz, Oulu 106,9 MHz, Tampere 97,2 MHz, Lahti 106,4 MHz, Turku 107,3 MHz, Hämeenlinna 105,9 MHz, Jyväskylä 94,1 MHz, Lapua 89,4 MHz, Kuopio 106,1 MHz, Kokkola 104,3 MHz, Pori 95,7 MHz, Rovaniemi 93,4 MHz, Mikkeli 87,8 MHz ja Joensuu 107,4 MHz. Järviradiossa: Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Vimpeli 99,1 MHz, Lestijärvi 89,7 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz. Radio Kajauksessa: Kajaani 95,7 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, Kuhmo 103,2 MHz, Ylä-Kainuu 90,9 MHz, Kuusamo 101,8 MHZ ja Kostamus 104,7 MHz. Ruotsissa sekä Boråsin että Södertäljen lähiradioissa (närradio). Borås: 92,5 MHz. Ohjelmaa suomeksi su klo 9 9.30, ma 19.30 20 ja ti 19.30 20. Södertälje: 88,4 MHz. Ohjelmaa suomeksi la klo 18 19 parittomilla viikoilla. Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaotsikot Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien Radioraamattukoulussa voit olla mukana seuraavasti: Radio Deissä ma pe klo 21 21.30 (uusinnat klo 6 6.30). Järviradiossa ma klo 17.30 18, ti klo 18 18.30, ke to klo 6.30 7 ja su klo 9.25 9.55. Radio Kajauksessa su to klo 21 21.30. Opetukset ovat kuultavissa myös Internetin kautta Sanansaattajien omilta audiosivuilta www.rkk-sansa.net. Viikko 9 ma 27.2. Jumala ihmisten keskellä (4. Moos. 2:1 3:13) ti 28.2. Et ole turhan pantti (4. Moos. 3:14 4:49) ke 1.3. Kun mies on mustasukkainen (4. Moos. 5:1 6:4) to 2.3. Nasiiri on jumalalle erotettu (4. Moos. 6:5 7:88) pe 3.3. Pääsiäisateria kuuluu kaikille (4. Moos. 7:89 9:23) Viikko 10 ma 6.3. Valkosipuli ja manna (4. Moos. 10:1 11:9) ti 7.3. Mooses oli nöyrä mies (4. Moos. 11:10-12:16) ke 8.3. Waterloo! (4. Moos. 13:1-14:4) to 9.3. Kuoleman sanat (4. Moos. 14:5 38) pe 10.3. Miten tappiosta eteenpäin? (4. Moos. 14:39 15:41) Viikko 11 ma 13.3. Kapina ei kannata (4. Moos. 16:1 17:15) ti 14.3. Kuollut herää eloon (4. Moos. 17:16 18:32) ke 15.3. Punaruskean lehmän viesti (4. Moos. 19:1 22) to 16.3. Valitusten matka (4. Moos. 20:1 21) pe 17.3. Katso ja saat elää! (4. Moos. 20:22 21:9) Asiamieskilpailun voitot arvottu Lähde-lehden tilausavustajille viime vuoden lopussa järjestetty kilpailu on ratkennut. Palkinnot osuivat arvonnassa seuraavasti: 1. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien nimellä ja logolla varustettu rannekello ja Lähde-lehden vuosikerta, Ritva Aaltonen, Pori, 2. Lähde-lehden vuosikerta, Senja Koistinen, Leppävirta, 3. Lähde-lehden vuosikerta, Mirja Häikiö, Tampere, 4. Irja Aro-Heinilän ja Elina Saaren toimittama kirja Koputuksia - Tosijuttuja lähetystyöstä, Kirsti Hyttinen, Kajaani, 5. Kirkkainta kruunua kohti, kirja Anne Pohtamosta, Sirkka Huipero, Viikko 12 ma 20.3. Iloinen kaivolaulu (4. Moos. 21:10 22:6) ti 21.3. Aasin saarna (4. Moos. 22:7 25) ke 22.3. Bileam siunaa Israelin (4. Moos. 22:36 24:14) to 23.3. Näkijä näkee vapahtajan (4. Moos. 24:15 25:18) pe 24.3. Herra ajaa naisten oikeutta (4. Moos. 26:1 27:11) Viikko 13 ma 27.3. Täydellinen juhla (4. Moos. 27:12 29:39) ti 28.3. Pidä kiinni lupauksista! (4. Moos. 30:1 31:12) ke 29.3. Silmänräpäys vihaa (4. Moos. 31:13 32:15) to 30.3. Libnan jälkeen rissaan... (4. Moos. 32:16 33:49 pe 31.3. Hakeudu turvaan! (4. Moos. 33:50 36:13) Radioraamattukoulun osoite on: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Raamattu kannesta kanteen PL 88, 88601 Sotkamo S-posti: radioraamattukoulu@sansa.fi Kuuntele: www.rkk-sansa.net Hyvinkää, 6. David Robertsin ja aikalaisten kirja Maa, jossa Jeesus eli, Heikki Kauraoja, Pomarkku, 7. Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen cd Taivas on tie, Irma ja Matti Pentti, Helsinki, 8. Papas no Mamas -yhtyeen cd Ei kaupunkia pysyvää, Tapio Pokka, Oulu, 9. Ylistyskuoro ja -orkesteri Tempo Rubaton (johtaa Erkki Kiiski) cd Armon siivin, Kaija Niemeläinen, Lapinlahti ja 10. Jukka Norvannon kirja Iloa armosta, Hillevi Oikarinen, Iisalmi. Lämmin kiitos kaikille osanottajille! 14 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

L ä h d e m u k a a n Virrat 26.2. Matti Korpiaho. Srk-talolla kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Korpiaho. Kurjenkylän kirkossa klo 18 jumalanpalvelus ja saarna, Korpiaho. Lähetyshetki, Korpiaho. Luumäki 26.2. Taavetin srk-keskuksessa klo 10 messu, saarna Kari Eskelinen. Laskiaisrokka, kahvit ja lähetystilaisuus, Eskelinen. Espoo/Tapiola 27.2. Mankkaan srk-kodissa, Mankkaantie 2, klo 14 lähetyspiiri, Matti Korpiaho. Lempäälä 28.2. Puistolinnassa, Himminpolku, klo 15 lähetyspiiri, Kari Eskelinen. Kirkkonummi 5.3. Masalan kirkossa klo 18 israelilainen messu, saarna Kari Eskelinen. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Eskelinen. Joutsa 5.3. Mirja-Liisa Koivisto. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Evankeliumia muslimeille, Koivisto. Kauhava 5.3. Harri Eronen. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Kiinan kirkko kasvaa, Eronen. Lappajärvi 5.3. Srk-talossa klo 19 lähetysilta Kiinan kirkko kasvaa, Harri Eronen. Evijärvi 6.3. Srk-talossa klo 19 lähetysilta Evankeliumia Kiinaan radiolla, Harri Eronen. Halsua 7.3. Srk-talossa klo 19 lähetysilta Evankeliumia Kiinaan radiolla, Harri Eronen. Tammela 11.3. Srk-keskuksessa Tampereen hiippakunnan lähetysseminaari, Matti Korpiaho, Kari Eskelinen. Leppävirta 12.3. Harri Eronen. Näädänmaan kirkossa klo 13 messu, saarna Eronen. Lammi 12.3. Kari Eskelinen. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Eskelinen. Parkano 12.3. Matti Korpiaho. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Evankeliumia Silkkitiellä. Ikaalinen 12.3. Srk-talossa klo 18 lähetysilta Evankeliumia Silkkitiellä, Matti Korpiaho. Riistavesi 12.3. Jakov Mrcela. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Jakov ja Marja-Liisa Mrcela. Kannus 13.3. Eskolan rukoushuoneella klo 18 lähetysilta. Aiheena Mongolian radiotyö, Eila Murphy ja Mongoliasta Erdenetuya Tserev. Luvia 14.3. Srk-keskuksessa klo 18 lähetyspiiri, Martti Poukka. Säkylä 15.3. Kurttiloilla lähetyspiiri klo 18, Martti Poukka. Pomarkku 16.3. Eila Nikkilällä, Vanhatie 7 C 15, klo 18 lähetysilta, Martti Poukka. Ikaalinen 16.3. Srk-talossa klo 13 15 Hanna-piiri, Marjaana Kotilainen. Hämeenkyrö 16.3. Kyröskosken srk-talossa klo 18 naisten ilta, Marjaana Kotilainen. Virolahti 19.3. Kari Eskelinen. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Pelastuksen ääni Israelissa, Eskelinen. Karttula 19.3. Jakov Mrcela. Srk-talossa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Jakov ja Marja-Liisa Mrcela. Nokia 19.3. Martti Poukka. Srk-salissa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Evankeliumia Silkkitiellä, Poukka. Viiala 19.3. Srk-salissa klo 18 lähetysilta Evankeliumia Silkkitiellä, Martti Poukka. Tampere/Kaleva 19.3. Järvensivun srk-kodissa klo 14 lähetyspiiri, Marjaana Kotilainen. Virolahti 19.3. Kirkossa 10 messu, saarna Kari Eskelinen. Srk-salissa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Pelastuksen ääni Israelissa, Eskelinen. Kuopio/Kallavesi 20.3. Tuula Väisäsellä, Toukolantie 4, klo 18.30 seurakuntapiiri, Jakov ja Marja-Liisa Mrcela. Kajaani 22.3. OPKO:n tiloissa klo 18.30 raamattuluento, Pirjo Juntunen. Kuopio 22.3. NNKY:llä, Myllykatu 5, radiopiiri klo 18, Harri Eronen. Tervetuloa tilaisuuksiimme Paikalliset seurakunnat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Helsinki/Mellunkylä 23.4. Rädyillä, Porttikuja 1 C 14, klo 15 lähetystilaisuus, Martti Poukka. Juva 25.3. Klo 10 15 raamattuluentoja, Jakov ja Marja-Liisa Mrcela. Tarkemmin seurakunnan ilmoituksissa. Aura 25.3. Srk-talossa klo 16 naisten iltapäivä, Marjaana Kotilainen. Mikkeli/Tuomiokirkkoseurakunta 26.3. Matti Korpiaho. Srk-salissa kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Korpiaho. Kuopio/Alava 26.3. Kirkossa klo 18 Tuomasmessu, saarna Jakov Mrcela. Hausjärvi 26. 28.3. Ryttylän Lähetysopistolla FU- TURE-päivät, mukana Marjaana Kotilainen. Sotkamo 31.3. 2.4. Vuokatinrannassa naistenpäivät, mukana Pirjo Juntunen. Lappeenranta 1. 2.4. Srk-talossa la 1.4. klo 13.30 raamattutunti Paavali rohkaisijana, Jukka Norvanto. Klo 15 raamattutunti Armolahjat seurakunnan käytössä, Norvanto. Su 2.4. kirkossa messu, saarna Kari Eskelinen. Srk-salissa kirkkokahvit ja klo 13.30 raamattutunti Evankeliumi avautuu Lähi-idässä, Norvanto. Klo15 lähetysjuhla Evankeliumia Silkkitiellä Keski-Aasiasta Intiaan, Eskelinen, Norvanto ja seurakunnan työntekijöitä. LÄHDE 24.2.2006 Kannen kuva: Ilkka Kastepohja Lähde Radiolähetystyön lehti 32. vuosikerta Ilmestynyt aiemmin nimellä Menkää siis Julkaisija: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. Päätoimittaja: Juha Auvinen Toimitussihteeri: leena.punkari@sansa.fi Taitto: Pirkko Valtonen pirkko.valtonen@leipapuu.fi Lehden ja yhdistyksen postiosoite: PL 13, 05801 Hyvinkää vaihde (019) 457 7700 faksi (019) 457 7780 Käyntiosoite: Munckinkatu 67, Hyvinkää Toimisto on auki arkisin (ei la) klo 9 16 Suomen nuorille kaikkien aikojen lähetystapahtuma Suomen Lähetysneuvosto (SLN), Maailmanevankelioimisen Suomen keskus (MESK) ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) järjestävät nuorten lähetyskonferenssin Elämäsi missio 3. 6. elokuuta Ryttylässä. Ohjelmakokonaisuuden työstä lasten parissa kiinnostuneille suunnattu osio on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien naistyön koordinaattorin Marjaana Kotilaisen vastuulla. Kansanlähetyksen Nuorten Kesän yhteydessä pidettävä lähetyskonferenssi on laajapohjaisin Suomessa koskaan järjestetty nuorten lähetystapahtuma. - Elämäsi missio -tapahtuma on historiallinen monella tavalla. Ensimmäistä kertaa lähestulkoon kaikki kristilliset lähetysjärjestöt ja kirkkokunnat ovat mukana järjestämässä tätä tapahtumaa. Lähetyskonferenssi on suunnattu eri kirkko- ja tunnustuskunnista tuleville opiskelijoille ja nuorille aikuisille, sanoo konferenssin suunnittelutyöryhmän vetäjä Juhani Ahola Operaatio Mobilisaatiosta (OM). Elämäsi missio sisältää lähetyshaasteita, kanavia ja työpajoja lähetyksen eri alueilta (esimerkiksi kokonaisvaltainen lähetys, media, islam, aids, lapset, lähetys ja rukous) sekä lähetysbasaarin ja erilaisia extreme-mission haasteita. Tapahtumassa luennoi kolme ulkomaista puhujaa ja iso joukko suomalaisia lähetysvaikuttajia. - Toivon, että olisimme luomassa kiinnostusta ja tuomassa lähetystyötä esille niin, että nuoret voisivat löytää oman paikkansa lähetystyössä joko lähettäjänä tai lähtijänä, Kansanlähetyksen nuorisotyön johtaja Kai Niemelä kertoo. Nuorten lähetyskonferenssin yksi tavoite on, että mahdollisimman moni voisi lähteä itse kokeilemaan, miltä lähetystyö tuntuu. - Viime vuosien kokemus on osoittanut, että kiinnostus lyhytaikaista lähetystyötä kohtaan on nuorten parissa kasvanut, Niemelä toteaa. (SLN/MESK/ Lähde) Ohjelma ja muuta tietoa kotisivuilla: www.lahetyskonffa.fi. Sähköpostiosoite: sansa@sansa.fi WWW-kotisivun osoite: http://www.sansa.fi/ Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Auli Lehto auli.lehto@sansa.fi (019) 457 7744 Tilaushinnat: Kotimaassa ja Pohjoismaissa: Vuositilaus 32 euroa/vuosi Kestotilaus 27 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 17 euroa/ vuosi Pohjoismaiden ulkopuolella: Vuositilaus 42 euroa/vuosi Kestotilaus 37 euroa/vuosi, lentokuljetus Kestotilaus on voimassa vuoden kerrallaan. Ellei peruutusta tehdä ennen tilausjakson päättymistä, tilaus jatkuu vuoden eteenpäin ilman erillistä tilausuudistusta. Tilaus voidaan sanoa irti milloin tahansa. Ilmoitukset: lehden toimitukseen Ilmoitushinta: 1 euro/pmm Lähde ilmestyy: 12 numeroa vuodessa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka on erikoistunut radiolla tapahtuvaan evankeliumin julistukseen. Yhdistyksellä on toimintaa kotimaassa vuosittain noin 200 seurakunnan alueella sekä ulkolähetystyötä Kauko- ja Lähi-idässä, Etelä- ja Keski-Aasiassa sekä Afrikassa ja Euroopassa. Vuosittain yhdistys kustantaa noin 6 000 hengellistä radioohjelmaa lähetyskentillä 40 kielellä. Työn huomattavimmat kohdealueet ovat Kiina, muslimimaat ja Intia. Sanansaattajilla on lähetystyöntekijöitä radiotyössä Ranskassa. Yhdistyksen työntekijöitä on myös Inkerin, Kroatian ja Slovakian kirkkojen työyhteydessä. Kaksi lähettiä tekee radiolähetystyötä asemapaikkanaan Suomi. Pankki: Keski-Uudenmaan Osuuspankki tilinro 506203-232018 Sampo-pankki tilinro 800019-1427899 Painopaikka: Lehtipaino Keski-Uusimaa, Riihimäki, 2006 ISSN 1457-9413 Seuraava numero ilmestyy 24.3.2006. Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 27.2.2006. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 15

T a k a s i v u n j u t t u - Eipähän tarvitse vanhainkodissa jossitella, kun sai selvitettyä ajoissa. Samalla tuli mieletön helpotus, kun ymmärsi Jumalan huolenpidon määrän. Vaikka olisi minkälainen tarve tahansa, niin Jumala ei lähetä, jos näkee, etten tulisi pärjäämään, sovellusasiantuntija Kirsti Mäkinen (56) kuvaa. Näin hänestä tuli lähettäjä, eikä lähtijä. Joskus 80-luvun puolivälissä Kirsti Mäkinen oli ehtinyt olla sen verran kauan töissä, ettei velkaa ollut. Kehittää kielitaitoaan ja matkustella sen verran paljon, ettei maailmalle lähtö tuntunut tyystin vieraalta. Ja kohdata Jumalan riittävän monta vuotta aikaisemmin, että olisi voinut kuvitella Sanaa jakavansa tosin ehkä toisen työn ohessa. Käytyään muun muassa Egyptissä, jossa pääsi vierailemaan parin beduiiniperheen luona, ja Singaporessa, jossa vietti ikimuistoisen iltapäivän kuuden paikallisen nuoren kanssa japanilaisessa puutarhassa, Mäkinen kertoo ruvenneensa miettimään, oliko sillä kaikella jokin tarkoitus. Voimakasta lähetyskutsua ei oikein tuntunut olevan, mutta sitten ilmeni, että Suomen Lähetysseura etsi laboratoriohoitajaa Hosainaan Etiopiaan. Mäkisellä sattui olemaan sopiva koulutus, sillä hän oli valmistunut laboratoriohoitajaksi 1970 ja aloittanut vakinaisessa virassa Kainuun keskussairaalan laboratoriossa. Jyväskylään, jossa alkujaan luki laborantiksi, ja Keski-Suomen keskussairaalan kemian laboratorioon hän oli palannut pari vuotta myöhemmin. Ennen pitkää edessä olivat olleet erikoistumisopinnot ja uraputki: erikoislaboratoriohoitajaksi, apulaisosastonhoitajaksi ja lopulta osastonhoitajaksi. PAIKKANI ON LÄHETTÄJÄN PAIKKA, EI LÄHTIJÄN - Jumala on pitänyt minusta huolta. Se onkin elämässä tärkeintä Jumalan huolenpito. Haluan puhua hengellisistä asioista varovasti, etten sano toisin ja tee toisin. Mutta turvani on kuitenkin Jumalassa, joka kestää ja kantaa, Kirsti Mäkinen sanoo. - Psykologisten testien jälkeen kuitenkin ilmeni, ettei minua suositeltu lähetettäväksi. Etten selviäisi vaikeissa oloissa yksin riittävän hyvin. - SLS:n silloinen kandidaattisihteeri oli ensin kannustanut, että jo tarve lähteä voi tarkoittaa kutsumusta. Sitten hän lohdutti, ettei häntäkään kai olisi lähetetty ulkomaille vaikeisiin oloihin ilman vaimoa, Mäkinen muistelee. - Se opetus tästä kertyi, että jos vähänkin mietit, lähtisitkö, niin kannattaa ottaa selvää. Ellei ole tarkoitettu, että lähdet, niin kyllä tie jollakin tavalla ja jossakin vaiheessa nousee pystyyn, Mäkinen innostaa. On parempi tietää soveltuvuutensa kuin luulotella. Hyvyyden voiman ihmeellisessä suojassa Kirsti Mäkinen kantaa lähetysvastuuta kotimaassa ja sanoo viimeisimmäksi villityksekseen radiolähetystyön. - Tutustuin siihen paremmin pari vuotta sitten Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien Ranskanmatkalla, jonka vetäjinä toimivat Auviset ja isäntinä Ezzinet. Kävimme muun muassa Monte Carlossa Trans World Radion studiossa, jossa entinen menestyvä egyptiläinen arkkitehti esitteli meille innoissaan, mitä kaikkea liittyy kristillisen radio-ohjelman tekemiseen. - Käväisi siinä mielessä, että miksei minusta tullut isona radioinsinööriä! Mutta saanhan minä olla mukana lähetyksen yhteisessä pöydässä Suomesta käsin, rukouksin ja taloudellisesti tukien, Mäkinen kertoo. Eikä todellisuudessa kuulosta yhtään pettyneeltä. - Kerroin kerran kotiseurakunnassani, miten pyrkimyksessäni lähetiksi kävi. Eräs rouva kysyi, ettenkö tunne katkeruutta. Siihen saatoin aidosti vastata, että en. Silti elämä ei aina ole ollut helppoa Suomessakaan. Uupumus, ahdistus ja jopa pelkotilat eivät nimittäin ole yllättävin asia, johon tunnollinen, kunnollinen ja perusteellinen ihminen saattaa elämässään törmätä. - Nukuin huonosti, sain vatsavaivoja, verenpaineeni kohosi... Oli hilkulla, ettei uupumus kehittynyt pahemmaksi kuin lopulta kehittyi. Olen kokenut Jumalan täysihoitoa, joka oli mielenkiintoista, jos rankkaakin. - Olen lukenut Jesajan kirjaa paljon. Mutta vasta viime kesänä silmiini osui esimerkiksi jae (54:14):... olet vapautunut pelosta, ei se enää sinuun pysty. - Mieluisimmat kohtani Raamatussa ja virsikirjassa vaihtelevat, kuten kai monilla. Uutenavuotena Aleksanterin kirkossa jäi sydämeeni soimaan: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt... (VK 600) Entinen on mennyttä, uutta sijaan tullutta Kirsti Mäkinen on alkujaan kotoisin Parkanon naapurikunnasta, pienviljelijäperheen neljästä lapsesta vanhin. - Minua on jo vaunuissa viety seuroihin ja lähetyspiireihin. Niin sanotun uskonratkaisun tein 16- vuotiaana. Kihniöllä oli silloin nuorisotyönohjaajana Terhi Smeds (silloinen Vaajasaari), joka sittemmin on ollut SANSAn lähettinäkin Etelä-Euroopassa. Hän piti kerhoja ja kävimme Kauhavalla Nuorten kesäpäivilläkin. - Rippikoulun kävin Virroilla ja muistan vieläkin, miten vanha rovasti Lauri Ahva sanoi uskosta vanhurskauttamisesta, että Jumala katsoo värillisten silmälasien läpi. - Jos väreistä jatkan, niin lähetystyön olen koko elämäni ajan kokenut jotenkin punaisena lankana. Se on ollut se räsymaton kirkas raita, jonka avulla Jumala on hoitanut. Kirsti lähti kotoa maailmalle 16-vuotiaana, mutta ei Ruotsiin, kuten hänen vanhempansa ja nuoremmat sisaruksensa välillä tekivät. Muutettuaan Jyväskylään hän löysi tiensä kaupunkiseurakunnan nuoriin ja osallistui muun muassa katulähetystyöhön. Raamattu, virsikirja, Sininen laulukirja sekä Hengelliset laulut ja virret kuluivat käsissä. - Hudson Taylorin elämäkerran luimme varmasti kaikki, ja moni siitä porukasta lähtikin vuosien mittaan lähetystyöhön, Mäkinen kertoo. Nimilista, jossa on eri järjestöjen työntekijöitä, on pitkä. Mäkinen kuitenkin palasi Kajaanista Jyväskylään, jossa vuosia kertyi lopulta lähes kolmekymmentä. Laboratoriotoiminnan kehittyessä hänen tehtävänsä monipuolistuivat monenlaisiin testauksiin ja käyttöönottoprojekteihin. Siten hän opiskeli muun muassa ensimmäisen laboratorion tietojärjestelmänsä ja on sillä tiellään, nykyisin sovellusasiantuntijana tamperelaisessa Mylab Oy:ssä. Tampereen-vuosiakin on takana jo seitsemän. Kirsti Mäkinen viittaa jälleen Jesajan ajatukseen: Entinen on mennyt, katso uusi on sijaan tullut... Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan. - -. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Ps. 91:1,2,11,12