LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 195/2012/1 Dnro LSSAVI/530/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2012 ASIA HAKIJA Turkistarhan ympäristölupa, Kruunupyy. Uudensillankettu Oy / Hannu Sillanpää Virsotie 26 62640 SAVONKYLÄ Juvil Oy / Ilpo Herrala Honkakangas 183 62950 PAALIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tarhalla on nykyisin 1 200 siitosnaaraskettua pentuineen ja 22 varjotaloa, joiden yhteispituus on 2 750 metriä. Toimintaa tullaan laajentamaan siten, että lupaa haetaan enintään 2 000 siitosnaarasketulle pentuineen. Uusia varjotaloja tullaan rakentamaan 8 kpl, yhteensä 1 000 metriä. Laajennuksen jälkeen tarhalla on yhteensä 2 000 siitosnaaraskettua pentuineen ja 30 varjotaloa, joiden yhteispituus on 3 750 metriä. Turkistarha sijaitsee Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylässä tilalla Pickvisbacka (RN:o 13:118). Turkistarhan omistaa Ove Forsén, joka on vuokrannut turkistarhan luvanhakijoille. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 55 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 11 b). Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) -kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 30.12.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 25.3.2003 (DNro LSU-2002-Y-1208). Ympäristölupa on myönnetty 1 200 siitosnaarasketulle, joista 680 siitosnaaraskettua voi olla hopeakettuja, tai enintään yhteensä 6 880 ketulle. Tarhalla saa olla enintään 18 varjotaloa, joiden yhteispituus saa olla enintään 2 250 metriä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen 25.3.2003 (DNro LSU- 2002-Y-1208) mukaan hakijan on tullut jättää lupamääräysten tarkistamishakemus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 31.12.2010 mennessä. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylässä noin 5,1 km:n etäisyydellä Teerijärven keskustasta kaakkoon ja noin 35 km:n etäisyydellä Kruunupyyn keskustasta kaakkoon. Tarha-alueen lähiympäristö on metsäaluetta. Noin 840 metrin etäisyydellä tarhasta kaakkoon on myös toinen turkistarha. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 505 metrin etäisyydellä tarha-alueesta luoteeseen. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 730 metrin etäisyydellä turkistarha-alueesta. Turkistarha ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Åsen A, sijaitsee noin 6,3 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta koilliseen. Lähin vedenottamo, Puumala, sijaitsee noin 7,8 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta koilliseen. Käyttövesi turkistarhan toimintaan hankitaan Teerijärven vesi- ja viemärilaitokselta. Turkistarha ei sijaitse Natura2000-verkostoon kuuluvalla alueella, muulla luonnonsuojelualueella tai vesistön välittömässä läheisyydessä. Lähin vesistö, Kaitsjön, sijaitsee lähimmillään noin 760 metrin etäisyydellä turkistarhasta länteen.

3 TURKISTARHAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Turkistarhalla on nykyisin 1 200 siitosnaaraskettua pentuineen. Varjotaloja on 22 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on 2 750 metriä. Tarha-alueen eteläpuolelle rakennetaan uusia varjotaloja 8 kpl, yhteensä 1 000 metriä. Laajennuksen jälkeen tarha-alueella tulee olemaan yhteensä 30 varjotaloa, joiden yhteispituus on 3 750 metriä. Laajennuksen jälkeen tarhalla on 2 000 siitosnaaraskettua pentuineen. Tarha-alueen pinta-ala on noin 6,4 ha. Tarha-alue on aidattu ja ympärysojitettu. Hakemuksen mukaan tarha-alueen maaperä on savea. Varjotalojen välit on salaojitettu. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Varjotaloissa käytettävät häkit ovat 2- ja 3-osaisia. Turkistarhalla on käytössä eläinten ympärivuotinen nippajuotto. Lannan varastointi ja hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta ja olkea. Kuivikekerroksen paksuus on noin 10-15 cm. Lanta poistetaan varjotalojen alta kerran vuodessa syys-lokakuussa huomioiden penikointiajankohtaan liittyvät eläinsuojelumääräykset. Hakijoilla on sopimukset lannan toimittamisesta kokonaisuudessaan sopimusperusteisesti käsiteltäväksi Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle. Sopimukset käsittävät yhteensä 1 000 m 3 :n vuotuisen lantamäärän ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Tarha-alueella on lannan välivarastointia varten lantala (noin 155 m 2 ), jossa on kolmella sivulla noin 2,2 metrin korkuiset seinät. Lantalan pohja on asfalttia ja reunat betonia. Virtsan, valumavesien ja jätevesien käsittely sekä hyödyntäminen Nykyisistä varjotaloista nro:t 1-10 (1 250 m) ovat maavaraisia. Näiden varjotalojen valumavesiä ei tällä hetkellä käsitellä. Tarha-alueen pohjoisosaan tullaan rakentamaan suodatinkenttä, johon maavaraisten varjotalojen valumavedet johdetaan käsiteltäväksi. Suodatinkentän pinta-ala on noin 75 m 2. Varjotaloissa nro 11 22 (1 500 m) on vesitiiviit lanta-alustat. Rakennettavat varjotalot nro 23 30 (1 000 m) varustetaan samoin vesitiiviillä lantaalustoilla. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta suotautuva virtsa johdetaan vesitiiviiseen ja katettuun umpisäiliöön (n. 24 m 3 ). Umpisäiliöön kertyvät nesteet/virtsa levitetään kesäaikana pelloille.

Jätteet 4 Rehusiilot, 2 kpl, ovat ulkona betonilaatalla. Siiloilla ei ole katosta. Rehusiilojen pesuvedet kierrätetään pääosin rehuun. Mahdollinen jätevesi johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön (n. 1 m 3 ). Umpisäiliön tyhjentää maanviljelijä, joka vie nesteet pellolle lannoitteeksi. Rehujäämät viedään lannan mukana Lantalinkille. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kahden saostuskaivon kautta ojaan. Syntyvät jätevesimäärät ovat pieniä ja saostuskaivoja on tarvinnut tyhjentää vain joka toinen vuosi. Turkistarhalla tapahtuu ainoastaan eläinten lopetus, joten tarhalla ei synny nahkontajätteitä. Nahkontakauden ulkopuolella kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastimessa, mistä ne toimitetaan rehukeskukseen. Itsestään kuolleita eläimiä tulee hakemuksen mukaan noin 80 kg/vuosi. Joitakin itsestään kuolleita eläimiä hakija on laittanut umpinaiseen kaivoon maatumaan, mistä jäännökset on toimitettu Honkajoelle. Muut toiminnassa syntyvät jätteet, kuten metalliromu ja ongelmajätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3 000 litraa. Säiliö on varustettu katoksella ja lukituksella. Säiliö on betonilaatan päällä. Säiliöllä ei ole suoja-allasta tai muita varolaitteita. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarhan toiminnasta aiheutuu normaalia työmatka-autoilun henkilöautoliikennettä. Lisäksi tarha-alueella käy rehuauto tammi-maaliskuussa kolme kertaa viikossa, muulloin joka päivä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uudet varjotalot on toteutettu ja rakennettavat tullaan toteuttamaan MMM RMO C-4 määräysten mukaisesti. Varjotaloissa on pidennetyt räystäät ja korotetut lantapenkereet. Lanta-alustoilla käytetään kuivikkeita. Tarha-alueen maavaraisten varjotalojen valumavedet tullaan käsittelemään ympäristökuormituksen ehkäisemiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 21.1.2011, 22.7.2011, 2.9.2011, 19.9.2012, 5.11.2012 ja 7.12.2012.

5 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kruunupyyn kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 28.9. 28.10.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kruunupyyn kunnantalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Kruunupyyn kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lausunnot 1. Kruunupyyn kunnanhallitus (31.10.2011, 249) Kruunupyyn kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä siten, että ympäristölautakunnan vaatimukset huomioidaan. 2. Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta (ympäristönsuojeluviranomainen, 25.10.2011, 60) Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojelusihteeri on käynyt tarhalla yhdessä ELY-keskuksen edustajan kanssa 4.10.2011. Todettiin, että tarhan toiminta on vuokrattu kahdelle yrittäjälle, Juvil Oy/Ilpo Herrala ja Uudensillankettu Oy/Hannu Sillanpää. Alueella ei ole rakennettu valumavesien suodatuskenttää, vaikka se on määrätty rakennettavaksi jo vuonna 2003 myönnetyssä ympäristöluvassa. Ympäristöluvan edellyttämää näytteenottoa ei siis myöskään ole suoritettu. Tarkastushetkellä varjotalojen alla olevaa lantaa ei vielä ollut poistettu. Lantalaatalla varastoitiin rakennustarvikkeita ja pesälaatikoita. Pieniä määriä lantaa varastoitiin maavaraisessa kasassa ja peräkärryssä. Yleisesti ottaen tarha-alue oli asianmukaisesti hoidettu. Turkistarhan toiminnasta on jätetty ympäristönsuojelusihteerille suullisia huomautuksia. Tarha-alueelta kulkeutuu hajuhaittaa lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin, vaikka etäisyys niihin on pitkä. Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Etäisyys turkistarhalta lähimpään häiriintyvään kohteeseen on suositusten mukaisesti tarpeeksi pitkä. Aiemmasta toiminnasta on kuitenkin aiheutunut lähimmille naapureille hajuhaittaa, minkä vuoksi ympäristöluvassa on esitettävä riittävät määräykset haju- ja muiden haittojen vähentämiseksi tulevaisuudessa. Toiminta ja erityisesti lannankäsittely on hoidettava huolellisesti. Lanta on poistettava lanta-alustoilta tarpeeksi usein, kuitenkin vähintään kerran

6 vuodessa. Välivarastoitava lanta on varastoitava lantalaatalla ja se on peitettävä turpeella hajuhaittojen ja kärpästen lisääntymisen ehkäisemiseksi. Päivitetty sopimus lannan toimittamisesta Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle on esitettävä. Sopimuksen on katettava turkistarhan toiminnassa vuosittain syntyvä lantamäärä. Vaihtoehtoisesti hakijan on muutoin esitettävä, minne lanta toimitetaan käsiteltäväksi. Luvassa on uudelleen asetettava määräys hiekkasuodattimen rakentamisesta turkistarhan valumavesien käsittelyä varten. Hiekkasuodattimen on oltava valmis viimeistään keväällä 2012. Hiekkasuodattimen toimintaa on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa otettavilla näytteillä. Näytteenotto on aloitettava mahdollisimman pian, viimeistään syksyllä 2012. Luvan saaja on velvoitettava pitämään toiminnastaan kirjaa ja toimittamaan toiminnan vuosiraportti vuosittain valvontaviranomaiselle. Turkistarhan toimintaa harjoittavien osapuolten vastuunjaon tulee olla selvillä. Lupaa haetaan Ove Forsénin nimellä, vaikka toimintaa harjoittaa kaksi ulkopuolista yritystä. Tietojen mukaan Ove Forsén on töissä turkistarhalla palkattuna työntekijänä. On selvitettävä, onko juridisesti oikein myöntää lupa Ove Forsénille, jos hän ei ole toiminnanharjoittaja. Hakemukseen liitetystä vuokrasopimuksesta ei vastuunjako käy ilmi. Toimintaa voidaan harjoittaa siten, ettei siitä aiheudu sellaista ympäristönsuojelulain 42 tarkoitettua haittaa tai pilaantumista, kun lupakäsittelyssä otetaan huomioon edellä esitetyt asiat ja kun toimintaa harjoitetaan lupamääräyksissä edellytetyllä tavalla. 3. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä (18.10.2011) Lanta tulee poistaa kaikkien varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivat ja kantavat. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran myös lannanpoistojen välillä. Lantalassa oleva lanta tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tarha-alueen ulkopuolelta tulevien puhtaiden vesien sekoittuminen valumavesiin on estettävä tarkoituksenmukaisella ympärysojituksella. Turkistarhan valumavedet käsitellään hiekkasuodattimella. Suodattimesta tulee ottaa vesinäytteitä sekä tulevasta että lähtevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Näytteistä tulee analysoida kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja BOD 7ATU. Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Hiekkasuodattimen kokonaisfosforin puhdistustuloksen tavoitearvona tulee olla 2 mg/l. Näytteenotto ja analysointi tulee teettää julkisen valvonnan alaisella tutkimuslaitoksella. Näytteitä otetaan, kunnes

7 valvontaviranomainen toisin määrää. Tulokset tulee lähettää valvontaviranomaiselle vuosittain. Laajennuksen jälkeen tarhalla on yhteensä 30 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 3 750 m. Eläinpaikkoja tarhalla on hakemuksen mukaan 11 400. Laskennallisesti (pentutuloksella 6) turkistarhaan sopii 1 629 siitosnaaraskettua pentuineen. ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Hakemuksen johdosta jätetyt muistutukset AA ja BB toteavat muistutuksessaan 24.10.2011, että toiminnasta aiheutuu jo nykyisessä laajuudessaan hajuhaittaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeitse 31.10.2011, 18.11.2011 ja 15.11.2012 varattu mahdollisuus jättää vastine hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija (psta Ilpo Herrala) on puhelimitse 20.11.2012 antamassaan vastineessa todennut, että valumavesien hiekkasuodatin voidaan penikointiaikaiset eläinsuojelumääräykset huomioon ottaen rakentaa 31.8.2013 mennessä. Hakijalla ei ole muuta huomautettavaa annetuista lausunnoista tai muistutuksesta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Uudensillankettu Oy:lle ja Juvil Oy:lle ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylässä tilalla Pickvisbacka (RN:o 13:118), tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 7.1.2011, täydennetty 20.7.2011, nro 1/11-1) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 2 000 siitosnaarasketulle pentuineen kuitenkin siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 11 508 kettua. Varjotaloja saa olla 30 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 750 metriä. LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli uusiin rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voi-

8 daan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustojen tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Rakennettavat ja mahdollisesti peruskorjattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliötilavuutta tulee olla vähintään 25 m 3. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Rakennettavat varjotalot tulee varustaa ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Myös nykyisten varjotalojen tulee olla varustettu ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja vähintään kerran myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Vesitiiviiden lanta-alustojen umpisäiliöt on tyhjennettävä asianmukaisesti riittävin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 3. Lannan ja virtsan varastointi ja hyödyntäminen Lanta on välivarastoitava noin 155 m 2 :n (noin 496 m 3 :n) kokoisessa vesitiiviistä materiaalista rakennetussa lantalassa, mikäli lantaa ei toimiteta suoraan ympäristöluvalliseen laitokseen. Välivarastoitava lanta on peitettävä riittävällä turvekerroksella. Tarvittaessa valumia ympäristöön tulee estää imeyttämällä lantalaan kertyvät nesteet esimerkiksi turpeeseen. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa, ja samalla tulee tarkastaa lantalan rakenne ja kunto. Toiminnassa muodostuva lanta on toimitettava kokonaisuudessaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä (hakemuksen mukaisesti Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle). Lantasopimuksen tulee käsittää vähintään 1 000 m 3 :n vuotuinen lantamäärä.

9 Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävä virtsa on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa/virtsaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa/virtsaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 4. Valumavesien käsittely Koko turkistarha-alueen tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Varjotalojen välien tulee olla salaojitettu ja salaojituksen toimivuutta tulee ylläpitää siten, ettei varjotalojen väliin muodostu seisovaa vettä. Varjotalojen nro 11 30 välien salaojien vedet tulee johtaa ympärysojaan. Varjotalojen nro 1-10 alueella muodostuvat valumavedet tulee hakemuksen mukaisesti johtaa käsiteltäväksi tarha-alueen pohjoisosaan rakennettavaan maasuodattimeen. Valumavesien kulkeutuminen maasuodattimen saostussäiliöön tulee varmistaa varjotaloalueen asianmukaisella ja riittävällä salaojituksella. Maasuodatin on rakennettava ja otettava käyttöön hakemukseen liitettyjen rakennepiirrosten mukaisesti viimeistään 31.8.2013, mutta kuitenkin ennen rakennettavan turkistarha-alueen laajennusosan käyttöönottoa. Maasuodattimen pinta-alan tulee olla vähintään 75 m 2. Turkistarhaalueen valumavesiä tulee tarkkailla lupamääräyksen 8 mukaisesti. Maasuodattimen massat on vaihdettava kolmen vuoden välein puhdistustehon ylläpitämiseksi. Maasuodattimen massojen vaihtoväli voi olla pidempi, mikäli vesinäytetulosten perusteella voidaan todeta suodattimen toimivan hyvin. Saostussäiliö on tyhjennettävä kiintoaineksesta tarvittavin väliajoin. Kiintoaines ja poistettavat maasuodattimen massat on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä niitä. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilojen tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet tulee johtaa riittävän kokoiseen vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön siltä osin, kun pesuvesiä ei kierrätetä takaisin rehuun. Umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä siten, kuin asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (209/2011)

10 säädetään, esim. johtamalla ne hakemuksen mukaisesti erilliseen katettuun umpisäiliöön. Jätevedet voidaan myös käsitellä muulla kunnan hyväksymällä tavalla. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 6. Jätehuollon järjestäminen Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai ettei jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia huononneta. Toiminnassa syntyvä jäte ja jätevesi tulee luovuttaa ainoastaan sellaisen yrityksen kuljetettavaksi, jolla on asianmukainen jätteen ammattimaista kuljettamista koskeva hyväksyntä tai vastaava päätös. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Eläinten ruhot ja muu mahdollinen nahkontajäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista, esimerkiksi betonista, rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä, vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita mahdollisia nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Mikäli tarha-alueella jatkossa syntyy kaavintarasvaa ja rasvaista kaavintapurua tulee ne varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa tai säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Kaavintarasva ja rasvai-

11 nen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. Nahoituskauden ulkopuolella itsestään kuolleille eläimille tulee turkistarhalla olla asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Itsestään kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Itsestään kuolleet eläimet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan niitä. 7. Polttonesteiden varastointi Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Toimenpiteiden tulee olla tehtynä 30.11.2013 mennessä. Lisäksi polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantalan, umpisäiliöiden, ruhovaraston, rehusiilojen ja juomalaitteiston sekä polttonestesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Maasuodattimen toiminnan tarkkailu Valumavesien käsittelyjärjestelmän puhdistustehoa on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväisin ja syksyisin) otettavin vesinäyttein. Vesinäytteet on otettava maasuodattimelle tulevasta vedestä ja suodattimelta lähtevästä vedestä. Tulevan veden näytteet tulee ottaa saostussäiliöstä/jakokaivosta ja lähtevän veden näytteet tulee ottaa maasuodattimen jälkeisestä kokoomakaivosta. Vesinäytteistä tulee määritellä ph, kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Tulosten perusteella lasketaan käsittelyn puhdistusteho. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muut-

12 taa näytteenottokertojen määrää, näytteenoton ajankohtia ja analysoitavia parametrejä. Turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuus saa olla vuosikeskiarvona enintään 2,0 mg kok P/l. Mikäli valumavesien käsittelyn raja-arvoa ei vuosikeskiarvona saavuteta, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä valumavesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään 3 kuukauden kuluttua siitä, kun veden käsittelyn raja-arvon muu kuin ilmeisen tilapäinen ylitys on todettu. Valumavesien tarkkailutulokset on sisällytettävä vuosittaiseen valvontaviranomaiselle toimitettavaan raportointiin. Valumavesien tarkkailutulokset on lisäksi toimitettava tiedoksi Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupaviranomainen voi myöhemmin täsmentää tätä lupamääräystä, jos se on tarpeen valumavesien käsittelyn tehostamiseksi. Kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä tarhan pentutulos lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan/virtsan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat tarha-alueen valumavesien tarkkailutulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).

13 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava tai varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönotto ja käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle valumavesien käsittelyjärjestelmän ja uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava si-

14 ten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta tarhaalueesta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristölupa on myönnetty enintään 2 000 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 11 508 kettua. Varjotaloja saa olla 30 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 750 metriä. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettuvarjotalojen yhteispituus, niihin laskennallisesti mahtuvien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (6 pentua/siitosnaaraskettu) sekä häkkien tilavaatimukset. Toiminnassa

15 tulee huomioida lisäksi eläinsuojelulainsäädännön mukaiset tilavaatimukset. Luparatkaisussa on otettu huomioon 1.5.2012 voimaan tulleen uuden jätelain (646/2011) 149, jonka mukaan lain voimaan tullessa vireillä olleet ympäristölupahakemukset käsitellään jätelain (646/2011) voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteistä 1.5.2012 annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012) kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Näiltä osin on sovellettu uusia säännöksiä. Ratkaisuosassa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte, joka tulee jatkossa vakiintumaan käytössä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1. Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pinta- tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. Lupamääräykset 2 ja 3. Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää asianmukaisesti ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen valumien estämiseksi ympäristöön. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa laskennallisesti noin 1 000 m 3 vuodessa. Lanta on määrätty toimitettavaksi hakemuksen mukaisesti kokonaisuudessaan käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen (Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle). Lannan välivarastointiin käytettävän lantalan rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lantaa ei saa varastoida muualla, kuin tarkoitukseen rakennetussa lantalassa. Välivarastoitava lanta on peitettävä riittävällä turvekerroksella haju- ja kärpäshaittojen ehkäisemiseksi. Lantalaan kertyvät nesteet tulee tarvittaessa imeyttää turpeeseen valumien estämiseksi

16 ympäristöön. Kun sopimusperusteinen lannan toimittaminen ympäristöluvalliseen laitokseen otetaan huomioon, lannan välivarastointilantalan tilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä. Lannan ja virtsan kuormauksen ja kuljetuksen eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Tästä johtuen asiasta on katsottu tarpeelliseksi antaa määräyksiä. Lupamääräys 4. Sekä olemassa olevan että rakennettavan uuden tarha-alueen tulee olla ympärysojitettu sekä varjotalojen välien salaojitettu vesistöön ja pohjavesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Käsiteltäessä maavaraisten varjotalojen (nro 1-10) valumavedet erillisessä maasuodattimessa vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti fosforin osalta. Tehokas valumavesien käsittely vaatii suunnittelua ja oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueen valumavesistä saadaan hallitusti johdettua käsiteltäväksi valumavesien käsittelyjärjestelmään. Lupamääräys 5. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti, esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen katettuun umpisäiliöön, tai muulla kunnan hyväksymällä tavalla. Umpisäiliöstä jätevedet ja lietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä ja lietteitä. Lupamääräys 6. Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Lupamääräys 7. Polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.

17 Lupamääräys 8. Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarha-alueen valumavesien tarkkailu on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lupamääräys 9. Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Lupamääräys 10. Turkistarhalle rakennettavia uusia varjotaloja ja valumavesien käsittelyjärjestelmää koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on huomioinut Kruunupyyn ympäristölautakunnan ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset lannan käsittelystä, välivarastoinnista ja hyödyntämisestä lupamääräyksissä 2 ja 3. Samoissa lupamääräyksissä on annettu määräyksiä toiminnasta aiheutuvan hajuhaitan ehkäisemiseksi. Vaatimukset maavaraisten varjotalojen (nro 1-10) valumavesien käsittelystä maasuodattimessa sekä tarha-alueen ympärysojituksesta on huomioitu lupamääräyksessä 4. Vaatimus maasuodattimen toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan muusta raportoinnista on otettu huomioon lupamääräyksessä 8.

18 Lupa on myönnetty aluehallintovirastolle 5.11.2012 toimitetun hakemuksen täydennyksen mukaisesti turkistarha-alueen vuokraajille ja toiminnanharjoittajille Uudensillankettu Oy:lle ja Juvil Oy:lle. Ratkaisussa on huomioitu turkistarhalle laskennallisesti mahtuva enimmäiseläinmäärä. AA:n ja BB:n muistutus toiminnasta aiheutuvasta hajuhaitasta on huomioitu lupamääräyksissä 2 ja 3. Turkistarhaustoiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää poistamalla lanta varjotalojen alta riittävän usein sekä käyttämällä lanta-alustoilla riittävästi kuivikkeita. Lisäksi on annettu määräys välivarastoitavan lannan peittämisestä riittävällä turvekerroksella hajuhaitan ehkäisemiseksi. Muistuttajien asuinkiinteistön etäisyys kyseessä olevasta turkistarhasta on noin 505 metriä. Turkistarhan ja asuinrakennuksen välissä on metsäaluetta. Tuleva laajennus sijoittuu muistuttajien asuinkiinteistöstä poispäin, noin 640 metrin etäisyydelle muistuttajien asuinrakennuksesta. Aluehallintovirasto on ratkaisussaan katsonut myös, että suojaetäisyydet muistuttajien asuinkiinteistöön ovat riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta haittaa tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta ja haitatonta. Edellä mainitun sekä päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 28.2.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi valumavesien puhdistustulokset vähintään vuosilta 2018 2022, toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito sekä

19 suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 25.3.2003 antaman lupapäätöksen (Dnro LSU-2002-Y-1208). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana, ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. (YSL 100 ) Ympäristönsuojelulaki 3, 6-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 81, 96 97 ja 103 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19 ja 51 Jätelaki (646/2011) 148 ja 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 24 ja 37 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)

20 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480. Asian käsittelyn vaatima työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, joten maksu peritään taulukon mukaisena. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kruunupyyn kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Kruunupyyn kunnanhallitus Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.

21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Sijaintikartta 3. Asemapiirros 4. Hiekkasuodattimen rakennepiirros 5. Lista muistutuksen jättäneistä (ei verkkoversiossa) Maarit Vuorela Jenni Huttula Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jenni Huttula.

22 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.1.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.