SIPOON KUNTA TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS

Vastaanottaja Sipoon kunta Asiakirjatyyppi Tulosraportti Päivämäärä 1.12.2014 Viite 1510011496 002 SIPOON KUNTA TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS Kannen kuva: Sedimentin pintakerrosta Taasjärven syvänteessä elokuussa 2014

TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS Tarkastus 1.12.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Ari Hanski Sanna Sopanen Sipoon Taasjärven sedimentin laatu Viite 1510011496 002 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 www.ramboll.fi

TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3. TULOKSET 2 3.1 Veden laatu 2 3.2 Sedimentin laatu ja vertailu muualta saatuihin tuloksiin 3 3.2.1 Sedimentin alkuaineet 4 3.2.2 Fosforin fraktiointi 5 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 6 5. VIITTEET 6 LIITTEET Liite 1 Vesinäytteiden tutkimustodistus Liite 2 Sedimenttinäytteen tutkimustodistus Liite 3 Sedimenttiprofiilin raekokoanalyysin tutkimustodistus Liite 4 Fosforifraktioinnin tutkimustodistus

TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS 1 1. JOHDANTO Sipoon kunta on aiemmin tilannut Ramboll Finland Oy:ltä matalan ja rehevän Taasjärven perustilan selvityksen ja kunnostusvaihtoehtojen tarkastelun (Ramboll 2014). Työn tavoitteena oli koota järveä koskeva perustieto ja arvioida järveen kohdistuvaa ulkoista ja sisäistä kuormitusta sekä tulosten pohjalta tarkastella altaaseen soveltuvia kunnostusvaihtoehtoja. Raportin suosituksissa erityisesti ulkoisen kuormituksen vähentäminen nähtiin tärkeäksi. Kuitenkin laskennallisen tarkastelun perusteella arvioitiin, että sisäinen kuormitus olisi keskeisin järven rehevyyttä ylläpitävä tekijä. Tämä vuoksi sedimentin laatua ja sisäisen kuormituksen mekanismeja esitettiin tutkittavaksi tarkemmin. Kunnan ympäristönsuojeluyksikkö tilasi esitetyn mukaisen sedimentin koostumuksen selvityksen 17.3.2014 tekemällään viranhaltijapäätöksellä. Tässä raportissa esitetään elokuussa 2014 Taasjärvestä otetun sedimenttinäytteen analyysitulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Näytteenottopäivänä järvellä esiintyi paikoin runsaasti vesiruttokasvustoa. Vastaavia havaintoja järvellä on tehty viime vuosina. Olosuhteet lajin esiintymiselle olivat otolliset, sillä pitkään hellejakson aikana ravinteikkaassa vedessä pintaveden lämpötila oli noussut korkeaksi (22,3 C). Eräänä keskeisenä tavoitteena oli tutkia pohjalla olevan fosforin sitoutumisen astetta sedimenttiin. Tällä taas on yleisesti keskeinen merkitys järvessä tapahtuvan sisäisen kuormituksen suuruuteen ja järven rehevyystasoon. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Taasjärven syvimmästä kohdasta (4,8 m; kuva 1) otettiin edustava sedimenttiprofiili ns. viipaloivalla Limnos-pohjanäytteenottimella. Profiilin laatu (eri sedimenttijakeiden kerrospaksuudet, mahdollisten kaasukuplien ja/tai sulfaattiraitojen esiintyminen, haju) kuvattiin sanallisesti. Lisäksi näyte valokuvattiin. Profiilinäyte jaettiin seuraaviin kerrospaksuuksiin: 0-3 cm 3-6 cm 6-9 cm 9-12 cm Osanäytteistä tutkittiin: kuiva-aine hehkutushäviö kokonaishiili ja orgaaninen hiili fosfori rauta alumiini Lisäksi sedimentin pintakerroksen (0-3 cm) sisältämälle fosforille tehtiin fraktiointi, jossa tutkittiin pohjalta helposti (alumiiniin ja rautaan sitoutunut fosfori) ja vaikeasti liukenevien (kalsiumiin sitoutunut fosfori) fosforijakeiden osuuksia. Kokonaisfosforin ja eri fraktioiden erotuksesta saadaan jäännösfosfori (ns. residuaalifosfori). Tämä fosforijae edustaa vaikealiukoista, lähinnä orgaaniseen ainekseen sitoutunutta fosforia. Tällä tiedolla on merkitystä pohdittaessa fosforin vapautumista sedimenttipartikkeleista vähähappisissa tai hapettomissa olosuhteissa. Raekokoanalyysillä (0-12 cm) selvitettiin sedimentin maalaji. Samanaikaisesti sedimenttinäytteenoton kanssa näytepaikalta otettiin myös vesinäytteet metri pinnasta ja metri pohjan yläpuolelta. Lisäksi kenttämittarilla määritettiin vesimassan happiprofiili puolen metrin välein pinnasta pohjaan. Vesinäytteiden tulokset osaltaan auttavat sedimenttianalyysien tuloksista tehtävien johtopäätösten tekoa.

TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS 2 Kuva 1. Sedimenttiprofiilin näytteenottopaikka elokuussa 2014 Taasjärven syvimmästä kohdasta. 3. TULOKSET Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että elokuun 2014 alkupuoli oli poikkeuksellisen lämmin. Yleisesti oli helteistä ja lämpötila kohosi paikoin yli 30 asteen. Tällä on ollut vaikutusta Taasjärven loppukesän lämpöoloihin, perustuotannon määrään ja hapen kulumiseen etenkin pohjan läheisestä vedestä. Rehevyyden voimistumista indikoivat suuri klorofylli-a:n pitoisuus (21 µg/l) ja vesipatsaan korkea keskimääräinen fosforipitoisuus (46 µg P/l). 3.1 Veden laatu Vesinäytteiden tutkimustodistus esitetään liitteessä 1. Seuraavassa esitetään lyhyesti loppukesällä Taasjärven syvännepisteen (4,8 m) vedessä vallinneet happiolosuhteet ja muu veden laatu. Vesi oli varsin tasalämpöistä (22 C) suurimmassa osassa vesimassaa. Alimmassa, alle metri pohjasta olevassa kerroksessa, lämpötila oli noin kaksi astetta viileämpää (19 C). Happi Happipitoisuus loppukesällä Taasjärven syvännepisteellä oli pinnasta noin 3 m syvyyteen asti välttävää tasoa (kyllästysaste noin 50 %). Syvemmällä, pohjan läheisessä vesikerroksessa, hapenkulutus kasvoi voimakkaasti. Täällä hapen kyllästysaste oli enää alle 20 %. Pohjalla happi oli käytännössä kulunut loppuun (4 m - kyllästysaste 2 %). Ravinteet Kokonaistypen pitoisuus (700 µg/l) pintavedessä oli samaa tasoa kuin järvessä keskimäärin (Ramboll 2014, taulukko 2). Sen sijaan nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja ammoniumtypen pitoisuus oli alle keskiarvopitoisuuden. Tämä viittaisi kyseisten typpijakeiden olleen pääosin levien käytössä. Kokonaisfosforipitoisuus (44 µg/l) ja klorofylli-a pitoisuus (21 µg/l) olivat suurempia kuin järven keskiarvotulokset (25 µg P/l ja 14,2 µg/l). Nämä arvot voivat viitata toisaalta sisäisen kuormituksen vaikutukseen ja toisaalta osoittavat runsasta levätuotantoa. Fosfaattifosforin pitoisuus (3,7 µg/l) pintavedessä oli pieni.

TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS 3 Metallit Rauta- ja mangaanipitoisuudet pohjan läheisessä vedessä olivat moninkertaiset pintaveden arvoihin verrattuna (liite 1). Huonossa happitilanteessa kyseisiä metalleja on voinut liueta yläpuoliseen vesikerrokseen. Samalla veteen on vapautunut liuennutta fosforia ns. sisäisenä kuormituksena. 3.2 Sedimentin laatu ja vertailu muualta saatuihin tuloksiin Sedimenttinäytteen tutkimustodistus esitetään liitteessä 2 ja raekokoanalyysin tulokset liitteessä 3. Raekokoanalyysin tulosten mukaan saviaineksen osuus pintasedimentissä on noin 26 %, hienoainespitoisuus korkea, noin 91 % ja maalajin luokka savinen siltti (sasi). Limnospohjanäytteenottimella havaintopaikalta saatiin noin 20 cm paksuinen sedimenttiprofiili. Profiilissa alinna oli tervettä, vaaleanruskeaa sedimenttiä, mutta pintakerroksessa esiintyi tummempi, sulfidiväritteinen kerros (kuvat 2 ja 3). Tämä viittaisi siihen, että tuohon aikaan, kun väritys profiilissa on muuttunut, pohjanläheisissä happiolosuhteissa on alkanut esiintyä häiriöitä. Kuitenkaan erityistä hajua, joka viittaisi rikkiyhdisteisiin, näytteessä ei elokuussa 2014 todettu. Kuva 2. Taasjärven syvännepaikan sedimenttiprofiili elokuussa 2014. Molemmissa kuvissa näkyy vaaleanruskea paksumpi kerros ja pinnan läheinen tummempi kerros.

TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS 4 Kuva 3. Elokuussa 2014 Taasjärven syvännepaikalta otetun sedimenttiprofiilin pintaosa. Vesipitoinen, löyhä pintakerros on kuvassa tummaa, paikoin mustaa. Taulukossa 2 esitetään sedimenttiprofiilista tehdyt analyysitulokset kerrossyvyyksittäin. Veden ja sedimentin rajapinnassa oli fosforia 1,6 g/kg kuiva-ainetta (ka), joka on tyypillinen pitoisuus rehevälle järvelle, ei kuitenkaan erityisen suuri. Fosforipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin todettiin vuoden 2013 elokuussa rehevässä ja matalassa (keskisyvyys 2,5 m) Tuusulan Rusutjärvessä. Täällä vastaava arvo eri osissa järveä vaihteli välillä 0,9-1,8 g P/kg ka (Ramboll 2013). Esimerkiksi rehevässä ja matalassa (keskisyvyys 1,3 m) Oulun Pyykösjärvessä kokonaisfosforipitoisuuden todettiin vaihtelevan pintanäytteissä (0-2 cm) välillä 2,7-3,1 g/kg ka (Martinmäki ym. 2013). Taulukko 1. laskettuna. Sedimentin laatu Taasjärven näyteasemalla elokuussa 2014 kuiva-ainetta (ka) kohti Tutkimuspiste (kuva 1). Näytesyvyys cm Kuivaaine m-% Hehkutushäviö % ka C g/kg TOC g/kg Al g/kg P g/kg Fe g/kg Syvännepiste 0-3 7,4 38 197 190 22 1,6 31 3-6 8,4 36 194 190 22 1,3 29 6-9 9,1 35 191 200 30 1,3 31 9-12 8,8 35 191 200 30 1,2 32 3.2.1 Sedimentin alkuaineet Taulukossa 2 on vertailtu Taasjärven ja Rusutjärven pintasedimenttien koostumusta orgaanisen hiilen (TOC), raudan ja alumiinin suhteen. Nämä ovat keskeisiä alkuaineita, joihin pohjalla oleva fosfori yleensä sitoutuu. Taulukko 2. Taasjärven sedimenttiprofiilissa esiintyneen kokonaishiilen, raudan ja alumiinin pitoisuuksien vertailu rehevän Rusutjärven (Tuusula) analysoidun sedimenttiprofiilin (0-12 cm) tuloksiin kesältä 2013 eri osista järveä. Parametri Yksikkö Taasjärvi Rusutjärvi (lähde: Ramboll 2013) Kokonaishiili (TOC) g/kg ka* 190-200 (19 20 % kuiva-aineesta) 89 120 (9 12 % kuivaaineesta) Rauta (Fe) g/kg ka 29-32 33 51 Alumiini (Al) g/kg ka 22-30 17 35 *kuiva-ainetta kohti

TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS 5 Sedimentin ylimmässä, muutaman senttimetrin paksuisessa pintakerroksessa kokonaishiilen määrä Taasjärvessä on suurempi kuin Rusutjärvessä. Sen sijaan rauta- ja alumiinipitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa tai pienempiä (rauta). Aiemmin mainitussa Pyykösjärvessä vastaavat pitoisuudet syvännealueen pintasedimentissä olivat toukokuussa 2012: 243 g TOC/kg ka, 171 g Fe/kg ka ja 9,1 g Al/kg kuiva-ainetta. Kuten tulokset osoittavat, tarkasteltavien alkuaineiden pitoisuudet pintasedimentissä voivat vaihdella suuresti eri järvien välillä. Taulukossa 3 esitettyjen alkuaineiden massasuhdelukujen (rauta-fosfori tai hiili-fosfori) perusteella voidaan arvioida fosforin sitoutumisen astetta sedimentissä. Jensenin ym. (1992) mukaan rautaa pohjalla on riittävästi fosforin sitomiseen, jos raudan ja fosforin massojen suhdeluku on yli 15. Toinen lähestymistapa on verrata hiilen ja fosforin välistä massasuhdelukua. Jos hiilen ja fosforin välinen massasuhdeluku on alle 58:1, tutkimuksissa on havaittu, että fosfaattia vapautuu pohjalta. Tällöin sedimentissä on fosforia suhteessa hiilimäärään enemmän kuin bakteerit ja mikrobit pystyvät kasvuunsa käyttämään ja fosforia voi vapautua (Bell ja Ahlgren 1987). Taulukko 3. Eri alkuaineiden massasuhdelukujen raja-arvoja pintasedimentissä. Alkuaineet Raja-arvo Merkitys Lähde Fe/P >15 Rautaa on riittävästi sitomaan fosforia Jensenin ym. 1992 C:P < 58:1 Fosforia voi liueta Bell ja Ahlgren 1987 Taulukossa 4 on esitetty Taasjärven sedimentistä määritettyjen vastaavien alkuaineiden massasuhdeluvut (rauta-fosfori; hiili-fosfori) elokuun 2014 sedimenttinäytteen analyysitulosten perusteella. Suhdeluvut viittaavat siihen, että hapellisessa ympäristössä ylimmässä pintasedimentissä rautaa ja hiiltä olisi riittävästi sitomaan pohjalla olevaa fosforia. Epävarmuutta aiheutuu siitä, että arvio perustuu vain yhden kertanäytteen avulla saatuun tulokseen. Taulukko 4. Taasjärven pintasedimentin (0-3 cm) massasuhdelukuja (vrt. taulukko 4). Alkuaineet Massasuhde Arvio fosforin käyttäytymisestä/kuormituksen alkuperästä Fe/P 19 Fosfori sitoutuu pääosin rautaan hapellisissa oloissa C:P 123 Fosforia ei suotuisissa olosuhteissa pitäisi liueta sedimentistä 3.2.2 Fosforin fraktiointi Liitteenä 4 esitetään tutkimustodistus eri fosforijakeiden esiintymisestä sedimentin pintakerroksessa (0-3 cm). Pintasedimentissä fosforia oli 1,6 1,7 g/kg ka. Tämä on melko tyypillinen pitoisuus rehevissä järvissä. Rusutjärvessä vastaava pitoisuus oli 1,8 g P/kg ka. Eri fosforijakeista helposti liukenevaa (labiilia) fosforia sekä alumiiniin ja rautaan sitoutunutta fosforia alkaa vapautua yläpuoliseen veteen happitilanteen heikentyessä. Sen sijaan kalsiumiin sitoutunut fosfori ei helposti liukene veteen. Määritetyn kokonaisfosforin ja edellä mainittujen fosforifraktioiden erotus kuvaa jäännösfosforin osuutta, joka on pääosin orgaaniseen ainekseen (esim. humukseen) sitoutunutta vaikealiukoista fosforia. Tulosten perusteella helposti liukenevaa fosforia pintasedimentissä oli vähän (noin 1 %, taulukko 5). Taulukko 5. Fosforifraktioinnin tulokset pintasedimentissä (0-3 cm) Fosforijae Osuus pinta- sedimentissä (%) Helposti liukeneva fosfori 1 Rautaoksideihin sitoutunut fosfori 47 Alumiinioksideihin sitoutunut fosfori 8 Kalsiumiin sitoutunut fosfori 9 Jäännösfosfori 35

TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS 6 Ylimmässä pintasedimentissä helposti vapautuvan fosforin osuus oli yli puolet (56 %). Vastaavasti vajaa puolet (44 %) oli hitaasti liukenevaa fosforia. Fosforin eri fraktioiden suhteellisissa osuuksissa sedimentissä voi olla huomattavia, lähinnä valuma-alueen laadusta ja kuormitushistoriasta riippuvia järvikohtaisia eroja. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Sedimenttiprofiilin ulkonäön perusteella voidaan suuntaa antavasti päätellä, että Taasjärven kehityshistoriassa on ollut vaihe, jolloin pohjan läheisissä happiolosuhteissa on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Johtopäätökseen aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta se, että käytössä on ollut vain yksi näyte yhdestä kohtaa allasta, eikä aiempaa vertailuaineistoa järvestä ole. Yhteen näytekertaan perustuvien tulosten perusteella Taasjärven pintasedimentissä näyttäisi hapellisissa olosuhteissa olevan riittävästi alkuaineita fosforin sitomiseen pohjalle. Toisaalta sedimentin ja veden rajapinnan vähähappisissa tai hapettomissa olosuhteissa (kuten Taasjärvessä näytteenottohetkellä), sedimentissä olevien rauta- ja alumiiniyhdisteiden sidokset helposti purkautuvat ja sen seurauksena pohjalta voi vapautua fosforia ns. sisäisenä kuormituksena. Kuormituksen tasoa ja merkitystä järven rehevyystilanteen kannalta ei tulosten perusteella voida edes karkeasti arvioida, koska syvimmän pohja-alueen pinta-alaa ei tunneta, eikä matalampien alueiden pohjien tilasta ole tietoja käytettävissä. Korostettakoon lopuksi, että matalissa, Taasjärven kaltaisissa järvissä sisäistä kuormitusta voivat aikaansaada monet muutkin tekijät, kuten esim. tuulen aiheuttama hienojakoisten sedimenttipartikkeleiden ja samalla niihin sitoutuneen fosforin palaaminen pohjalta vesiympäristöön (tuuliresuspensio) ja mahdollisesti edelleen levien käyttöön. Tähän taas vaikuttaa keskeisesti mm. pohjakasvillisuuden runsaus eri osissa järveä. 5. VIITTEET Bell, R.T. ja Ahlgren, I. 1987. Thymidine incorporation and microbiological respiration in the surface sediments of a hypereutrophic lake. Limnol. Oceanogr. 32: 476-482. Jensen H.S., Kristensen P., Jeppesen E. ja Skytthe A. 1992. Iron:phosphorus ratio in surface sediment as an indicator of phosphate release from aerobic sediments in shallow lakes. Hydrobiologia 235/236: 731-743. Martinmäki, K., Ulvi, T. ja Visuri, M. (toim.) 2013. Lisävesien johtamisen vaikutukset Pyykösjärveen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2013. Ramboll Finland Oy 2014. Taasjärven perustilan selvitys ja kunnostussuunnitlema. Sipoon kunta. Ramboll Finland Oy 2013. Tuusula, Rusutjärvi. Sedimenttitutkimukset ja tulosten pohjalta laaditut toimenpidesuositukset. Tuusulan kunta.

LIITE 1

Ramboll Analytics Pvm: 25.8.2014 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510011496-004/2 Ramboll Finland Oy / Lahti Anna Hakala Niemenkatu 73 15140 LAHTI Tutkimuksen nimi: Sipoon Taasjärven lisäselvitykset, vedenlaadun seuranta Näytteenottopvm: 15.8.2014 Näyte saapui: 15.8.2014 Näytteenottaja: Jani Ala-Kyyny Analysointi aloitettu: 15.8.2014 Pintavesi Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Taasjärvi, syvänne 14VV 01997 Taasjärvi, syvänne 14VV 01998 Taasjärvi, syvänne 14VV 01999 Yksikkö Menetelmä 1 3,5 0-2 m Kenttät. 1,5 m Kenttät. Ulkonäkö ke ke Kenttät. Haju l lrv Kenttät. Lämpötila 22, 21,5 C Kenttät. Sameus Väriluku 2,8 3,8 NTU RA2024* 30 40 mg Pt/l RA2014* ph 7,1 7,0 RA2000* Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) 100 110 µs/cm RA2013* 0,55 0,62 mmol/l RA2001* 5,1 1,7 mg/l RA2002* Hapen kyllästysprosentti 58 19 % RA2002 CODMn Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), kokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) Rauta (Fe) 7,6 7,4 mg/l RA2012* 700 720 µg/l RA2085* <4 <4 µg/l RA2035* <2 <2 µg/l RA2035* 58 86 µg/l RA2046* 44 47 µg/l RA2008* 3,7 5,3 µg/l RA2010* 21 µg/l RA2031 0,13 1,1 mg/l RA3000* 0,17 0,50 mg/l RA3000* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 25.8.2014 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510011496-004/2 * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Paula Jäntti FM, limnologi, +358 50 434 4095 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Ilman lämpötila 20 C, pilvisyys 3/8 Jakelu anna.hakala@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

LIITE 2

Ramboll Analytics Pvm: 11.11.2014 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510011496-002/1 Ramboll Finland Oy / Lahti Anna Hakala Niemenkatu 73 15140 LAHTI Tutkimuksen nimi: Sipoon Taasjärvi, sedimenttitutkimus Näytteenottopvm: 15.8.2014 Näyte saapui: 15.8.2014 Näytteenottaja: Jani Ala-Kyyny Analysointi aloitettu: 15.8.2014 Sedimenttinäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Taasjärvi, syvänne 14MS 00331 Taasjärvi, syvänne 14MS 00332 Taasjärvi, syvänne 14MS 00333 Taasjärvi, syvänne 14MS 00334 Taasjärvi, syvänne 14MS 00335 Yksikkö Menetelmä 0-0,03 0,03-0,06 0,06-0,09 0,09-0,12 0-0,12 m Kenttät. 7,4 8,4 9,1 8,8 m-% RA4016* Kuivaus ilmoitetussa lämpötilassa 50 50 50 50 C Kosteus, analyysinäytteen, IR Hehkutushäviö 550 C Asiakkaan tilaama testaus Hiili, C Orgaaninen hiili, TOC Esikäsittely, mikroaaltohajotus, typpihappo Alumiini (Al) Fosfori (P) Rauta (Fe) 2,7# 3,2 3,3 3,6 m-% RA1038 38 36 35 35 % ka RA4016 ok 197000 194000 191000 191000 mg/kg ka ISO 10694 190000 190000 200000 200000 mg/kg ka SFS-EN 13137* ok ok ok ok RA3010 22000 22000 30000 30000 mg/kg ka RA3000 1600 1300 1300 1200 mg/kg ka RA3000 31000 29000 31000 32000 mg/kg ka RA3000* Raekoko ok Alihank./Subcontr. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 11.11.2014 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510011496-002/1 * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Ilpo Lahdelma FL, kemisti, +358 40 074 5295 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Tämä tutkimustodistus korvaa aikaisemman samalla projektinumerolla annetun tutkimustodistuksen (pvm. 29.8.2014). Syy: tulosten yksikkömuotoja korjattu. Standardin mukaiset kriteerit eivät täyty rinnakkaisten osalta. Tulos on kolmen rinnakkaisen keskiarvo #. Fosforifraktioinnin yhteenveto liitteenä. Jakelu ari.hanski@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

LIITE 3

LIITE 4