ASBESTI RAKENNUSTYÖSSÄ Mitä jokaisen rakentajan, isännöitsijän, kiinteistönhuoltajan ja asukkaan tulee tietää asbestista

ASBESTI RAKENNUSTYÖSSÄ Mitä jokaisen rakentajan, isännöitsijän, kiinteistönhuoltajan ja asukkaan tulee tietää asbestista Panu Oksa, Kari Korhonen, Pekka Koistinen 1

ASBESTI RAKENNUSTYÖSSÄ Tämä tietopaketti on tarkoitettu rakentajille, jotka työssään ovat aikaisemmin altistuneet asbestille, nykyään asbestipurkutyötä tekeville sekä isännöitsijöille, kiinteistön huoltajille ja asukkaille, joiden kiinteistössä on asbestimateriaaleja. Ensimmäisessä osassa kerrotaan aluksi asbestista materiaalina, sen käytöstä ja käyttömääristä Suomessa sekä asbestin aiheuttamista terveysvaaroista ja terveystarkastuksista. Toisessa osassa käydään läpi purkutyön edellyttämä valtuutus, asbestikohteet rakennuksissa sekä turvallinen purkutyö. Kirjoittajat: Panu Oksa, Kari Korhonen, Pekka Koistinen Kuvat: Iisakki Härmä: kuvat 1-2 Esa Vanhala: kuvat 3, 5-8 Arja Tarvainen: kuvat 4, 10-15, 17, 21, 32, 35 Sarno Ojell: kuvat 9,16 Kalevi Lehtonen: kuvat 19-20, 31 Hannu Riipinen: kuvat 18, 28 Antti Stensblom: kuvat 22-27, 29-30, 33-34 2

I OSA Asbesti materiaalina Asbestin käyttö ja käyttömäärät Suomessa Asbestin aiheuttamat terveyshaitat Terveystarkastukset aikaisemmin altistuneille ja nyt purkutyössä oleville 3

Suurin osa asbestista on käytetty rakennuksiin Asbestia on tonnimääräisesti käytetty eniten rakennusmateriaaleissa. Erityisesti 1960- ja 1970-luvilla suuri osa rakentajista altistui työssään asbestille. Asbestin uuskäyttö kiellettiin Suomessa 1993 ja EU:n alueella 2005. Poisto-, purku-, huolto- ja kunnossapitotyössä asbestialtistumisongelmat ovat kuitenkin edelleen olemassa. Kuva 1. Kuva 2. 4

Asbestin ominaisuudet ja käyttö Asbestille on ominaista mekaaninen kestävyys, kuumuuden ja kemikaalien kestävyys ja lämmön eristävyys. Palonsuojaukseen asbestia käytettiin rakennuksilla ja laivoilla levyinä ja massana. Eristeenä (levynä, kankaana, naruna) asbesti suojasi kipinöiltä, kuumalta, kylmältä ja kemikaaleilta. Sideaineena ja kulutuksenkestoa parantavana asbestia käytettiin sementtilevyissä sekä jarru- ja kytkinlevyissä. Maaleissa ja liimoissa asbesti esti valumista. Akustiikan parantamiseen asbestia käytettiin levynä ja pinnoitteena. Kevyenä, helposti työstettävänä ja kiinnittyvänä aineena asbestia on käytetty myös pintojen verhouksessa. Kuitumaisena aineena asbesti on sopinut hyvin tekstiiliteollisuuden käyttöön. 5

Paljon käytettyjä asbestimateriaaleja Kuvassa on tavallisia rakennusmateriaaleja, joita on tuotu Työterveyslaitoksen laboratorioon asbestimääritystä varten. Asbestipitoisten materiaalien erottaminen asbestia sisältämättömistä on usein mahdotonta silmämääräisesti. Rakennuksen ulkomaalia Asbestisementti tuotteita Putkieristettä Ruiskutettua krokidoliitti asbestia (sinistä asbestia) Epäiltäessä materiaalin sisältävän asbestia, sitä käsitellään kuin asbestia tai selvitetään asia lähettämällä merkitty näyte laboratorioon. Materiaalia käsitellään purkutyössä asbestimateriaalina, kun se sisältää yli 1 % asbestia. Kuva 3. Magnesiamassaa Muovilaatta ja bitumiliimaa Kiinnitys- ja saumalaastia Krysotiiliasbestieristettä ja -narua (valkoista asbestia) 6

Mitä on asbesti? Asbesti on luonnosta saatava kuitumainen silikaattimineraali. Suomessa louhittiin antofylliittiasbestia Tuusniemen Paakkilassa vuoteen 1975 saakka. Krokidoliitti eli sininen asbesti on ollut tavallinen ruiskutettavana asbestina. Se on terveysvaikutuksiltaan vaarallisin. Krysotiiliasbesti eli valkoinen asbesti on ollut yleisin tuontiasbesti. Amosiittia ja antofylliittiä käytettiin usein putkieristeissä. Kuva 4. 7

Elektronimikroskooppikuvia asbestikuiduista Asbesti muodostuu kuitukimpuista, jotka hajoavat pitkittäissuuntaan mikroskooppisen ohuiksi kuiduiksi. Kuitujen paksuus on yleensä 0,03 3 mikrometriä ja niiden pituus voi olla useita kymmeniä mikrometrejä. Kuvat ovat 10 000-kertaisia suurennoksia. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa. 1. Antofylliittiasbestia (huom. levymäiset kappaleet kuvassa ovat talkkia) 2. Krokidoliittiasbestia Kuva 5. Kuva 6. 3. Amosiittiasbestia 4. Krysotiiliasbestia Kuva 7. Kuva 8. 8

Asbestin käyttömäärät Asbestia on käytetty Suomessa jo kampakeraamisella kaudella saviruukkujen tulen ja kulutuksen kestävyyden parantamiseksi. Teollisena tuotteena asbestisementti esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Suomessa asbestin runsas käyttö alkoi 1930-luvulla. Käyttö alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun lopulla terveyshaittojen ilmaantuessa ja loppui vähitellen 1980-luvulla. Käyttökielto astui voimaan vuonna 1993. Suomessa käytetyt asbestia sisältävät rakennusmateriaalit ovat kauppanimittäin luetteloitu kirjassa: Asbestipitoiset tarvikkeet. Työturvallisuuskeskus, 1995. Kuva 9. 9

Asbesti on pölynä vaarallista Rakennusmateriaaliin sidottuna asbesti ei aiheuta vaaraa terveydelle. Asbestipitoisia rakennusmateriaaleja purettaessa ja työstettäessä asbestikuituja vapautuu ilmaan, josta ne hengityksen mukana joutuvat keuhkoihin. Altistuminen tarkoittaa siis asbestikuitujen joutumista keuhkoihin. 10

Altistumistasoja erilaisissa töissä 1980-luvulla Kaikessa asbestimateriaalin käsittelyssä altistuttiin asbestipölylle, jonka pitoisuus varsin usein ylitti suurimman sallitun pitoisuuden. Asbestipölyn pitoisuus ilmoitetaan yli 5 mikrometrin mittaisten kuitujen määränä kuutiosenttimetrissä (k/cm 3 ). Suurin sallittu pitoisuus työilmassa on 15.6.2006 alkaen 0,1 k/cm 3. Kuva 10. 8 t sitova raja-arvo oli 1980-luvulla 0,5 kuitua/cm 3. Nykyään vuodesta 2006 lähtien 0,1 kuitua/cm 3. 11

Tekniikka ratkaisee purkutyössä pölymäärän Nykyään tehtävässä asbestimateriaalien purkutyössä tekniikka ratkaisee työilmaan pääsevän asbestipölyn määrän. Varovaisesti käsityökaluin poistettaessa märkää eristettä ja ruiskutettuja pintoja tavanomainen asbestikuitumäärä hengitysilmassa on alle 1 k/cm 3. Jos purettavassa eristeessä on kuivia kohtia kuitumäärä on noin 100 k/cm 3. Jos purettavassa pinnoitteessa on kuivia kohtia, altistumistaso on jopa 1000 k/cm 3. Asianmukaiset suojaimet oikein käytettyinä estävät asbestipölyn pääsyn purkajan keuhkoihin. Kuva 11. 12

Asbestin terveyshaitat Asbestin vaikutukset terveyteen tulevat esiin vasta 10-30 vuoden kuluttua altistumisen alkamisesta, joskus jopa myöhemmin. Asbestikuitujen välitön ärsyttävyys ei poikkea hiekka- tai savipölyn ärsyttävyydestä. Äkillisiä oireita ei ole. Asbesti voi aiheuttaa kolmentyyppisiä muutoksia keuhkoissa ja keuhkopusseissa: 1. Keuhkopussin paksuuntumat pleuraplakit Keuhkopussin paksuuntumat, plakit ovat yleisiä ja vaarattomia muutoksia keuhkopussissa, keuhkon ulkopuolella. Ne eivät haittaa keuhkojen toimintaa. Pleuraplakit aiheutuvat vähäisemmästä altistumisesta kuin muut asbestisairaudet. Molemminpuoliset plakit ovat usein merkki aikaisemmasta asbestialtistumisesta. Plakit eivät ennakoi syöpää. 2. Asbestoosi Asbestoosi on pölykeuhkosairaus, jossa hengittävää keuhkokudosta korvautuu hengittämättömällä sidekudosverkolla. Keuhkoröntgenkuvassa näkyy sidekudoksen lisääntyminen kuviolisänä. Usein oireita ei ole, mutta vaikeaan tautiin liittyy oireena hengenahdistus. Röntgenmuutokset ilmenevät tavallisesti 20-40 vuoden kuluttua altistumisen alkamisesta, jopa myöhemmin. Tauti voi edetä, vaikka altistuminen lakkaa. Pölykeuhkosairaus vaatii kehittyäkseen pitkän, vuosien vuosikymmenten altistumisen. Vähäisestä ja satunnaisesta altistumisesta sitä ei saa. 3. Keuhkosyöpä sekä keuhkopussin ja vatsakalvon syöpä eli mesoteliooma Nämä ovat pahimmat asbestialtistumiseen liittyvät sairaudet. Tauti puhkeaa tavallisesti vuosikymmenien kuluttua altistumisen alkamisesta. Pitkään ja voimakkaasti asbestille altistuneella syöpään sairastumisen vaara on kaksin- jopa viisinkertainen altistumattomiin verrattuna. Turvallista pienintä altistumismäärää ei ole, vaan vähäinenkin altistuminen lisää sairastumisriskiä. Kurkunpään syöpä voi myös olla asbestin aiheuttama. Työssään asbestille altistuneelle asbestin aiheuttamat sairaudet korvataan ammattitauteina. 13

Asbestin terveyshaitat elimistössä Kuva 12. 14

Terveystarkastukset altistumisen päätyttyä Työssä ollessa altistumisen jälkeen Asbestialtistumisen päätyttyä työterveyshuollot huolehtivat työntekijöiden asbestitarkastuksista muiden määräaikaisten työterveystarkastusten yhteydessä. Eläkkeellä ollessa altistumisen jälkeen Työttömän ja eläkkeelle siirtyneen on itse huolehdittava asbestiterveystarkastusten tekemisestä terveyskeskuksessa tai omalla lääkärillä. Tarkastuksia tulee jatkaa, jos on ollut merkittävästi asbestin kanssa tekemisissä. Merkittävä altistuminen on mm. yli kymmenen vuoden työskentely talonrakennustöissä sinä aikana, kun asbestia käytettiin tai yhden vuoden altistuminen putkien asbestieristämisessä tai asbestiruiskutustyössä. Hengitysliitto HELI ry. on julkaissut eläkkeelle jäävien avuksi "Asbestialtistuneen muistilista ja seurantakortti". www.heli.fi 15

Terveystarkastukset asbestipurkajille Työssä oleville asbestipurkutyötä tekevälle työntekijälle tehdään työterveyshuollossa alkutarkastus ennen purkutyön alkamista ja määräaikaiset terveystarkastukset kolmivuosittain. Tarkastus sisältää haastattelun, keuhkoröntgenkuvauksen, keuhkojen toimintakokeet ja lääkärintarkastuksen, kuten altistumisen päätyttyäkin. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosittain työssään asbestille altistuvat ASA-rekisteriin (ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien rekisteri). Rekisteriä ylläpitää Työterveyslaitos. Ilmoitukset tehdään kalenterivuosittain edellistä vuotta koskien. Työterveyshuolto selvittää tarvittaessa työntekijän altistumismäärän. Ohjeet ilmoittamisesta ja lomakkeet löytyvät työsuojeluhallinnon verkkosivuilta: www.tyosuojelu.fi. Asbestilainsäädännön mukaan asbestipurkutyötä tekevien työntekijöiden altistumista tulee seurata säännöllisesti. Kun työskentelyalueen ilman asbestipitoisuus voi ylittää 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä, työnantajan tulee seurata suunnitelmallisin ja säännöllisin mittauksin, ettei asbestin raja-arvoa ylitetä. Mittaukset tulee toteuttaa niin, että näytteet edustavat työntekijöiden henkilökohtaista altistusta asbestipölylle eli käytännössä ilmanäytteet kerätään asbestityötä tekevien työntekijöiden hengityksensuojaimen sisältä. (Vna 318/2006) 16

Lopeta tupakointi Asbestille altistuminen lisää työntekijän keuhkosyöpäriskin jopa viisinkertaiseksi altistumismäärästä riippuen. Pelkkä tupakointi aiheuttaa noin kymmenkertaisen riskin. Erityisessä vaarassa ovat asbestille altistuneet, jotka tupakoivat. Heidän keuhkosyöpäriskinsä tupakoimattomiin ja altistumattomiin verrattuna on 10-50-kertainen. Tupakoinnin lopettaminen on parasta, mitä asbestille altistunut voi tehdä omaksi hyväkseen. Apua tupakoinnin lopettamiseen saa mm. terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Kuva 13. Kuva 14. 17

Asbestin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain 150 Vaikka asbestille altistuminen rakennuksilla päättyi jo 1980-luvulla, sairastumisia ja kuolemantapauksia riittää edelleen. Tämä johtuu pitkästä oireettomasta (latenssi) ajasta. Niinpä tällä hetkellä sairastuvat ja asbestisairauksiin kuolevat ovat altistuneet 1960-80-luvuilla. Asbestisairauksien määrän odotetaan kääntyvän laskuun vuoden 2015 tienoilla. Nykyaikaisin asbestipurkumenetelmin ja asianmukaisia suojaimia oikein käytettäessä purkutyötä tekevät eivät tulevaisuudessa toivottavasti sairastu lainkaan asbestisairauksiin altistumisen jäädessä vähäiseksi tai olemattomaksi. Kuva 15. 18

II OSA Purkutyön edellyttämä valtuutus Asbestikohteet rakennuksissa Turvallinen purkutyö 19

Asbestipurkutyö edellyttää valtuutuksen Asbestipurkutyötä saa tehdä vain työsuojeluviranomaisen valtuuttama työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Valtuutuksen yhtenä edellytyksenä työnjohtajat ja työntekijät on koulutettava. Työtä johtavilla ja sitä tekevillä tulee olla hyväksytty koulutus. Vuoden 2011 alusta lähtien kaikilta uusilta asbestipurkutyötä tekeviltä työnjohtajilta ja työntekijöiltä vaaditaan talonrakennustutkintoon sisältyvän asbestityön osatutkinnon suorittaminen. Aikaisemmin hyväksyttyjen asbestipurkutyökoulutusten antama pätevyys kuitenkin säilyy ilman lisäkoulutusta. (Vna 863/2010 asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta). Asbestipurkutyövaltuutus edellyttää myös työntekijöiden terveystarkastuksia, hyväksyttyjä laitteita ja soveltuvia henkilösuojaimia. Tarkat ohjeet saa asbestityöstä annetusta valtioneuvoston päätöksestä (1380/1994) ja työsuojeluviranomaiselta. 20

Asbestipurkajan pätevyystoimikunta suosittaa pätevyyskorttia Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden Liitto, SAP ry, suosittelee purkuyrityksille sitoutumista hyviin asbestipurku-työkäytäntöihin ja hankkimaan sitä osoittavat yrityskohtaiset pätevyyskortit kaikille työntekijöilleen. www.sapry.fi Kuva 16. 21

Asbestimateriaalien käyttökohteita rakennuksissa Kaikenkokoiset rakennukset, myös omakotitalot, jotka on rakennettu tai peruskorjattu 1930-luvun jälkeen aina 1980-luvulle saakka, sisältävät vaihtelevia määriä asbestia. Asbestia on käytetty mm. katolla ja seinissä asbestisementtilevyinä pintarakenteissa ruiskutettuna pinnoitteena akustiikan parantamiseen tai palonsuojaksi palonsuojana puhtaina asbestilevyinä ja pinnoitemassoissa putkistoissa asbestipahvina, asbestinauhana ja eristysmassana kattiloissa eristysmassana sähkölaitteissa mm. mittaritaulujen taustalevyissä kaakeliuunien muuraussementissä ja liitossaumoissa lattialistoissa ja -laatoissa muovin lisäaineena kaakeleiden, laattojen ja listojen kiinnitysja saumausmassoissa Kuva 17. 22

Asbestikartoitus Asbestipurkutyöt ovat olleet luvanvaraisia vuodesta 1988 lähtien. Jos kohteessa olevia asbestimateriaaleja ei pureta, ne on pinnoitettava tai koteloitava siten, että asbestikuitujen irtoaminen niistä estyy. Nämä kohteet merkitään talon piirrustuksiin ja niiden kuntoa tulee valvoa. Ensimmäiseksi purkutöitä suunniteltaessa ja järjestettäessä on selvitettävä, missä kohteissa asbestia on käytetty eli tehdään asbestikartoitus. Julkisista rakennuksista on lain mukaan tehty asbestikartoitus jo ennen vuotta 1994, mutta työn edetessä voi tulla yllätyksiä. Epäilyttävistä materiaaleista otetaan näyte toimitettavaksi laboratorioon. Jos asbestia sisältäviä materiaaleja löytyy, purkutyön saa tehdä vain valtuutettu asbestipurkaja. Rakennustyön turvallisuudesta annetussa Valtioneuvoston asetuksessa (VNa 205/2009) edellytetään asbestipurkutöiden suunnittelua ja asbestikartoituksen tekemistä ennen muiden töiden toteuttamista. Purkutyötä edeltävästi tehdään vielä riskinarviointi. Matalariskiseksi arvioidusta työstä, jossa asbestille altistuminen ei tule ylittämään suurinta sallittua 0,1 kuitua/cm 3 tasoa, ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaisille. Työssä on kuitenkin estettävä asbestipölyn leviäminen ympäristöön ja käytettävä sopivia henkilönsuojaimia. Tietoa asbestikartoituksesta ja sen teosta ja merkityksestä on ohjeissa: Asbestikartoitus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet RT08-10521. Sama tieto on myös korteissa KH90-00181 ja LVI 00-10218. 23

Asbestikartoitus esimerkki Lämmönjakohuone, rakennusvuosi 1964, putkien eristeiden mutkat ja liitoskohdat sisältävät asbestia. Kartoitus on ratkaiseva vaihe: Asbesti merkitään kohteeseen ja piirustuksiin Ensin näkyvä ja todennäköinen asbesti tarkentuu purettaessa, kun rakenteet avataan Piirustus on tärkeä asiakirja urakkatarjous- ja tekovaiheessa Kuva 18. Kuva 19. Kuva 20. 24

Purkutyövaltuutus ja työsuunnitelma Asbestipurkutyön saa teettää vain valtuutetulla yrityksellä tai itsenäisellä työnsuorittajalla. Purkutyötä tekevällä yrityksellä ja työnsuorittajalla on oltava työsuojeluviranomaisten antama valtuutus purkutyöhön. Lisäksi työnantajan on tehtävä purkutyöstä kirjallinen asbestipurkusuunnitelma yhdessä työntekijöiden kanssa. Se on toimitettava vähintään viikkoa ennen työn alkamista lähimpään aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen toimipaikkaan ja pidettävä näkyvillä työpaikalla. Mallilomakkeen asbestipurkusuunnitelmasta saa mm. työsuojeluhallinnon verkkosivulta: www.tyosuojelu.fi. Asbestipurkutyöohjeita ja lomakkeita on myös Korjaus-Ratu tietokannassa: www.rakennustieto.fi. Valtuutusta ei tarvita työssä, jossa poistetaan ulkotiloissa kokonaisena ja ehjänä asbestisementistä tehtyjä katto- tai seinälevyjä tai jossa purkutyöhön tarvittava kokonaistyöaika ei ylitä yhtä henkilötyötuntia. 25

Purkutyön suunnittelu ja työnjärjestely Selvitetään, missä asbestia on (asbestikartoitus). Tehdään purkutyön suunnitelma: valitaan viranomaisen hyväksymät työhön sopivat koneet, laitteet, suojaimet ja työmenetelmät tehdään ilmoitukset nivelletään purkutyö muihin töihin työjärjestelyllä. Työsuojeluhallituksen päätös hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista 14.12.1989/231 (1990), päivitetty 23.1.2006 antaa täsmällisiä ohjeita purkutyötekniikoista ja niiden valinnasta, laitteista ja suojaimista. www.tyosuojelu.fi Krokidoliitin, sinisen asbestin, purusta on työsuojeluviranomaiset antaneet erilliset, tiukemmat ohjeet (Krokidoliittiasbestipurkutyön suunnittelu ja toteutus. Uudenmaan tsp. Ohje 2009-02-02, www.tyosuojelu.fi). 26

Purkutyön eteneminen Tilan valmistelu asbestipurkua varten: osastointi ja alipaineistus vaikeasti puhdistettavien pintojen suojaus Purkutyö asbestijätteen paketointi Tilan siivous puhtauden toteaminen Osastoinnin purkaminen 27

Osastointi Alue, jossa asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan, on eristettävä ympäristöstään ilmatiiviisti. Tila alipaineistetaan hienopölyn erottavalla imurilla. Alue merkitään varoituskilvin. Sulkuja on tekniikasta riippuen kolme tai viisi. Poistettavalle asbestijätteelle tulee olla oma sulkunsa. Ilmanvaihdolla pidetään työskentelyalue mahdollisimman puhtaana. Osastointi puretaan vasta sitten, kun tila on siivottu ja todettu puhtaaksi. Puhtaassa tilassa asbestia ei saa olla ilmassa yli 0,01 kuitua/cm 3 eikä asbestikuitujen esiintyminen pinnoille laskeutuneessa pölyssä ole hyväksyttävää. Kuva 21. ASUMISTERVEYSOPAS 2009, STM:n Asumisterveysohjeen soveltamisopas, 3. korjattu painos, Vaasa 2009. 28

Osastointi Kuva 22. Iso osastoitu tila teollisuushallissa. Kuva 23. Pieni osastoitu tila, kolme sulkua, varoituskilpi, alipaineistava imuri sekä purkutyön pölyjen ja työkalujen kohdepoistolle tarkoitettu imuri. 29

Tilan valmistelu asbestipurkua varten Vanhoja rakennuksia purettaessa ja korjattaessa purkutyö etenee vaiheittain. Asbestipurkutyö kytketään työsuunnitelman mukaan muuhun purkutyöhön. Tilasta, jossa aiotaan tehdä asbestipurkutyötä, raivataan pois kaikki tarpeeton. Vaikeasti puhdistettavat kohdat peitetään polyeteenikalvoilla, jotta hienopölyä ei varastoidu pinnoille. Sen jälkeen tila osastoidaan ja alipaineistetaan. 30

Suojautuminen Asbestipölylle altistuva tarvitsee puhaltimella ja P3-luokan pölynsuodattimilla varustetun hengityksen-suojaimen sekä pölyä hylkivän hupullisen suoja-asun, joka on pinnaltaan sileä. Kädet ja hiukset suojataan myös pölyltä. Myös purkutyön jäljet siivoava tarvitsee täydellisen suoja-asun. Kuva 24. Kertakäyttöinen sileä haalari, P3-suodattimella varustettu kokonaamari. Osastoinnissa työskennellessä tulee suojaimen olla varustettu puhaltimella. 31

Työkalut ja työtavat Purkutyössä käytetään kohdepoistoisia työkaluja ja työtapoja, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän pölyämistä. Osastoinnin sisälläkin pyritään siihen, että mahdollisimman vähän hienopölyä pääsee ilmaan. Putkieristeen huolellinen kostuttaminen ja varovainen purku käsityökaluin vähentävät oleellisesti pölyämistä. Kuva 25. Työkalut varustetaan kohdepoistolla pölyämisen vähentämiseksi. 32

Pussipurku Purkupussitekniikalla voidaan esimerkiksi asbestipitoinen eriste poistaa suppealta alueelta. Pussiin kuuluvien käsineiden avulla koko purkutyö voidaan tehdä siten, että purkujäte ja sen mukana myös pöly jäävät pussiin. Käytännössä on todettu, että tässäkin tapauksessa purkualue pitäisi osastoida. Kuva 26. 33

Poistuminen työskentelyalueelta Kun purkutyö lopetetaan, suojavaatteisiin tarttunut hienopöly imuroidaan pois. Kuva 27. Kuva 28. Suojahaalarit puhdistetaan imurilla ennen sulusta poistumista. 34

Poistuminen työskentelyalueelta Kertakäyttöiset suojavaatteet laitetaan ilmatiiviisiin jätesäkkeihin. Suojavaatteiden riisumisen jälkeen siirrytään suihkun kautta puhtaaseen tilaan, missä puetaan päälle tavalliset työvaatteet. Kuva 29. Kuva 30. Kertakäyttöhaalari menee asbestijätteisiin. Keskitilassa pesu ja viimeisessä sulussa työhaalarit päälle. 35

Siivous ja puhtauden toteaminen Osastointi puretaan vasta sitten, kun tila on siivottu asbestivapaaksi. Purkutilan siivooja tarvitsee täydellisen suojautumisen. Tilan voi todeta puhtaaksi pintoja tarkastelemalla. Varmemmin puhtaus selvitetään ilmamittauksin ja pintanäytteistä. Kuva 31. 36

Jätteiden käsittely Asbestipurkujätteille on varattava omat merkityt jätesäkit ja säiliöt. Jätteistä on ilmoitettava kaatopaikalle ennen kuljetusta. Kaatopaikalla asbestijäte viedään sille varattuun paikkaan ja peitetään välittömästi. Kuva 32. 37

Jätteiden pudotusränni ja kontti Kuva 33. Kuva 34. 38

Älä altistu itse, älä altista toista Asbestipöly ärsyttää varsin vähän sille altistuttaessa. Sen aiheuttamat sairaudet ilmenevät vasta vuosikymmenien kuluttua altistumisesta. Tämä näennäinen vaarattomuus ei kuitenkaan saa aiheuttaa väärää turvallisuuden tunnetta. Kaikki keuhkoihin joutuva asbestipöly jää sinne. Ainoa mahdollinen tapa välttää asbestivaarat on estää altistuminen. Kuva 35. 39

Työterveyslaitoksen asbestipalvelut Asbestin tunnistaminen rakennusmateriaaleista Asbestilainsäädännön mukaan ennen saneeraustöiden aloittamista on tarkistettava, sisältävätkö korjattavat rakenteet asbestia. Materiaalinäytteitä voi lähettää tutkittavaksi esim. Työterveyslaitoksen laboratorioihin. Työilman asbestikuitupitoisuuksien mittaukset purkutöiden aikana ja sen jälkeen Asbestipurkutyötä tekevien yritysten altistumisolosuhteita on seurattava säännöllisesti työhygieenisin mittauksin. Purkutöiden jälkeen tehtävillä kiinteistön ilman asbestikuitumittauksilla voidaan esim. selvittää, onko purkutöiden jälkeen tehty siivous riittävä. Kiinteistöjen asbestikartoitukset Asbestilainsäädännön mukaan ennen saneeraustöiden aloittamista on tehtävä asbestikartoitus, jossa selvitetään mm. kiinteistössä asbestia sisältävien materiaalien määrä, laatu ja kunto. 40

Lisätietoa verkkosivuilta Työterveyslaitoksen sivuilla on tietoa asbestista ja rakentamisesta, terveysasioista ja ASA:sta. www.ttl.fi Työturvallisuuskeskus julkaisee ja kouluttaa työturvallisuus asioissa. www.tyoturva.fi Työsuojeluhallinnon verkkosivuilla on viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. www.tyosuojelu.fi Hengitysliiton sivuilla on asbestialtistuneen opas ja seurantakortti sekä tietoa vertaisryhmistä ja esim. asbestialtistuneiden terveyslomista ja -kursseista. www.hengitysliitto.fi Rakennustieto on rakennusalan tieto- ja mediatalo. www.rakennustieto.fi Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston (OSHA) sivuilla on työturvallisuustietopankki ja Hyvien toimintatapojen opas asbestiin liittyvien riskien ehkäisemiseksi. www.osha.europa.eu/fi Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden Liitto, SAP ry. www.sapry.fi 41

Aiheeseen liittyviä julkaisuja ASA. Vuosittain Katsauksia-sarjassa ilmestyvä tilasto ammatissaan syöpäsairauksien vaaraa aiheuttaville aineille altistuneiksi rekisteröidyistä. Työterveyslaitos, Helsinki. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos & Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Nordman H, Oksa P, Karjalainen A, Koskinen H: Asbestisairauksien diagnostiikka ja seuranta. Työ ja ihminen, tutkimusraportti 28, Työterveyslaitos, Helsinki 2007. Rakennusterveysopas 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen soveltamisopas. 3. korjattu painos, 2009. Toimiva asbestipurku. Työturvallisuuskeskus TTK, rakennus- ja putkijohtoalan työalatoimikunta, 2011. 42

Viranomaisten määräykset ja ohjeet Finlex -tietokannasta löytyy hakusanalla asbesti määräyksiä, jotka koskevat asbestityötä. Finlex -tietokannasta löytyy hakusanoilla rakennustyön turvallisuus määräyksiä, jotka koskevat rakennustyön turvallisuutta. Työturvallisuuslaki 738/2002. Työterveyshuoltolaki. 1383/2001. Valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta. Valtioneuvoston asetus 863/2010 asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (asbestityön osatutkinnon suorittamisesta). Valtioneuvoston asetus 647/2009 eräiden vaarallisten aineiden käytön rajoituksista liittyen REACH-asetukseen. Valtioneuvoston asetus 318/2006 asbestityöstä ja sen nojalla annettu muu asbestilainsäädäntö. Valtioneuvoston asetus 643/2005 asbestia koskevien rajoitusten muuttamisesta. Valtioneuvoston asetus 975/2004 asbestia koskevista rajoituksista. Valtioneuvoston päätös 1380/1994 asbestityöstä. Valtioneuvoston päätös 1407/1993 henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä. Valtioneuvoston päätös 952/1992 asbestin käyttöön ottamisen kieltämisestä ja siihen liittyvät muutokset VNp 1133/1993. Työsuojeluhallituksen päätös TSHp 231/1990 hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista sekä siihen liittyvät muutokset TSHp 176/1992. Tarkista ajantasainen lainsäädäntö FINLEXistä. 43