Valokuituselvitys, kevät 2015 Pälkäneen kunta Harri Pinola, Timo Ojala, Aleksi Saukkoriipi 3.6.2015
1. Johdanto Kiinteitä, nopeita laajakaistayhteyksiä on selvitetty Pälkäneen kunnassa useiden hankkeiden puitteissa. Toistaiseksi nämä hankkeet eivät ole realisoituneet varsinaisen verkon rakentamiseen. Nykyisin asiakkailla on mahdollisuus liittyä tietoverkkoon joko kuparilankayhteyksien tai matkapuhelinverkon (mobiiliverkon) välityksellä. Kuparilankayhteyksillä teoreettinen maksiminopeus on taajamissa 8-24 Mbit/s. Käytännössä tämä ei toteudu ja todelliset maksiminopeudet ovat 16-18 Mbit/s. Haja-asutusalueilla todelliset nopeudet ovat alle 8 Mbit/s. Mobiiliverkon välityksellä todelliset nopeudet ovat 4G:nä 20-30 Mbit/s. Valokuituverkon avulla päästään nopeuteen 500-1000 Mbit/s verkon joka osassa. Kuparilankayhteydet on poistettu jo osasta kuntaa ja näitä tullaan poistamaan jatkossa edelleen. Kuparilankayhteydet poistuvat kokonaisuudessaan 2028 mennessä. Mobiiliverkossa siirrytään 4G-yhteyksiin kokonaisuudessaan Pälkäneen kunnan alueella viimeistään 2016 aikana. Tällöin mobiiliyhteydet paranevat tältä osin jonkin verran, mutta ovat edelleen riittämättömiä nopeaan ja käyttövarmaan datansiirtoon. Valokuituverkkoon siirtyminen vähentää mobiiliverkon käyttöä ja vapauttaa siten lisää kapasiteettia hajaasutusalueen asukkaiden käyttöön. Kuntalaisten ja yritysten tiedonsiirtotarpeet kasvavat jatkuvasti ja poistuvat kuparilankaverkot tai mobiiliverkot eivät pysty tyydyttämään käyttötarpeita. Erityisesti yritykset tarvitsevat toimiakseen varmat tietoliikenneyhteydet käytännössä toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat myös kuntaan muuttaville nuoremmille asukkaille jo käytännössä kynnyskysymyksiä. Valokuituyhteyksillä voidaan tulevaisuudessa helpottaa myös vanhusten kotihoitoa, kun vanhusten hyvinvoinnin seuraaminen voidaan tehdä etänä reaaliaikaisesti. Koulutuksen laadun kehittämiseen valokuituyhteyksiä voidaan käyttää erityisesti lukiossa. Lukioyhteistyötä ja etäopetusratkaisuja voidaan harkita helpommin, jos tietoliikenneyhteydet toimivat varmemmin. Euroopan komission esittämä digitaalistrategia on yksi Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä pilarista. Tässä strategiassa vahvistetaan Euroopan unionin (EU) kasvutavoitteet vuotta 2020 varten. Digitaalistrategian tarkoituksena on parantaa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä innovoinnin, talouskasvun ja kehityksen edistämiseksi. Digitaalistrategiassa on asetettu seuraavat tavoitteet: Luodaan digitaaliset sisämarkkinat, joilla käytetään nopeita tai ultranopeita internetyhteyksiä ja yhteen toimivia sovelluksia. Näillä verkkopalvelujen ja -sisältöjen markkinoilla on - vuoteen 2013 mennessä laajakaistayhteys kaikkien ulottuvilla - vuoteen 2020 mennessä selvästi nopeammat (30 Mb/s tai enemmän) internetyhteydet
- vuoteen 2020 mennessä vähintään 50 prosentilla EU:n kotitalouksista internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mb/s. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan (12/2014) nopean laajakaista rakentaminen mahdollistaa seuraavat asiat: 1. Huippunopean laajakaistan ja sen mahdollistamien palvelujen leviäminen koko Suomen kattavaksi mahdollistaisi arviolta yli kahden miljardin euron vuosittaisen resurssien käytön tehostumisen tai vapauttamisen uuteen käyttöön. 2. Tämän lisäksi huippunopeilla laajakaistayhteyksillä on epäsuoria taloudellisia vaikutuksia, jotka voivat olla suuruudeltaan merkittäviä, mutta joiden potentiaalia on vaikea tai mahdoton arvioida etukäteen Sama liikenne- ja viestintäministeriön selvitys esittää, että laajakaistaverkot muodostuvat kolmesta eri osasta 1) Luontaisesti rakennettava laajakaista access (osuus n. 50%, joka voidaan toteuttaa ilman tukea) 2) Tyypillinen tuettava osuus toteutettuna kiinteänä laajakaistana (hieman alle 30%) 3) Tyypillisesti mobiili accessillä rakennettava laajakaista (hieman yli 20%). Pälkäneen kunnan strategia 2013-2018: SWOT analyysissä todettiin tietoliikenneyhteydet yhdeksi kunnan heikkoudeksi. Pälkäneen kuntalaiset ovat kiinnostuneet nopeammista tietoliikenneyhteyksistä mm. Laitikkalan ja Harhalan alueilla. Laitikkalaan on syntynyt oma kuituosuuskunta asian edistämiseksi ja Harhalassa odotetaan kunnan päätöksiä koko kunnan mahdollisesta etenemisestä. 2. Valokuidun rakentamisen vaihtoehdot Valokuituverkon rakentamiseen/rakentumiseen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Nämä vaihtoehdot ovat (1) markkinaehtoinen toiminta, (2) kunnan oma toiminta, (3) kunnan yhtiö, (4) osuuskunta jossa kunta on mukana, (5) osuuskunta/-kunnat jossa kunta ei ole mukana. Markkinaperusteinen malli tarkoittaa mallia, jossa yhteydet syntyvät ilman julkista tai kuntalaisten omaa toimintaa asian eteen. Käytännössä Pälkäneen väestö ja väestötiheys ovat liian pieniä markkinaehtoisen toiminnan syntymiseen Onkkaalaa lukuun ottamatta, jossa tällä hetkellä yritysten saatavilla on Tampereen Puhelin Oy:n tarjoamana valokuituyhteyksiä. Kunnan oma toiminta tarkoittaisi sitä, että kunta järjestäisi valokuituyhteydet itse omana toimintanaan tasapuolisesti kaikille kuntalaisille. Mallin haasteena on tasapuolisen kohtelun vaatimus, jolloin kunnan on sovellettava samoja periaatteita kunnan eri osissa toimittaessa. Uuden kuntalain mukaan kunnan on pääsääntöisesti yhtiöitettävä sellaiset toiminnot, jotka toimivat liiketaloudellisin periaattein, vaikka toiminta olisikin voittoa tavoittelematonta (Kuntalaki 410/2015 126). Kunnan yhtiö toimintatapana tarkoittaisi sitä, että kunnan omistama yhtiö toimisi samoin kuin kunta yllä olevassa vaihtoehdossa. Kuitenkin yritys voi rajata rakentamista liiketaloudellisiin periaatteisiin nojaten eli yrityksellä ei olisi velvollisuutta kohdella kaikkia
kunnan eri osissa olevia asukkaita/kiinteistöjä tasapuolisesti. Kunnan tuen tai takauksen kannalta kunnan omistama yhtiö on luontevin toimintamuoto. Uuden kuntalain mukaan kunta voi myöntää takauksen tai vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle yhteisölle vain jos se kuuluu kuntakonserniin tai on muuten julkisessa määräysvallassa (Kuntalaki 129). Osuuskunta, jossa kunta olisi mukana, voisi toimia pitkälti samoin kuin yllä kuvatussa vaihtoehdossa. Osuuskunnan toimintaa kuitenkin ohjaisivat myös muut osuuskunnassa mukana olevat tahot kunnan lisäksi. Useiden tahojen (esim. kyläyhdistykset) mukana olo voisi heikentää osuuskunnan toimintaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Kunta ei voisi tukea tai taata osuuskuntaa, koska osuuskunta ei olisi osa kuntakonsernia. Puhtaassa osuuskuntamallissa esim. kyläyhdistysten kautta (kuten Laitikkalassa on tehty) voitaisiin perustaa paikallisia osuuskuntia yhteyksiä rakentamaan ja hallinnoimaan. Tällöin verkon kokonaishallinta jäisi heikoksi ja syrjäisemmät osuuskunnat joutuisivat maksamaan yhteyksistään enemmän. Esimerkiksi verkon rakentaminen Ämmätsään maksaa enemmän (per liittyjä) kuin Harhalaan, mutta yhdellä yhtiöllä tai osuuskunnalla tehtynä kustannuksia voitaisiin kompensoida jonkin verran alueitten välillä. Tässä mallissa kunta ei vaikuttaisi rakentamiseen muuten kuin mahdollisesti ostamalla liittymiä omiin toimipisteisiinsä. Kaikissa malleissa, markkinaehtoista mallia lukuun ottamatta, toiminta perustuu siihen, että rakennetaan avoimia verkkoja, joita palveluntarjoajat saavat käyttää palvelun toimittamiseen asiakkaalle. Kaikissa näissä malleissa kuntalainen tekee sopimuksen sekä verkkoyhtiön kanssa (kiinteä yhteys) että palveluntarjoajan kanssa (internet-liittymä). Tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen on mahdollista saada tukea. Tuen määrä vaihtelee hankkeittain ja sitä tulisi aina uusia verkon osia suunniteltaessa hakea. Tukea on mahdollista saada jos toimijana on kunta tai voittoa tavoittelematon yhteisö (yhtiö, osuuskunta tai yhdistys). Alla olevan kartan (2010) mukaisesti sekä Harhala että Tausti sijaitsevat alueella, johon tukea ei voisi saada, mutta tukimahdollisuuksien selvittäminen tarkemmin on mahdollista. Tämän tuen saaminen edellyttää yksityistä rahaa vähimmillään vain 30% ja kunnan osuus rahoituksesta olisi 0%. Kaikkien kunnan kiinteistöjen saattaminen valokuituverkon piiriin maksaisi kaikkineen n. 15 milj. euroa vuoteen 2028 mennessä (erillinen Sonera Broadband Services:n tuottama selvitys). Tämä summa laskutettaisiin asiakkailla pidemmän aikavälin kuluessa (esim. 20 vuotta). Koska on odotettavaa, että kaikki kuntalaiset eivät liittymää tarvitse ja ei ole järkevää rakentaa yhteyksiä 100% talouksia, jäävät kustannukset todellisuudessa tätä tasoa alhaisemmiksi. 3. Toimenpidesuositukset Selvityksen perusteella työryhmä suosittelee, että kunta jatkaa valokuituyhteyksien luomista kuntaomisteisen yhtiön (Pälkäneen Valokuitu Oy) kautta. Kunnan kannalta olisi tärkeää perustaa yhtiö mahdollisimman nopeasti aloittamaan Taustin ja Harhalan pilottihankkeiden kautta sekä tekemään yhteistyötä sähköyhtiöiden, puhelinyhtiöiden ja
kunnan vesilaitoksen kanssa heidän tekemiensä tulevien kaivuutöiden hyödyntämiseksi. Kuluvan vuoden kesä-syyskuussa on haettavana Ely-keskuksen tukirahoitusta valokuituverkon rakentamiseen. Vaikka tukirahoitusta ei lopulta saisikaan, on hakemuksen tekeminen kuitenkin perusteltua mahdollisuuksien kartoituksena. Taustin ja Harhalan pilottihankkeiden toteuttaminen maksaa korkeintaan 500 000 euroa. Perustettava yhtiö toteuttaisi hankkeet liiketaloudellisesti kannattavasti. Suorilla liittymämaksuilla voitaisiin rahoittaa osa välittömistä kustannuksista ja loppuosa maksettaisiin lainalla. Laina kuitattaisiin asiakasmaksuilla 20 vuoden maksuajalla. Hankkeiden toteutumisen edellytyksenä on riittävä liittyjämäärä alueittain. Hankkeita voidaan rajata lisää alueellisesti liittyjämäärien mukaan. Pilottihankkeiden myötä saataisiin todellista tietoa kuntalaisten halukkuudesta investoida nopeisiin internetyhteyksiin. Jos pilottihankkeen myötä päädytään siihen, että kiinnostusta ei ole, voidaan toiminta keskeyttää. Yhtiö toimisi aluksi esimerkiksi kunnan viranhaltijan sivutoimisesti johtamana. Yhtiö kasvaisi vasta myöhemmin 1-2 vakituisen työntekijän kokoiseksi. Kunnan roolina pilottihankkeissa olisi tukea toimintaa ja avustaa rahoituksessa esim. takaamalla tai välittämällä laina esim. Kuntarahoitukselta. Pilottihankkeissa tärkeää on selvittää ensimmäisenä asiakkaiden todellinen halukkuus valokuituliittymän hankintaan sekä mahdollisuus Ely-keskuksen tukeen. Taustin ja Harhalan hankkeiden jälkeen tärkeitä kohteita olisivat Aitoon taajama ja Luopioisten taajama, joista kupariyhteydet ovat poistumassa lähitulevaisuudessa. Aitoon ja Luopioisten ydinosat ovat toteutettavissa samansuuntaisin kustannuksin kuin Tausti ja Harhala, jos rakentaminen aloitetaan vain riittävän tiheyden ja liittyjämäärän ylittyessä.
Kartta tukialueista.