Tämän Kiljukaulan omistaa:............ Käyttöönottopäivä:...
Nimike: Julkaisija: Toimitus: Ulkoasu: Taitto: Paperi: Painopaikka: Kiljukaula 1. painos, 2010 Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry (KY) Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki www.kyweb.fi Eero Vassinen (päätoim.), Joonas Fiskar, Katariina Ketola, Matti Parpala ja Simo Suoheimo Pasi Väänänen, Luova toimisto Bolder Helsinki Oy www.bolder.fi Katariina Ketola Lessebo Design Ivory 100 g/m² Oy Arkmedia Ab, Vaasa ISBN: 978-952-92-7971-5 Julkaisuvuosi: 2010 KY ja toimitus Laulujen jälleenkustannusoikeudet lunastettu
Sisältö Esipuhe KY:n vuosikymmenet 100 200 300 400 500 600 700 800 Laulua kolmannella! Aina Perinteisesti Otetaan pitkät Otetaan lyhyet Vesi vanhin voitehista Veisuista viis When in London Kuka tästä on vastuussa?
Esipuhe Arvoisa laulaja, Idea uuteen Kiljukaulaan lähti halusta antaa piristysruiske KY:n laulukulttuurille melkoinen haaste yhdelle kirjaselle, voisi todeta. Tämän kirjan tarkoituksena on tarjota sinulle, arvoisa omistaja, mahdollisuudet harjoittaa akateemista laulukulttuuria. KY100-juhlavuoden kynnyksellä, ylioppilaskuntamuotoisen KY:n loppukuukausina, nimitettiin Kiljukaulatyöryhmä huolehtimaan KY:n laulukulttuurin siirtämisestä ja päivittämisestä. Pitelet nyt käsissäsi tämän työryhmän tuotosta, uudistettua Kiljukaulaa. Jos vertaat Kiljukaulaasi aiempiin vastaaviin, saatat ehkä ensimmäisenä panna merkille, että siitä puuttuvat kaikki niin kutsuttua populaarimusiikkia edustavat kappaleet. Kyse ei suinkaan ole siitä, että me tekijät väheksyisimme ikivihreitä kappaleita. Tavoitteenamme oli luoda käyttömukavuudeltaan ensiluokkainen akateeminen laulukirja kompakti teos! Toivomme, että Kiljukaula kulkee mukanasi kaikissa mahdollisissa akateemisissa riennoissa sekä frakin povarissa että haalarin taskussa. Haluamme, että Kiljukaulasi säilyy sinulla myös opiskeluaikojesi jälkeen, täytettynä muistoilla hauskanpidon merkeillä, roiskeilla ja teksteillä. Käyttömukavuuden ja jatkuvuuden kannalta tärkein muutos lienee kappaleiden numerointi. Huomaat tuttuja kappaleita etsiessäsi, että ne on jaoteltu luokkiin alkavin sadoin, eikä sivunumeroita ole. Toivottavasti näin löydät suosikkikappaleesi helpommin myös tulevien painosten joukosta! Kiitos yhteistyökumppanillemme sekä erityisesti kaikille avustajille, jotka niin pyyteettömästi meitä auttoivat. Olkoon voima kanssanne. KY:llä, 23. lokakuuta, 2010 Kiljukaulan toimitus
KY:n vuosikymmenet 1910 Alkutaival ja vaikeuksien vuodet Ensimmäinen suomenkielinen kauppakorkeakoulu perustetaan Helsinkiin vuonna 1911. Samana vuonna aloitetaan myös oppilaskuntatoiminta Kauppakorkeakoulun Oppilasyhdistyksen (KKO) alla. Yhdistyksen lippu ja tunnukset KY:n pyörre, kuntanauha ja merkki saavat muotonsa. 1920 Kiertolaiselämää ja kieltolakia paossa Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) saa alkunsa nimenmuutoksessa vuonna 1923. Perinteitä vaalitaan ja luodaan sekä toimintaa kehitetään; omasta kodista haaveillaan, rahaa kerätään ja tonttikin ostetaan. Lama kuitenkin tuhoaa suunnitelmat toistaiseksi. 1930 Onni potkii kerjäläistä KY-talon rakennus mahdollistetaan työllä, tuskalla ja onnettaren avulla. Mursukasvatus aloitetaan 1934. KY toimii kansainvälistymisen edelläkävijänä järjestämällä ulkomaanmatkoja sekä ensimmäisen harjoitteluvaihdon. Sodan uhka on ilmassa. 1940 Sota, rauha ja oma talo Sodan vuodet kestetään naisten voimin. KY-talo vihitään käyttöön helmikuun 22. 1941. Sotajermujen paluu koulunpenkille vilkastuttaa ylioppilaskuntatoimintaa ja rauhaan sopeutumisen vuodet alkavat. 1950 Ja päälle poltettiin Bostonit KY alkaa harjoittaa liiketoimintaa - perustetaan Amer-Tupakka Oy. Kulttuuri ponkaisee ennennäkemättömään kukoistukseen. Orko Vilan laulukimaran ensiesitys (ks. #203). AIESEC avaa ovet kansainvälistymiselle. 1960 Radikaaleja ja gryndereitä KY:llä Resuiset vaatteet ja kansainväliset aatteet. Politiikka tekee tuloaan, Ruusula rakennetaan ja Tesvisio myydään. ETYK ja Helsingin henki. Vuosikymmenen lopussa KY purjehtii Lontooseen järjestämään Finnfocus-vientinäyttelyn samaan aikaan kun Vanhaa vallataan Helsingissä.
1970 Politiikka saapuu KY:lle KY:n hallitus kaatui isyyslomaan, otsikoivat päivälehdet; taustalla on hallituksen esitys kolmen kuukauden isyyslomasta KY:n työntekijöille. Yliopistolait tulevat: KY:stä julkisoikeudellinen ylioppilaskunta. Waasis rakennetaan. 1980 Kuka jaksaa maksaa, kellä rahaa ois? Kulttuurijaosto (KUJ) tuo haalarikulttuurin KY:lle. Luodaan konsensus ja KY-konserni; ideologiat katoavat, perusturvan tarjoavat talo ja Amer. Kasinotalous imaisee kylterit mukaansa. Helikopterikyydit, KY-Exit ja Radio City laskut maksaa Ekomen-konserni. 1990 Haaveet kaatuu Lama kurittaa KY:n liiketoimia ja Ekomen-konserni hakeutuu konkurssiin 1991. Perikadon partaalta selvitään likvidoimalla kiinteistöjä sekä Amerin osakkeet. Televisiokamerat kuvaavat edustajiston kokousta; KY:n kerholla tapahtunutta suuromistajan päätöstä seurataan kansallisissa uutisissa asti. 2000 Uusi tuleminen 90-luvun alun kriisin opetukset pysyvät mielessä ja sijoitetaan asuntokantaan; Roihuvuoren, Leppävaaran, Arabianrannan ja Arkadiankadun asuntolat rakennetaan. Huippuyliopistohanke ja yliopistolain uudistus herättävät huolen kylteritoiminnan tulevaisuudesta ja KY:n edustajisto lahjoittaa puolet omaisuudesta KY-säätiölle sekä yhdistysmuotoiselle KY:lle. 2010 Quo vadis? Yliopistolait menevät: ylioppilaskuntamuotoinen KY lakkaa olemasta. KY:n satavuotisten perinteiden vaalimista jatkavat KY-yhdistys ja KY-säätiö. Mitä tämän jälkeen? Sen päätät sinä!
100 Laulua kolmannella!
101 Finlandia-hymni 1899 säv. J. Sibelius, san. V. A. Koskenniemi v. 1940 Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa yön uhka karkoitettu on jo pois Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa, kuin itse taivahan kansi sois Yön vallat aamun valkeus jo voittaa, sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa Oi nouse Suomi, nosta korkealle pääs seppelöimä suurten muistojen Oi nouse Suomi, näytit maailmalle sa että karkoitit orjuuden, ja ettet taipunut sa sorron alle On aamus alkanut, synnyinmaa 102 Maamme 1848 säv. F. Pacius, san. J.L.Runeberg; Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäiseksi runoksi v. 1846 Oi maamme, Suomi, synnyinmaa soi, sana kultainen Ei laaksoa, ei kukkulaa ei vettä, rantaa rakkaampaa kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien
Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa Viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan Ja kerran laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa 103 De brevitate vitae 1781 säv. san. C.W. Kindleben :,:Gaudeamus igitur Juvenes dum sumus:,: Post jucundam juventutem Post molestam senectutem :,:Nos habebit humus:,: :,:Vivant omnes virgines Faciles, formosae:,: Vivant et mulieres Tenerae amabiles :,:Bonae laboriosae:,: :,:Vivat academia Vivant professores:,: Vivat membrum quodlibet Vivat membra quaelibet :,:Semper sint in flore:,:
104 Kansainvälinen Säv. Internationalen, san. O. W. Kuusinen & H. Wuolijoki Työn orjat sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus Nyt ryskyin murtuu pakkovalta, tää on viime ponnistus Pohja vanhan järjestyksen horjuu Orjajoukko taistohon! Alas lyökää koko vanha maailma ja valta teidän silloin on Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään 105 Suomen laulu 1844 säv. F. Pacius, san. E. von Qvanten v. 1842 Kuule kuinka soitto kaikuu! Väinön kanteleesta raikuu! Laulu Suomen on, laulu Suomen on! :,:Kuule hongat huokaileepi, kuule kosket pauhaileepi! Laulu Suomen on, laulu Suomen on!:,: Kaikkialla ääni kaikuu, kaikkialla kielet raikuu Laulu Suomen on, laulu Suomen on! :,:Sydäntä jos suotu sulle, murheess ilossakin kuule Suomen laulua, Suomen laulua:,:
106 Laulu hallituksesta Säv. Ja må han leva Byrokraatit kuolevat, helvetit ja tuonelat, avaavat jo porttinsa yl onnettoman maan Siellä murhanhenget saavat, sydänverta janoavat, särpiellä hurmejuomaa kera korppien Mannerheimi vankka, kävelee kuin ankka, rinta on kuin romukaupan näyteikkuna Posket niinkuin ryssänlimput, silmät niikuin siankinkut, nenä on kuin porvariston vaatehenkari 107 Punakaartin marssi Säv. Ja må han leva Pieni Suomen kansa katkoo kahleitansa kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on Raakaa sortovaltaa vastaan nostaa maasta armeijastaan jalon kansan parhaat pojat taistohon
Hallitus on vankka kätyr lauma sankka se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan Urhojansa kansanvalta työntää esiin kaikkialta elämästä, kuolemasta kamppaillaan Kiihtyy yhä taisto vapauden vaisto köyhälistön keskuudessa kasvaa vaan Eipä auta hallitusta piinat, kidutus ja tuska urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan Virkavallan huolena vankilat ja tuonela tutkimatta hirttäminen, mestaus Kumouksen sankari sydänveren antavi kallis ompi vapauden lunastus Kuinka kauan siellä teurastusta vielä kestää kunnes kansalla on vapaus Ei nyt taiston tuoksinassa tiedä kumpi voittamassa vallankumous vaiko taantumus
Kumouksen myrskyt kapinat ja tyrskyt riehuu valtakunnan äärest äärehen Siellä hirmuhenget saavat sydänverta janoavat särpiellä hurmejuomat kanssa korppien Kylvömme kun tehdään kasvaa kerran tähkään sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus Silloin Suomen kansanvalta kiittää sankar poikiansa ilonkyyneleitä palkaks saapi sankaruus 108 Sillanpään marssilaulu 1940 säv. A. Mustonen, san. F.E. Sillanpää. Perustuu F.E. Sillanpään tekemään runoon YH:n aikana syksyllä 1939 Kotikontujen tienoita tervehtien tämä laulumme kaikukoon, yli peltojen, vetten ja tunturien aina Hangosta Petsamoon Sama kaiku on askelten, kyllä vaistomme tuntee sen, kuinka kumpujen kätköistä, mullasta maan isät katsovat poikiaan
Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin, mikä retkemme tänne toi Ilomielin me riensimme sinnepäin, missä yhteinen kutsu soi Tapa tuttu jo taattojen nyt on hoidossa poikasten: Kun on vaaralle alttiina syntymämaa, kotiaskaret jäädä saa Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus Tääll on suorana seistä ja kaatua joka miehellä oikeus Siis te lapset ja vanhukset, ja te äidit ja morsiamet, niin kauan teillä on suojattu lies kun on pystyssä yksikin mies 109 Porilaisten marssi 1700-luku, säv. C.F.Kress & C.M.Bellman, san. Z. Topelius Pojat kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan mailla vertaan vuoti, viel on Suomi voimissaan, voi vainolaisten hurmehella peittää maan
Pois, pois rauhan toimi jää, jo tulta kohta kalpa lyö ja vinkuen taas lentää luoti Joukkoon kaikki yhtykää meit entisajan sankar henget tervehtää Kauniina väikkyy muisto urhojemme, kuolossa mekin vasta kalpenemme Eespäin rohkeasti vaan, ei kunniaansa myö sun poikas milloinkaan! Uljaana taistolippu liehu, voitosta voittohon sä vielä meitä viet! Eespäin nyt kaikki, taisto alkakaa, saa sankareita vielä nähdä Suomenmaa! 110 Jääkärimarssi 1917 säv. J. Sibelius, san. jääkäri Heikki Nurmio Syvä iskumme on, viha voittamaton, meill armoa ei, kotimaata Koko onnemme kalpamme kärjessä on, ei rintamme heltyä saata Sotahuutomme hurmaten maalle soi, mi katkovi kahleitansa :,:Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa:,:
Kun painuvi päät muun kansan, maan, me jääkärit uskoimme yhä Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan yks aatos ylpeä, pyhä: Me nousemme kostona Kullervon, soma on sodan kohtalot koittaa :,:Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on, se kasvaa, se ryntää, se voittaa:,: Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks suuri on Suomen valta Sen aatetta ei väkivoimat saa pois Pohjolan taivaan alta Sen leijonalippua jääkärien käsivarret jäntevät kantaa, :,:yli pauhun kenttien hurmeisten päin nousevan Suomen rantaa:,:
YIT onnittelee satavuotista KY:tä! Rakentavia lauluhetkiä Kiljukaulan parissa!
Muurari Kevät toi, kevät toi muurarin Kevät toi, kevät toi maalarin Kevät toi rakennuksille hanslankarin Ja rannoille hampparin :,:Niin paljon minä kärsinyt olen, monta kyyneltä vuodattanut Niin monta minä lempinyt olen, mutta yhtä vain rakastanut:,: Kesällä töitä teki muurari Kesällä töitä teki maalari Kesällä töitä teki hanslankari Ja rantojen hamppari :,:Kuin veitsi minun rintaani viilsi sinun katseesi viimeinen Se oli niin kylmä ja ylpee, niin viekas ja petollinen:,: Syksy vei, syksy vei muurarin Syksy vei, syksy vei maalarin Syksy vei rakennuksilta hanslankarin Ja rannoilta hampparin :,:Oi, miksi minä tummana synnyin, miks en syntynyt vaaleana Minun armaani ei lemmi tummaa hän lempii vain vaaleata:,: Talvella nälkää näki muurari Talvella nälkää näki maalari Talvella nälkää näki hanslankari Lihoi linnassa hamppari ;.;Niin paljon minä kärsinyt olen, monta kyyneltä vuodattanut Niin monta minä lempinyt olen, mutta yhtä vain rakastanut:,:
200 Aina perinteisesti
201 Kiljukaula Säv. M. Similä, san. A. Kivi; Voimalla seitsemän miehen Kiljukoon nyt kaikkein kaula, koska mielin virren laulaa :,:voimasta seitsemän miehen:,: Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa, :,:laiskan pulskeita jallii:,: Juho pauhaa, pirtti roikaa, hän on talon aika poika, :,:ankara Poika-Jussi :,: Tuomas seisoo niinkuin tammi, koska saarnaa Aaprahammi, :,:Jukolan Salomon suuri:,: Simeoni, liuhuparta, valittaa se ihmisparka, :,:syntinen, saatana kurja :,: Simeoni herneet keittää, Timo sekaan rasvat heittää, :,:patahan kuohuvaan sylkee:,: Lauri poika metsäss häärii, katselevi puita väärii, :,:mäyränä nummia tonkii:,:
Viimein tulee hännän huippu pikku-eero, liukas luikku, :,:Jukolan tiuskea rakki:,: Siinä ompi veljessarja, jalo niin kuin sonnikarja, :,:voimalla seitsemän miehen:,: 202 KY:n ylioppilaat Nyt kaikuu jo laulu niin riemuisa, siis veljemme juhlikaa! Niin jokainen veikko kai lasinsa kalliin voi huulilleen jo kohottaa! Kun naapurit unetta valvoo ja laulua kuuntelee ain, laulaa jokainen jokainen jokainen jokainen jokainen aina vain: Hei KY:n ylioppilaat myös perinteet muistakaa: on tytöt ja kaljat ja snapsit olleet ruokalistalla. Jos jokainen jokainen kaatuu, niin kunnolla kaatua saa koht hiljaista lie, mutt muistakaa ensin, teit perinne velvoittaa! Hei kaljapullo kaljapullo...
On moni niin suuri ruhtinas kai täälläkin istunut On tyttöjä ollut passaamassa ja pöytäkin notkunut Kun kotiin on kuljettu silloin, niin laulu lie kaikunut ain Nyt kun Valhallasta he katselevat, niin meille he laulelevat vain: Hei... Kun pois jo käymme, niin hiljaiseksi kaupunki hetkeks saa Vaan poikamme jäljessä astuvat ja vanha voi naurahtaa: Jo herttainen kilinä kuuluu, taas laulu raikua voi - Ja jo pilvilinnoista huikeasti harppujen säestys soi Hei...
203 Orkon lenkki 1950-luku, sov. O. Vila Sierra Morenan kauniin signorinan ma tahtoisin kanssani tanssiin kun ilta tummentuu ma laulan oi sulle simasuu ai ai ai ai My Bonnie is over the ocean my Bonnie is over the sea My Bonnie is over the ocean oh bring back my Bonnie to me Bring back, bring back, oh bring back my Bonnie to me, to me Bring back, bring back, oh bring back my Bonnie to me Mä olin Neptunus-laivalla jungmannina hei jallerii hei tui jalleraa ja propsill oli laivamme lastattuna hei jallerii hurraa kun Kapmaan rantahan saavuttihin niin kauneimman neitosen het kohtasin hei jallerii hei tui jalleraa hei jallerii hurraa hei rullaati rullaati rullaati rullaa rullaati rullaati rullallallei hei rullaati rullaati rullaati rullaa rullaati rullaati rullallallei
Hän oli maata monta nähnyt oli itää ja etelää oli synnyinmaa unhoon jo jäänyt ei tuntenut ikävää hän oli kaikissa laivoissa tuttu oli niissä kuin kotonaan hän oli seilannut tyynet ja tuuliset veet niin kuin mies konsanaan Yks kakkaa, kaks kakkaa, kolme kakkaa nosta jalkaa nyt se alkaa on lasten juhla tää en selvää mä täällä nää siks hyvä on sopu kun viina ei lopu ja huppu on silmillä Trink trink Brüderlein trink lass doch die Sorgen zu Haus trink trink Brüderlein trink lass doch die Sorgen zu Haus meide den Kummer und meine den Schmerz dann ist das Leben ein Scherz Kauf dir ein Auto und fahr gegen Baum, dann ist das Leben ein Traum, huhhei
In München steht ein Hofbräuhaus eins zwei juffa da läuft so manches Flässchen aus eins zwei juffa Da hat so mancher braver Mann, eins zwei juffa gezeigt was er so vertragen kann schon früh am Morgen fing er an und spät am Abend kam er heraus so schön ist das Hofbräuhaus Sie vai mie mie vai sie mie vai sie sie vai mie kumpiko meistä känniss lie sie vai mie mie vai sie Prinsessa Armaada hoh hei laivamme kotimme hoh hei tervahöyrymme verraton on on on kukkanen aaltojen hoh hei kaunistus rantojen hoh hei aina laineiden lemmikki on on on Det var en skikkelig bondeman som skulle gaa ud efter öl han skulle gaa ud efter öl han skulle gaa ud efter öl efter öl efter hopsasa tralalalala han skulle gaa ud efter öl
Linnoissa kreivien häät vietetään on morsiamell ruuvattu pää siell viihdyn suo viini ja shampanja vaan sydän kylmä voi olla kuin jää siks mieluummin maantiellä tanssin kun metsien humina soi tuon kultaisen kulkurin valssin tule kanssani tyttö ohoi Kummallakin sykki sydämessä sykki sellainen pieni trallallaa Pieni pieni pieni pieni sellainen pieni trallallaa kummallakin sykki sydämessä sykki sellainen pieni trallallaa lemmen kipinä toisilleen jaa Voi virsua voi voi virsua voi kun ei se pidä vettä ja kun ei se soi voi virsua voi Jos eukkosi kieltää sua juomasta niin juo niin juo jos kieltää sua viinoja tuomasta niin tuo niin tuo mutt juomasta älä sinä milloinkaan lakkaa vaan ota sinä itselles parempi akka ja juo ja laula ja juo ja laula ja juo ja laula ja juo
Ja upseerit sodassa taistelee ja juo ja juo mut välillä pullosta maistelee ja juo ja juo kun taistelun melskeessä pyssyt ne paukkaa niin upseerit välillä pullosta naukkaa ja juo ja laula ja juo ja laula ja juo ja laula ja juo Kun lehtorit koulussa opettaa niin juo ja juo mut illalla työnsä kun lopettaa niin juo ja juo kun päivällä saksaa ja matikkaa jauhaa niin illalla raitilla räyhää ja pauhaa ja juo ja laula ja juo ja laula ja juo ja laula ja juo Espanjatar olen sorja lempimään luoja mun loi varsi on notkea norja katse kuin alkava koi heitä jo tunteesi arvokkaat kanssani tanssiin käy riemuitse silloin kun riemuita saat huolet on tarjolla ain tullos tullos kiehtovaan haaveiluun Espanjan neito ja Espanjan maa mieles tenhoten valloittaa
Kevät toi kevät toi muurarin kevät toi kevät toi maalarin kevät toi rakennuksille hanslankarin ja rannoille hampparin Niin paljon minä kärsinyt olen monta kyyneltä vuodattanut niin monta minä lempinyt olen mutta yhtä vain rakastanut Oi muistatkos Emma sen kuutamoillan kun yhdessä tansseista palattiin sinä sanasi annoit ja valasi vannoit ja lupasit olla mun omani oi Emma Emma oi Emma Emma sä lupasit olla mun omani Turhan sinulle markan annoin turhaan vieressäs makasin kun et sinä kuitenkaan halata antanut anna minun markkani takaisin 1 2 3 markka pois On elomme häipyvä muistoista pois ken mennyttä kauankaan muistella vois mut riemu kattoon veikot ja sarkka pohjaan hei laulun mahti murehet jo unholahan vei mut riemu kattoon veikot ja sarkka pohjaan hei laulun mahti murehet jo unholahan vei
Sä nuoruutes huumassa harhaillut liet ja kulutit voimasi hukkaan sen tiet mut jos sä kerran ryyppäät niin ryyppää kunnolla ja jos sä kerran rakastat niin aamuun rakasta Silkistä sametista nirunaru kengät oli entisellä heilallani enkä mä häntä riiannut kuin aivan pilkallani Tula tullalla posket pullalla on sillä pojan kullalla tula tullalla tul tullalla on sillä pojan kullalla You are my sunshine my only sunshine you make me happy when skies are grey you never know dear how much I love you please don t take my sunshine away
(TUTTI) OLUESSA IHAN OLUESSA OLUESSA KOKO POPULA (solo) oluessa popula IHAN KOKO POPULA popula POPULA kaljassa KALJASSA koffissa KOFFISSA lahdessa LAHDESSA OLUESSA OLUESSA IHAN OLUESSA OLUESSA KOKO POPULA Alouette gentille alouette alouette je te plumerai je te plumerai la tete je te plumerai la tete et la tete et la tete alouette alouette a-a-a-a-alouette gentille alouette alouette je te plumerai je te plumerai les yeux je te plumerai les yeux et les yeux et les yeux et la tete et la tete a-a-a-a-alouette gentille alouette alouette je te plumerai
je te plumerai le bec je te plumerai le bec et le bec et le bec et les yeux et les yeux et la tete et la tete a-a-a-a-alouette gentille alouette alouette jet e plumerai Jos sais kerran reissullansa nättiä tyttöä halata niin olishan se paljon mukavampaa reissulta kotia palata Aseman kello löi kolme kertaa silloin se juna lähti ja silloin se hulivili hummeripoika sen torpan tytön jätti Varjele Luoja ihmisen lasta merimiehen muijaksi joutumasta merimiehen muija ja kalamiehen koira ne yhdessä rannalla ruikuttaa Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu Saimaan rannalla ruikuttaa ei ole ruuhta rannalla joka minun kultaani kannattaa
Eikä siellä vintillä vitkasteltu siellä oli repäisevä meininki siellä oli Iitu ja siellä oli Titu ja siellä sitä piti olla meitinkin Raastuvan penkillä halasin minä mustalaisen Veeraa Veera se vapisi ja penkki se natisi ja orkar du inte mera-ra-ra-ra Veera se vapisi ja penkki se natisi ja orkar du inte mera Aurinko kun päätti retken siskoistaan jäi jälkeen hetken päivänsäde viimeinen Ja me tulimme kapakasta kai hiukkasen horjuen oli lähtömaljoja juotu ja se yö oli ihmeellinen joku huomasi sattumalta se oli kait Watkinson että serenaadi sulle ihan velvollisuutemme on Hummani hei hummani hei huputiti hummani hei
Iita Iita no onkos meill riita kun et enää mua päästä luhtiisi Iita Iita on kukat kauniita niitä sulle tuon jos ovet aukaiset kaikki toiset tytöt mulle aukaisee ja ruostuneetkin saranat ne silloin mulle naukaisee Iita Iita on kukat kauniita niitä sulle tuon jos ovet aukaiset Istuipa kerran kirppu paitani helmalla se katseli ja lauloi tällä tavalla Tää on vain maailmaa eikä sen kummempaa paratiisiksi ei tätä saa eikä kannata tääl tämän maan kuoren pääl käydä turhista hermoilemaan It s a long way to Tipperary it s a long way to go it s a long way to Tipperary to the sweetest girl I know goodbye Piccadilly farewell Leicester Square it s a long way to Tipperary but my heart s right there
Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kahren kesken tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni minä nainen sen komian lesken Ei saa laulaa Rannanjärvestä Rannanjärvi on kuollut Rannanjärven haudalle on marmorikivi tuotu Adam och Eva äpet klöv men Eva tog för sig et fikona löv men lövet gick sönder I slagsmål med bönder om en säck potatis och en tuna sill sill i dill sill i dill sill i dill i dill i dill Mors lilla Olle i skogen gick med rosor på näsan och brännvin i blick men blacken gick sönder i slagsmål med bonder om en sack potatis och en tuna sill sill i dill sill i dill sill i dill i dill i dill
Vi blir alla kommunister när vi dör vi blir alla kommunister när vi dör där i himlens stora salen spelas internationalen vi blir alla kommunister när vi dör Kun mä kuolen pissapottani sä saat kun mä kuolen pissapottani sä saat siellä taivaas ei tuu kakkaa siellä aineenvaihto lakkaa kun mä kuolen pissapottani sä saat Kai muistatte veljekset Montgomeryn he kaatoivat kahvinsa konjakkihin mut tarjositpas vettä he karjaisivat että se ruostuttaapi kaiken viekää hemmettihin Hoi laari laari laa hoi laari laari laa kurkkua tarttis jo kostuttaa 204 KY-hymni San. T. Salonen, säv. Silloin minä itkin ensi kerran Kylterin raskas päivä, sen päätteeksi juhlimme :,:Ei taloutemme kaadu, jos kulauksen juomme, ja raikaamme juhlan nimeen:,:
KY-talon turvaan, me illat päätämme :,:Siellä Ison puolen laulut ja Kellarin lämpö, ja sydämemme pauhu:,: Vaikeat taantuman ajat, niistä ylväänä selvitään :,:Joka sukupolvi näyttää, ja lupaukset täyttää, niin väkevä ol kylterin tahto:,: Vaikka opiskeluaikamme päättyy, ja vuodet ne vierähtää :,:Se KY:stä alkaa ja KY:hyn loppuu, tää kylterin elämä!:,: 205 Ylioppilaslaulu Säv. J.H. Stunz, san. E. Kivinen Kaikukoon nyt laulu maamme, niinkuin ukko jyrisee! Kaikki eespäin astukaamme, sydän lämmin sykkäilee Laulusta me voimaa saamme, laulu syömmen aukaisee :,:Siis nyt käsi käissä teemme laulain valan kallihin: Veri, henki Suomellemme, terve, maamme rakkahin! Veren antain Suomellemme teemme veljet valan kallihin:,:
206 Pieni kylteripoika Säv. Pieni nokipoika Pieni kylteripoika vaan hameen alle hamuaa Hänet sinne ottaisin jos kykeneväks katsoisin Pieni teekkaripoika vaan mun reittäni puristaa Hänet reidelleni nappaisin, jos miehet multa loppuisi Pieni lääkärinalku vaan mun rintaani tihrustaa Hänet vierelleni vinkkaisin, jollei itseänsä hinkkaisi Pieni oikkaripoika vaan mua pakaralle taputtaa Hänet peremmälle kutsuisin, jos taitavaksi uskoisin Iso kylteripoika vaan, panee aina parastaan Jos ei pane parastaan panee toiseks parastaan
207 Ylioppilaskunta-ajat 1925 säv. B. Fomin Oi niitä aikoja, san. P. Harjula, KYH pj 1994 Se ylioppilaskunta usein mieleen palaa, jossa istuin illat hämärät Tarvinnut ei siellä juoda salaa, siell kaikki keskenään ol ystävät! Oi niitä aikoja, oi KY-aikoja, ne tahtoisin niin elää uudelleen Tuo aika nuoruuden, tuo aika rakkauden Sen tahtoisin niin elää uudelleen Yökaudet joskus valvoimme me silloin, suunnitellen aikaa tulevaa, KY:lle kun tiemme kävi illoin, kertsille - ei paikkaa parempaa Oi niitä aikoja, oi KY-aikoja, ne tahtoisin niin elää uudestaan, tuo aika nuoruuden, uusien voimien kun tähtiin saakka saattoi kurkoittaa Lal-lal-lal-lal-la-la... Mun unelmissa vaan, elimme ainiaan kun voiman antoi nuoruus ikuinen...
Jäi Kauppis - vuodet vieri ohitsemme, vieden pois tuon ajan iloisen, tähtiä me vaikka saaneet emme, KY-aikaa koskaan kadu en Oi niitä aikoja, oi KY-aikoja, ne tahtoisin niin elää uudestaan tuo aika nuoruuden, uusien voimien kun tähtiin saakka saattoi kurkoittaa Kerran saavuin luokse tutun kadun, musiikin taas kuulin entisen, edessäni - niin kuin portti sadun, kertsin ovi välkkyi kutsuen Oi niitä aikoja... Tuttu ääni jukeboksin takaa, ystäväni, sinut siellä nään Ei viisautta meillä muille jakaa, mutt unelmamme elää eteenpäin Oi niitä aikoja... Laa-laa-la...
208 Tenttipäivän vala Säv. Kuubalainen serenadi Ja me panimme parastamme kaik hiukkasen horjuen Oli päiväkausia juotu tentti edessä ihmeellinen Me saavuimme juhlasaliin ja otimme paperin Mut kysymykset vaikeet saivat silmämme kyyneliin Tuli otsalle tuskanhiki, kostui molemmat kainalot Ei tainnut mennä läpi siihen loppuivat havainnot Me sammuimme kynttilöinä, vakan alle liekkimme jäi Oli vahtimestarin työnä meitä raahata ovelle päin Me kolmisin seisahduimme eteen Kauppakorkean ja karkeasti kirosimme meidän onnemme surkean Ja me itkimme katkerasti päänsärkyä yltyvää Riippui silmämme maahan asti ja olo oli hirvittävä
Me muistimme kuumat totit ja kylmät A-oluet ja jokainen sisimmässään tunsi juomien vaikutukset Ja me päätimme silloin että tämä kerta oli viimeinen Enää juomme vain pelkkää vettä ja sitäkin varoen
Otetaan pitkät 300
301 Hyvät ystävät 1786 säv. W.A. Mozart: Aaria Non più andrai farfallone! oopperasta Figaron häät Hyvät ystävät, juhla voi alkaa, sankarille me nostamme maljaa :,:Tääll ei juodakaan kolmosen kaljaa, meille viihdyn suo shampanja vaan:,: Hauska juomia kurkkuun on suistaa, siten kylteriaikoja muistaa :,:Yhteinen juomalaulumme luistaa, juhlamieli on parhaimmillaan:,: 302 Jos täytätte mun lasini Säv. Rosvo-Roope Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa :,:Nyt täynnä on mun lasini, en ehdi kertoa:,: :,:Taas tyhjä on mun lasini, en jaksa kertoa:,: :,:Jos löydätte mun lasini, niin näen kertoa:,: :,:No täytättekös lasini, tai alan kertoa:,:
303 Tämän talon onneksi :,:Ja me juomme tämän talon onneksi, kippis, kippis:,: :,:Täällä oleville, poissa oleville ja vastakin talohon tuleville, kippis, kippis:,: :,:Ja me juomme tämän talon konkurssiin, kippis, kippis:,: :,:Täällä oleville, poissa oleville ja vastakin talohon tuleville, kippis, kippis:,: :,:Ja me juomme tämän auton bensiinin, kippis, kippis:,: :,:Kaiken öljynkin, koko voitelun ja helavita akkumalaattorin, kippis, kippis:,: 304 Carillo Säv. W.A. Mozart; Molto allegro sinfoniasta n:o 40 Oi Carillo, Carillo, Carillo! Siinä maistuupi mansikkahillo Kun mä suutelen pullosi suuta, enää maista en maailmassa muuta Älä luule, että sippaan! Sinut juon mä viime tippaan, älä haihdu pois! Ei parempaa olla vois, ei vois, ei vois, ei vois, ei vois!
305 Jos eukkosi kieltää sua Jos eukkosi kieltää sua juomasta, niin juo, niin juo! Jos kieltää hän viinoja tuomasta, niin tuo, niin tuo! Mutt juomasta älä sinä milloinkaan lakkaa vaan hanki sinä ittelles parempi akka :,:Ja juo ja laula ja juo ja laula ja juo ja laula ja juo:,: Ja lehtorit koulussa opettaa, ja juo, ja juo Ja illalla tuntinsa lopettaa, ja juo, ja juo Kun päivällä saksaa ja matikkaa jauhaa, niin illalla raitilla räyhää ja pauhaa Ja juo ja laula... Ja upseerit sotia taistelee ja juo, ja juo Ja teltassa viinoja maistelee, ja juo, ja juo Kun taistelun melskeessä pyssyt ne paukkaa, niin upseerit välillä pullosta naukkaa Ja juo ja laula...
306 Silja Line Alkuper. F. Lai; A man and a Woman Tahtoisin ginitonicin, ginitonicin Tai sitten minttufernetin, minttufernetin Kelpaa se kossuvissykin, kossuvissykin Siis ryyppäämään, siis ryyppäämään Kun taas on naama valkoinen, naama valkoinen niin maistuu olut huurteinen, olut huurteinen Juon sitä kolpakollisen, kolpakollisen ja oksennan yli laidan Tahtoisin sinut takaapäin, sinut takaapäin Tai sitten ihan eestä näin, ihan eestä näin Mä aina mielelläni nain, mielelläni nain Siis painetaan ja lauletaan Infosta tilaan taikurin, tilaan taikurin Saan Finnjetille porttarin, sinne porttarin Jään Saksaan kera Erikin, kera Erikin 307 Pas de quatre 1888 säv. W.M.Lutz; tyypillinen vanhojen tanssi Ravintolasta astuin vasta hieman horjahtaen Siellä mä istuin melkein pelkkää vettä nautiskellen
Katajanmarjabrenkkua en juonut mä laisinkaan, kas apteekista saa farmaseutilta Fortista! 308 Reinin viiniä Säv. C. M. Bellman; Bort allt vad oro gör Pois huolet, veljyein, ei tääll oo painajaista! Viiniä maista nyt kimaltavaista mun mieliksein! :,:Veikko tee kuten minä tein; tää antaa vauhdin laulullein! Huomaatko, kuoma, tää Reinin on juoma? Niin veikkosein!:,: Pois huolet, veljyein, maallista tää on vainen! Siis samanlainen juo kimaltavainen mun seuraksein! :,:Veikko, tee taas kuin minä tein; tää antaa vauhdin laulullein! Nauti ja maista nyt Malagalaista: ei parempaa!:,: