TIKKURISTI Hyvinkään Kansantanssijat ry, Venlankatu 4 A 8, 05830 Hyvinkää hyka@luukku.com Hyvinkään Kansantan ssijat ry 35 vuotta 19 74-2 009 Juhlanumero Sisällys 1 Muistelua vuosien takaa. 3 Pääkirjoitus. 1 Tunnelmia juhlasta. 4 Huomionosoitukset. 2 Kuvakavalkadi 5-6 Kuvat Ari Inkinen ja Birgitta Sipilä Pääkirjoitus Birgitta Sipilä 21.11.2009 juhlittiin iloisella joukolla Hyvinkään Kansantanssijoiden 35-vuotista taivalta. Hyvinkään Kansantanssijat perustettiin vuonna 1974. Lueskelin sen vuoden Mitä Missä Milloin kirjoja, joista löytyi tällaista tietoa: Hyvinkään kaupungin asukasluku oli 35 tuhatta, kymmenen tuhatta vähemmän kuin nyt. Suomen presidenttinä oli silloin Urho Kekkonen, ei niinkään yllättävä tieto. Vuoden 1974 alussa maamme sai kolme uutta kaupunkia, jotka olivat Vantaa, Nurmes ja Raisio. Niihin aikoihin oli maailmassa öljykriisi ja Suomessakin määrättiin öljyn säästämiseksi huonelämpötilaksi korkeintaan 20 astetta. Sinä vuonna Miss Suomeksi valittiin Johanna Raunio ja Abba voitti euroviisut. Tällaista oli vuonna 1974. Me vanhemmat muistamme ne ajat, mutta moni yhdistyksen jäsenistä ei ollut vielä syntynytkään. Maailman meno ja meininki meidän seurassammekin on vuosien saatossa muuttunut. Nykyaikana joudutaan kilpailemaan harrastajista paljon kiivaammin, koska tarjontaa harrastelajien suhteen on monin verroin enemmän kuin 70-80-luvuilla. Onneksi olemme saaneet noin parin vuoden välein kokoon uusia pienten tanhuajien ryhmiä. Heissähän on lajin tulevaisuus. Pääsemme opettamaan kansanperinnettä leikin, laulun ja tanssin keinoin aina uusille pikkuruisille. Viime vuosina tosin seuramme runsaslukuisimpia ryhmiä ovat olleet Jäähdyttelijät sekä uusia tuulia kansantanssiseuraan tuonut rivitanssiryhmä LineWeavers. Jäähdyttelijöillä juhlakausi tästä vain jatkuu. He järjestävät 10-vuotistanssikonsertin ensi helmikuussa. Juhlamme teemana oli sekä leikki että tanssi. Kansanmusiikin ja tanssin edistämiskeskus valitsi vuosien 2009 ja 2010 teemaksi leikkivoiman. Hieman outo sana, mutta sitä perustellaan näin: Leikissä on voimaa, leikissä saa käyttää voimaa, leikistä saa voimaa siis leikkivoimaa! Leikki päivässä pitää lääkärin loitolla! Jälkeenpäin voi sanoa, että kyllä kansantanssiseura osaa pistää leikiksi. Leikkeihin meitä houkutteli Jussi Kaijankangas Jyväskylästä ja tansseihin Jari Komulainen kumppaneineen. Kiitokset kaikille mukana olleille juhlijoille, esiintyjille ja talkoolaisille! Jussi Kaijankangas johdattaa juhlijat poloneesiin
Huomionosoitukset Riitta Pohjasniemi ja Jussi Nurmi Hyvinkään Kansantanssijat muisti neljää ansioitunutta jäsentä 35-vuotisjuhlassaan. Mervi Kollanus, Sari Saarenmaa, Birgitta Sipilä ja Sanna Husu palkittiin seuran pienoislipulla. Seuran oma kasvatti Mervi aloitti harrastuksen 30 vuotta sitten. Hän ohjasi lapsiryhmiä 10 vuotta, toimi ensin kirjanpitäjänä ja myöhemmin taloudenhoitajana vuodesta 1994 vuoteen 2008. Lapsiryhmiin pääseminen ei 1980-luvulla ollut Kuvassa seuran pienoislipun saaneet: Sari Saarenmaa, Birgitta helppoa, sillä tulijoita oli paljon. Ilmoittautumisen jäl- Jussi Nurmi ja Riitta Pohjasniemi. Sipilä, Sanna Husu ja Mervi Kollanus. Liput ja kukat jakoivat keen jännitettiin, päästiinkö mukaan ja mihin ryhmään. Varmistus saatiin koulun tai nuorisotalon seinällä olevasta listasta. Sari huijattiin mukaan vuonna 1995. Kevään lavatanssin selviytymiskurssin jälkeen ohjaaja Pia oli pyytänyt syksyllä jatkamaan kurssia, jossa lavatanssit olivatkin muuttuneet kansantanssiksi. Sari on toiminut hallituksessa, ohjannut rivitanssijoita ohjaajan sijaisena ja pitänyt aloittelijoille kursseja. Sari on myös ahkera esiintyjä ja harjoituksissa kävijä. Birgitta aloitti tanssimisen jo kuusikymmenluvulla Rajamäellä ja Kivijuhlien Nummisuutareissa. Hyvinkään Kansantanssijoissa Birgitta on ollut vuodesta 1995 lähtien. Ensimmäinen luottamustehtävä oli leikekirjan pitäminen. Rivitanssijoiden ohjaamisen Bisse aloitti vuonna 2002, Piiringin vuoden 2007 alusta ja puheenjohtajana on toinen vuosi juuri alkanut. Sanna Joutsenon lahja hyvinkääläisille vuodesta 1994 on ollut hallituksessa muutamaan eri otteeseen ja viimeiset neljä vuotta sen tarkka ja korvaamaton sihteeri. Taitava tanssija on kolunnut niin koti- kuin ulkomaitakin ja pitää edelleen yhteyttä aktiivisesti eri kansantanssiyhdistyksiin ja alan kattojärjestöihin. Kaikki palkitut ovat pitkänlinjan kansantanssin harrastajia. Vuosien varrella kierretty kotimaassa ja ulkomailla - Puola, Ranska, Tanska, Ruotsi, Viro, Norja, Saksa, Espanja ja Alankomaat, keskusjärjestöjen omat kesäjuhlat - Nordlekia ja jokavuotista Folklandia-risteilyä unohtamatta. Reissut ja yhdessäolo ystäviksi tulleiden tanssikavereiden kanssa ovat mukavimpia muistoja. Kivaa on ollut aina mennä treeneihin ja esiintymiset, kun saa pukea kansallispuvun päälle. Parasta on myös ollut ohjaajan ylpeyden tunne, kun omat nelivuotiaat vunukat astelivat ensi kerran lavalle esiintymään. Mielitansseina näille innokkaille harrastajille ovat olleet reippaat karjalaiset tanssit, kuten Repolainen hyvässä seurassa sekä rivitansseista hyvään musiikkiin yhdistetty tanssi, kuten Amame ja Black Horse. Kansantanssin harrastaminen on nelikön mielestä kansanperinteen vaalimista tanssimisen keinoin, iloista ja arvokasta, leikkisää, liikkuvaa, rytmikästä, kokonaisvaltaista, kulttuurihistoriaa parhaimmillaan, jossa saa hyvän kunnon ja mielen sekä tanssitaidon. Sivu 2(6)
Muistelua vuosien takaa Raila Aalto Tavattiin Monton Raimon eli Raikan kanssa seuran 35- vuotisjuhlassa. Ikä tekee sen, että eletään tätä aikaa, mutta mielellään muistellaan vanhoja aikoja. Raikka on kannatusjäsen ja minä olen paluumuuttaja Raila Aalto seuran aktiivijäseneksi, nyt rivitanssin pariin. Molemmat olemme seuranneet koko ajan katselijoina eri ryhmien esityksiä ensin siksi, että molempien tyttäret jatkoivat kansantanssiharrastusta ja nyttemmin mielenkiinnosta kansantanssia kohtaan. Raikka teki muutama vuosi sitten nostalgiamatkankin säestäjänä Ruotsin Göteborgiin Nordlek-juhliin. SKY:n kesäjuhlat, Pispalan Sottiisi ja Karjalanliiton kesäjuhlat ja niissä oltiin aina innolla mukana. Tanssittiin Ruhaa, Åttamanengelskaa, Kasareikkaa Salmista, Rihmarullaa, Koiviston polskaa jne. Raikka säesti hanurilla ja joutui joskus venyttelemään nuotteja, kun tanssijoiden jalat toimivat hieman hitaasti. Taitavalle säestäjälle sekään ei ollut vaikeaa. Raimo Monto Suoritettiin tanhumerkkejä ja Toivosen Marjatta piti ohjaajana rivit suorina. Harjoituksia pidettiin kesäaikana jopa Arolammin sinisen talon pihalla ja sen jälkeen Usmiin virkistävälle yöuinnille. Kierrettiin sitä ulkomailla esiintymässä yli 30-vuotta sittenkin mm. Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Suomessa oli kesäisin 35-juhlien valmistelut Birgitta Sipilä Suunnittelimme seuramme 35-vuotisjuhlia hallituksen kesken ja mainiona vahvistuksena meillä oli Raila Aalto, joka oli yksi seuran aktiiveista sen perustamisen aikaan. Vuosien jälkeen hän innostui rivitanssista ja on mukana toiminnassa jälleen. Seuran hallituksella oli juhlia miettiessään pääideana se, että kenenkään seuran oman jäsenen ei tarvitsisi olla töissä juhlan aikana, vaan saisimme kaikki nauttia ohjelmasta täysin siemauksin jännittämättä esiintymistä, huolehtimatta tarjoiluista ja keittiötouhuista. Meidän osaksemme jäi muun muassa juhlasalin järjestäminen, koristeleminen ja loppusiivous. Raila suunnitteli kauniit ja persoonalliset koristelut ja ne saivat ansaitusti kiitosta. Kiitosta ovat saaneet myös mainio leikittäjä, kansantanssinopettaja Jussi Kaijankangas sekä musiikin maisteri Jari Komulainen bändeineen. Makoisiksi todettiin myös tarjoilut maukkaat suolaiset ja makeat täytekakut. Ne katosivat tuota pikaa parempiin suihin. Kyllä leikin, tanssin ja liikunnan jälkeen nämä ansaittiinkin. Viiden vuoden päästä on vuorossa pyöreät vuodet. Silloin varmaan juhlimme perinteisemmällä kaavalla. Olisiko jo aika perustaa juhlatoimikunta? Halukkaat saavat ilmoittautua! Sivu 3(6)
Tunnelmia 35-vuotisjuhlista Huolellisen suunnittelun ja valmistelun jälkeen oli todella mukavaa saapua yhdistyksemme 35-vuotisjuhlaan Järjestötalolle. Pelimannina ajattelin ensiksi, että miten sitä osaa ollakaan, kun Komulaisen Jari hoitaa soitot. Hänellä oli kaverina bassossa Panu Helke ja viulussa Pauliina Pajala. Birgitta Sipilä piti hauskan ja elävän tervetulopuheen. Jussi Kaijankangas tempaisi koko joukon mukaan nopeasti. Hän on hauska leikittäjä. Kaiken ikäiset olivat innolla mukana venyttelyissä ja tansseissa. Itse pääsen harvakseltaan tanssimaan ja nautin aina täysin siemauksin. Kahvi, voileipäkakku ja täytekakku maistuivat mainioilta. Kahvittelu sujui odotettua ripeämmin. Poloneesi pääsi alkamaan. Jari ja kumppanit pääsivät lauteille ja oivasti soittivatkin. Tanssilattia täyttyi nopeasti ja rivitanssejakin mentiin välillä. Perhevalssi on aina mukava ja hyvillä mielin lähdimme järjestelyjen jälkeen kotia kohti. Marika Löytty Juhlat olivat kivat. Jussi otti hienosti kaikki osallistujat salakavalasti tanssiin mukaan ja piti erinomaisen hienosti otteessaan. Oli mukava tanssia yhdessä, pienet ja isot menossa mukana ja kaikille löytyi sopiva tapa. Kakku oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Onnea seuralle 35-vuotisella uralla. Oma kansantanssiurani on kulkenut yhdessä seuramme kanssa käsikädessä koko sen ajan, omat ensimmäiset harjoitukseni oli syyskuussa 1974 Välenojan Nuorisotalolla. Itse en kyllä ekalla kerralla harjoitellut vaan istuin vihreällä sohvalla äitiä kädestä pitäen. Olen ylpeästi saanut tanssia kansantanssia 35 vuotta ja aion jatkaa seuraavat 35 vuotta, toivottavasti yhdessä Hyvinkään Kansantanssijoiden kanssa. Pia Pyykkinen Juhlissa oli hauska juontaja, joka osasi ottaa yleisön haltuunsa. Koristelut olivat upeat ja tarjoilut runsaat. Poloneesi oli mukavaa, mutta se olisi saanut kestää kauemmin. Ihmisiä oli mukavasti, mutta lapsia vähän. Ohjelmaan olisi voinut kuulua esimerkiksi Hyvinkään Kansantanssijoiden ryhmien esityksiä tai muuta sellaista seuran omaa hommelia. Siru Inkinen ps. Sirun mielestä Jussi Kaijankangas oli kuin Rikurillojen poikien, Rikun ja Veikon yhdistelmä isona. Hauskasti sanottu! Ei yhtään hullumpi tulevaisuus. Sivu 4(6)
Kuvakavalkadi juhlien tuoksinasta Ari Inkinen ja Birgitta Sipilä Sivu 5(6)
Sivu 6(6)