Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2013/1 Dnro ESAVI/224/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2013 ASIA Ympäristösuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon toiminnan muutosta, Rauma HAKIJA Forchem Oy PL 16 26100 Rauma TOIMINNAN SIJAINTI Forchem Oy:n mäntyöljytislaamo sijaitsee noin 3 km Rauman kaupungin keskustasta Rauman kaupungin omistamilla kiinteistöillä 684-4-421-26 ja 684-4-421-31 Maanpäänniemessä teollisuusalueella osoitteessa Maanpääntie 3, 26100 Rauma. Samalla teollisuusalueella sijaitsevat mm. Metsä Fibre Oy:n Rauman sellutehdas, UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehdas ja Rauman Metsäteollisuuden jäteveden puhdistamo. Lähin pientaloalue on Sampaanala, jossa lähimpien pientalojen etäisyys tislaamosta on noin 700 m. Etäisyys Maanpäänniemen kesämökkeihin on noin 600 700 m. Lähin päiväkoti on noin 1,2 km:n päässä. Venesatamaan ja uimarantaan on matkaa myös noin 1,2 km. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 8.10.2012. HAKEMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristösuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 4 b) ja 5 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 4 b) ja 5 a) MUUTETTAVA PÄÄTÖS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 9.11.2009 myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Nro 88/2009/2 koskien Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon varastointitoiminnan laajentamista ja ympäristölupapäätöksen Nro 39/2002/4, 28.6.2002, muutettu päätöksellä Nro 2/2005/2, 28.1.2005, lupamääräysten tarkistamista. Aluetta koskevassa asemakaavassa (15.12.1981, muutos hyväksytty 31.1.1994) mäntyöljytislaamon tontti on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tontin itäpuolella on suojaviheralue (EV). Pohjoispuolella tontti rajoittuu alueeseen, joka on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-4). Tontin lounaanpuoleinen rakentamaton osa Maanpääntien eteläpuolella on kaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET-1). Tontin reunaan Maanpääntietä vasten on kaavaan merkitty istutettavan korttelin alue, johon on istutettava puita ja pensaita meluja näkösuojaksi. Ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa mäntyöljytislaamon alue on merkitty teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T1). MUUTOSHAKEMUS Forchem Oy hakee lupaa hartsin uudelleentislauskolonnille sekä uudelle kuumaöljykattilalle. Uudelleentislauskolonnilla halutaan parantaa hartsin laatua. Tislaamon kapasiteetti (175 000 t/a raakamäntyöljyä) ei muutoksen myötä kasva. Kattilan kapasiteetti sen sijaan nousee, mutta sitä tullaan käyttämään nykyisen kattilan tehoilla. Kattilan kapasiteetin nostolla varaudutaan tislaamon mahdolliseen laajennukseen tulevaisuudessa. Tuotannon raaka-aineena käytetään raakamäntyöljyä, jota saadaan sulfaattisellutehtaiden rinnakkaistuotteena. Mäntyöljyn kuivauksen jälkeen erotetaan mäntyöljyn arvokomponentit raskaasta pikijakeesta haihduttamalla alipaineessa. Haihtuneet jakeet tislataan hartsikolonnissa raakarasvahapoksi. Kolonnin pohjatuote sisältää pääasiassa hartsihappoja, jotka tislataan erottelukyvyn parantamiseksi hartsin uudelleentislauskolonnissa mäntyhartsiksi. Uudelleentislauskolonni rakennetaan nykyisen tislaamorakennuksen jatkeeksi itäpäätyyn. Lisäksi jätetään varaus vielä yhdelle uudelle tislauskolonnille.
Tislauksen vaatima lämpöenergia, noin 70 GWh/a, tuotetaan omalla kuumaöljykattilalla. Uuden kattilan maksimi polttoaineteho on 19,5 MW ja hyötysuhde 89 %. Kattilan nimellisteho on 17,5 MW. Kuumaöljykattilaa ajetaan käytännössä 8 11 MW:n teholla. Tislaamon nykyinen kapasiteetti on rajoittava tekijä kattilan suuremman tehon käytölle. Uusi savupiippu rakennetaan nykyisen piipun paikalle ja uusi kuumaöljykattila nykyisen kattilan ja piipun viereen. Kuumaöljykattilassa poltetaan omia tisleitä, ejektoriöljyä ja esiöljyä, sekä tarvittaessa kevyttä polttoöljyä. 3 Rikkipitoisuus, % Lämpöarvo, MJ/kg Käyttömäärä, t/a Varaston koko Ejektoriöljy 0,45 41,2 2 763 1 x 40 m 3 Esiöljy 0,2 38,5 3 090 Kevyt polttoöljy 0,00 42 180 1 x 30 m 3 Lisäksi kuumaöljykattilassa poltetaan tislaamon tyhjöjärjestelmän, ejektoriöljysäiliön, kattilan syöttösäiliön, raakarasvahapposäiliön ja likaislauhteen pumppaussäiliön höngät. Ejektoriöljy on kuivauksen ja tyhjöyksiköiden lauhteen orgaaninen osa. Esiöljy on raakarasvahapon tislauksen ylite, joka sisältää keveitä neutraaliaineita ja rasvahappoja. Esiöljyä myydään myös pikeen sekoitettuna polttoaineeksi. Säiliöt on varustettu pinnankorkeuden mittauksella, joka pysäyttää täyttöpumpun (ylitäytönesto). Säiliöt on sijoitettu betonisiin vallitiloihin. Kuumaöljykattilan polttoainesäiliön tilavuus on 3 m 3. Kattilavettä käytetään noin 70 000 t/a, josta noin 80 % kuluu höyryntuotantoon ja loput jäähdytyksiin. Noin 30 000 t/a palautetaan 3,7 barin höyrynä Metsä Fibre Oy:n Rauman sellutehtaalle. Tuotettua 2,5 barin höyryä käytetään syöttöveden lämmitykseen, höyryejektoreilla, saippuan valmistuksessa veden lämmittämiseen, rakennusten lämmittämiseen ja putkistojen saattolämmityksiin. Forchem Oy on liittynyt vuonna 2008 elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Forchem Oy:n ominaisenergiakulutuksen vähentämistavoite vuoteen 2016 mennessä on 10 % vähennys vuoden 2005 energian kulutuksesta. Sekä hartsin uudelleentislauskolonni, että uusi kuumaöljykattila otetaan käyttöön yhtäaikaisesti elo-syyskuun vaihteessa 2013.
4 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätevedet ja päästöt vesistöön ja viemäriin Mäntyöljytislaamon jätevedet muodostuvat tislaamon tyhjöjärjestelmän likaislauhteista, sadevesistä, säiliöiden allasvesistä sekä sosiaalivesistä. Tyhjiöjärjestelmän likaislauhteet johdetaan sellutehtaan stripperille. Metsä Fibre Oy:n sellutehtaan seisokkien aikana likaislauhteet johdetaan allasvesiviemäriin. Säiliöalueet, tislaamo ja autolastauspaikat ovat allastettuja alueita. Allasalueiden viemärit on varustettu sulkuventtiilein, jotka ovat normaalisti kiinni. Altaisiin kertyneet sade- ym. vedet lasketaan viemäriin visuaalisen tarkastuksen jälkeen. Allasvedet johdetaan metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle pinnankorkeushälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta. Jätevedenpuhdistamolle menevä linja on varustettu virtausmittauksella ja lämpötilamittauksella sekä sulkumahdollisuudella. Piha-alueiden sadevedet johdetaan sadevesiviemäriä pitkin jätevesilaitoksen poistokanavaan. Myös sadevesiviemäri on varustettu virtausmittauksella sekä sulkumahdollisuudella. Saniteettivedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Jäähdytysvesikierrosta poistetuttu vesi johdetaan sellutehtaan vesijärjestelmään. Sellutehtaan seisokkien aikana poistettu jäähdytysvesi johdetaan mäntyöljytislaamon sadevesiviemäriin. Toiminnanharjoittajan mukaan ja tulevilla muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Päästöt ilmaan Laitoksen päästöt ilmaan muodostuvat pääosin kuumaöljykattilan päästöistä ja varastosäiliöiden höngistä. Rikkiyhdisteet tuotantoprosessiin tulevat käytetystä raaka-aineesta, raakamäntyöljystä. Kuumaöljykattilan savukaasujen päästömittaukset tehtiin viimeksi 16.8.2012. Mittaustulokset on ilmoitettu redusoituna 4 % happipitoisuuteen kuivassa kaasussa: mg/m 3 n mg/mj Kokonaismittausepävarmuus, % Hiukkaset 1 0,4 27 Typen oksidit, NO x (NO 2:na) 185 56 12 Rikkidioksidi, SO 2 1 208 368 12 VOC (hiilenä) 1 0,4 16 Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS (alkuainerikkinä) < 3 (kostea kaasu) < 1 (kostea kaasu) 15
Seuraavassa taulukossa on esitetty kuumaöljykattilan päästöt ekstrapoloituna nykyiselle maksimikapasiteetille. Tulokset on ekstrapoloitu kaikkien päästömittausten (v. 2003 2012) keskiarvojen avulla. Oletus on, että polttoaineseos pysyy nykyisenlaisena. 5 141 000 t/a 175 000 t/a Mittausten epävarmuus SO 2 109 t/a 136 t/a 12 % Typen oksidit (NO 2:na) 17,7 t/a 22 t/a 12 % TRS (S:nä) 0,15 t/a 0,18 t/a 18 % VOC (hiilenä) 0,1 t/a 0,15 t/a 16 % Seuraavassa taulukossa on esitetty kuumaöljykattilan teoreettiset ilmapäästöt ekstrapoloituna kattilan tehon mukaan nykyisellä polttoaineseoksella. MW SO 2, t/a CTO *, t/a 5 58,3 84 404 10 116,5 168 808 15 174,8 253 212 19 224,4 320 735 * CTO = Crude Tall Oil Tislaamon maksimikapasiteetin (175 000 t/a) vuoksi kattilaa ei voida ajaa pidempiä aikoja kuin noin 11 MW:n teholla. Ilmatieteen laitos suorittaa ilmanlaadun seurantaa (SO 2 - ja TRSpitoisuudet) Rauman Sinisaaressa. Viimeisimmässä puolivuotisraportissa (15.8.2012) todetaan ilmanlaadun olleen Rauman Sinisaaressa tammikesäkuussa 2012 hyvää 94 % ja tyydyttävää 6 % päivistä jaksolla 1.1. 30.6.2012. Rikkidioksidipitoisuuden puolen vuoden keskiarvo oli Rauman Sinisaaressa 1,6 μg/m³. Ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta annetun valtioneuvoston päätöksen (480/1996) mukaiseen rikkidioksidin tuntiohjearvoon (250 μg/m³) verrattavat pitoisuudet vaihtelivat 7 18 μg/m³ eli 3 7 % ohjearvosta. Vuorokausiohjearvoon (80 μg/m³) verrattavat pitoisuudet vaihtelivat 2 10 μg/m³ eli 3 13 % ohjearvosta. Tammikuulta 2012 ei ohjearvovertailua voitu tehdä näytteenoton läpivirtaussondin tuulettimen rikkoutumisen vuoksi. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuden puolen vuoden keskiarvo oli Rauman Sinisaaressa 0,3 μg S/m³. Noin 96 % ajasta tuntipitoisuudet olivat mittausjaksolla alle 1 μg S/m³. Suurin tuntipitoisuus, 6,9 μg S/m³ mitattiin maaliskuun 16. päivinä. Vuorokausiohjearvoon 10 μg S/m³ verrattavat pitoisuudet vaihtelivat puolivuotisjaksolla välillä 0,4 1,4 μg S/m³ eli 4 14 % ohjearvosta. Tarkastelussa on oletettu, että rikkivety aiheuttaa tunnistettavaa hajua pitoisuustasolla 3 5 μg S/m³ ja melko voimakasta tunnistettavissa olevaa hajua, kun pitoisuus on yli 6 μg S/m³.
VTT Expert Services Oy selvitti hajun ja hajuhaitan esiintymistä sekä hajun aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa asukaspaneelitutkimuksella Metsä Fibre Oy:n ja Forchem Oy:n ympäristössä 1.3. 31.8.2011. Selvitysten mukaan Forchem Oy:n aiheuttama hajuemissio oli keskimäärin alle 1 % kokonaisajasta, eikä hajua koettu häiritseväksi. Toiminnanharjoittajan mukaan tulevat muutokset eivät vaikuta lisäävästi Forchem Oy:n päästöihin ilmaan eikä melupäästöihin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnanharjoittajan mukaan tulevilla muutoksilla ei ole vaikutusta jätteiden määrään. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Yleisin häiriötilanne tislaamolla on kattilan pysähtyminen, jolloin kattilassa poltettavat hajukaasut ohjautuvat ulkoilmaan. Tällöin voi aiheutua lyhytaikaista hajuhaittaa ympäristössä. Normaalisti häiriötilanteen pituus on maksimissaan kymmenen minuuttia. Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu Tislaamoprosessin toimintoja tarkkaillaan ja ohjataan automaattisen digitaalisen järjestelmän avulla. Automaatiojärjestelmän sähkönsyöttö on akkuvarmennettu. Kuumaöljykattilan toimintaa seurataan jatkuvatoimisilla savukaasujen lämpötilanmittauksella ja jäännöshappipitoisuuden mittauksella. Hajukaasupuhaltimen toimintahäiriöistä tulee hälytys ohjaamoon. Kuumaöljykattilan hajukaasujen polton häiriöistä pidetään häiriöpäiväkirjaa. Öljynerotuskaivon pinnankorkeushälyttimen toimivuus tarkastetaan kahden vuoden välein. Päästötarkkailu Allasvesi- ja sadevesinäytteet otetaan päivittäin ja analysoidaan kuukauden keruunäytteinä (BOD 7, COD, P, N, kiintoaine, ph ja johtokyky). Jätevedenpuhdistamon kuormitusosuudet on sovittu Metsä Fibren ja Forchem Oy:n välillä tehdyssä yhteistyösopimuksessa. Kuumaöljykattilan savukaasuista mitataan kolmen vuoden välein rikkidioksidi, typenoksidit, orgaaninen hiili (VOC) ja pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS). Rikkidioksidin, typenoksidien, orgaanisen hiilen, pelkistyneiden rikkiyhdisteiden sekä hiilidioksidin päästömäärät lasketaan uusimpien mittausten ja vuosittain tislatun raakamäntyöljymäärän perusteella. 6
Forchem Oy osallistuu Rauman Sinisaaren mittausasemalla tehtävään ilmanlaadun tarkkailuun (rikkidioksidi + pelkistyneet rikkiyhdisteet), Rauman-Pyhärannan alueen bioindikaattoriseurantaan sekä Metsä Fibre Oy:n sellutehtaan ja tislaamon toiminnoista aiheutuvan hajun ja hajuhaitan hajupaneeliselvityksiin. Forchem Oy osallistuu jätevesipäästöjen vaikutustarkkailuihin (merialueen tila ja kalataloudelliset vaikutukset) Rauman kaupungin ja teollisuuden kanssa sovitulla tavalla. 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla 19.11.2012 19.12.2012 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Rauman kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksen julkaisemisesta on 17.11.2012 ilmoitettu Länsi-Suomi-nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ilmoituksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Rauman kaupungilta sekä Rauman kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnonantajat toteavat lausunnoissaan, että heillä ei ole asiasta huomautettavaa. UPM-Kymmene Oyj muistuttaa (19.12.2012), että laitoksen jätevedet johdetaan Metsä Fibre Oy:n kautta Rauman metsäteollisuuden ja kaupungin yhteispuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamosta vastaa UPM ja sen tulee olla tietoinen jätevesien koostumuksesta ja määrästä ja niiden mahdollisista muutoksista. Muistutuksen oletuksena on, että tehtävällä muutoksilla ei ole vaikutusta jätevesiin. Metsä Fibre Oy muistuttaa (19.12.2012), että jätevesien koostumus tulee pysyä kuormitukseltaan nykyisellään. Forchem Oy:n tulee osallistua jatkossakin alueella tehtävään ilmanlaadun seurantaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu kirjeellä 17.1.2013 tilaisuus vastineen jättämiseen.
8 Hakija esittää vastineessaan 6.2.2013 seuraavaa: Vastaus Metsä Fibre Oy:lle: Forchem Oy:n jätevesien määrä ja koostumus tulevat muutoksen jälkeen pysymään entisellään. Jäähdytyksen tarve tislausprosessissa lisääntyy hieman uuden tislauskolonnin myötä, mutta jäähdytys hoidetaan lähinnä suljetuilla kierroilla. Avoimesta jäähdytysvesikierrosta poistettava (ulospuhallettava) vesi johdetaan Metsä Fibre Oy:n sellun pesuun, jolloin jätevesiä ei suoranaisesti synny. Jäähdytysvesien koostumus pysyy muutosten jälkeen ennallaan. Forchem Oy osallistuu jatkossakin ympäristöluvan velvoittamana Rauman Sinisaaren mittausasemalla tehtävään ilmanlaadun tarkkailuun (rikkidioksidi + TRS), Rauman-Pyhärannan alueen bioindikaattoriseurantaan, sekä Metsä Fibre Oy:n sellutehtaan ja tislaamon toiminnoista aiheutuvan hajun ja hajuhaitan hajupaneeliselvityksiin. Vastaus UPM-Kymmene Oyj:lle: Forchem Oy seuraa päivittäin jätevesien koostumusta. Prosessi- ja sadevesinäytteet otetaan päivittäin ja analysoidaan kuukauden kokoomanäytteinä (BOD 7, COD, P, N, kiintoaine, ph ja johtokyky). Jäteveden kuormitusosuudet on sovittu UPM:lle ja Metsä Fibre Oy:lle kuukausittain. Vesimäärät sekä mereen ja puhdistamolle johdettu kuormitus raportoidaan viranomaisille vuosittain. Mahdollisista poikkeus-/häiriötilanteista jätevesien suhteen ilmoitetaan välittömästi UPM:lle ja Metsä Fibre:Oy:lle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyy Forchem Oy:n hakemuksen mukaiset muutokset koskien uudelleentislauskolonnia ja uutta kuumaöljykattilaa. Aluehallintovirasto antaa seuraavat uuden kuumaöljykattilan toimintaa koskevat määräykset 17. 23. Määräyksillä 19. 21. korvataan päätöksen Nro 88/2009/2, 9.11.2009 lupamääräys 11. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 17. Ejektori- ja esiöljyä kuumaöljykattilassa poltettaessa savukaasujen rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 1 500 mg SO 2 /m 3 (n). Raja-arvot koskevat kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Kevyttä polttoöljyä kuumaöljykattilassa poltettaessa savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 (n), typenoksidipitoisuus 500 mg NO 2 /m 3 (n) typpidioksidiksi laskettuna ja rikkidioksidipitoisuus 850 mg SO 2 /m 3 (n). Raja-arvot koskevat kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Edellä hiukkasille ja typenoksideille asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan kevyttä polttoöljyä polttoaineena käytettäessä noudatetun, kun kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset eivät ylitä rajaarvoa.
Edellä rikkidioksidille asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun polttoainetietojen perusteella laskettu pitoisuus ei ylitä raja-arvoa. Laskennassa on käytettävä vuosikeskiarvoja. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja ei oteta huomioon päästörajaarvon noudattamisen tarkasteluissa. (YSL 43, YSA 37, VNA 445/2010 5, 6, liite 1, liite 2) 18. Kuumaöljykattilan savukaasut on johdettava ilmaan maanpinnasta vähintään 40 metriä korkean savupiipun kautta. Savukaasun virtausnopeus savuhormissa on oltava vähintään 5 m/s. (YSL 43, VNA 445/2010 7 ) Tarkkailumääräykset 19. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla sekä valtioneuvoston asetuksen 445/2010 ja lupamääräysten 20. 22. mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 43, 46, VNA 445/2010 16, liite 2) 20. Palamisen tehokkuutta kuumaöljykattilalla on seurattava mittaamalla savukaasujen lämpötilaa ja happipitoisuutta jatkuvatoimisella mittalaitteella. Mittausten laatu on tarkistettava ja mittalaitteet on kalibroitava vähintään kerran vuodessa. (YSL 5, 46, VNA 445/2010 16, liite 2) 21. Kuumaöljykattilan savukaasujen rikkidioksidipäästö ejektori- ja esiöljyä poltettaessa on mitattava kerran kolmessa vuodessa. Kuumaöljykattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus ja typenoksidipitoisuus kevyttä polttoöljyä poltettaessa on mitattava 12 kuukauden kuluessa laitoksen käyttöönotosta ja tämän jälkeen vähintään kerran viidessä vuodessa. Päästömittaukset on tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaajalla on oltava käyttämiensä mittausmenetelmien (CEN/ ISO/ muu vastaava kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittaukset on tehtävä suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla. Mittaustilanteessa kattilan ajotilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muuan muassa palamisolosuhteiden ja polttoainejakauman osalta. Manuaalisessa hiukkasmittauksessa (EN 13284-1) kussakin ajotilanteessa savukaasusta on otettava kolme lyhytaikaista näytettä. Mittaussuunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi kuukautta ennen mittausta. 9
Mittausraportissa on esitettävä tiedot kattilan ajotilanteesta mittauksen aikana ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna happipitoisuuteen 3 %. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj (sisään syötettyä energiayksikköä kohti) ja kg/h laskentakaavoineen sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Saatuja tuloksia on verrattava voimassa oleviin päästöraja-arvoihin. Mittausraportti on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseisen vuoden vuosiraportoinnin yhteydessä. Päästömittauksissa saatuja tuloksia on käytettävä vuosipäästöjen (t/a) laskennassa. (YSL 5, 46, VNA 445/2010 16, liite 2) 22. Öljynerotuskaivosta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on määritettävä kertaluonteisesti vuoden 2013 aikana. Raportti on toimitettava vuoden 2013 vuosiraportoinnin yhteydessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 5, 46, VNA 445/2010 16, liite 2) Kirjanpito ja raportointi 23. Kuumaöljykattilan tarkkailusta saaduista tiedoista on pidettävä kirjaa ja tiedot on liitettävä laitoksen vuosiraportointiin. Yhteenveto kirjanpidosta on säilytettävä viiden vuoden ajan ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 5, 46, VNA 445/2010 16, liite 2) Vanhan kuumaöljykattilan toiminnan lopettaminen 24. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa vanhan kummaöljykattilanpurkutöistä. Seurantakirjanpitoon on merkittävä vähintään purkutöiden keskeiset työvaiheet sekä purkutöissä syntyneet jätteet ja niiden toimituskohteet jätelain (646/2011) vaatimusten mukaisesti. Jätehuollosta on laadittava yhteenvetoraportti, joka on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseisen vuoden vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 46, 90, JL 118, 119, 120 ) Muilta osin Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon toiminnassa on noudatettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamaa ympäristölupapäätöstä 88/2009/2, 9.11.2009. 10 RATKAISUN PERUSTELUT Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut lupaharkinnassa mäntyöljytislaamon prosessiin lisättävän uudelleentislauskolonnin ja uuden kuumaöljykattilan toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen. Päätöksen valmistelussa on otettu huomioon ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja parhaan
käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset periaatteet sekä mitä ympäristönsuojelulain 42 :ssä on säädetty. Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta uuden kuumaöljykattilan toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioituna aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toimittaessa esitettyjen suunnitelmien ja asetettujen lupamääräyksien mukaisesti, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu edellä kuvattuja haitallisia vaikutuksia. Polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (445/2010) (ns. PINO-asetus) sovelletaan asetuksen 1 :n mukaan muun muassa kiinteää, nestemäsitä tai kaasumaista polttoainetta käyttäviin energiantuotantoyksiköihin, joiden polttoaineteho on vähintään 5 megawattia, mutta alle 50 megawattia. Nyt kyseessä oleva kuumaöljykattila käyttää nestemäistä polttoainetta ja sen polttoaineteho on 19,5 megawattia, joten kuumaöljykattilaan sovelletaan PINO-asetusta. PINO-asetuksen liitteen 1 taulukossa 1 ei ole kuitenkaan asetettu päästöraja-arvoja esiöljyn tai ejektoriöljyn kaltaisille polttoaineille, joten PINO-asetuksen päästöraja-arvo vaatimuksia ei sovelleta kuumaöljykattilaan. Sen sijaan PINO-asetuksen muut vaatimukset koskevat kuumaöljykattilaa. Määräys 17. Forchem Oy:n olemassa olevan kattilan päästömittauksessa 16.8.2012 savukaasujen hiukkaspäästöksi mitattiin 1 mg/m 3 (n), typen oksidien päästöksi 185 mg NO 2 /m 3 (n) ja rikkidioksidipäästöksi 1 208 mg SO 2 /m 3 (n). Mittaustulokset on muunnettu 4 %:n happipitoisuuteen. Ejektoriöljyn rikkipitoisuus on 0,45 paino-% ja esiöljyn 0,2 paino-%. Mittaustulokset ovat saamaa suuruusluokkaa kuin kattilalla aiemmin suoritetuissa mittauksissa. Käytettävien polttoaineiden sisältämä rikki on peräisin tuotannon raakaaineesta, raakamäntyöljystä, jota saadaan sulfaattiselluprosessista. Savukaasujen rikkidioksidipäästöjen ja ejektoriöljyn rikkipitoisuuden perusteella polttoaine vastaa raskasta polttoöljyä. Savukaasujen rikkidioksidin päästöraja-arvo on asetettu numeerisesti samansuuruisena kuin mitä on päästövaatimus raskaan polttoöljylle PINO-asetuksessa. Mitatut typenoksipitoisuudet ja hiukkaspitoisuudet alittavat selvästi PINO-asetuksen vaatimukset ja ovat niin alhaisia, että niille ei ole tarpeen antaa päästöraja-arvoja. 11
Kevyen polttoöljyn osalta päästöjä on rajoitettu PINO-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Määräys 18. Piipun korkeus on hyväksytty toiminnanharjoittajan esityksen mukaisesti. Korkeus vastaa valtioneuvoston asetuksessa (445/2010) raskaan polttoöljyn poltolle asetettua piipun korkeutta polttoaineteholtaan vähintään 5 MW:n ja enintään 20 MW:n kattilalle. Viimeisimmän Rauman Sinisaaren ilmanlaadun seurantaraportin (15.8.2012) perusteella toiminnasta aiheutuvat rikkidioksidin ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat alle 20 % kansallisista ohjearvoista. Määräykset 19. 24. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. Kevyen polttoöljyn osalta savukaasujen mittaustarve harkitaan uudelleen vuoden 2015 lupahakemuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi yhteydessä. 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 28, 31, 41 43, 46, 53, 54, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 37 Jätelaki (646/2011) 118, 119, 120 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on 6 741 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 2. mukaan lupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Maksutaulukon mukaan orgaanisia peruskemikaaleja valmistavan tehtaan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 22 470 euroa.
13 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Forchem Oy PL 16 26100 Rauma Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Rauman kaupungin terveydensuojeluviranomainen Rauman kaupunginhallitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-224-04-08-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Rauman kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Tiina Riikkilä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Riikkilä TRi/tv
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.7.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 03 570 8002 sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.