INVENTOINTIRAPORTTI Suomen Hyötytuuli Oy Viistokaiutusmateriaaliin perustuva vedenalaisarkeologinen inventointi Porin Tahkoluotoa ympäröivän vesialueen merituulipuistohanke 19-20.05.2008 / 06.08.2012 sekä 20.08.2012 Alkuperäisellä hankealueella suoritetut viistokaiutusajot. Tarkennettu hankealue ja alueella suoritetut täydentävät viistokaiutusajot.
2/25 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Porin Tahkoluodon kulttuurihistoriallinen ympäristö ja tutkimushistoria 5-6 3.1 Kohdealueen tutkimushistoria 7-9 4. Viistokaiutetut hankealueet 10-11 5. Inventoinnin kenttätyöt 12 6. Viistokaiutuksessa havaittujen anomalioiden kohdeselostukset 13-23 7. Kenttätöiden tulokset ja yhteenveto 24 8. Lähteet 25
3/25 1. Arkisto ja rekisteritiedot Kunta: Tutkimuksen laatu: Tutkimuksen syy: Ajoitus: Alueen sijainti: Suorittaja: Porin kaupunki Viistokaikuluotaamalla suoritettu merituulipuiston hankealueen arkeologinen vedenalaisinventointi Maa ja vesialueen käyttö, merituulipuistoalueen rakennushanke Alueelta ei viistokaiutuksen perusteella löydetty varmasti muinaisjäännöksiksi todettavia kohteita. Alueelta tunnetaan kuitenkin jo entuudestaan historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös siipiratasalus Salaman hylky, jonka tunnus museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on 1734 Tahkoluodon edustan vesialueet Loxus Technologies Oy 2008 sekä Eric Petaja / Tmi RnD Finland 2008 Meriarkeologi FM Kalle Virtanen on kenttätöiden suorittamisen jälkeen tutustunut viistokaiutusmateriaaliin Loxus Technologies Oy:n edustajan KTM Thomas Steniuksen avustuksella. Raportin on laatinut Kalle Virtanen Tilaaja: Suomen Hyötytuuli Oy Kenttätyö: 19-20.05.2008 / 06.08.2012 sekä 20.08.2012 Aikaisemmat tutkimukset: Alkuperäinen raportti: Viistokaikuluotausaineisto: Lähteet: YVA Selostus 2006 Pöyry Energy Oy. Siipiratas alus Salamalla on sukellettu urheilusukeltajien toimesta. Hylkyilmoituksen kohteesta on tehnyt Porin alueen merellistä historiaa aktiivisesti harrastanut Seppo Salonen. Tilaajalla sekä Loxus Technologies Oy:llä Tilaajalla sekä Loxus Technologies Oy:llä Lueteltu raportin lähdeluettelossa
2. Johdanto 4/25 Merituulipuistoalueen rakennushankkeen suunnitteluun liittyen Porin Tahkoluodon edustalla suoritettiin vuoden 2008 kevään ja kesän kuluessa hankealueen merenpohjan viistokaikukartoitus. Viistokaikuluodatut alueet sijaitsevat hankesuunnitelmien mukaisesti Tahkoluodon etelä- länsi- sekä pohjoispuolella raportin kansilehden havainnekarttojen osoittamilla alueilla. Tuotettu viistokaikuluotausmateriaali käytiin vuoden 2013 kesän ja syksyn kuluessa jälkikäteen läpi mahdollisten viistokaiutetulla alueella sijaitsevien muinaisjäännösten havaitsemiseksi. Kenttätyöt suoritettiin 19.05.2008 Loxus Technologies Oy:n toimesta. Tämän lisäksi suoritettiin lisätutkimuksia tarkennetulla hankealueella Eric Petajan / Tmi RnD Finlandin toimesta 06.08.2012 sekä 20.08.2012. Kenttätöiden aikana sääolosuhteet olivat erittäin hyvät ja olosuhteet suotuisat töiden suorittamiselle sekä hyvälaatuisen viistokaikuluotausmateriaalin tuottamiseksi. Aineisto kerättiin digitaalisella viistokaikuluotaimella. Loxus Technologies Oy:n tuottama viistokaikuluotausmateriaali käytiin kenttätöiden jälkeen läpi Meriarkeologi FM Kalle Virtasen ja Loxus Technologies Oy:n edustajan Thomas Steniuksen toimesta 30.07.2013. Eric Petajan / Tmi RnD Finlandin tuottama tarkennettuun hankealueeseen liittyvä viistokaikuluotausmateriaali käytiin läpi syksyn 2013 kuluessa Meriarkeologi FM Kalle Virtasen toimesta. Kyseiseen viistokaikuluotausmateriaaliin liittyvissä kysymyksissä konsultoitiin puhelimitse ja sähköpostitse projekti-insinööri Eric Petajaa. Hankealueelta tunnetaan entuudestaan Siipirataslaiva Salaman hylky, joka Museoviraston muinaisjäännösrekisterin perusteella sijaitsee Smöörööga-luodon luoteispuolella (Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tunnus 1734). Viistokaikuluotausmateriaalin läpikäymisen perusteella alueen merenpohjalta havaittiin lisäksi 19 anomaliaa, joiden tarkemman luonteen selvittämiseksi on suositeltavaa suorittaa kohteilla visuaalinen tarkastus joko sukeltamalla tai ROV:ia käyttämällä ( ROV: Remotely operated vechile, vedenalaiskäyttöön suunniteltu moottorein varustettu kaapelin välityksellä ohjattava ns. robottikamera joka on varustettu yhdellä tai useammalla kameralla). Helsingissä 08.01.2014 Mikko Simola Loxus Technologies Oy Kalle Virtanen FM Meriarkeologi
5/25 3. Porin Tahkoluodon kulttuurihistoriallinen ympäristö ja tutkimushistoria Ensimmäiset ihmisen toimintaa ja asutusta ilmentävät arkeologiset löydöt Satakunnasta ajoittuvat varhaiseen esihistoriaan (Ruohonen 2012: 5). Alueen asutushistorian katsotaan alkavan viimeistä jääkautta seuranneen mesoliittisen kivikauden ns. Suomusjärven kulttuurin (8300 5000 eaa.) aikana. Tässä vaiheessa merenranta oli vielä kaukana nykyisessä sisämaassa (Koivisto 2012: 148 149.) Viimeisestä jääkaudesta johtuva maankohoaminen Satakunnan rannikolla ja Porin ympäristössä on keskimäärin noin kuusi millimetriä vuodessa (Louekari 2012: 47). Maankohoamisesta johtuen maata paljastui meren alta ja meri vetäytyi jatkuvana prosessina kauemmas siirtäen rantaviivaa mukanaan. Kokemäenjoen alueellakin ihmiset seurasivat vetäytyvää rantaviivaa ja ns. Kampakeraamisen kulttuurin aikana (5000 3200 eaa.) asutus levisi joen silloiselle suistoalueelle. Kivikaudella harjoitettiin pyyntiä ja kalastusta myös Kokemäenjoen suiston edustan merialueilla, josta kertovat muun muassa Porin Tuorsniemen satoja metrejä pitkän kivikautisen hyljeverkon jäännökset (Koivisto 2012: 148 149.) Muinainen merenranta sijaitsi noin 4000 vuotta sitten nykyisen Harjavallan alueella. Silloisen meren rantamuodostelmia on löydettävissä muun muassa Hiitteenharjun luoteisosasta joka sijaitsee 72 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Jokisuiston lisäksi harjualueet ovat olleet asutuksen leviämisen kannalta tärkeitä. Tahkoluodon takana sijaitsevalle alueelle asutus levisikin myös Hiitteenharjulta Yyteriin jatkuvaa pitkittäisharjua mukaillen. Maankohoaminen alueella on edelleen niin voimakasta, että maiseman muutoksen voi vieläkin huomata rannikolla yhden sukupolven kuluessa. Maankohoaminen on osaltaan muokannut Kokemäenjoen suistosta Pohjoismaiden laajimman jokisuiston, jonka maisema muuttuu alati maankohoamisen ja joen mukanaan suistoon kuljettaman sedimentoituvan maanaineksen yhteisvaikutuksesta. Tämä ympäristö on tarjonnut lukuisia mahdollisuuksia myös merellisille elinkeinoille joista kertovat myös osittain nykyaikaan säilyneet rannikon vanhat kylät, kalasatamat, kalastajatilat ja majakkayhteisöjen rakennukset (Seppälä & Uusi-Seppä 2012: 127 129.) Alueen mesoliittisella kivikaudella alkava asutus jatkuu katkeamattomana nykypäivään asti, asuinpaikkojen sijainnin sopeutuessa muuttuviin olosuhteisiin. Kivikautta seuraavan pronssikauden aikaista ihmistoimintaa alueella kuvastavat näkyvimmin monumentaaliset ns. skandinaavisen tyypin hautaröykkiöt. Muun muassa Suomen suurimpana pronssikautisena hautaröykkiönä tunnettu ns. Kuninkaanhauta joka sijaitsee Eurassa. Pronssikaudelta rautakaudelle siirryttäessä näkyy Kokemäenjoen merkitys ulkomaankaupankin kannalta tärkeänä kulkuväylänä alueen arkeologisessa aineistossa (Koivisto 2012: 147 152.) Kokemäenjoen alueen asuttajat ovat hyödyntäneet myös nykyisen Porin edustalle merestä nousseita saaria, jotka rautakaudella olivat vielä avomeren reunalla sijaitsevia luotoja. Seliskerin ja Iso-Enskerin saarten yli kymmeneen metriin kohoavilta lailta on löydetty hautaröykkiöitä, jotka todennäköisesti ajoittuvat rautakauteen. Kokemäenjoen varrella ja jokisuuta ympäröivällä rannikolla asuneet ihmiset ovat epäilemättä alkaneet hyödyntää rannikon edustan luotoja ja saaria kalastukseen ja hylkeenpyyntiin niiden paljastuttua merestä. Saarilta ja luodoilta löytyykin hautaröykkiöiden lisäksi myös tilapäisten yöpymissuojien kivisiä perustuksia ja myöhempiä 1800- ja 1900 luvun alkuun sijoittuvia puisia kalamajoja sekä näihin todennäköisesti liittyviä uuneja, verkonkuivatuspaikkoja, purjehdusmerkkejä ja kalliopiirroksia. Tahkoluodon ympäristön saarilta löytyy myös runsaasti merimerkkejä, jotka omalta osaltaan kertovat alueen merenkulun aktiivisuudesta ja pitkästä historiasta (Jansson 2012: 142 145.)
6/25 Historialliselle ajalle tultaessa intensivoituu Kokemäenjoen suistoalueen asutus entisestään (Riionheimo 2012: 37 41). Vuonna 1100 meri muodosti kuitenkin vielä lahden joka ulottui Ulvilaan asti (Louekari 2012: 51). Kuva 1. Porin rannikon rantaviivaa vuonna 1100. (Louekari 2012: 51).(Kartta:GTK Geotietoa Satakunnasta 2010). Osoituksena Kokemäen suualueen merkittävyydestä kauppapaikkana ja asutuskeskittymänä sai Ulvila vuonna 1348 kaupunkiprivilegiot yhtenä Suomen ensimmäisistä keskiaikaisista kaupungeista (Jokipii 1974: 561). Kaupunkioikeudet saaneen Ulvilan myöhemmän Porin kalastukseen ja merenkulkuun liittyvän elinkeinotoiminnan johdosta olivat myös kaupungin edustan merialueet aktiivisessa käytössä. Kalastuksen intensiteetistä kertoo mm. Tahkoluotoa ympäröivien vesialueiden silakankalastusoikeuksiin liittyvä kiista porilaisten ja ulvilalaisten sekä kokemäkeläisten välillä. Huolimatta siitä, että kuningas Juhana vuonna 1576 vahvisti Tahkoluodon ja usean muun alueen saaren kuuluvan porilaisten laidunmaihin, eivät porilaiset saaneet automaattisesti oikeutta tuottoisaan silakanpyyntiin saarten vesillä, koska ulvilalaiset ja kokemäkeläiset katsoivat silakanpyynnin kuuluvan heidän ikiaikaisiin nautintaoikeuksiinsa (Ruuth1899: 58 59.) Merellisten elinkeinojen ja Porin edustan merialueen vilkkaudesta todistaa myös kaupungin laivanvarustus- ja rakennustoiminta. Ruotsin kruunu mm. perusti vuonna 1572 Poriin ensimmäisen Satakunnan rannikolla sijaitsevan laivanveistämönsä. Laivanrakennukseen ja merenkulkuun liittyvästä toiminnasta tuli Porissa myöhempinä vuosisatoina varsin aktiivista (Jokipii 1974:456 466.) Alueen pitkä asutushistoria ja merkittävyys kauppapaikkana kuvastuvat myös Porin edustan merialueiden vedenalaisessa kulttuuriperinnössä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on 13 Porin edustalla sijaitsevaa rauhoitettua
vedenalaiskohdetta, jotka koostuvat alusten hylyistä tai niiden osista. Kohteita on todennäköisesti enemmänkin, mutta ne ovat vielä löytämättä, koska alueella ei ole suoritettu systemaattista vedenalaisarkeologista inventointia. Tietoa Porin edustan ja Satakunnan alueen vedenalaisista muinaisjäännöksistä on kartuttanut keväällä 2010 edesmennyt merihistorian ja meriarkeologian parissa päivätyönsä ohella merkittävää työtä tehnyt Seppo Salonen (Matikka 2012: 1571 59.) 3.1 Kohdealueen tutkimushistoria Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan tarkennetulla hankealueella sijaitsee siipiratasalus Salaman hylky, joka on ajoitettu 1800-luvulle. Muinaisjäännösrekisterin perusteella hylky sijaitsee Smöörööga-luodon luoteispuolella (Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tunnus 1734). Kohteen koordinaatit muinaisjäännösrekisterissä ovat: P: 6845810 I: 201759 P (YKJ): 6848682 I (YKJ): 3201809 Lat (ETRS89/WGS84): 61,62943429 Lon (ETRS89/WGS84): 21,36914212 Lat (ETRS89/WGS84): 61 37,7661' Lon (ETRS89/WGS84): 21 22,1485' Lat (ETRS89/WGS84): 61 37' 45,9635" Lon (ETRS89/WGS84): 21 22' 8,9116" Z/m.mpy alin: Z/m.mpy ylin: syvyysmax: 6,00 syvyysmin: 3,00 Kohteen kuvaus muinaisjäännösrekisterissä on seuraava: Sijaintipaikka on Tahkoluodon lähellä, Kallioholmasta länsilounaaseen, Smööröögaluodon luoteispuollella kivikkopohjalla. Rautarakenteisen aluksen kappaleita hajallaan pohjassa. Alus on todennäköisesti höyrylaiva Salama. Siipirataslaiva Salama oli rakennettu Newcastlessa 1857 ja se ostettiin Poriin vuonna 1875. 30-hevosvoimainen Salama oli 26,4 m pitkä ja 5,5 m leveä. Alus oli käytössä vuoteen 1885 asti matkustajaaluksena ja hinaajana. Syyskuussa 1885 alus ajoi karille ollessaan tulossa Merikarvialta Poriin. Laivassa ollut luotsi uskoi tuntevansa vedet ja ajoi väärää reittiä Kaijakarin vesillä. Alus pääsi irti karilta, mutta törmäsi jonkin ajan kuluttua Smöröga-nimiseen kariin lähellä Reposaarta. Hylkyä yritettiin myöhemmin nostaa, mutta yritys epäonnistui. Hylystä nostettuja esineitä, mm. ikkuna ja penkin osia, on Satakunnan museonkokoelmissa. (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx) Seppo Salosen internetsivujen mukaan Salaman hylky on matalaan veteen uponneena kohteena aaltojen ja jäiden yhteisvaikutuksesta pahoin hajonnut, eikä hylystä ole enää jäljellä kuin pieni ruostuvan raudan muodostama kumpu karikon juurella (http://personal.inet.fi/koti/seppo.salonen/skuts.htm). 7/25
8/25 Kuva 2. Salaman hylyn sijainti. Kuva Museoviraston muinaisjäännösrekisteri. pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08 Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan hankealueilla ei sijaitse muita vedenalaiskohteita. Tarkennetun hankealueen kaakkoispuolella alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kuitenkin irtolöydöksi määritelty ajoittamaton Mäntyluodon tukkiankkuri, joka on löytynyt 05.06.1991 Merenkulkuhallituksen Saaristomeren tutkimusryhmän tarkastaessa Mäntyluodon syväväylää. Satakunnan Merihistorian seuran sukeltajat ovat tutkineet löytöpaikkaa 10.06.1991 löytämättä mitään uutta. Kohteen tunnus muinaisjäännösrekisterissä on 1753. Kohteen koordinaatit muinaisjäännösrekisterissä ovat: P: 6843334 I: 202385 P (YKJ): 6846205 I (YKJ): 3202436 Lat (ETRS89/WGS84): 61,60779847 Lon (ETRS89/WGS84): 21,38491465 Lat (ETRS89/WGS84): 61 36,4679' Lon (ETRS89/WGS84): 21 23,0949' Lat (ETRS89/WGS84): 61 36' 28,0745" Lon (ETRS89/WGS84): 21 23' 5,6927" Koord.selite: Paikannettu sanallisen selosteen mukaan Kohteen kuvaus muinaisjäännösrekisterissä on seuraava: Porin Reposaaren ulkopuolella, Mäntyluodosta pohjoiseen kääntyvällä syväväylällä, 3677 metriä Reposaaren aallonmurtajan maanpuoleisesta merkistä mitaten Merenkulkuhallituksen Saaristomeren tutkimusryhmän Mäntyluodon syväväylän tarkastustyössä 5.6.1991 löytämä iso tukkiankkuri, löytöpaikkaa tutki Satakunnan Merihistorian Seuran sukeltajat 10.6.1991 löytämättä mitään uutta. (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx) Tarkennetun hankealueen länsipuolella Reposaarella sijaitsee historiallisen ajan kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokitellut Riitakallion puolustusvarustukset. Puolustusvarustus koostuu tykkiasemista. Kohteen tunnus muinaisjäännösrekisterissä on 609500006. Kohteen koordinaatit muinaisjäännösrekisterissä ovat: P: 6844552 I: 204166 P (YKJ): 6847424 I (YKJ): 3204217 Lat (ETRS89/WGS84): 61,62005280 Lon (ETRS89/WGS84): 21,41636226 Lat (ETRS89/WGS84): 61 37,2032' Lon (ETRS89/WGS84): 21 24,9817' Lat (ETRS89/WGS84): 61 37' 12,1901" Lon (ETRS89/WGS84): 21 24' 58,9042"
Kohteen kuvaus muinaisjäännösrekisterissä on seuraava: Satakunnan museo on on rekisteröinyt v. 1986 Reposaaren takarannalla, Riitakalliolla (ennen Storberget), tykkipatterin 2 kehävallia. Rakenteet ovat luultavasti Venäjän vallan ajalta, 1800-luvun alusta. Kohteesta ei ole kirjallisia tietoja, mutta vastaavia kohteita tunnetaan länsirannikolta muutamia. (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx) 9/25 Kuva 3. Salaman hylky ylimpänä pohjoisessa punaisella, Mäntyluodon tukkiankkuri keltaisena hankealueesta kaakkoon ja Reposaaren Riitakallion puolustusvarustukset hankealueesta itään punaisella. Kuva Museoviraston muinaisjäännösrekisteri. pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08 Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tietojen lisäksi vedenalaista kulttuuriperintöä esitteleviltä hylyt.net internet sivuilta löytyy tieto troolari Skutskärin hylystä, joka sijaitsee tarkennetulla hankealueella. Hylyt.netin tiedot perustuvat jo aikaisemmin mainitun edesmenneen Seppo Salosen ansiokkaaseen työhön alueen vedenalaisen kulttuuriperinnön parissa. Troolari Skutskär on hylkyyntynyt tarkennetulla hankealueella sijaitsevan Kaijankarin rantaan 06.12.1970. Aluksesta on tullut ensin ns. rantahylky ja se on myöhemmin uponnut Kaijankarin rantaan hajoten kolmeen osaan. Aluksen hylky ei ikänsä johdosta ole muinaismuistolain piirissä. (http://personal.inet.fi/koti/seppo.salonen/skuts.htm). Merituulipuiston hankealue sijaitsee nykyisen Porin ja Kokemäenjoen suiston edustalla olevalla merialueella. Merialueen takana sijaitsevien maa-alueiden asutusjatkumo ulottuu mesoliittiselta kivikaudelta nykyaikaan asti. Porin kaupunki on myös yksi Suomen keskiaikaisista kaupungeista ja merkittävä kauppapaikka vesireittien solmukohdassa Satakunnan rannikolla Kokemäenjoen suistossa. Ympäristön rikas ja monisyinen historia näkyy myös Tahkoluodon edustalle sijoittuvalla hankealueella mainintoina historiallisissa lähteissä sekä ympäristössä sijaitsevina muinaisjäännöksinä, rakennettuina ympäristöinä ja perinnemaisemina. Itse hankealueelta tunnetaan toistaiseksi vain yksi suojeltu vedenalaisen kulttuuriperinnön kohde, mutta alueen ympärillä on useita alusten hylkyjä. Hankealue sijaitsee ympäristössä, jonka kulttuurihistoria on nähdäkseni poikkeuksellisen rikas. Tätä taustaa vasten on myös hyvin mahdollista, että hankealueelta löytyy uusia
vedenalaisarkeologisia kohteita ja jo suoritettujen kenttätöiden tuloksia pitää tarkastella alueen merkittävä historiallinen potentiaali huomioon ottaen. 4. Viistokaiutetut hankealueet 10/25 Viistokaiutetut hankealueet sijaitsevat Tahkoluodon ympärillä. Hankealue tarkentui Loxus Technologies Oy:n toimesta 19.05.2008 suoritettujen viistokaiutusten jälkeen kuvassa 6. esitetyksi alueeksi. Kuva 4. Hankealue 1 & 2. Kuva Loxus Technologies Oy
11/25 Kuva 5. Hankealue 2:den täydentävät viistokaiutukset. Kuva Loxus Technologies Oy Uuden tarkennetun hankealueen koordinaattipisteet ovat ETRS GK tasokoordinaatistossa 22 (ETRS-GK 22) seuraavat: N = 6837477.937 E = 22465717.230 N = 6836381.226 E = 22466083.760 N = 6834783.171 E = 22468081.590 N = 6832809.412 E = 22466384.135 N = 6833445.846 E = 22465644.441 N = 6836978.659 E = 22465078.096 Kuva 6. Tarkennettu hankealue. Kuva Suomen Hyötytuuli Oy
5. Inventoinnin kenttätyöt 12/25 Kenttätyöt suoritettiin 19.05.2008 Loxus Technologies Oy:n toimesta. Hankealueen tarkennuttua tehtiin tarkentuneella alueella lisätutkimuksia 06.08.2012 sekä 20.08.2012 Eric Petajan / Tmi RnD Finlandin toimesta. Kaikkina kenttätöiden ajankohtina sääolosuhteet olivat suotuisat. Näin ollen sääolosuhteet eivät päässeet vaikuttamaan kerätyn aineiston laatuun. Loxus Technologies Oy:n toimesta 19.05.2008 tehdyissä kenttätöissä käytettiin katettua moottorivenettä joka oli myös vakaudeltaan kyseiseen tarkoitukseen soveltuva. Viistokaiutuksessa käytettiin 400 khz digitaalista kaikuluotainta. Eric Petajan / Tmi RnD Finlandin toimesta 06.08.2012 sekä 20.08.2012 tehdyt lisäkaiutukset suoritettiin Humminbird 987cSI luotauskalustolla kalustolla käyttäen 455 khz luotaustaajuutta. Loxus Technologies Oy:n toimesta tehdyissä kenttätöissä kaiutukset suoritettiin usealla ajolinjalla pohjan syvyys ja karit huomioiden. Käytetty kaistanleveys oli yli 100m. Näin ollen teoreettinen ajojen yhteisleveys oli yli 200m. Kattava viistokaiutusmateriaali kerättiin riittävän tiheillä ajolinjoilla alla olevan mosaiikki kuvan osoittamalla tavalla. Kerätty data sidottiin suoraan GPS koordinaattijärjestelmään (WGS84). Koko työn aikana GPS signaali oli vahva ja näin ollen paikkatieto kerätyllä aineistolla hyvä. Kuva 7. Havainnekuva viistokaiutusten GPS seurannasta. Kuva Loxus Technologies Oy
6. Viistokaiutuksessa havaittujen anomalioiden kohdeselostukset 13/25 Hankealueiden ulkopuolelle jääviä viistokaiutuksessa havaittuja mahdollisia kohteita käsitellään kohdeselostuksissa vain rajoitetusti lähinnä niiden sijaitessa lähellä hankealueiden rajaa. Raportissa esitettävien anomalioiden lähempi tarkastelu on suoritettu viistokaiutusmateriaali läpikäymällä. Viistokaiutusmateriaalista havaittujen anomalioiden lähempi tarkastelu voidaankin suorittaa vain alkuperäiseen viistokaiutusmateriaaliin tukeutumalla. Kuva 8. Loxus Oy:n toimesta 19.05.2008 suoritettujen viistokaiutusten materiaalissa havaitut anomaliat kartalla. Kuva Loxus Technologies Oy Kuva 9. Loxus Oy:n toimesta 19.05.2008 suoritettujen viistokaitusten materiaalissa havaitut anomaliat satelliittikuvassa. Kuva Loxus Technologies Oy/Google earth
14/25 Kuva 10. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 1. Kohteen tiedostonumero 20080519 101529/133 koordinaatit WGS84 61 37,004N 021 22,50E. Kuva Loxus Technologies Oy Kuva 11. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 2. Kohteen tiedostonumero 20080519 111240/134 koordinaatit WGS84 61 37,448N 021 22,82E. Kuva Loxus Technologies Oy
15/25 Kuva 12. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 3. Kohteen tiedostonumero 20080519 120207/135 koordinaatit WGS84 61 37,416N 021 22,21E. Kuva Loxus Technologies Kuva 13. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 4. Kohteen tiedostonumero 20080519 120557/108 koordinaatit WGS84 61 37,752N 021 22,45E. Kuva Loxus Technologies
16/25 Kuva 14. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 5. Kohteen tiedostonumero 20080519 124122/111 koordinaatit WGS84 61 37,192N 021 21,05E. Mahdollisesti hylkyyn liittyviä lautoja. Kuva Loxus Technologies Kuva 15. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 6. Mahdollinen aluksen hylky Kohteen tiedostonumero 20080519 125902/136 koordinaatit WGS84 61 37,242N 021 21.05E. Kuva Loxus Technologies
17/25 Kuva 16. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 7. Kohteen tiedostonumero 20080519 133421/113 koordinaatit WGS84 61 37,919N 021 22,18E. Mahdollinen soutuvene. Kuva Loxus Technologies Kuva 17. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 8. Kohteen tiedostonumero 20080519 142718/137 koordinaatit WGS84 61 38.710N 021 21,90E.Kuva Loxus Technologies
18/25 Kuva 18. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 9. Kohteen tiedostonumero 20080519 155535/133 koordinaatit WGS84 61 37,868N 021 21,25E.Kuva Loxus Technologies Kuva 19. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 10. Kohteen tiedostonumero 20080519 164833/134 koordinaatit WGS84 61 38,741N 021 20,91E. Kohteessa mahdollisia hylyn kaaren alimpia osia ns. pohjatukkeja. Kuva Loxus Technologies
19/25 Kuva 20. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 11. Kohteen tiedostonumero 20080519 175145/118 koordinaatit WGS84 61 38,140N 021 20,54E.Kuva Loxus Technologies Kuva 21. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 12. Kohteen tiedostonumero 20080519 190225/135 koordinaatit WGS84 61 39,291N 021 18,93E.Kuva Loxus Technologies
20/25 Kuva 22. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 13. Kohteen tiedostonumero 20080520 124013/131 koordinaatit WGS84 61 39.936N 021 16,83E. Anomaliassa on lentokoneeseen viittaavia piirteitä. Kuva Loxus Technologies Kuva 23. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 14. Kohteen tiedostonumero 20080520 125753/132 koordinaatit WGS84 61 39,902N 021 17,00E. Kuva Loxus Technologies
21/25 Kuva 24. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 15. Kohteen tiedostonumero 20080520 133312/127 koordinaatit WGS84 61 39,147N 021 17,74E. Kuva Loxus Technologies Kuva 25. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 16. Kohteen tiedostonumero 20080520 144832/129 koordinaatit WGS84 61 39,086N 021 19,07E. Mahdollinen allas tai amme. Kuva Loxus Technologies
22/25 Kuva 26. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 17. Kohteen tiedostonumero 20080520 152400/130 koordinaatit WGS84 61 37.86N 021 20.86E. Mahdollinen tukki. Kuva Loxus Technologies Kuva 27. Viistokaikumateriaalissa havaittu anomalia nro 18. Kohteen tiedostonumero 20080520 154139/126 koordinaatit WGS84 61 37.70N 021 21.76E. Anomalia voi olla kiven aiheuttama. Kuva Loxus Technologies
23/25 Kuva 28. Eric Petajan / Tmi RnD Finlandin toimesta 06.08.2012 sekä 20.08.2012 tehtyjen viistokaiutusten ajot satelliittikuvassa. Kuva Eric Petaja / Tmi RnD Finland Kuva 29. Eric Petajan / Tmi RnD Finlandin toimesta 06.08.2012 sekä 20.08.2012 tehtyjen viistokaiutusten materiaalissa havaitusta anomaliasta kuvassa oikealla. Kohde voi olla myös kivi. Kohteen koordinaatit WGS84 61 36.823N 021 22.253E. Kuva Eric Petajan / Tmi RnD Finland
7. Kenttätöiden tulokset ja yhteenveto 24/25 Hankealueilla suoritettujen viistokaiutusten tuottamaa materiaalia läpikäytäessä havaittiin 19 potentiaalista potentiaalista anomaliaa merenpohjalla. Näistä anomalioista 10 sijaitsee uudella tarkennetulla hankealueella. Kohteet numeroilla: 1,2,3,4,5,6,9,17 ja 18 sekä Eric Petajan / Tmi RnD Finlandin toimesta tehdyissä Kaijankarin kaakkoispuolen kaiutuksissa havaittu potentiaalinen kohde sijaitsevat uudella tarkennetulla hankealueella. Tämän lisäksi kohde numero 7 sijaitsee aivan tarkennetun hankealueen rajalla ja kohde numero 11 melko lähellä tarkennetun hankealueen rajaa. Kaikki 10 uudella tarkennetulla hankealueella sijaitsevaa anomaliaa tulisi tarkistaa visuaalisesti joko sukeltamalla tai ROV:ia hyödyntäen. Myös tarkennetun hankealueen välittömässä tuntumassa sijaitsevien kohteiden numero 7 ja numero 11 visuaalinen tarkastus on nähdäkseni suositeltavaa. Mielenkiintoista on, että viistokaiutusmateriaalia läpikäytäessä ei saatu havaintoja hankealueella sijaitsevasta tunnetusta vedenalaisesta muinaisjäännöksestä siipiratasalus Salaman hylystä eikä Kaijankarin rantaan hylkyyntyneestä troolari Skutskäristä. Myöskään hankealueen kaakkoispuolella alueen läheisyydessä sijaitsevaa Mäntyluodon tukkiankkuria ei havaittu viistokaiutusmateriaalissa. Salaman hylyn kohdalla kysymys voi olla siitä, että hylky on jo niin pahoin tuhoutunut, että sen havaitseminen viistokaiuttamalla on hyvin haasteellista. Periaatteessa samasta syystä myös Skutskärin hylyn havaitseminen viistokaiuttamalla voi olla vaikeaa. Mäntyluodon tukkiankkuri puolestaan sijaitsee hankealueen ulkopuolella joka saattaa selittää sen, ettei siitä ole havaintoja viistokaiutusmateriaalissa. Koska Salaman hylky on muinaismuistolain suojelema vedenalainen muinaisjäännös ja sijaitsee hankealueella, tulisi hylky paikantaa ja hylyn kunto selvittää sukeltamalla ja kohdetta dokumentoimalla. Ajantasaiset tiedot hylystä edesauttavat osaltaan merituulipuiston hankesuunnitelman jatkosuunnittelua. Merituulipuiston hankesuunnitelman taustatietojen tarkentamiseksi vuonna 2008 suoritettuja kenttätöitä olisikin nähdäkseni syytä täydentää. Vuoden 2008 kenttätöiden perusteella tarpeellisina jatkotutkimuksia pidän viistokaiutusmateriaalissa havaittujen 10 hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan anomalian visuaalista tarkastamista ja Salaman hylyn paikantamista sekä kunnon selvittämistä sukeltamalla tehtävällä dokumentaatiolla. Ottaen huomioon, että hankealue on tarkentunut ensimmäisten viistokaiutusten suorittamisen jälkeen, näen myös suositeltavana kohdennetun arkeologisen vedenalaisinventoinnin suorittamisen tarkennetulla hankealueella. Hankealueelle kohdennettua arkeologista vedenalaisinventointia puoltaa nähdäkseni vahvasti hankealueen sijainti kulttuurihistorialtaan poikkeuksellisen rikkaassa ympäristössä. Arkeologisen vedenalaisinventoinnin suunnittelu perustuu nyt raportoituihin vuonna 2008 suoritettuihin kenttätöihin. Inventointi tarjoaa mahdollisuuden täydentää ja tarkentaa hankealueella jo aikaisemmin suoritettuja viistokaiutuksia. Jatkotutkimuksien kannalta hyödyllisintä on yhdistää täydentävien viistokaiutusten suorittaminen alueella tehtäviin visuaalisiin tarkastuksiin ja sukeltamalla tehtävään Salaman hylyn paikantamiseen sekä dokumentointiin. Tutkimusryhmän omatessa valmiuden ja aikaresurssit visuaalisten tarkastusten tekemiseen viistokaiuttamisen yhteydessä, voidaan viistokaiutusmateriaalissa havaitut anomaliat tarkastaa saman kenttätyöjakson aikana ja sisällyttää inventointiraporttiin. Alueeseen kohdistuvien tulevien kenttätöiden kannalta optimaalisimman tuloksen saavuttamiseksi pidän myös tärkeänä, että meriarkeologi on alusta asti mukana kenttätöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Lähteet 25/25 Painamattomat lähteet Museoviraston muinaisjäännösrekisteri: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx Seppo Salosen kotisivut: http://personal.inet.fi/koti/seppo.salonen/skuts.htm Pöyry Energy Oy 2006: Suomen Hyötytuuli Oy. Porin Tahkoluodon merituulipuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b9085c799-0bca-4b51-9d34-95ce8d421fce%7d/43846 Painetut lähteet Jansson Henrik 2012: Selkämeren kansallispuisto. Arvokasta luontoa ja merellisiä kulttuuriympäristöjä. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna, s. 141 145. Toim.Niina Uusi-Seppä. Satakunnan museon julkaisuja 19/2012. Eura Print Oy 2012. Jokipii Mauno 1974: Satakunnan historia IV. Satakunan Maakuntaliitto r.y. Satakunnan Kirjateollisuus Osakeyhtiö Offset 1974. Koivisto, Leena 2012: Ratakunnan kiinteät muinaisjäännökset. Täällä muinoin työn ja toimin. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna, s. 147 154. Toim.Niina Uusi-Seppä. Satakunnan museon julkaisuja 19/2012. Eura Print Oy 2012. Louekari Sami 2012: Maatalousmaiseman muotoutuminen Porin seudulla 1700 1900. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna, s. 47 55. Toim.Niina Uusi- Seppä. Satakunnan museon julkaisuja 19/2012. Eura Print Oy 2012. Matikka Maija 2012: Vedenalainen kulttuuriperintö. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna, s. 157 159. Toim.Niina Uusi-Seppä. Satakunnan museon julkaisuja 19/2012. Eura Print Oy 2012. Riionheimo Anna 2012: Satakunnan asutusmaisema 1560-luvulla. Paikkatietotarkastelu maakunnan historiallisesta kylärakenteesta. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna, s. 37 45. Toim.Niina Uusi-Seppä. Satakunnan museon julkaisuja 19/2012. Eura Print Oy 2012. Ruohonen Juhani 2012: Esipuhe. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna, s. 5 6. Toim.Niina Uusi-Seppä. Satakunnan museon julkaisuja 19/2012. Eura Print Oy 2012. Ruuth J.W. 1899: Porin kaupungin historia. Suomalaisen Kirjall. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö. Helsinki 1899. Seppälä Sanna & Uusi-Seppä Niina 2012: Kauas missä katse kantaa, Satakunnan maiseman erityispiirteitä. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna, s. 126 140. Toim.Niina Uusi-Seppä. Satakunnan museon julkaisuja 19/2012. Eura Print Oy 2012.