Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Ekopisteinfo Oy Botniarosk Ab:n asiakaslehti 2010 TÄSSÄ LEHDESSÄ: tempauspäivistä hyväntekeväisyyslahjojen kierrätyksestä energiajätteen käsittelystä valokuvauskilpailu luonnon värejä ekotorin lyhyt käyttöopas lapsille oma puuhasivu sekä paljon muuta luettavaa

TÄSSÄ LEHDESSÄ: Pääkirjoitus...3 Vaate kiertää avuksi...4 Tempauspäivinä eroon tarpeettomasta vaatetavarasta...5 Energiajäte sekä lumput toimitetaan Lakeuden Ympäristöhuollolle...6 Lasten sivu...7 Ekotorin käyttöopas...8 Olavi lähtee viettämään eläkepäiviä...9 Valokuvauskilpailu Luonnon värejä...9 Vuoden 2009 jätemäärät...10 Kesämökkiläisen jätehuolto...11 Ajoneuvojen renkaat eivät kuulu karkeajätteeseen.. 12 Asiakkaat kysyvät...12 Ekopisteinfo on Oy Botniarosk Ab:n asiakaslehti. Lehti jaetaan kaikkiin toimialueemme talouksiin ja vapaa-ajan asunnon haltijoille Vastaava julkaisija: Merja Rosendal Suunnittelu, toimitus: Taru Jussila Lasten sivu: Olli Rantamäki Paino: Mustasaaren Painotalo Oy, Singsby 2010 HYÖTYKÄYTTÖASEMIEN AUKIOLOAJAT: Aukioloajat 1.10. 30.3. 1.4 30.9. (talvi) (kesä) ISOJOKI La 9-13 La 9-13 Honkarannantie 35 JURVA Ke 13-18 Ke 13-18 Teuvantie 300 KARIJOKI To 14-18 To 14-18 Rantatie 18 KASKINEN Ke 14-18 Ke 14-19 Sisäsatama KAUHAJOKI, ARONKYLÄ Ma 13-19 Ikkeläntie 52 A Ti 12-18 Ti 12-18 Jätevedenpuhdistamon vieressä To 12-18 To 12-18 KRISTIINANKAUPUNKI Ma 12-18 Ma 12-18 Kehätie 14 To 13-19 NÄRPIÖ Ti 13-18 Ti 13-19 Skjutplansvägen 2 Pe 13-18 Pe 13-18 TEUVA Ke 12-18 Ma 13-19 Kuorikuja 4 Ke 12-18 Oy Botniarosk Ab puh. 020 766 1440 www.botniarosk.fi info@botniarosk.fi Toimisto avoinna ma-pe klo 8-16 PL 31 64101 Kristiinankaupunki (Parmaninkatu 11-13 A) Jätekeskus aukioloajat ma-ke klo 8-17 Horontie 526, to klo 8-18 64700 Teuva pe klo 8-16 EKOPISTEET: Ekopisteitä on toiminta-alueellamme 104 kappaletta. Niihin voi toimittaa: Keräyslasia: värittömät ja värilliset lasipurkit ja -pullot Keräysmetallia: paistinpannut, säilykepurkit, purkkien kannet, tuikkujen metallipesät Keräyspaperia: kaikki postilaatikkoon tullut paperi Paristot Pahvia otetaan vastaan pelkästään hyötykäyttöasemilla! HYÖTYKÄYTTÖASEMILLA OTETAAN ILMAISEKSI VASTAAN YKSITYISHENKILÖILTÄ: Ongelmajätteitä: jäteöljyt, maalit, akut, loisteputket, energiansäästölamput jne. Elektroniikkaa: jääkaapit, televisiot, vatkaimet, puhelimet, pölynimurit, kahvinkeittimet jne. Metallia: polkupyöränrungot, kattopellit, hetekat jne. Puujätettä: puujäte, laudat, lastulevyt jne. Painekyllästettyä puuta Tiilijätettä: tiilet, kattotiilet Betonijätettä: betonilohkareet, wc-istuimet, posliiniastiat ja kaakelit jne. Tasolasia (ikkunalasi) Keräyslasia: värittömät ja värilliset lasipurkit ja pullot Keräyspahvia: pahvilaatikot, voimapaperi jne. Keräyspaperia: kaikki postilaatikkoon tullut paperi Pakkausstyroksia: elektroniikkapakkausten styroksi Asbestia: alle 50 litraa, pakattuna muovipussiin MAKSULLISTA OVAT: Keittiöjäte Karkeajäte: kipsilevyt, vuorivilla, PVC-muovi jne. Energiajäte: muovipakkaukset, tekstiilit, muoviset puutarhakalusteet, superlon, jne. 2

JÄTTEESTÄ ENERGIAA Energian talteenotto jätteestä on erittäin ajankohtaista Suomessa. Maassa toimii tällä hetkellä kolme jätevoimalaa. Turun jätevoimala otettiin käyttöön vuonna 1975, Riihimäen vuonna 2007 ja Kotkan vuonna 2008. Mustasaareen on valmistumassa Westenergyn jätevoimala, jonka viisi omistajaa ovat jätehuoltoyhtiöt Botniarosk, Lakeuden Etappi, Millespakka, Stormossen ja Vestia. Maanrakennustyöt aloitettiin syksyllä 2009. Jätevoimala aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Keittiöjäte erotellaan nykyään mekaanisesti biojätteeksi ja poltettavaksi jätteeksi. Biojätteestä saadaan mädättämällä biokaasua ja poltettava jäte hyödynnetään voimalaitoksissa sivupolttoaineena. Jatkossa polttoon soveltuva jäte hyödynnetään energiaksi Westenergyn jätevoimalassa. Polttoon ohjataan myös suuri osa tänä päivänä kaatopaikalle sijoitettavasta karkeajätteestä. Jätevoimalassa käytettävän polttotekniikan ansiosta jäte palaa mahdollisimman puhtaasti ja kaikki savukaasut puhdistetaan, ennen kuin ne johdetaan savupiipusta ulos. Jätevoimaloiden päästövaatimukset ovat erittäin tiukat, jopa tiukemmat kuin muilla voimalaitoksilla. Näin voidaan varmistaa, ettei laitos saastuta luontoa päästöillään. Westenergy myy tuottamansa energian Vaasan Sähkölle, joka puolestaan muuntaa sen kaukolämmöksi ja sähköksi. Koska Westenergy on voittoa tavoittelematon yhtiö, jätteen käsittelystä maksetaan todellisiin kustannuksiin ja tuloihin perustuva hinta. Jätevoimalan käyttöönotto ei muuta ongelma- ja hyötyjätteiden lajittelua. Ongelmajätteiden ja materiaalina hyötykäytettävien jätteiden, kuten metallin, lasin, puun, elektroniikan, paperin ja betonin syntypaikkalajittelu on onnistuneen jätehuollon perusedellytys. Tavoitteena on lisätä hyötykäytettävien jätteiden osuutta ja vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen osuus vain muutamaan prosenttiin kokonaisjätemäärästä. Materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton mutta polttoon soveltuva jäte poltetaan jätevoimalassa siten, että siitä saadaan mahdollisimman paljon energiaa hyödynnettäväksi kaukolämpönä ja sähkönä. Jätteenpoltolle on hankittava ympäristölupa, eli on todella tärkeää, miten ja missä jätettä poltetaan. Tällä hetkellä Suomessa on kolme käytössä olevaa luvan saanutta jätteenpolttolaitosta. Lisäksi on voimaloita, joissa syntypaikkalajiteltua energiajätettä saa polttaa sivupolttoaineena. Esim. kuntien lämpölaitosten kokoiset laitokset eivät saa polttaa muovia sisältävää energiajätettä. Näin ollen on myös selvää, ettei jätettä saa polttaa avotulella tai kiinteistön lämmityskattilassa. Hallitsematon poltto aiheuttaa ilmaan ja lähiympäristöön paljon päästöjä, se vahingoittaa omaa savupiippua ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia lähistöllä liikkuville ihmisille. Jätehuollon järjestäminen on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä. Jäteyhtiö laatii toimivan järjestelmän ja huolehtii sen ylläpidosta, jätehuoltopalvelujen käyttäjät vastaavat jätteen oikeasta syntypaikkalajittelusta ja toimittamisesta oikeaan paikkaan, jätteenkuljetusyritykset asianmukaisista kuljetuksista, unohtamatta mm. kuntien tai ympäristöviranomaisten tärkeää roolia. Pyrimme palvelemaan alueemme asukkaita koko ajan paremmin ja hoitamaan jätehuollon vastuullisesti valitsemalla kauaskantoisia ratkaisuja, jotka täyttävät jätelainsäädännön vaatimukset ja joilla jätehuollon kustannukset pystytään pitämään kohtuullisina. Hyvää kevättä kaikille ekopisteinfon lukijoille! Merja Rosendal toim.joht. 3

UFF on kierrättänyt suomalaisten vaatteita ja kodintekstiilejä jo yli kaksikymmentä vuotta. Yhdistyksellä on pysyviä keräyspisteitä 110 eteläisen Suomen kunnassa. Keräysastioiden lisäksi lahjoituksia kerätään erilaisin keräystempauksin. Vuonna 2009 yhdistyksen keräysmäärä ylitti 7,8 miljoonaa kiloa. Yhdistyksen tavoitteena on kierrättää kaikki sille lahjoitetut tuotteet edelleen. Näin tuotteiden käyttöikä pitenee ja niiden valmistukseen alun perin käytetyt luonnonvarat tulevat hyödynnetyksi parhaalla mahdollisella tavalla. VAATE KIERTÄÄ AVUKSI UFF-yhdistyksen kehitysyhteistyö painottuu koulutuksen edistämiseen ja etenkin opettajien kouluttamiseen. Vaatekierrätyksellä kerätyillä varoilla valmistuu Mosambikin maaseutu kyliin vuosittain yli 500 uutta opettajaa. Kuvassa Nhamatandan opettajaopiston oppilas työharjoittelussa opiston yllä pitä - mässä esikoulussa. Suomalaisilla on mahdollisuus tutustua yhdistyksen kehitysyhteistyökohteisiin Mosambikissa myös osallistumalla yhdistyksen järjestämille yhteisömatkoille (www.muzuanexperience.org, lisätietoja: info@uff.fi ). Suomen Ulkoasianministeriön kehitysyhteispoliittinen osasto on yhteisrahoittajana UFF:n kanssa yhdeksässä ja Euroopan Unioni yhdessä kehitysyhteistyöprojektissa. Kuvat: UFF UFF:N VAATEKIERRÄTYS: UFF lajittelee kerätyt tuotteet niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Kierrätystoiminta tarjoaa työpaikan 135 suomalaiselle. vähentää kaatopaikkajätteen määrää Suomessa lisää jo valmistettujen tekstiilien käyttöikää ja pidentää siten tuotteiden ympäristötehokkuutta tukee kestävään kehitykseen tähtääviä hankkeita Mosambikissa, Malawissa, Angolassa ja Intiassa Kaikki UFF:lle lahjoitetut tekstiilit kuljetetaan yhdistyksen omaan lajittelukeskukseen Nurmijärven Klaukkalaan. Lajittelukeskukseen saapuvat kuormat punnitaan ja kirjataan ylös. Noin kolmasosa tuotteista myös lajitellaan Klaukkalassa. Lajittelussa tuotteiden kunto tarkistetaan ja ne jaetaan käyttötarkoituksensa mukaan eri ryhmiin: Suomessa UFF:n omissa myymälöissä edelleen myytäviin tuotteisiin, tukkumyyntiin menevät tuotteisiin ja Afrikkaan toimitettavaksi soveltuvat tuotteisiin. Vaatteet, joita yhdistys ei lajittele itse, pakataan ja myydään tukkuerissä. UFF-yhdistyksen kierrätystoiminnan tuottama voitto lahjoitetaan yhdistyksen kehitysyhteistyökohteille Mosambikiin, Malawiin, Angolaan ja Intiaan. Yhdistyksen kehitysyhteistyöhankkeet painottavat koulutuksen, ympäristön kestävän kehityksen ja etenkin maiden maaseutujen asukkaiden toimeentulon kehittämistä. Tuesta merkittävä osa kohdistuu uusien opettajien kouluttamiseen kohdemaiden maaseuduille. Suomalaiset kierrättävät tekstiilejä ahkerasti. Vuonna 2009 UFF- yhdistykselle lahjoitettiin vaatteita yli 7,8 miljoonaa kiloa. Kehitysmaissa yhdistyksen toiminnasta hyötyy suoraan yli 700.000 paikallista lasta ja aikuista. 4

TEMPAUSPÄIVINÄ EROON TARPEETTOMASTA VAATETAVARASTA Botniaroskin hyötykäyttöasemilla järjestetään perinteiset tempauspäivät keväällä toukokuussa ja syksyllä elokuussa. Tempauspäivinä vastaanotetaan kotitalouk silta ilmaiseksi sekä lumpputekstiileitä että hyväntekeväisyystavaroita. Tempauspäiviä varten kannattaakin siivota kaappinsa. Huonokuntoiset tekstiilit joita ei enää halua eteenpäin muiden käytettäväksi kuuluvat lumppukeräykseen. Lumput toimitetaan eteenpäin hyödynnettäväksi energiana voimalaitoksella. Lumpputekstiilejä voi jättää hyötykäyttöasemalle muinakin aikoina, jolloin se on maksullista. Esimerkiksi 200 litran pussillinen maksaa 1,80. Koska vaatteet muuten ovat karkeajätteeseen kuuluvaa, voi oman karkea-astian täyttymistä hidastaa toimittamalla lumput tempauspäivänä hyötykäyttöasemalle. Näin lumput päätyvät myös hyötykäyttöön. Lumppukeräykseen käyvät superlonpatjat, vanutyynyt, vaatteet ja kodintekstiilit. Pussit avataan, jotta kontit saadaan täytettyä paremmin eikä pusseihin jää turhaa tilaa vievää ilmaa. Samalla tarkistetaan, ettei pusseissa ole poltettavaksi kelpaamattomia tuotteita, kuten esimerkiksi nahkavaatteita. Hyväntekeväisyystavaroiden osalta on yhteistyökumppaninamme aiemmiltakin vuosilta tuttu UFF. Tekstiilit, tavarat ja lahjat kiertävät heidän kauttaan hyväntekeväisyyteen. Tarkemmin UFF:n toiminnasta voit lukea jutusta vaate kiertää avuksi. Kenkiä ei saa laittaa lumppukeräykseen. LUMPPUTEKSTIILEHIN VOI LAITTAA: vanhat vaatteet verhot, lakanat peitot, tyynyt, superlonpatjat räsymatot, matonkuteet Nappeja ja vetoketjuja ei tarvitse poistaa EI: kenkiä sade- ja kuravaatteita nahkavaatteita höyhentyynyjä ja peittoja HYVÄNTEKEVÄISYYSTAVAROIHIN VOI LAITTAA: puhtaita ja ehjiä vaatteita verhoja, liinavaatteita, käsitöitä mattoja, peittoja kesä- ja talvikenkiä leluja Pakkaa hyväntekeväisyyslahjat muovipusseihin tai jätesäkkeihin, älä pahvilaatikoihin EI: lastenvaunuja tai rattaita polkupyöriä autojen lastenistuimia astioita Tempauspäivät ovat olleet suosittuja, ja vastaanotettujen lumppujen ja tavaroiden määrät ovat kasvaneet vuosittain. Vuoden 2009 tempauspäivillä vastaanotettiin yhteensä n. 95 000 kiloa lumpputekstiilejä ja n. 46 000 kiloa hyväntekeväisyyslahjoja. TEMPAUSPÄIVÄT HYÖTYKÄYTTÖASEMILLA 2010 KEVÄT SYKSY ISOJOKI ISOJOKI to 6.5.2010, klo 14-18 to 19.8.2010 klo 14-18 JURVA JURVA ke 12.5.2010, klo 13-18 ke 18.8.2010 klo 13-18 KARIJOKI KARIJOKI to 6.5.2010, klo 14-18 to 19.8.2010 klo 14-18 KASKINEN KASKINEN ke 12.5.2010, klo 14-19 ke 18.8.2010, klo 14-19 KAUHAJOKI KAUHAJOKI ma 10.5.2010, klo 13-19 ma 16.8.2010, klo 13-19 la 15.5.2010, klo 9-14 la 21.8.2010, klo 9-14 KRISTIINANKAUPUNKI KRISTIINANKAUPUNKI la 8.5.2010, klo 9-14 la 14.8.2010, klo 9-14 NÄRPIÖ NÄRPIÖ ti 11.5.2010, klo 13-19 ti 17.8.2010, klo 13-19 TEUVA TEUVA la 8.5.2010, klo 9-14 la 14.8.2010, klo 9-14 5

ENERGIAJÄTE SEKÄ LUMPUT TOIMITETAAN LAKEUDEN YMPÄRISTÖHUOLLOLLE Energiajätettä kerätään Botniaroskin toiminta-alueella erikseen hyötykäyttöasemilla, ja myös osa alueen yrityksistä ja yhteisöistä erilliskerää energiajätettä. Samalla tavoin energiajätteeseen päätyvät tempauspäivänä kerätyt lumpputekstiilit. Erilliskerätty energiajäte toimitetaan meillä Teuvan jätekeskukseen, josta se toimitetaan edelleen Lakeuden ympäristöhuollon lajittelulaitokselle. Siellä materiaali murskataan, ja murske toimitetaan luvanvaraisille laitoksille energiahyötykäyttöön. ENERGIAJÄTTEESEEN VOI LAITTAA MM.: kankaat, tekstiilit, työvaatteet rehusäkit, paalimuovit, kevytpeitteet, kasvihuonemuovi tyhjät muovikanisterit, muovilaatikot, muoviset puutarhakalusteet pakkausstyroksi, likainen pahvi auton muoviosat kuten pölykapselit, puskurit ja roiskeläpät LUE LAKEUDEN YMPÄRISTÖHUOLLON JUTTU YHTEISTYÖSTÄMME! Jo vuodesta 2004 ovat Botniarosk ja Lakeuden Ympäristöhuolto tehneet hyvää yhteistyötä paremman ympäristön puolesta. Kaikki Botniaroskin alueelta tuleva syntypaikalla lajiteltu energiajäte toimitetaan Lakeuden Ympäristöhuollon lajittelulaitokselle Ylistaron Teräsmäkeen. Siellä materiaali murskataan määrättyyn palakokoon ja toimitetaan luvanvaraisille kattilalaitoksille sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Kierrätyspolttoaine koostuu materiaalihyötykäyttöön sovel tumattomasta puu-, pahvi-, paperi ja muovimateriaalista. Polttoainetta valmistetaan sen sisältämän energian hyödyntämiseksi kaukolämmön ja sähkön tuottamiseksi. Näissä laitoksissa kierrätyspolttoaineen käyttö korvaa fossiilisten turpeen, öljyn ja kivihiilen käyttöä. Kierrätyspolttoaineen laatuun vaikuttavat useat eri tekijät kuten lähtömateriaalit, lajittelu ja tuotantotekniikka. Laadunvalvontaa tulee suorittaa jatkuvasti, jotta epäpuhtauksia olisi mahdollisimman vähän kierrätyspolttoaineessa. Tietyt materiaalit, kuten PVC-muovi, joka sisältää 30 60 % klooria, on kielletyllä listalla. Lakeuden Ympäristöhuolto ottaa näytteitä suoraan putoavasta materiaalivirrasta, ja vastaanottavalla voimalaitoksella otetaan näyte kuormaa purettaessa. Kierrätyspolttoaine täyttää REF I-II laatuluokituksen (SFS 5875). Pari kertaa vuodessa Botniarosk järjestää tempauspäivät, jolloin hyötykäyttöasemilla otetaan vastaan lumppuja. Myös tämä materiaali toimitetaan Lakeuden Ympäristöhuollon lajittelulaitokselle murskattavaksi. Määrätyille kattilalaitoksille voidaan käyttää kangasta kierrätyspolttoaineen valmistukseen. Näin tämäkin materiaali hyödynnetään, eikä sillä kuormiteta kaatopaikan penkkaa. Olemme yhdessä tehneet erilaisia materiaalisekoituksia laitosten luvanvaraisille koe-polttojaksoille. Näin saadaan kattilalaitokselle tieto alueella syntyvästä jätemateriaalista ja he pystyvät hankkimaan kattilaansa nykyaikaisen tekniikan, jonka avulla pystytään hyödyntämään alueella tuleva jäte ympäristöystävällisesti. Välimäen auto kippaamassa Teuvan jätekeskuksesta haettua energiajätelastia Lakeuden Ympäristöhuollon prosessihallilla. Vuosittain Botniarosk kerää alueeltaan varsin mittavan määrän lajiteltua energiajätettä ja toimittamalla sen kierrätyspolttoaineen valmistukseen ottaa jokainen lajittelija osaa ilmastotalkoisiin pienentämällä samalla omaa hiilijalanjälkeään. Kuvat ja teksti: Lakeuden Ympäristöhuolto Energiajätteessä on pakkausmuoveja, pahvia, kääreitä ja muuta muovitavaraa. Energiajätettä murskauksen jälkeen, lähdössä matkaan kattilalaitokselle. 6

LASTEN SIVU BOTNIAROSKIN ARVONTA LAPSILLE: VASTAA KYSYMYKSEEMME! Botniarosk järjestää lapsille arvontakilpailun, jonka palkintona on yksi 50 euron lahjakortti Vaasassa sijaitsevaan Tropiclandian kylpylään. Leikkaa kuponki irti ja lähetä täytettynä meille. Muista postimerkki! Vastausaikaa on toukokuun loppuun saakka. MIKSI ON TÄRKEÄÄ LAJITELLA JÄTTEET? Arvonnan säännöt: Arvonnan järjestää Oy Botniarosk Ab. Arvontaan osallistuvat kaikki kupongin kilpailuaikana palauttaneet. Kilpailuaika on 26.4.2010 31.5.2010. Postimerkittömiä kuponkeja emme lunasta. Henkilötietoja ei luovuteta eteenpäin, eikä niitä käytetä suoramarkkinointiin. Järjestäjällä on oikeus julkaista vastauksia nimettöminä. Voittaja arvotaan 1.6.2010 järjestäjän toimesta. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, lisäksi voittajan nimi julkaistaan www.botniarosk.fi nettisivulla. Arvomme yhden palkinnon, joka on 50 euron lahjakortti Tropiclandian kylpylään Vaasaan. Palkinnon luovutus sovitaan voittajan kanssa. Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Ikä: 7

EKOTORIN KÄYTTÖOPAS eli MITEN VOISIN MYYDÄ/LAHJOITTAA/LÖYTÄÄ TARPEETTOMAKSI KÄYNYTTÄ, SILTI IHAN HYVÄÄ TAVARAA? Mitä tehdä jos nurkissa pyörii tarpeeton, tilaa vievä kirjahylly, pieneksi käyneitä hyviä lastenvaatteita, tai muuta käyttökelpoista tavaraa jota ei ihan roskakoriinkaan hennoisi laittaa? Tai löytyisikö jostain halpoja, käytettyjä huonekaluja? Jottei hyvää, käyttökelpoista tavaraa tarvitsisi heittää menemään, on Botniaroskin internetsivuille rakennettu yksityishenkilöille tarkoitettu sähköinen ilmoitustaulu, jossa voi myydä, ostaa tai antaa tarpeettomaksi käyneitä tavaroita. Ilmoittaminen on ilmaista, ja kaikki kaupankäynti tapahtuu ostajan ja myyjän välillä. Ilmoitukseen voi halutessaan liittää myös kuvan. Moottoriajoneuvoja ei sivulla saa kaupata. Yhtiöllä onkin oikeus poistaa asiattomat ilmoitukset. Ilmoittamisen vahvuutena on nopeus, maksuttomuus ja se, että ilmoitettavat tuotteet löytyvät todennäköisesti lähitienoolta. Kaiken lisäksi ilmoittaminen on helppoa! NÄIN PÄÄSET ALKUUN: Siirry internetsivulle www.botniarosk.fi Valittuasi kielen pääset etusivulle. Valitse vasemmalta vihreistä laatikoista alin, ekotori. NÄIN JÄTÄT ILMOITUKSEN: 1. Klikkaa jätä ilmoitus, jolloin saat edellä olevan lomakkeen näkyviin. 2. Täytä lomake huolellisesti. Muista laittaa toimiva sähköpostiosoite, sillä ilmoituksen päivittämisen jälkeen saat sähköpostiin viestin, joka pitää vahvistaa ennen kuin ilmoitus näkyy. 3. Jos haluat niin ilmoitukseen voi liittää myös kuvan 4. Kun ilmoitus on valmis, klikkaa päivitä. Ohjelma huomauttaa jos kaikkia kohtia ei ole täytetty. Jos kaikki on kunnossa, saat sähköpostiisi aktivointiviestin. Klikkaa viestissä olevaa linkkiä aktivoidaksesi ilmoituksen. Samassa viestissä on myös linkki, jota klikkaamalla voit poistaa ilmoituksen. Muussa tapauksessa ilmoitus poistuu automaattisesti 30 päivän kuluessa. Ilmoituslomake eri vaiheineen. Tältä näyttää valmis ilmoitus kuvineen! postimerkki OY BOTNIAROSK AB PL 31 64101 KRISTIINANKAUPUNKI 8

OLAVI LÄHTEE VIETTÄMÄÄN ELÄKEPÄIVIÄ Olavi Latvaniemi on tullut jo monelle hyötykäyttöasemakävijälle tutuksi joko Karijoen, Kaskisten, Kristiinankaupungin tai Närpiön hyötykäyttöasemalta. Hän on ollut mukana hyötykäyttöasemien toiminnan alkamisesta lähtien, vuodesta 1998. Silloin hän työskenteli myös Jurvan hyötykäyttöasemalla, mutta myöhemmin Jurva vaihtui Kaskisiin. Nyt pian kahdentoista työntäytteisen vuoden jälkeen on Olavi jäämässä eläkkeelle. Viimeiset työpäivät ovat huhtikuun lopussa. Tosin miestä jututtaessa kuulostaa siltä, että lököisistä eläkepäivistä on turha puhua: hommia kuuluu olevan odottamassa niin kotitontilla kuin muuallakin. Mutta varmasti sitä alkuun tulee vähän lomailtua. karkeajätteen lajittelu on toisinaan vielä asiakkaille vaikeaa. Myös se kannattaisi muistaa, että hyötykäyttöasemalla käyntiä helpottaa jos jätteet lajitellaan valmiiksi kotona. Silloin on kätevä ajaa kontilta toiselle ja vain jättää jätteet. Kun edes puu ja metalli laitettaisiin erikseen, niin se jo auttaisi paljon. Mitä sitten Olavi jää työssään kaipaamaan? Asiakkaita, jutustelua heidän kanssaan. Varsinkin viime vuosina hyötykäyttöasemalla hän on saanut paljon positiivista palautetta. Olavi kertoo, että vuonna 1998 hyötykäyttöasemien aloitettua toimintansa olivat väkimäärät vähäisiä. Ihmisille pyrittiin tiedottamaan asemien aukioloista mm. paikallisilla messuilla, joissa hänkin on ollut mukana edustamassa. Suuri väkiryntäys tapahtui siinä vaiheessa, kun kaatopaikat suljettiin. Olavi kertookin että monesti sai jäädä iltatöihin lajittelemaan jätteitä, kun päivän aikana ei millään ehtinyt kaikkea tekemään. Kun kysytään että miten asiat ovat muuttuneet vuosien varrella, niin Olavi toteaa että parempaan. Ihmiset ovat oppineet paremmin lajittelemaan, ja monesti vakiokävijät pärjäävätkin konteilla omine nokkineen. Myös elektroniikan lajittelu on yksinkertaistunut. Energia- ja VALOKUVAUSKILPAILU LUONNON VÄREJÄ Jo kahtena vuotena ovat Botniaroskin seinäkalenteria koristaneet toiminta-alueeltamme otetut luontokuvat. Myös tulevan vuoden kalenteriin haluamme alueellamme liikkuvien tai asuvien ottamia valokuvia. Vuoden 2011 kalenteria varten onkin käynnistetty valokuvauskisa, ja aiheena on tällä kertaa luonnon värejä. Kuvia otetaan vastaan mielellään eri vuodenajoilta, koska ne tulevat seinäkalenteriin eri kuukausille. Kuvat tulevat kalenteriin vaakasuunnassa, joten katsothan että kuvat olevat kalenteriin sopivia. Oheinen kuva on vuoden 2010 kalenterista, kuvaajana Stig Björknäs. Kilpailun säännöt: Kilpailu on avoin kaikille, mutta kukin osallistuja voi osallistua kilpailuun enintään kolmella valokuvalla. Kuvien tulee olla Oy Botniarosk Ab:n toimialueella: Kristiinankaupungissa, Isojoella, Karijoella, Kauhajoella, Kaskisissa, Närpiössä, Teuvalla ja Kurikassa Jurvan alueella kuvattuja Valokuvat eivät saa olla aiemmin julkaistuja. Kilpailuun voi lähettää ainoastaan kuvia, joihin lähettäjällä on kaikki oikeudet. Valokuvia julkaistaan seinäkalenterissa kaikkiaan 12 ja jokaisesta julkaistusta valokuvasta maksetaan 30 euron palkkio. Kuvaajien nimet mainitaan seinäkalenterissa julkaistujen valokuvien yhteydessä. Oy Botniarosk Ab:llä on pysyvä oikeus esittää tai julkaista kaikkia julkaistuiksi tulleita valokuvia myös myöhemmin viestinnässään. Oy Botniarosk Ab:llä on oikeus käsitellä kuvia esitysja ilmaisuyhteyden edellyttämällä tavalla sekä rajata kuvia käytetyn formaatin mukaisiksi. Kilpailukuvat on toimitettava 15.9.2010 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: info@botniarosk.fi. Sähköpostiin on kirjattava seuraavat tiedot: kuvan ottopaikka, kuvan ottajan nimi ja kaikki yhteystiedot. Kuva on nimettävä osallistujan omalla nimellä. Tarkista, ettei sähköpostiohjelmasi pienennä tiedostoa. Kuvat toimitetaan jpeg (jpg)-tiedostoformaatissa ja ne on painoteknisistä syistä oltava kuvattuja kameran maksimiresoluutiolla. Kameran koko pikselimäärä on siis otettava käyttöön. Kilpailukuvia ei palauteta. 9

VUODEN 2009 JÄTEMÄÄRÄT Yhtiömme kotitalouksilta ja yrityksiltä vastaanottamat jätteet koostuvat hyötyjätteistä, loppusijoitettavasta jätteestä sekä ongelmajätteestä samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Hyötyjätettä eli jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai tuotantotoiminnan raaka-aineena tulee meillä 83 % kaikesta jätteestä. Suurin osa hyötyjätteestä on keittiöjätettä. Loppusijoitettavaa, eli kaatopaikalle päätyvää jätettä on kokonaismäärästä edelleen 15 %. Ongelmajätettä ovat loput 2 %. Ongelmajäte 2 % Loppusijoitettu 15 % Vastaanotetut jätteet Hyötyjätteiden kokonaismäärästä lähes puolet koostuu keittiöjätteestä. Seuraavaksi eniten tulee paperia ja pahvia, energiajätettä ja puujätettä. Myöskään hyötyjätteiden osalta eivät jakaumat ole muuttuneet suuresti viime vuosilta. Vastaanotetut ongelmajätteet Kiinteä öljyinen Loisteputket Muut jäte Paristot 2 % 5 % 3 % 3 % Lyijyakut Käytetty 28 % voiteluöljy 14 % Kiinteä maalijäte 13 % Asbesti Kyllästetty puu 12 % 16 % Botniarosk on ottanut vastaan jätteitä vuonna 2009 yhteensä 21 507 tonnia. Kun kokonaisjätemäärä suhteutetaan asukaslukuun nähden, on erilaisia jätteitä kertynyt seuraavasti: Kg/asukas: Hyötyjäte: 382 kg/asukas Loppusijoitettu jäte: 70 kg/asukas Ongelmajäte: 8 kg/asukas Hyötyjäte 83 % Ongelmajätteistä suurin osuus muodostuu lyijyakuista. Muita isompia ryhmiä ovat kyllästetty puu, jäteöljy, maalijäte sekä asbesti. Ongelmajätteet vastaanotetaan aina hyötykäyttöasemilla, poikkeuksena vanhat lääkkeet jotka palautetaan apteekkiin. Hyötykäyttöasemilla on myös ollut ahkerasti kävijöitä, vuonna 2009 kävijöitä kaikilla kahdeksalla hyötykäyttöasemalla oli yhteensä 30 649. Jätteitä asemilla vastaanotettiin vuonna 2008 keskimäärin 61 kg/asukas, ja vuonna 2009 67,2 kg/asukas. Lukemissa ei ole mukana paperia ja risuja. Luvuissa on mukana sekä kotitalouksilta että yrityksiltä vastaanotetut jätteet. Elektroniikka 3 % Vastaanotettu hyötyjäte Betoni 6 % Muut 4 % Paperi & pahvi 12 % Risujäte 5 % Lasi 2 % Puujäte 9 % Metalli 4 % Keittiöjäte 45 % Energiajäte 10 % Jätelastin lajittelua ja purkua Teuvan hyötykäyttöasemalla. 10

KESÄMÖKKILÄISEN JÄTEHUOLTO Vapaa-ajan asunnolla jätteiden lajittelu on yhtä tärkeää kuin kotona. Keittiöjäte ja karkeajäte kerätään erikseen. Ekopisteelle voi toimittaa keräyspaperin, pienmetallin, keräyslasin ja paristot. Ongelmajätteet, elektroniikkajäte ja muut hyötyjätteet viedään hyötykäyttöasemalle aukioloaikoina. Jos mökillä oleskellaan paljon, kannattaa keittiö- ja karkeajätteelle hankkia omat astiat ja tehdä sopimus jätteenkuljetusyrityksen kanssa sille aikaa, kun kesämökillä oleskellaan. Lähellä asuvan naapurin kanssa voi myös sopia yhteisten astioiden käytöstä. Joillain alueilla saattaa olla kesämökki- tai tieyhdistyksiä, jotka toimivat yhteisastioiden haltijoina. Satunnainen mökkeilijä voi toimittaa jätteet joko hyötykäyttöasemalle, tai lunastaa avaimen Botniaroskin lukittuihin keittiöjäteastioihin. LUKOLLISTEN KEITTIÖJÄTEASTIOIDEN SIJAINTI: ISOJOKI: hyötykäyttöaseman vieressä JURVA: linja-autoaseman ekopisteellä KARIJOKI: paloaseman ekopisteellä KASKINEN: hyötykäyttöaseman vieressä KAUHAJOKI: Juonikylän ja Nummijärven ekopisteillä sekä hyötykäyttöaseman vieressä KRISTIINANKAUPUNKI: Dagsmarkin, Härkmeren, Skaftungin ja Siipyyn ekopisteillä NÄRPIÖ: Norrnäsin, Nämpnäsin, Piolahden, Tjärlaxin ja Töjbyn ekopisteillä TEUVA: Luonto-Parrassa ja uimahallin ekopisteellä Lukitut keittiöjäteastiat ovat käytössä avaimen lunastaneilla kesämökkeilijöillä ympäri vuoden. Astioiden käytöstä veloitetaan käyttömaksu 14,64 /vuosi. Avainta lunastaessa veloitetaan 20 avainpanttimaksu, joka palautetaan tilille kun avain palautetaan. LUKOLLISET KEITTIÖJÄTEASTIAT SAA LOMA- LAINEN KÄYTTÖÖNSÄ SEURAAVASTI: Täytä alla oleva lomake. Avaimen lukollisiin astioihin voi lunastaa joko: A) HYÖTYKÄYTTÖASEMALTA. Ota lomake mukaan hyötykäyttöasemalle. Aseman hoitajalta saat 20 :n panttimaksua vastaan avaimen lukollisiin astioihin. B) BOTNIAROSKIN TOIMISTOLTA. Maksa pankis sa Botniaroskin tilille 20 :n panttimaksu. Ota kuitti ja täytetty lomake mukaan Botniaroskin toimistolle. Niitä vastaan saat avaimen. Toimistolla ei oteta rahaa vastaan, joten pantti tulee olla jo valmiiksi maksettu. C) POSTITSE. Maksa pankissa Botniaroskin tilille 20 :n panttimaksu. Lähetä maksutosite ja alla oleva lomake täytettynä osoitteeseen: Botniarosk Oy, PL 31, 64101 Kristiinankaupunki. Käyttömaksu 14,64 peritään kerran vuodessa, ekomaksulaskun yhteydessä. noudan avaimen hyötykäyttöasemalta, (aukioloajat sivu 12) * voit maskaa maksaa käteisellä tai antaa näyttää hyötykäyttöaseman maksutositetta hoitajalle maksutositteen noudan avaimen Botniarosk Oy:n toimistolta, toimisto auki arkisin klo 8-168 - 16 * otathan mukaan maksutositteen avaimen saa postittaa kotiosoitteeseeni Avainpantti 20 maksetaan avaimen saa postittaa vapaa-ajan asuntoni osoitteeseen yhtiön tilille 313130-1027820 Tekstiviite AVAINPANTTI Paikkakunta ja pvm allekirjoitus Allekirjoitus Lomakkeen voit tulostaa myös: www.botniarosk.fi 11

R-Itella Oyj AJONEUVOJEN RENKAAT EIVÄT KUULU KARKEAJÄTTEESEEN Ajoittain karkeajätteeseen menevistä lasteista löytyy autonrenkaita. Renkaista vain sisäkumi kuuluu kaatopaikkajätteeseen, ulkokumi kuuluu tuottajavastuun piiriin eikä sitä saa laittaa kaatopaikkaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotteen valmistajan tai maahantuojan on järjestettävä jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat niin moottorikäyttöisen kuin muunkin ajoneuvon ja laitteen renkaat. Ajoneuvojen renkaat saa toimittaa ilmaiseksi rengasliikkeisiin. Rengasmyyjillä on velvollisuus vastaanottaa käytöstä poistetut renkaat. Vastaanottovelvollisuus perustuu valtioneuvoston päätökseen, jossa kuitenkin todetaan että Velvollisuus koskee myytävään määrään nähden kohtuulliseksi katsottavaa määrää ja myytäviä rengaslajeja vastaavia käytöstä poistettuja renkaita. Suomen rengaskierrätyksen nettisivujen mukaan vakiintunut käytäntö kohtuulliselle määrälle on se mitä tavalliseen henkilöautoon mahtuu. Suomen Rengaskierrätys Oy käyttää keräämiään renkaita mm. meluvallien, tekonurmien ja leikkikenttien pohjan rakentamiseen. Osa renkaista pinnoitetaan uudelleen. Käytettyjä renkaita lumessa. Kuva: Suomen Rengaskierrätys Oy Jos sinulla on vanhoja, käytettyjä renkaita joista haluat eroon, niin: Tarkista sopiva palautuspiste internetistä osoitteesta: www.rengaskierratys.fi Jos renkaita on enemmän kuin kohtuullinen mää - rä, ota yhteys rengasliikkeeseen etukäteen Rengasliikkeiden vanhojen renkaiden vastaanottovelvollisuus koskee vain vanteettomia renkaita ASIAKKAAT KYSYVÄT Minne voi viedä tulipesistä tulevan tuhkan? Vastaus: Kun poltetaan puhdasta puuta, haketta tai turvetta, omasta tulipesästä tuhkaa saa levittää omalle pellolle, omaan metsään tai puutarhaan. Suurempina määrinä tai eteenpäin myytynä esim. lämpölaitokselta metsä- tai peltolannoitukseen/ kalkitukseen käytettävän tuhkan pitää olla Eviran lannoitelain mukaisesti hyväksymää. Jos ei ole peltoja minne tuhkan voi laittaa, voi pienet määrät, vaikkapa takan tuhkan, laittaa hyvin jäähdytettynä pussiin ja karkeajäteastiaan. Isommat tuhkamäärät voi toimittaa jätekeskukseen. Siellä maksu tuhkasta menee painon mukaan, 156,16 / tonni + punnitusmaksu 9,76 (kaikki hinnat tässä sis. alv 22%). Mihin laitetaan vanhat höyhentyynyt? Vastaus: Höyhentyynyt kuuluvat karkeajätteeseen. Meille tuli pesukoneen mukana kiloittain pyykinpesupulveria, jota emme käytä. Mihin pyykinpesujauheen voi hävittää? Vastaus: Pyykinpesupulvereista löytyy alla oleva X-merkintä, joka tarkoittaa niiden kuuluvan ongelmajätteisiin. Pakkaukset voi siten jättää maksutta hyötykäyttöasemalle kuten muunkin ongelmajätteen. Pesuaineista saattaisi olla iloa muille, joten hävittämisen sijasta niitä voi myös tarjota www.botniarosk.fi sivujen ekotorin kautta tarvitseville. Hyötykäyttöasemien hinnat voisivat olla nettisivuillanne selvemmin. On aika vaikea tietää paljonko maksaa tuoda sohva? tai vanha kirjahylly? Entä matot? Vanhat polkupyörän rungot? Autonrenkaat ym. nurkista pyörimästä. Vastaus: Sohvan hinta riippuu siitä, mihin jätteeseen se katsotaan kuuluvaksi. Sohva kuuluu karkeajätteeseen jos se on nahkasohva tai siinä on isoja rautoja. Tällöin hinta on 15 / m 3. Karkeajätteenä sohvan hinta on käytännössä yleensä n. 5-15 koosta riippuen. Energiajätteeseen sohva voidaan laittaa jos se on puuta, ja sisältää mahdollisesti vain kangasta ja superlonia. Energiajätteen hinta on 9 / m 3 ja käytännössä siihen lajiteltava sohva maksaa koosta riippuen n. 3-9. Puinen vanha kirjahylly on puujätteeseen menevää, ja siten ilmaista. Nauloja ei tarvitse poistaa. Jos hyllyssä on lasi-ikkunoita, voidaan ne asemalla poistaa ja laittaa tasolasiin. Se on myös ilmaista. Matoista räsymatot voi laittaa energiajätteeseen. Hinta on tällöin alkaen 100 litraa 0,90, 200 litraa1,80 jne. Lattioissa käytettävät vinyyli- ja muovimatot kuuluvat karkeajätteeseen. 1-40 litraa maksaa 2, 101-300 litraa 5 ja 301-800 litraa 9. Mattojen hinta riippuu siis täysin määrästä ja lajista. Vanhat polkupyöränrungot kuuluvat metallijätteeseen, ja saa jättää ilmaiseksi hyötykäyttöasemalle. Autonrenkaita emme ota vastaan, vaan ne kuuluu toimittaa rengasliikkeeseen. Sopivan palautuspisteen löydät internetosoitteesta www.rengaskierratys.fi. Vanteettomat renkaat saa palauttaa ilmaiseksi.