Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab VUOSIKERTOMUS 2013
Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...4 Hallituksen toimintakertomus......................... 6 Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö....12 Konsernipalvelut....14 Sähkökauppa....16 Kaukolämpö....18 Vaasan Sähköverkko Oy....20 Oy RAVERA Ab...22 Vaasan Sähkö -konsernin strategia lyhyesti....24 Tilinpäätös....25 Vaasan Sähkö -konserni ja Vaasan Sähkö Oy Tuloslaskelma....26 Tase...27 Rahavirtalaskelma....28 Tilinpäätöksen liitetiedot...29 Ympäristökatsaus....43 Eriytetyt tilinpäätökset: Sähkökauppa....44 Kaukolämpö....44 Tytäryhtiöiden tilinpäätökset: Vaasan Sähköverkko Oy....46 Oy RAVERA Ab...46 Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi....48 Tilintarkastuskertomus....49 Hallintoneuvoston lausunto....50 Konsernin tunnuslukujen kehitys 160 120 80 40 0 2009 2010 2011 2012 2013 Liikevaihto (milj.euroa) 2
25% 20% 15% 10% 5% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 25 20 15 10 5 0% 2009 2010 2011 2012 2013 0% 2009 2010 2011 2012 2013 0 2009 2010 2011 2012 Liikevoitto-% Omavaraisuusaste-% Tilikauden voitto (milj.euroa) 2013 20% 60 1,50 15% 40 1,00 10% 5% 20 0,50 0% 2009 2010 2011 2012 2013 0 0 2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013 Sijoitetun pääoman tuotto-% Investoinnit (milj.euroa) Maksuvalmius (Quick Ratio) MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITTEET zvaasan Sähkö on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiakonserni. zvaasan Sähköllä on luotettavat energiaverkot alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. zkonserni kasvaa lisääntyviä resurssejaan hyödyntäen energiamarkkinoilla. 3
Toimitusjohtajan katsaus Lama on koetellut Eurooppaa pitempään kuin muita maanosia ja Suomea syvemmin kuin muuta Eurooppaa. Energiamarkkinoiden yhdentyessä Euroopassa ovat terveet markkinamekanismit menettäneet merkitystään ja korvautuneet kansallisilla tukijärjestelmillä. Sähkön tuotantoinvestointeja tehdään tällä hetkellä kokonaisuuden kannalta tehottomasti tukijärjestelmien tuottoja kilpailuttaen. Päästökaupan merkityksen palauttamiseksi tarkoitettu päästöoikeuksien tarjonnan tilapäinen leikkaus (backloading) ei toistaiseksi ole tuonut markkinamekanismeja takaisin. Sähköjohdannaismarkkinoiden käyttäytyminen osoittaa, että markkinat äänestävät päästökaupalle edelleen varsin vähäistä roolia. Viime vuoden loppupuolella Euroopan komissio havahtui sekä kilpailukomissaari Almunian että energiakomissaari Oettingerin toimesta kritisoimaan päästökaupan halvaannuttaneita kansallisia tukijärjestelmiä. Havainto oli oikea, mutta mahdolliset korjaavat toimet tulevat liian myöhään. Euroopan teollisuuden kilpailukyky on jo merkittävästi ehtinyt heiketä. Samanaikaisesti USA on jatkanut määrätietoisesti liuskekaasun käytön lisäämistä. Suomen sähkön kulutus oli 85 terawattituntia (TWh) vuonna 2013, mutta kuusi vuotta aikaisemmin vuonna 2007 kulutus oli 91 TWh. Kulutus oli siis alentunut keskimäärin yhdellä terawattitunnilla vuodessa. Teollisuuden sähkön kulutus aleni tuona aikana peräti 18 prosenttia, kun taas muu sähkön kulutus kasvoi kuusi prosenttia. Perustrendinä on siis ollut sähkön kulutuksen kasvu, mutta energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky Suomessa on heikentynyt, tuotanto supistunut tai siirtynyt muualle. Vuoden 2013 loppupuoli oli poikkeuksellisen lämmin, mikä vähensi erityisesti lämmitykseen tarvittavan energian määrää. Lämmin sää piti myös sähkön kulutuksen alhaisena. Yleisesti ottaen loppuvuosi oli hyvä kuluttajien kukkarolle, mutta aiheutti energiayhtiöille päänvaivaa. Energiayhtiöiden tulevaisuus näyttää sekä markkinoiden että sääntelyn puristuksessa takavuosia haasteellisemmalta. Toimialan yritysten huipputulokset lienevät vähäksi aikaa ohi. Investointivuosi Vaasan Sähköllä Vaasan Sähkön toimintavuosi 2013 oli suurten investointien vuosi. Hiirikosken Energia sulautettiin kesäkuun alussa osaksi Vaasan Sähkön eri liiketoimintayksiköitä. Myös Hiirikosken voimalaitoksen laajennus valmistui. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen pääomapanostus rahoitettiin edellisenä vuonna saaduilla Fingrid-omistusten myynnillä. Vaasan Sähkön toimitalon rakennustyöt alkoivat heinäkuussa välittömästi voimalaitosalueen parkkitalon valmistuttua. Suurin yksittäinen investointi oli kuitenkin ruotsalaisen vesivoiman osto Indalsälvenin joen seitsemän voimalaitososuuden myötä, jotka kanavoitiin perustetun Voimapiha Oy:n kautta. Tämän investoinnin tavoitteena on vahvistaa pitkän aikavälin tuotantoportfoliota. Tuloksellisesti vuosi 2013 oli edellisvuotta parempi, vaikka liikevaihto jäi niukasti edellisestä vuodesta. Konserniyhtiöistä kasvuun ylsi ainoastaan Vaasan Sähköverkko Oy, jonka verkkoalue laajeni Vähänkyrön alueen liittämisen myötä. Sähkökaupan liikevaihto supistui hieman, mutta tuloksellisesti edellisen vuoden taso ylitettiin niukasti lämpimistä säistä ja alhaisesta markkinahinnasta huolimatta. Sähkökaupan osuus Vaasan Sähkön liikevaihdosta on lähes 60 prosenttia. Kaukolämmön tulos parani merkittävästi lämmön tuotantorakenteen muutoksen seurauksena. Tosin 4 4
vertailuvuotta 2012 rasittivat poikkeuksellisen korkeat lämmön tuotantokustannukset. Westenergyn voimalaitos toimi erinomaisella käytettävyystasolla. Samanaikaisesti kaukolämmön ominaispäästöt sekä oman tuotannon kokonaispäästöt putosivat ilahduttavan alhaiselle tasolle. Urakointiyhtiö Oy RAVERA Ab:n vuosi oli haasteellinen merkittävän asiakkaan alennettua verkkonsa rakentamisen volyymiä valmistellessaan verkkoliiketoimintansa myyntiä. RAVERAn tulos oli kuitenkin voitollinen. Loppuvuonna 2013 tehty Energiateollisuus ry:n tilaama energia-alan yhteinen asiakastyytyväisyystutkimus osoitti, että Vaasan Sähkön asiakastyytyväisyys on hyvällä tai erinomaisella tasolla kaikkien liiketoimintojen osalta. Suurin kiitos tästä menestyksestä lankeaa hyvin työnsä hoitaneelle henkilöstölle. Kiitän henkilöstöä, hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Hannu Linna toimitusjohtaja 5
Hallituksen toimintakertomus 1.1. 31.12.2013 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuosi 2013 oli poikkeuksellisen lämmin, mikä alensi Vaasan Sähkön asiakkaiden energian kulutusta. Sähköenergian hinta oli keskimäärin hiukan edellistä vuotta alempi. Liikevaihto säilyi kuitenkin edellisen vuoden tasolla johtuen Vaasan Sähkön toiminnan laajentumisesta. Tilikauden alussa Vähänkyrön kunnalta ostettiin Hiirikosken Energia Oy:n koko osakekanta. Hiirikosken Energia fuusioitui 31.5.2013 emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:hyn ja samassa yhteydessä verkkoliiketoiminta siirtyi Vaasan Sähköverkko Oy:hyn liiketoimintasiirtona. Vuosi 2013 oli investointien kannalta ennätyksellinen Vaasan Sähkön historiassa. Vesivoimatuotantoa lisättiin ostamalla osuuksia seitsemästä Indalsälvenissä sijaitsevasta vesivoimalaitoksesta. Sähkön tuotannossa panostettiin myös tuuli- ja ydinvoimarakentamiseen. Sähkö- ja kaukolämpöverkkoa vahvistettiin ja laajennettiin. Uusien toimitilojen yhteyteen valmistui parkkitalo kesällä ja varsinaisten toimitilojen rakentaminen alkoi. Kokonaisinvestointien määrä oli 56,6 miljoonaa euroa. Kulunut vuosi oli ensimmäinen uudella kaukolämmön perustuotantorakenteella. Westenergy Oy:n jäte-energialaitos sekä Vaskiluodon Voima Oy:n kaasutuslaitos toimivat luotettavasti ja kokonaistaloudellisesti. Kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt putosivat tasolle 65 g/kwh (231 g/kwh v. 2012), mikä on haasteellinen saavutus mille tahansa lämmitysmuodolle. Kestävän kehityksen foorumi palkitsi tämän yhtiöiden yhteistyössä toteuttaman kaukolämmön tuotantotavan muutoksen vuoden ilmastotekona Suomessa. Mauri Holma Markku Mäntymaa Teija Laitinen 6
miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevoitto oli 6,6 (7,4) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevoitto oli 0,4 (0,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään 1 806 (1 804) gigawattituntia (GWh), sähkön siirto 953 (979) GWh ja kaukolämmön myynti 633 (691) GWh. RAVERAn liikevaihto aleni merkittävän asiakkaan alennettua verkkonsa rakentamisen volyymiä valmistellessaan verkkoliiketoimintansa myyntiä. Konsernin tilikauden voitto oli 24,5 (24,4) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 14,2 (12,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiössä sähkökauppaliiketoiminnan osuus tilikauden tuloksesta oli 59,3 prosenttia (67,6 %). Taloudellinen kehitys Konsernin vuoden 2013 liikevaihto oli 149,3 (149,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto jäi 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevoitto kasvoi 18,0 prosenttia, ollen 29,1 (24,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Vaasan Sähköverkko Oy:n osalta, mutta emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n ja Oy RAVERA Ab:n liikevaihdot laskivat. Konsernin tulos kokonaisuudessaan oli kohtuullinen. Sähkökaupan liikevaihto oli 85,9 (87,5) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 30,8 (31,8) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 28,5 (27,5) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 10,0 (12,2) miljoonaa euroa. Sähkökaupan liikevoitto oli 13,2 (13,0) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevoitto oli 7,7 (3,9) Kaj Skåtar puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri varapuheenjohtaja 7
Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut Konserni 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto 1 000 149 282 149 757 140 226 135 967 Liikevaihdon muutos % - 0,3 % 6,8 % 3,1 % 15,5 % Liikevoitto % 19,5 % 16,4 % 18,2 % 22,6 % Oman pääoman tuotto % *) 12,9 % 14,0 % 12,8 % 16,2 % Sijoitetun pääoman tuotto % *) 12,3 % 14,9 % 14,4 % 18,9 % Omavaraisuusaste % *) 63,1 % 67,0 % 68,1 % 70,5 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 0,9 1,2 0,9 Emo 2013 2012 2011 2010 Liikevaihto 1 000 116 383 118 972 113 853 110 845 Liikevaihdon muutos % - 2,2 % 4,5 % 2,7 % 15,0 % Liikevoitto % 17,1 % 13,5 % 16,9 % 22,2 % Oman pääoman tuotto % *) 12,8 % 12,1 % 16,1 % 21,6 % Sijoitetun pääoman tuotto % *) 12,0 % 12,6 % 17,0 % 23,4 % Omavaraisuusaste % *) 52,6 % 59,9 % 63,2 % 67,8 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,7 0,8 1,0 0,8 *) Omaan pääomaan on laskennassa huomioitu liittymismaksuvelat oman pääoman luontaisena eränä. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 56,6 (24,8) miljoonaa euroa, josta EPV Energian osakkeita oli 12,7 (9,2) miljoonaa euroa, Hiirikosken Energian muuta käyttöomaisuutta 7,1 miljoonaa euroa, Voimapihan osakkeita 15,9 miljoonaa euroa ja uuden toimitalon investointeja 7,8 miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit 1 000 2013 2012 2011 2010 Vaasan Sähkö Oy - Sähkökauppa 34 798 10 455 16 373 11 745 Vaasan Sähkö Oy - Kaukolämpö 1 798 5 300 7 733 5 170 Vaasan Sähkö Oy - Palvelut 15 159 1 026 1 755 823 Vaasan Sähköverkko Oy 12 809 8 683 9 279 10 020 Oy RAVERA Ab 163 37 213 208 VS Tuulivoima Oy - 5 5 - Konsernieliminoinnit - 8 143-664 - 1 055-1 507 Yhteensä 56 584 24 843 34 304 26 459 Rahoitus Liittymismaksut konsernissa kasvoivat 3,9 (1,5) miljoonaa euroa, josta Hiirikosken Energia Oy:n osuus oli 2,0 miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 64,0 (36,4) miljoonaa euroa 31.12.2013. Maksuvalmius oli vuoden aikana kohtalainen, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 1,0 (1,7) miljoonaa euroa. 8
Henkilöstö Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Konserni 2013 2012 2011 2010 Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella 187 179 177 182 (osa-aikaiset suhteutettuna) Vakituisia 31.12. 171 172 170 164 Määräaikaisia 31.12. 12 15 14 21 Yhteensä 31.12. 183 187 184 185 Tilikauden palkat ja palkkiot 8 819 617 8 279 446 7 851 928 7 885 558 Emo 2013 2012 2011 2010 Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella 90 85 85 88 (osa-aikaiset suhteutettuna) Vakituisia 31.12. 80 83 83 75 Määräaikaisia 31.12. 11 8 7 13 Yhteensä 31.12. 91 91 90 88 Tilikauden palkat ja palkkiot 4 219 154 4 051 567 3 898 438 3 862 140 Hiirikosken Energian kuusi työntekijää siirtyivät vanhoina työntekijöinä Vaasan Sähkö -konserniin 1.6. lähtien. Työntekijöistä yksi siirtyi emoyhtiön, kaksi Vaasan Sähköverkon ja kolme RAVERAn palvelukseen. Kesäkuun alussa konsernissa toteutettiin vapaaehtoinen eläkeratkaisu, jonka 10 henkilöä Vaasan Sähköstä, 4 henkilöä Vaasan Sähköverkosta ja 6 henkilöä RAVERAsta ottivat vastaan. Konsernirakenne Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab, VS Tuulivoima Oy ja osakkuusyhtiöt EPV Energia Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. Vuoden 2013 alusta konserniin kuului myös tytäryhtiö Hiirikosken Energia Oy, joka fuusioitiin emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:hyn 31.5.2013. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat Tilikauden päättymisen jälkeen EPV Tuulivoima Oy on päättänyt rakentaa 16 tuulivoimalan tuulipuiston Vaasan Vähänkyrön alueelle. Vaasan Sähkö päätti osallistumisestaan hankkeeseen lähes 50 %:n osuudella vuoden 2013 joulukuussa. Arvio tulevasta kehityksestä Energiamarkkinoiden päällekkäiset poliittiset ohjausmekanismit ovat muodostuneet energiayhtiöille merkittäväksi liiketoimintariskiksi. Tuettu sähkön tuotanto on pudottanut markkinahintaa siten, että aidosti markkinaehtoiset tuotantoinvestoinnit Euroopassa ovat pysähtyneet. Vaasan Sähkö tulee merkittävästi hidastamaan investointejaan saatuaan keskeneräiset päästöttömän sähköntuotannon investointinsa valmiiksi. Vaasan Sähkön suhteellinen kilpailuasema on vahva, vaikkakin näkymät energiamarkkinoilla ovat viime aikoina heikentyneet. EU:n vuotta 2030 koskevat energialinjaukset antavat tukea Vaasan Sähkön EPV Energia Oy:n kautta tekemille investoinneille päästöttömään sähkön tuotantoon. Tutkimus- ja kehitystoiminta Vaasan Sähkö Oy:n oma liiketoiminta perustuu valmiin teknologian hyväksikäyttöön. Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiateknologian kehittämiseen on aiempien vuosien tapaan panostettu yhteistyökumppanien kautta. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön 9
hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä. Olkiluoto 3 Yhtiön kannalta on huolestuttavaa, että rakenteilla oleva ydinvoimalaitos on myöhässä ja siihen liittyy laitostoimittajan kanssa erimielisyyksiä. Päästöoikeuskaupan hintariski Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuspolitiikka Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta Konsernihallitus vahvisti konsernin rahoituspolitiikan periaatteet 7.1.2013. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernissa on käytössä konsernin sisäinen pankki konsernin sisäisen, lyhytaikaisen rahoituksen turvaamiseksi ja keskittämiseksi. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Korkoriski Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korkojohdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa. Luottoriski Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla. Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 73,771 (70,610) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 14,167 (12,546) miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 73 771 192,77 euroa osinkona jaetaan 230,00 euroa/osake eli yhteensä 7 245 000,00 euroa jätetään omaan pääomaan 66 526 192,77 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat Yhtiökokouksen huhtikuussa 2013 valitsemina kuuluivat hallintoneuvostoon Juha Häkkinen (puh. joht.), Viveca Bäck (varapuh.joht.), Jarmo Wahlström (varapuh.joht., kuollut 19.11.2013), Laura Ala-Kokko (29.5.2013 saakka), Erik Cederholm, Niilo Hamari, Dick Jungerstam, Marjatta Kiviranta, Raija Koivisto, Marianne Munkki, Ari Mäkelä, Mauri Ollila ja Salla Rundgren sekä Ivanka Capova 27.11.2013 alkaen. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina neljä luottamusmiestä. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Viveca Bäckin, Niilo Hamarin, Jarmo Wahlströmin ja Juha Häkkisen, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut. Tämän lisäksi valiokunta 10
Hallintoneuvosto Takana vasemmalta lukien: Dick Jungerstam, Jarno Perälä, Åke Blundin, Mauri Ollila, Erik Cederholm, Juha Häkkinen ja Viveca Bäck. Edessä vasemmalta lukien: Peter Finne, Raija Koivisto ja Marianne Munkki tekee ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen nimeämiseksi ja hallituksen jäsenten palkkioiden määrittelemiseksi kerran vuodessa. Hallintoneuvoston 14.3.2013 valitsemina kuuluivat Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar (puh.joht.), Miapetra KumpulaNatri (varapuh.joht.), Mauri Holma, Markku Mäntymaa ja Teija Laitinen. Hallitus kokoontui kaikkiaan 17 kertaa tilikauden aikana. Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Heikki Miilumäki (puh.joht.), Laura Ala-Kokko, Heimo Hokkanen, Arja Rosing ja Ossi Suortti. Oy RAVERA Ab:n hallitukseen kuuluivat Hannu Linna (puh.joht.), Frans Liski ja Kyösti Salo. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristian Berg. 11
Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Vaasa Sähkö -konsernissa yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että kukin konserniyhtiö kantaa vastuunsa taloudellisesti ja sosiaalisesti suhteessa sidosryhmiin. Strategiassa määritellyt yhteiset arvot avoimuus, osaaminen ja luottamus ohjaavat yhteiskuntavastuutyötä. Vastuuseen kuuluu huolehtia kaikkien asiakkaiden energiatarpeista panostamalla toimitusvarmuuteen ja edulliseen energian hintaan sekä tuottaa taloudellisesta lisäarvoa omistajille ja sitä kautta hyvinvointia koko alueelle. Konserni tuntee vastuunsa ympäristöstä ohjaten toimintaansa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Konserni on mukana kehittämässä ja rakentamassa ympäristön kannalta kestäviä energiantuotantovaihtoehtoja. Konsernissa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä avointa vuorovaikutusta. Päämääränä on eri sidosryhmien eli asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä omistajien luottamuksen kasvattaminen ja säilyttäminen. Kannattavuus konsernissa perustuu edulliseen energiaan sekä operatiivisesti erinomaiseen toimintaan. Henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota seurataan ja edistetään. Konsernin henkilökunta on sitoutunutta noudattamaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja konserni edellyttää samaa myös alihankkijoiltaan. Työtä pyritään rationalisoimaan ja tehostamaan sekä tekemään työ mielekkäämmäksi henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia, joustavuutta ja koulutusta tarjoamalla. Henkilöstön osallistuminen päätöksentekoon ja paikallinen sopiminen tähtäävät tasapainoisen työyhteisön kehittämiseen. Vuoden 2013 lopulla järjestettiin työyhteisökysely, jonka tulokset analysoidaan 2014 alkupuolella ja tulosten perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin työviihtyvyyden parantamiseksi. 12
Vuonna 2013 työsuhteessa olevien henkilöiden määrä konsernissa oli vuoden lopussa 183, kun henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 187. Konsernin henkilöstön keski-ikä laski 14 kuukaudella ja oli vuoden lopussa 43 v 7kk (44 v 9 kk). Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy RAVERA Yhteensä Henkilöstö 31.12.2013 91 (91) 29 (31) 63 (65) 183 (187) Henkilöstö keskimäärin 2013 90 (85) 32 (29) 65 (66) 187 (179) Keski-ikä 43 v 11 kk 43 v 43 v 11 kk 43 v 7 kk Koulutus keskimäärin/henkilö/vuosi 1,9 pv 1 pv 5 pv 2,8 pv Sairauspäivät keskimäärin/henkilö/vuosi 5,7 pv 3,4 pv 11,5 pv 7,5 pv Ylityöt keskimäärin/henkilö/vuosi 15 h 38 h 85 h 42 h 13
Konsernipalvelut Asiakkailta myönteistä palautetta Loppuvuonna 2013 tehty Energiateollisuus ry:n tilaama energia-alan yhteinen asiakastyytyväisyystutkimus osoitti, että Vaasan Sähkö -konsernin asiakastyytyväisyys on hyvällä tai erinomaisella tasolla kaikkien liiketoimintojen osalta. Tutkimukseen osallistuttiin neljässä sarjassa; sähkön myynnin, sähkön siirron, kaukolämmön ja kokonaistoimituksen sarjoissa. Sähkön myynti ja sähkön siirto saivat asiakkailta yleisarvosanaksi erinomainen, kaukolämmön yleisarvosana oli erittäin hyvä ja kokonaistoimitusasiakkaiden antama arvosana oli hyvä. Kiitosta asiakkaat antoivat kyselyssä mm. henkilöstön palveluhalukkuudesta, sovittujen asioiden hoitamisesta, luotettavasta tiedottamisesta ja imagosta. Ensimmäistä kertaa mukana ollut kaukolämpöliiketoiminta oli asiakkaiden mielestä toimialan keskiarvoa selkeästi parempi hintojen kilpailukykyisyydessä, hinta-laatusuhteessa sekä joustavassa imagossa. Keskeiseksi kehityskohteeksi asiakkaat nostivat energiankäytön raportoinnin. Kansallisen suoraveloituksen päättyminen antaa potkua sähköisten palveluiden lisääntymiseen Kansallisen suoraveloituksen päättyminen tammikuussa 2014 sai aikaan kiireisen syksyn laskutuk- sessa. Yli 20 000 suoraveloitusta oli muunnettava suoramaksuiksi ja e-laskuiksi. Lisäksi jouduttiin poistamaan yritysasiakkaiden mahdollisuus käyttää suoraveloitusta maksutapana. Muuntojen jälkeen Vaasan Sähkö -konsernin henkilöasiakaskunnasta 10 prosenttia saa laskunsa ns. suoramaksulaskuna ja 24 prosenttia e-laskuina. Yritysasiakkaista jo 43 prosenttia on siirtynyt verkkolaskujen vastaanottajiksi. Konsernin ostolaskuista puolestaan jo yli 70 prosenttia vastaanotetaan sähköisesti. Asiakastietojärjestelmä etäluenta-aikaan Elokuussa 2011 käynnistettiin mittava työ asiakasrajapinnan tulevaisuuden IT-järjestelmien rakentamiseksi. Vuoden 2013 alussa allekirjoitettiin järjestelmätoimittaja EmpowerIM Oy:n kanssa sopimus asiakastietojärjestelmän päivittämiseksi yhdessä kolmen muun energiayhtiön kanssa. Vuosi 2013 on tehty tiivistä yhteistyötä ja projekti on edennyt suunnitellusti. Tavoitteena on uusien päivitettyjen etäluenta-aikaa palvelevien laskutuksen ja saatavien hallinnan järjestelmien käyttöönotto vuoden 2015 alkupuolella. Maksuton häiriöviestipalvelu asiakkaille Vaasan Sähköverkko Oy:ssä on otettu käyttöön asiakkaille uusi häiriöviestipalvelu. Asiakas voi halutessaan tilata maksuttoman tekstiviestitiedotteen
sähkökatkoista matkapuhelimeensa. Palvelun voi tilata koskemaan useaa eri sähkönkäyttöpaikkaa, kuten kotia, kesämökkiä tai yritystä. Suunnitelluista sähkökatkoksista viesti lähetetään viimeistään kolme päivää ennen katkon alkamista. Yllättävissä keskeytystilanteissa lähetetään viesti heti katkon alkaessa, ja kuittausviesti, kun yllättävä vika on korjattu ja sähköt palautettu. Yöaikaan (klo 23 07) tapahtuvista keskeytyksistä ei lähetetä ilmoituksia. Myöskään alle viiden minuutin katkoksista viestiä ei tule. Vapaaehtoinen eläkeratkaisu Marraskuussa 2012 konsernin hallitus päätti tarjota vapaaehtoista eläkeratkaisua 24 henkilölle. Vapaaehtoisen eläkeratkaisun vastaanotti ja päätti lähteä eläkkeelle 1.6.2013 alkaen kymmenen henkilöä emoyhtiö Vaasan Sähköstä, neljä henkilöä Vaasan Sähköverkosta ja kuusi henkilöä RAVERAsta. Arja Rosing talousjohtaja Hiirikosken Energia Oy osaksi Vaasan Sähkö -konsernia Vuoden 2013 alusta Hiirikosken Energia Oy:n koko osakekanta siirtyi Vaasan Sähkön omistukseen. Hiirikosken Energia Oy:stä tuli osa Vaasan Sähkö -konsernia tilikauden 2013 alussa. 31.5.2013 Hiirikosken Energia fuusioitui emoyhtiö Vaasan Sähköön. Samassa yhteydessä verkkoliiketoiminta siirrettiin liiketoimintasiirtona tytäryhtiö Vaasan Sähköverkolle. Hiirikosken Energian kuusi työntekijää siirtyi vanhoina työntekijöinä Vaasan Sähkö -konserniin 1.6. lähtien, yksi emoyhtiön, kaksi Vaasan Sähköverkon ja kolme henkilöä RAVERAn palvelukseen.
Sähkökauppa ilmeen uudistaminen aloitettiin vuoden aikana. Asiakaspalvelujärjestelmän vaiheittaisesta uudistamisesta tehtiin toimitussopimus nykyisen järjestelmätoimittajan kanssa. Sähkön pörssihinta nousi maltillisesti edellisvuodesta Sähkön käyttö Suomessa väheni 1,5 prosenttia vuonna 2013. Teollisuuden sähkön kulutus kasvoi prosentilla ja muu kulutus vähentyi normaalia lämpimämmän sään seurauksena 3,5 prosenttia. Päästöoikeuksien alhainen hintataso ja taloustilanteesta aiheutuva sähkön heikko kysyntä pitivät pörssihinnan nousun maltillisena. Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta nousi 12 prosenttia vuodesta 2012 ja oli 41,16 euroa/megawattitunti. Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli kalleimmillaan syyskuussa 47,76 /MWh. Halvimmillaan se oli joulukuussa 35,65 /MWh. Vuositasolla Suomen aluehinta oli 3,06 /MWh systeemihintaa korkeampi. Ruotsista ostettiin lisää vesivoimaa Sähkönhankinta oli 1 806 gigawattituntia vuonna 2013. Määrä oli samaa tasoa kuin edellisvuonna, vaikka tuotanto-osuudet kasvoivat vuoden aikana merkittävästi. Hiirikosken Energia sulautui Vaasan Sähköön toukokuun lopulla, jolloin asiakkaat ja tuotantoosuuksien käyttö siirtyivät Vaasan Sähkölle. Sulautumisen yhteydessä myös Hiirikosken vesivoima- Asiakasmäärä laski tiukan kilpailutilanteen seurauksena Vuoden lopussa sähköä myytiin 105 181 sähkönkäyttöpaikkaan. Sähkönmyynnin kokonaisvolyymi oli edellisvuoden tasoa. Joulukuu oli erityisen lämmin ja siten myyntivolyymi oli 25 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 joulukuussa. Nette-asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana. Kotisivujen ja 16
Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut laitos siirtyi Vaasan Sähkölle. Laitoksen laajennus vihittiin käyttöön elokuussa. Sen seurauksena laitoksen teho kaksinkertaistui 800 kw:iin. Kesällä Vaasan Sähkö osallistui EPV Energian kautta ruotsalaisen vesivoiman ostoon. Voimalaitokset sijaitsevat Keski-Ruotsissa Indalsälvenin varrella. Vaasan Sähkön teho-osuus on 21 MW ja normaalivesivuonna osakkuussähköä saadaan 114 GWh. Vaasan Sähkön ja Westenergyn yhteinen jätettä polttava voimalaitos toimi ensimmäisen toimintavuotensa ajan erinomaisesti. Asennus- ja automaatiotyöt Olkiluodon kolmannen yksikön (OL3) työmaalla etenivät edelleen hitaasti ja hankkeen valmistumisesta ei ole täsmällistä tietoa. Liikevaihto 1000 Liikevaihdon muutos % Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto 1000 Henkilöstö keskimäärin 2013 2012 85 936 87 531-2 3 1 806 1 804 13 172 13 042 16 11 Tulos lähes sama kuin edellisenä vuonna, vaikka olosuhteet olivat erilaiset Sähkökaupan liikevaihto oli 85,9 milj. euroa ja liikevoitto 13,2 milj. euroa vuonna 2013. Tulos oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna ja ylitti budjetoidun tuloksen. Riskienhallinta perustui hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan ja sen säännölliseen raportointiin hallitukselle. Olli Arola sähkökauppayksikön johtaja Vaasan Sähkö Oy:n voimaosuudet 31. 12. 2013 Vaasan Sähkö Oy Rajakiiri Oy Tornion Voima Oy 60,2 % 100 % 42,6 % EPV Energia Oy 58,5 % 100 % Voimapiha Oy EPV Alueverkko Oy 7,1 % 6,6 % Teollisuuden Voima Oyj 33,3 % 50 % Rapid Power Oy Pohjolan Voima Oy 50 % PVO-Huippuvoima Oy 100 % 50 % 17 Vaskiluodon Voima Oy
Kaukolämpö Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 2013 2012 Liikevaihto 1000 30 791 31 846 Liikevaihdon muutos % -3,3 10,2 Myyntivolyymi (GWh) 633 691 Liikevoitto 1000 7 738 3 903 Henkilöstö keskimäärin 35 35 Lämmin loppuvuosi pienensi kaukolämmön myyntiä Vuodesta 2013 muodostui kokonaisuudessaan erittäin lämmin. Varsinkin loppuvuoden poikkeuksellisen lämpimät säät vaikuttivat siihen, että kaukolämmön myyntivolyymi pieneni noin kuusi prosenttia verrattuna budjetoituun sekä jopa yhdeksän prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2013 kokonaismyynti oli 633 gigawattituntia (GWh), josta 309 GWh suuntautui asuintaloille, 300 GWh teollisuudelle ja julkisille rakennuksille sekä 24 GWh Smedsby Värmeservice AB:lle Mustasaaren puolelle. Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna 2013 oli 59,8 euroa/megawattitunti (sis. alv), kun se edellisenä vuonna oli 56,5 /MWh. Sekä kaukolämmön perusmaksua että energiamaksua korotettiin hieman toimintavuoden alussa. Liki puolet vuoden kaukolämpöhankinnasta päästöttömillä (CO 2 -vapailla) polttoaineilla Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 694 GWh. Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin hiilellä ja biopolttoaineilla Vaskiluoto 2:ssa 406 GWh sekä kierrätyskelvottomalla yhdyskuntajätteellä Westenergyn jätteenpolttolaitoksella 275 GWh. Yhteistuotannon määrä vastasi yhteensä yli 98 prosenttia koko hankinnasta. Oman vara- ja huipputuotannon (öljy) määrä muodostui erittäin pieneksi ja oli yhteensä noin 12 GWh eli alle 2 prosenttia hankinnasta. Lisäksi noin 1 GWh eli noin 0,2 prosenttia kaukolämmön vuosihankinnasta muodostui kaatopaikkakaasun poltosta. Päästöttömän polttoaineen (CO 2 -vapaan) kokonaismäärä oli yhteensä 47 prosenttia kaukolämmön hankinasta. Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin aamupäivällä 17.1.2013, jolloin kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 226 megawattia. Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 61,2 GWh eli 8,8 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. 18
Asiakkaiden kokonaismäärä nousi yli kolmen tuhannen Kaukolämpöön liittyi vuoden aikana 109 uutta asiakasta, joista 79 oli omakotitaloja. Liittyjien määrä jatkoi siis kasvuaan verrattuna edellisiin vuosiin. Asiakkaiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli 3 050. Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana 6 773 metriä ja vanhaa verkostoa purettiin 187 metriä. Vaurioitunutta verkostoa uusittiin vuoden aikana 89 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 8 kpl. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa 228 km. Ossi Suortti kaukolämpöyksikön johtaja 19
Vaasan Sähköverkko Oy Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto 1000 Liikevaihdon muutos % Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto 1000 Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilöstö keskimäärin toukokuun lopulla Vaasan Sähkö Oy:hyn ja verkkoliiketoiminta siirtyi edelleen Vaasan Sähköverkko Oy:hyn. Yhdistyminen kasvatti sähkönsiirtoasiakkaiden määrää 3 100 asiakkaalla, sähköliittymien määrää 2 700 kappaleella, siirretyn energian määrää 46 gigawattitunnilla (GWh) ja verkkopituutta 530 kilometrillä. Entisen Hiirikosken Energian työntekijät jatkavat Vaasan Sähkö -konsernissa vanhoina työntekijöinä. Loppuvuoden leuto sää ja teollisuuskulutuksen väheneminen käänsivät sähkönkäytön laskuun. Sähkön kokonaiskulutus yhtiön toimialueella oli yhteensä 990 GWh (1 020 GWh), mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuositason vähennys ilman Vähänkyrön vaikutusta on viisi prosenttia. Vuoden aikana rakennettiin uusia liittymiä sähköverkkoon 355 kpl, ja vuoden lopussa asiakkaita oli yhteensä 67 851. Sähkön toimitusvarmuus oli loppuvuoden Eino ja Seija myrskyistä huolimatta hyvä. Asiakkaan kokema keskimääräinen energiapainotettu keskeytysaika oli 65 minuuttia, kun viiden vuoden liukuva keskiarvo on 52 minuuttia. Hyvän toimitusvarmuuden taustalla on varautuminen myrskyn ai heuttamien vauri- 2013 2012 28 507 27 494 3,7 11,2 953 979 6 554 7 433 10 12 32 29 Vaasan Sähköverkko Oy vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta sekä niihin liittyvistä palveluista Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan asukkaille ja yrityksille. Vaasan Sähköverkko on Vaasan Sähkön kokonaan omistama eriytettyä sähköverkkoliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. Kuntaliitos kasvatti asiakkaiden määrää ja verkkoaluetta Vaasan Sähkön omistukseen toimintavuoden alussa siirtynyt Hiirikosken Energia Oy fuusioitui 20