Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kadmium CAS nro 7440-43-9 Cd Päivitetty 19.8.2009 Tuoterekisteritiedot Suomessa (2008) Valmisteiden lukumäärä 21 tuotetta Maahantuonti/tonnia 0,1 Valmistus/tonnia 5,4 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n 5,5 (0) aineen osuus) Pääasiallisimmat käyttötarkoitukset Suomessa Kemikaalilasiteväreissä ja antifouling-maaleissa. Vesianalyyseissä ja prosessiteollisuudessa käytettävissä kemikaaleissa sekä kuparin, koboltin ja nikkelin valmistuksen raaka-aineena. Aineen luokitus- ja merkintätiedot (STM asetus 509/2005; maininta, jos vain ehdotus) ja HTP-arvot (STM asetus 557/2009) Luokitus Ei-pyroforinen: Carc. Cat. 2; R45 Muta.Cat. 3; R68 Repr. Cat. 3; R62-63 T; R48/23/25; T+; R26 N; R50-53 Pyroforinen: Carc. Cat. 2; R45 Muta.Cat. 3; R68 Repr. Cat. 3; R62-63 T; R48/23/25; T+; R26 F; R17 N; R50-53 Merkintä Erittäin myrkyllinen T+ Ympäristölle vaarallinen N Helposti syttyvä F Erittäin myrkyllinen T+ Ympäristölle vaarallinen N HTP-arvot 8 h 0,02 mg/m 3 (Iho) R17 Itsestään syttyvää ilmassa. R26 Erittäin myrkyllistä hengitettynä. R45 Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. R48/23/25 Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä ja nieltynä. R50 Erittäin myrkyllistä vesieliöille. R53 Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. R62 Voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä. R63 Voi olla vaarallista sikiölle. R68 Pysyvien vaurioiden vaara.
I Yhteenveto Euroopan komission riskinarvion johtopäätöksistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Risk Assessment Report, Belgia 2008 1 Altistuminen Työntekijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Ympäristö 2 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Työntekijät saattavat altistua aineelle - kadmiumoksidin tai metallisen kadmiumin valmistuksessa: inhalaatioaltistus prosessin eri vaiheissa ja ihoaltistus erityisesti tuotteen pakkaamisen, kunnossapitotöiden ja siivouksen yhteydessä - NiCd-paristojen valmistuksen yhteydessä: inhalaatio- ja ihoaltistus työn eri vaiheissa jauhetta käsiteltäessä - kadmiumia sisältävien lejeerinkien valmistuksessa: inhalaatioaltistus höyrylle ja aerosoleille sekä ihoaltistus pölylle laitteistolta ja muilta pinnoilta - pigmenttien valmistuksesssa, elektrolyyttisessä pinnoituksessa ja stabilointiaineteollisuudessa inhalaatio- ja/tai ihoaltistusprosessin eri vaiheissa. Lisäksi altistumista voi tapahtua saastuneen ruuan kautta työpaikalla syötäessä. Pääasiallinen altistustie työntekijöillä on hengitystiet. Altistuminen lähinnä saastuneen ruuan (tai juomaveden) kautta. Erityisesti kadmiumilla saastuneilla teollisuusalueilla merkittävää altistumista voi tapahtua hengitysilman tai syötäväksi päätyvän maa-aineksen/ pölyn kautta. Elintarvikkeista suurin altistus tulee sienistä ja äyriäisistä sekä sisäelimistä. Tupakoitsijoille tupakointi on merkittävä kadmiumin lähde. Altistuminen voi tapahtua myös kuluttajatuotteiden, lähinnä kadmiumia sisältävien juottopuikkojen kautta. Hiljattain tietyiltä alueilta tuoduissa hopeakoruissa on havaittu suuria määriä kadmiumia. Vesiympäristö ja jätevedenpuhdistamot: tuotanto, prosessointi (paristot, lejeeringit, pinnoitus, pigmentit, kierrätys) raudan ja teräksen tuotanto muiden, ei-rautapitoisten metallien tuotanto fosfaattien prosessointi Ilma: tuotanto, prosessointi (paristot, lejeeringit, pinnoitus, pigmentit, kierrätys) raudan ja teräksen tuotanto sekä muiden, ei-rautapitoisten metallien tuotanto öljyn ja hiilen käyttö polttoaineena sementin ja lasin valmistus liikenne Maaperä: fosforilannoitteiden valmistus liete kaatopaikat Molekyylipaino (g/mol) 112.41 Liukoisuus veteen, 20 C (mg/l) Pidetään liukenemattomana. On kuitenkin mm. raportoitu konsentraatio 0,05 mg/1 ph:ssa 10,5 ja mainittu, että liukoisuus kasvaisi happamuuden lisääntyessä (riippuvainen karbonaattikonsentraatiosta). Höyrynpaine, 394 C (Pa) 1 mmhg (Sax and Lewis) 133 hpa (CRC) Sulamispiste ( C) 320,9 Kiehumispiste ( C) 765 (idem) 767 (Sax and Lewis) logk ow Ei sovellettavissa
3 Vaikutukset 3.1 Terveysvaikutukset Yhteenveto vaikutuksista Toksikokinetiikka Välitön myrkyllisyys Ärsyttävyys/syövyttävyys Herkistävyys Toistuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset Syöpävaarallisuus Perimävaarallisuus Vaarallisuus lisääntymiselle Kadmium on myrkyllistä. Ensisijaisia kohde-elimiä ovat munuaiset, keuhkot ja luukudos. Vaikutuksia keskushermostoon pidetään mahdollisina. Kadmium kertyy elimistöön. Aine on syöpävaarallista erityisesti inhalaatioaltistuksessa. Kadmiumin katsotaan olevan genotoksinen ja se on vaarallista lisääntymiselle ainakin suurina annoksina. (Tiedot on saatu tutkimalla kadmiumia tai sen yhdisteitä; jälkimmäisessä tapauksessa tulosten on katsottu pätevän myös kadmiumille.) Kadmium päätyy elimistöön pääasiassa ruuan tai hengitysilman mukana. Absorptio ruuansulatuskanavasta on vaihdellut 0,5 ja 12 prosentin välillä. Ihmisellä imeytyy hengitetystä höyrystä 25-50 % ja pölystä 10-30 %. Ihon kautta eläinkokeissa on havaittu n. 1 %:n imeytyvän. Aine hakeutuu pehmeisiin kudoksiin, erityisesti munuaisiin ja maksaan. Veressä suurin osa (n. 90 %) kulkeutuu erytrosyytteihin. Merkittävää erittymistä virtsaan ei ole havaittu. Kadmium kertyy elimistöön; pitkäaikaisessa altistuksessa matalalla annoksella vain pieni osa (0,005-0,02 %) kadmiumista poistuu elimistöstä päivittäin ja aineen biologinen puoliintumisaika on 10-20 vuotta. Cd-konsentraatio munuaisessa ihmisellä on yleensä 10-50 ppm (tupakoitsijoilla 2-5-kertainen, joillakin työntekijöillä jopa yli 10-kertainen). Imetyksen aikana Cd kertyy rintakudokseen, mutta erittyy maitoon vain vähäisessä määrin. Cd kertyy jossain määrin istukkaan. Kadmiumin kohde-eliminä ovat ruuansulatuselimistön proksimaaliset osat. Tärkeä kohde-elin on munuainen. Vaikutuksettomaksi tasoksi ihmiselle kerta-annoksena suun kautta arvioidaan 3 mg ja tappavaksi annokseksi 350-8900 mg. Työntekijöillä on havaittu myrkytystiloja ja kuolemia pian höyrylle altistumisen jälkeen kuumennettaessa kadmiumia tai sitä sisältäviä materiaaleja korkeisiin lämpötiloihin; myrkytyksen aiheuttaa lähinnä prosessissa muodostuva CdO-höyry. Seurauksena voi olla myös vakava keuhkovaurio. On arvioitu, että 8 h altistus 5 mg/m 3 konsentraatiolle on tappava ja 1 mg/m 3 konsentraatiolle hengenvaarallinen. LOAEL (pneumonitis) 0,5 mg CdO/m 3 (180 min) eläimillä ja 1 mg Cd/m 3 (480 min) ihmisellä. Tutkimustietoa ei saatavilla. Kadmiumia ei pidetä herkistävänä hengitysteitse. Saatavilla olevien tutkimustietojen perusteella ei ole selvää, onko kadmium herkistävä ihokosketuksessa, mutta karsinogeenisuuden takia sovellettavien riskinhallintatoimien katsotaan estävän herkistymisen. Pitkäaikainen altistus hengitysteitse aiheuttaa keuhkovaurioita ja histopatologisia muutoksia koe-eläimillä. Ajan mittaan näyttäisi kehittyvän jonkin verran toleranssia ja jopa tapahtuvan muutosten korjaantumista. Tutkimuksissa on havaittu NOAEL-arvot 0,025 mg CdO/m 3 rotalla 13 viikon altistuksessa ja 0,01 mg Cd/m 3 hamsterilla 16 kuukauden altistuksessa. Yleisesti katsotaan ihmisellä aiheutuvan keuhkojen toiminnan alenemista ja emfyseemaa. Luukudos on myös kohde-elin; altistuminen häiritsee luun muodostumista ja uudistumista. Munuaisissa tapahtuu oraali- tai inhalaatioaltistuksen myötä painon alenemista sekä histologisia ja toiminnallisia muutoksia. Maksavaurioita on havaittu eläimillä, mutta yleensä vasta suurilla annoksilla. On viitteitä siitä, että kadmium olisi neurotoksinen rotalla, ja vaikutuksia hermostoon ja keskushermostoon ihmisellä pidetään mahdollisina. Kadmium on syöpävaarallista inhalaatioaltisteena aiheuttaen erityisesti keuhkosyöpää. Riski on pienempi annostuksen tultua suun kautta, mutta epäilyjä on yhteydestä eturauhassyövän ja ehkä leukemiankin syntyyn. Metallinen kadmium on syöpävaarallista koe-eläimillä injektoituna. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta tietyillä kadmiumyhdisteillä todettujen genotoksisten ominaisuuksien perusteella oletetaan myös kadmiumin olevan genotoksista. Suurina annoksina Cd-yhdisteet aiheuttavat muutoksia lisääntymiselimiin ja hedelmällisyyteen. On todettu LOAEL-arvo 1 mg/kg/d (oraalinen) ja NOAELarvo 0,1 mg/m³ (inhalaatio).
3.2 Ympäristövaikutukset 3.2.1 Haitattomat pitoisuudet (PNEC eli Predicted No-Effect Concentration) Haitaton pitoisuus vedessä (mg Cd/l) Haitaton pitoisuus pehmeässä vedessä (2,7-40 mg CaCO 3 /l) (mg Cd/l) Haitaton pitoisuus jäteveden puhdistamolla (mg Cd/l) PNEC 0,00019 0,00008 Käytetty turvakerroin 2 0,02 10 Haitaton pitoisuus sedimentissä (mg Cd/kg dw) 2,3 50 Haitaton pitoisuus maaperässä (mg Cd /kg dw) 1,15-2,3 0,9 (pohjautuu sekundaarisen myrkyllisyyteen nisäkkäillä paikallisesti ja alueellisesti) 1-2 Haitaton pitoisuus ilmassa (mg/m 3 ) - - Haitaton pitoisuus merivedessä (mg/l) - - Haitattomat pitoisuudet on arvioitu seuraavia tietoja käyttäen: 3.2.2 Vaikutukset eliöstöön (alhaisin tulos/laji) Viherlevä, myrkyllisyys EC50 ja NOEC (mg Cd/l, 24 tuntia) Vesikirppu, akuutti myrkyllisyys EC50 (mg Cd/l, 48 tuntia) Tulos 0,0061 0,00085 0,0019 0,005 0,00188 Menetelmä ja laji EC50 2-16 vrk, solujen lkm, Scenedesmus quadricauda NOEC 24 h, kasvu, Asterionella formosa LOEC 24 h, kasvu, Asterionella formosa LC50, 4 vrk, virtavesi, Daphnia magna LC50, 2 vrk, staattinen vesi, Daphnia magna Kala, akuutti myrkyllisyys LC50 (mg 0,0009 8,3 vrk, Oncorhynchus tsahwytscha Cd/l, 8,3 vrk tuntia) Vesikirppu, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg Cd/l) 0,00016 0,00028 NOEC 21 vrk, lisääntyminen, Daphnia magna LOEC 21 vrk, lisääntyminen, Daphnia magna Kala, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg Cd/l) 0,00047 0,00078 NOEC 46 vrk, Salmo salar LOEC 46 vrk, Salmo salar Mikrobitoksisuus (mg Cd/l) 3,6 mg/kg NOEC, 84 min, maan mikrobit Vaikutukset muihin eliöihin (mg Cd/l tai mg Cd/kg) 0,007 mg/l 320 mg/kg 0,0038 mg/l LC50 2 vrk, Simocephalus serrulatus LC50, 14 vrk, kuolleisuus, Eisenia fetida EC50, 2 vrk, Cyclops abyssorum prealpinus (mg/ Cd/kg) 1,8 mg/kg NOEC, Picea sitchensis (mg Cd/l) 0,074 mg/l LC50, 4 vrk, kuolleisuus, Chironomus riparius 3.2.3 Aineen biologinen kertyminen Bcf (l/kg) 396-7333 (Daphnia magna) 5-1385 (Salmo salar) 59-11500 (Cyprinus carpio) 3.2.4 Aineen hajoaminen ympäristössä Tulos Helposti hajoava ("Ready ei - Biodegradability") Luontaisesti hajoava ei - ("Inherent Biodegrability") Tunnetut hajoamistuotteet - - Hydrolyysi - - Menetelmä
Muuta tietoa hajoamisesta, t½ 380 vuotta Hajoaminen maaperässä II Komission tiedonanto 2008/C 149/03 ja suositus 2008/446/EY vaarojen arvioinnin tuloksista ja toimintaperiaatteista vaarojen vähentämiseksi Kohderyhmä Todetut riskit Suositellut riskinvähennystoimenpiteet Työntekijät - Inhalaatioaltistus kadmiumin tuotannon, metalliseosten valmistuksen, kovajuoton ja hitsauksen aikana voi aiheuttaa akuuttia myrkyllisyyttä - Inhalaatioaltistus kadmiummetallin - Kadmiumia riskiarvioinnissa mainittuihin käyttötarkoituksiin käyttävien työnantajien on otettava huomioon kansallisella tasolla laaditut suositukset, jotka perustuvat direktiivin 98/24/EY mukaisesti laadittuihin käytännön suuntaviivoihin. tuotannon, akkujen valmistuksen ja kierrätyksen, pigmenttien tuotannon, Voimassaolevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen säätelevän työntekijöiden metalliseosten valmistuksen ja kovajuoton aikana voi vaikuttaa hedelmällisyyteen ja sukuelimiin altistuksen raja-arvon asettamista yhteisön tasolla suojelua riittävän hyvin. Suositellaan työperäisen - Inhalaatioaltistus voi aiheuttaa hengitysteiden direktiivin 98/24/EY tai 2004/37/EY mukaan. ärsytystä, toistuva altistus lisäksi munuaisvaurioita ja luuston toimintahäiriöitä sekä genotoksisuutta ja syöpää, koska aine on tunnistettu syöpää aiheuttavaksi aineeksi, jolla ei ole kynnysarvoa. Kuluttajat Ympäristön kautta altistuvat ihmiset - Inhalaatioaltistus kadmiumia sisältäviä juottopuikkoja (tee-se-itse-sovellukset) käytettäessä voi aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä. - Kadmiumia sisältävien korujen pitäminen ja/tai kadmiumia sisältävien juottopuikkojen käyttö voivat aiheuttaa genotoksisuutta ja syöpää, koska aine on tunnistettu syöpää aiheuttavaksi aineeksi, jolla ei ole kynnysarvoa. - Joidenkin pistekuormituslähteiden lähettyvillä altistus voi aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä. - Aikuisilla, jotka tupakoivat ja/tai joiden rautavarastot ovat vähäiset ja/tai jotka asuvat pistekuormituslähteiden lähellä, voi toistuvasta altistumisesta aiheutua munuaisvaurioita tai luuston toimintahäiriöitä. - Altistumisesta ympäristössä olevalle aineelle voi aiheutua genotoksisuutta ja syöpää, koska aine on tunnistettu syöpää aiheuttavaksi aineeksi, jolla ei ole kynnysarvoa. - Kadmiumia sisältäville juottopuikoille ja ihokosketukseen tuleville koruille olisi harkittava rajoituksia yhteisön tasolla. - Olisi harkittava asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistettujen elintarvikkeiden kadmiumin rajaarvojen tarkistamista. - Olisi harkittava kadmiumin raja-arvojen vahvistamista tupakkasekoituksille ja tupakanlehdille neuvoston direktiivin 2001/37/EY (tupakkatuotedirektiivi) mukaisesti. - Olisi harkittava lannoitteissa olevan kadmiumin enimmäispitoisuuksien vahvistamista yhteisön tasolla.
Ympäristö Vesiympäristö ja sedimentti: tuotanto, prosessointi ja käyttö kierrätyslaitoksissa voi aiheuttaa vaikutuksia ja altistusta paikallisesti valuminen kaatopaikoilta pintavesiin käyttö pinnoite- ja metalliseossektorilla voi vaikuttaa sedimenttiorganismeihin Maaperä: käyttö pinnoitusaineita ja metalliseoksia tuottavissa laitoksissa Jätevedenpuhdistamojen mikrobit: käyttö pinnoite- ja metalliseosteollisuudessa käyttö nikkelikadmiumakkujen kierrätyslaitoksissa Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi toimilupia myöntäessään vahvistettava kadmiumiin liittyvät edellytykset, päästöjen raja-arvot tai tekniset toimenpiteet, jotta asianosaiset laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten, että otetaan huomioon laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä. Kaikki käytettävissä olevat tiedot, pehmeää vettä koskevat tiedot mukaan luettuina, olisi otettava huomioon määriteltäessä ympäristön laatustandardeja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti. III Riskinvähennysstrategian havainnot, jatkotoimenpiteet ja kansalliset ehdotukset Riskinvähennysstrategia Kiellot ja rajoitukset Komission asetus 552/2009/EY rajoittaa aineen käyttöä seuraavasti: Asetuksessa on kadmiumin kielloissa ja rajoituksissa lisäksi käytetty hakasulkeissa koodeja ja ryhmiä. Ne vastaavat neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (*) perustetussa yhteisen tullitariffin tariffi- ja tilastonimikkeistössä olevia koodeja ja ryhmiä. 1. Ei saa käyttää värjäämään esineitä, jotka on valmistettu seuraavista aineista ja seoksista: a) polyvinyylikloridi (PVC), polyuretaani (PUR), matalatiheyksinen polyeteeni (LDPE), poikkeuksena matalatiheyksinen polyeteeni, jota käytetään värjätyn väkevöitteen valmistukseen, selluloosa-asetaatti (CA), selluloosaasetaattibutyraatti (CAB), epoksihartsit, melamiiniformaldehydihartsit (MF), ureaformaldehydihartsit (UP), tyydyttämättömät polyesterit (UP), polyeteenitereftalaatti (PET), polybuteenitereftalaatti (PBT), kirkas peruspolystyreeni, akryylinitriilimetyylimetakrylaatti (AMMA), silloitettu polyeteeni (VPE), iskunkestävä polystyreeni, polypropeeni (PP) b) maalit. Jos kuitenkin maalien sinkkipitoisuus on korkea, niiden kadmiumepäpuhtauspitoisuuden on oltava mahdollisimman pieni ja kaikissa tapauksissa alle 0,1 painoprosenttia. Käyttötavasta tai lopullisesta käyttötarkoituksesta riippumatta on kaikissa tapauksissa kiellettyä saattaa markkinoille esineitä tai esineiden osia, jotka on valmistettu edellä luetelluista kadmiumilla värjätyistä aineista ja seoksista, jos niiden kadmiumpitoisuus (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on enemmän kuin 0,01 painoprosenttia muovimateriaalista. 2. Kuitenkaan 1 kohta ei koske turvallisuussyistä värjättäviä esineitä. 3. Ei saa käyttää seuraavien vinyylikloridin polymeereistä tai sen sekapolymeereistä valmistettujen seosten tai esineiden stabiloimiseen: pakkausmateriaalit (kassit, astiat, pullot, kannet), toimisto- tai koulutarvikkeet,
huonekalujen, autonkorien ja vastaavien osat, vaatteet ja asusteet (mukaan lukien käsineet), lattian ja seinän päällysteet, kyllästetyt, pinnoitetut, päällystetyt tai laminoidut tekstiilikuidut, keinonahka, äänilevyt, letkut ja putket ja niiden osat, heiluriovet, tieliikenteen ajoneuvot (sisäpinnat, ulkopinnat, alusta), rakennuksissa tai teollisuudessa käytettyjen teräslevyjen pinnoitus, sähköjohtojen eristeet. Käyttötavasta tai lopullisesta käyttötarkoituksesta riippumatta on kaikissa tapauksissa kiellettyä saattaa markkinoille edellä mainittuja seoksia, esineitä tai esineiden osia, jotka on valmistettu vinyylikloridien polymeereistä ja sekapolymeereistä sekä stabiloitu kadmiumpitoisilla aineilla, jos niiden kadmiumpitoisuus (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on enemmän kuin 0,01 painoprosenttia polymeerin massasta. 4. Kuitenkaan 3 kohta ei koske turvallisuussyistä kadmiumpohjaisilla stabilisaattoreilla käsiteltäviä seoksia ja esineitä. 5. Tässä nimikkeessä kadmioinnilla tarkoitetaan kaikkia metallipinnalla olevia metallisia kadmiumkerroksia tai -pinnoitteita. Ei saa käyttää seuraavilla aloilla tai seuraavissa käyttökohteissa käytettävien metalliesineiden tai esineiden osien kadmiointiin: a) laitteet ja koneet, joita käytetään elintarviketuotannossa, maataloudessa, jäähdytyksessä ja pakastamisessa, kirjapainotyössä ja kirjansitomisessa b) laitteet ja koneet, joita käytetään seuraavien valmistukseen: taloustarvikkeet, huonekalut, saniteettitarvikkeet, keskuslämmitys- ja ilmastointilaitteet Käyttötavasta tai lopullisesta käyttötarkoituksesta riippumatta on kaikissa tapauksissa kiellettyä saattaa markkinoille kadmioituja esineitä tai tällaisten esineiden osia, joita käytetään edellä a ja b alakohdassa luetelluilla aloilla / luetelluissa käyttökohteissa, ja esineitä, jotka valmistetaan b alakohdassa tarkoitetuilla aloilla. 6. Edellä 5 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä sovelletaan myös kadmioituihin esineisiin tai tällaisten esineiden osiin, kun niitä käytetään alla a ja b alakohdassa luetelluilla aloilla / luetelluissa käyttökohteissa, ja esineisiin, jotka valmistetaan alla b alakohdassa tarkoitetuilla aloilla a) laitteet ja koneet, joita käytetään seuraavien valmistukseen: paperi ja pahvi, tekstiili ja vaatteet b) laitteet ja koneet, joita käytetään seuraavien valmistukseen: teolliset käsittelylaitteet ja koneet, tieliikenne- ja maatalousajoneuvot, junat, alukset Kansalliset ehdotukset 7. Kohtien 5 ja 6 rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta esineisiin ja esineiden osiin, joita käytetään ilmailu-, avaruus-, kaivos-, meri- ja ydinvoima-alalla, joissa sovelluksilta vaaditaan korkeita turvallisuusstandardeja, sekä tieliikenne- ja maatalousajoneuvojen, junien ja alusten turvalaitteissa sähköisiin kytkentöihin käyttöalasta riippumatta silloin kun se on tarpeen laitteilta vaaditun käyttövarmuuden vuoksi.