23 kesäkuu 2014. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

23 kesäkuu 2014 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784

SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnassa teollisuuden ahdinko ei hellittänyt otettaan vuoden 2013 heinä joulukuussa, jolloin sekä liikevaihto että viennin arvo supistuivat. Loka joulukuu jäi hyvin heikoksi metallialojen hiipumisen myötä. Metallien jalostusta rasitti värimetallien hintojen pudotus ja konepajat sakkasivat myös poikkeuksellisen pahasti aivan loppuvuodesta. Metallituotteiden valmistuksen syvä sukellus jatkui. Teollisuudessa ainoastaan elintarvikkeiden valmistus välttyi liikevaihdon laskulta, mutta nousu jäi aiemmasta poiketen hyvin hennoksi. Metsäteollisuudessa on kuitenkin ilmassa käänteen merkkejä, sillä liikevaihdon lasku tasaantui vuoden lopussa ja elintärkeän viennin pudotus pysähtyi. Kemianteollisuuden suhdannekuva on yhä vaisuhko. Rakennusala ei kyennyt kasvuun, mutta liikerakentamisen nousu pystyi estämään liikevaihdon putoamisen. Palvelualojen kehitys jäi hyvin vaimeaksi, sillä kaupan ja liike-elämän palveluiden liikevaihto laski edelleen. ja henkilöstö kasvoivat hieman maakunnan yrityksissä teollisuutta lukuun ottamatta. Telakoiden palkkasumma romahti enteenä tulevasta STX:n alasajosta. Selkeitä viitteitä ei merkittävästä maailmantalouden suhdannekäänteestä ole edelleenkään ilmassa, mikä luo haasteita maakunnan vientivetoiselle yrityselämälle. Lähiajan näkymät Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennakoi huhtikuisessa katsauksessaan maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,6 % ja ensi vuonna 3,9 %. Nousu nojaa edelleen vahvasti kehittyviin talouksiin, joiden kasvu ponnahtaa tämän vuoden 4,9 %:sta ensi vuoden 5,3 %:iin. IMF sijoittaa vahvimmat odotukset Aasian nouseviin talouksiin, joiden BKT kohoaa liki seitsemän prosenttia. Teollisuusmaiden näkymät pysyvät miltei entisellään, sillä tämän vuoden 2,2 %:n nousu vahvistuu vain hitusen ensi vuonna (2,3 %). USA pysyy kärkijoukossa kuluvan vuoden 2,8 %:n ja ensi vuoden 3,0 %:n kasvuodotusten ansiosta. Euroalue päässee kuitenkin myös uuteen elpymiseen kiinni viime vuoden pudotuksen jälkeen. IMF näkee alueen kasvavan tänä vuonna 1,2 % ja ensi vuonna 1,5 %. Japanissa nousu jäänee hieman vaisummaksi. Euroalueen suurimmista maista Saksan kasvu on kovinta, joskin silti laimeahkoa, 1,7 %:n luokkaa tänä ja ensi vuonna. Suomen talouden kehityksen IMF näkee melko kehnoksi, sillä tänä vuonna kansantuote kohoaa vain 0,3 % ja ensi vuonnakin niukat 1,1 %. Etenkin euroalueen vaikeudet heijastuvat Suomen ja Satakunnan vientinäkymiin, sillä kovin selkeää käännettä ei edelleenkään ole näköpiirissä. Myös Venäjän kehitys on arveluttava. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreimmat luottamusindikaattorit osoittavat maamme päätoimialojen suhdannekuvan edelleen vaisuksi. Varovaisia kasvuodotuksia on lähinnä kaupassa, palveluissa sekä teollisuudessa. Kaupan luottamus on kohentunut lähimmäksi pitkän ajan keskiarvoaan, ja ero kaventui edelleen huhtikuussa. Teollisuudessa ja palveluissa näyttäisi hienoinen käänne parempaan tapahtuneen, joskin ero tavanomaiseen on yhä huomattava ja toipuminen vaikuttaa hauraalta. Rakentamises- 1 1 1 1 1 1 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) n kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 2

Satakunnan talouden kehitys jäi vuoden 2013 heinä joulukuussa hyvin vaisuksi teollisuuden melko jyrkän liikevaihdon syöksyn vuoksi. Myös vienti kääntyi laskuun, mutta pudotus jäi liikevaihtoa maltillisemmaksi. Heinä syyskuu sujui vielä kohtuullisesti, sillä tärkeät metallien jalostus ja konepajat pystyivät kasvattamaan hieman liikevaihtoaan. Myös metalliteollisuuden viennin arvo pysyi vielä kasvu-uralla. Loka joulukuussa suhdannekuva syn- >> sa näkymät ovat edelleen valjut, joten siinä uuden nousun odottaminen lykkääntynee ensi vuodelle. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kevään 2014 pk-yritysbarometrin mukaan maamme pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat selvästi kirkastuneet viime syksystä. Myönteisten ja kielteisten vastausten erotusta kuvaava saldoluku on ponnahtanut +4:stä +16:een. Satakunnassa odotukset ovat kuitenkin selvästi heikommat ja saldo on pysynyt lähes entisellään +5:ssä. Suhdanteiden kohenemiseen uskoo 29 %, heikkenemiseen 24 % ja ennallaan pysymiseen 47 % vastaajista. Henkilöstöodotukset ovat kuitenkin pysyneet maakunnassa vähenemisen kannalla -2:ssa. ssa luotetaan jo kasvuun, sillä luku on kohonnut +8:aan. Satakunnassa myönteisiä odotuksia on mm. liikevaih- don, vakavaraisuuden ja tilauskannan kehityksessä. Sen sijaan esim. viennissä, investoinneissa ja kannattavuudessa näkymät ovat edelleen pakkasella. Vuoden 2013 heinä joulukuun talouskehitys 23 kesäkuu 2014 Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Luovat alat 14 Rakentaminen 15 Palvelut 16 CREME-malli tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin 18 SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS PLUSSAT + aan kasvattaneiden yritysten määrä nousussa + Satakunnan teollisuus laskusta huolimatta paremmissa asemissa kuin valtakunnallisesti + Metsäteollisuuden viennin putoaminen pysähtynyt + Koneiden ja laitteiden valmistus kohtalaisessa vedossa notkahduksesta huolimatta + Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto edelleen kohonnut + Henkilöstömäärät kasvussa rakentamisessa ja palveluissa Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen 2010. Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2005, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 2005 2010 välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. MIINUKSET Kemianteollisuuden suhdannekuva hyvin vaisu Metalliteollisuus yleisesti alamäessä, etenkin metallien jalostus ja metallituotteet Telakoiden alasajon vaikutukset realisoitumassa tänä vuonna Meriteollisuuden liikevaihto taittunut laskuun viime vuoden lopussa Kaupan liikevaihto edelleen pudonnut Liike-elämän palvelut yhä hiipumassa PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Ari Karppinen Merja Mannelin Paavo Okko JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola 3

Elintarviketeollisuus 4 % Metsäteollisuus 10 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 5 % Satakunnan liikevaihto (0 ) toimialoittain v. 2013 (ennakkotieto) Muut 26 % Liike-elämän palvelut 6 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Tukku- ja vähittäiskauppa 18 % Rakentaminen 7 % Metallien jalostus 11 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 8 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Liikevaihdon jakauma toimialoittain Satakunnassa v. 2013 (ennakkotieto) Elintarviketeollisuus 612 000 Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 1 449 000 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 789 000 Metallien jalostus 1 532 000 Metallituotteiden valmistus 417 000 Koneiden ja laitteiden valmistus 1 202 000 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 000 Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 3 630 000 OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka 49 000 OSKE-ryhmä: Meriklusteri 1 271 000 OSKE-ryhmä: Energiateknologia 1 666 000 Koko teollisuus (TOL BCD) 8 396 000 Rakentaminen 1 043 000 Tukku- ja vähittäiskauppa 2 591 000 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 193 000 Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 883 000 Luovat alat 596 000 Kaikki toimialat yhteensä 14 367 000 >> kistyi selvästi, sillä metallien jalostuksen liikevaihto romahti metallien hintojen putoamisen vuoksi. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto alkoi tällöin myös laskea päättäen näin vuoden kestäneen kasvukauden. Siihen kiinteästi liittyvän meriteollisuuden nousu taittui siten samalla. Energiasektorin yritysten liikevaihto romahti osin energian hintojen laskun vuoksi. Metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäelle ei loppua näkynyt, sillä niiden liikevaihto sukelsi läpi koko vuoden 2013 jälkimmäisen puoliskon. Elintarviketeollisuus jäi Satakunnan ainoaksi teollisuuden haaraksi, jonka liikevaihto ei supistunut viime vuoden heinä joulukuussa. Sen kasvu jäi aiemmasta poiketen kuitenkin hyvin hauraaksi. Metsäteollisuuden kurimus jatkui, joskin aivan loppuvuodesta liikevaihdon pudotus loiveni ja viennin lasku pysähtyi merkkinä valoisammista ajoista. Kemianteollisuuden laskusuhdanne hellitti otettaan vuodenvaihteen lähestyttyä, joskin liikevaihto aleni vielä. Rakentamisen ja palveluiden loppuvuosi sujui Satakunnassa teollisuutta myönteisemmin, joskin selvästi tavanomaista vaisummin. Rakennusalan liikevaihdon lasku kuitenkin pysähtyi liikerakentamisen voimistumisen ansiosta. Kaupan ja liike-elämän palveluiden alamäki 1 1 1 Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) jatkui yhä aluetalouden nihkeän kehityksen seurauksena. Sen sijaan majoitus- ja ravitsemistoiminnassa syntyi edelleen kasvua. Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski 3,5 % vuoden 2013 heinä joulukuussa vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna. Heinä syyskuussa pudotus jäi 0,7 %:iin teollisuuden kohtuullisen kehityksen ansiosta. Loka joulukuussa liikevaihto supistui 5,9 % erityisesti metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen alamäen vuoksi. Kun muillakaan toimialoilla ei järin hyvin mennyt, vieri Satakunnan talous entistä kaltevammin alamäkeä. Vaikka liikevaihto putosi aiempaa jyrkemmin, nousivat liikevaihdon kasvuun kyenneiden yritysten osuudet entistä korkeammiksi. Noin 49 %:ssa maakunnan yrityksistä liikevaihto kohosi ja yli 15 %:n reippaan kasvun kirjasi 32 % kannasta. Osuudet pysyivät samoina myös kehnolla viimeisellä vuosineljänneksellä. Se kertoo paitsi toimiala-, myös yrityskohtaisesta suuresta hajonnasta. Parhaiten menestyivät 5 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden lasku jäi aivan loppuvuodestakin hyvin lieväksi. Kuluvana vuonna telakoiden osittaisen alasajon vaikutukset leviävät vähitellen aluetalouteen. Kun myös tärkeiden vientimaiden näkymät pysyvät edelleen melko vaisuina, jäänee tulevaisuuden suhdannekuva jatkossakin heikohkoksi. Maassa keskimäärin viime vuoden heinä joulukuun suhdannetilan suuntaviivat olivat melko samankaltaiset Satakunnan kanssa. Vienti ei vetänyt, ja talouden tukipilarit metsäteollisuus, koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus pysyivät tiukasti laskussa. Metsäteollisuudessa viennin pudotus pysähtyi kuitenkin vuodenvaihteeseen mennessä, mutta huolestuttavasti teknologiateollisuuden liikevaihto ja viennin arvo jatkoivat edelleen syöksykierteessä. Rakentaminen ja kauppa jäivät myös pakkaselle vuoden lopussa mm. vientialojen kurjistumisen seurauksena. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto putosi 0,9 %. Yritysten maksama palkkasumma pysyi kuitenkin loivassa nousussa koko vuoden 2013 heinä joulukuun ajan huolimatta talouden kehityksen synkentymisestä. Kasvua kertyi 1,0 % Satakunnassa ja 1,1 % koko maassa viime vuoden loppupuoliskolla vuotta aiemmasta. kasvoi maakunnan elintarviketeollisuudessa, konepajoilla sekä metallituotteiden valmistuksessa. Rakentamisessa ja kaikilla palvelualoilla kirjattiin myös nousua liikevaihdon takeltelusta huolimatta. Etenkään metallituotteissa liikevaihdon romahdus ei heijastunut palkkojen tasoon, mikä saattaa antaa viitteitä kasvun käynnistymisestä. Teollisuuden sekä erityisesti teknologiateollisuuden palkat jäivät silti aiempaa pienemmiksi lähinnä telakoiden romahtamisen sekä kemianteollisuuden roiman laskun vuoksi. ssa palkkasumman kehitys kulki lähellä a, mutta metallialojen palkkojen kehitys jäi maakuntaa heikommaksi koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden valmistuksen vaimeuden vuoksi. 4

Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Satakunnassakin on jouduttu odottamaan elpymistä toipui muuta maata nopeammin vuoden 2009 taantumasta, mutta nyt se näyttää joutuneen odottamaan käännettä parempaan kuten koko Suomi. Satakunnan positiivinen poikkeama muun maan tahdista näkyi esimerkiksi siinä, että koneiden ja laitteiden valmistus ei kokenut merkittävää laskua lainkaan ja koko teknologiateollisuuden liikevaihto ehti jo toipua taantumaa edeltäneelle tasolle. Maakunnan vienti osoitti viime vuoden alussa hyvää kehitystä, mutta vuoden lopulla odotettu käänne parempaan on kuitenkin lykkääntynyt niin Satakunnassa kuin koko maassakin. Suomen teollisen rakenteen nykyongelmat tulevat paljolti siitä, että Nokia-vetoisen elektroniikan supistus osui samaan aikaan puunjalostuksen alentuvaan paperin kysyntään sopeutumisen kanssa. Elektroniikka- ja paperiteollisuus tuottivat aikaisemmin Suomen BKT:stä lähes 10 %, nyt vain 3 4 %. Vaikka elektroniikan sopeutuminen ei ole iskenyt rajusti an, on sen laaja teollisuus saanut osansa tästä teollisuuden rakenneongelmasta. Koska julkinen talous ei ole voinut lisätä enää vajaustaan elvyttääkseen taloutta kuten taantuman iskiessä, on palvelusektorin ja rakentamisen puolellakin kehitys ollut heikkoa. Vain vienti voi tuoda pelastuksen. Suomi on nyt kokenut epäsymmetrisen sokin, mitä aikoinaan pelättiin Euroopan rahaliittoon mentäessä. Suomella on erityinen maakohtainen ongelma, eikä yhteinen rahapolitiikka eikä erityisesti euron ulkoinen arvo sovi hyvin meidän tilanteeseen. Suomi siis kaipaisi nyt valuuttakurssista kilpailukykyapua, mutta sitä tulee vain, jos euroalueen kokonaistilanteessa tapahtuu jotakin, mikä heikentää euroa. Sehän on ollut yllättävän vahva suhteessa dollariin koko velkakriisin ajan. Edellisessä katsauksessa toivoin, että talven aikana luottamus euroon ja koko talouteen vahvistuu niin, että silloin edessä häämöttänyt polku parempaan olisikin aivan kovapohjainen tie. Talven aikana onkin tapahtunut se, että euroalueen velkakriisi on selvästi rauhoittunut ja alueen talouskasvu on lähtenyt liikkeelle. Kiinan kasvun hidastuminen ja Venäjän taloudelliset sekä poliittiset vaikeudet antavat kyllä huolenaihetta. Vaikka Suomi on edelleen parhaan luottoluokituksen maa, sen vienti ja tuotanto ovat heikoimmasta päästä. Koska maan kustannuskilpailukykyä on jo korjattu ja rakenneongelmasta kärsivät alatkin ovat viime päivien uutisten mukaan saamassa asioita uuteen järjestykseen, on syytä uskoa, että kansainvälisen talouden kasvaessa Suomi sekä saavat vähitellen uutta tehtävää ja sen mukana paranevaa työllisyyttä ja toimeentuloa. Työttömyys kääntynyt nousuun alkuvuonna, mutta lomautukset vähentyneet Teksti: Merja Mannelin ja Saku Vähäsantanen Satakunnan yrityksissä henkilöstömäärät kasvoivat 0,9 % vuoden 2013 heinä joulukuussa vuotta aiemmasta vastaavasta ajasta huolimatta liikevaihdon yleisestä laskusta. Teollisuudessa henkilöstö kuitenkin supistui 1,4 %, mutta rakentamisessa kasvua kertyi 1,5 % ja palveluissa 1,8 %. Todennäköisesti kuluva vuosi sujuu heikommin mm. telakoiden vaikeuksien seurauksena. Maailmantalouden epävarmuus jatkuu edelleen ja työllisyystilanne on heikentynyt niin koko maassa kuin Satakunnassakin. Alkuvuonna työttömiä työnhakijoita on ollut keskimää- 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä rin kuukaudessa lähes 0 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Sen sijaan nuorten työttömien määrä on vähentynyt alkuvuonna vuoden takaisesta, päinvastoin kuin koko maassa. ssa työttömyys on kasvanut selvästi voimakkaammin kuin Satakunnassa keskimäärin. Satakunnassa on lisääntynyt erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Tosin koko maassa pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti suurempaa kuin Satakunnassa. Vaikka työttömiä työnhakijoita on ollut alkuvuonna enemmän kuin vuosi sitten, niin lomautettujen määrä on kuitenkin laskenut. Myös työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat vähentyneet voimakkaasti. Työttömyys on alkuvuonna lisääntynyt vuoden takaisesta lähes kaikilla aloilla. Vain teollisuudessa on tapahtunut lievää vähentymistä. Suurinta lisäys on ollut tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet lähes kaikilla aloilla. Alkuvuonna on ollut kuukausittain keskimäärin runsaat 400 avointa paikkaa vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet eniten kaupallisessa työssä. Vastaavasti lisäystä on tapahtunut palvelutyössä. Määrällisesti työpaikkoja on eniten teollisuudessa ja palveluissa. Työvoiman saatavuusongelmia on eniten terveydenhoitoalalla. Satakunnassa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita lähes 12 0 ja työttömien osuus työvoimasta oli 12,3 %. Lomautettuna oli vajaat 1 200 henkeä. Maaliskuun aikana Satakunnan TE-toimistossa oli avoinna vajaat 3 0 työpaikkaa. Osa avoimista paikoista on kesätyöpaikkoja. 5

1 1 1, teknologia, teknologia, metsä, metsä Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Teollisuuden ahdinko ei hellittänyt otettaan vuoden 2013 heinä joulukuussa, jolloin sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti liikevaihto laski. Myös viennin arvo supistui hieman, joskin liikevaihtoa maltillisemmin. Loka joulukuu jäi hyvin heikoksi etenkin Satakunnassa metallialojen sukelluksen myötä. Kasvuun kyenneitä yrityksiä löytyi silti ainakin Satakunnassa edelleen runsain mitoin, sillä 47 % teollisuusyrityksistä kirjasi nousua ja lähes kolmannes jopa yli 15 %. Siten yritysja alakohtainen hajonta on pysynyt suurena. Heikot suhdanteet ovat iskeneet ainakin Satakunnassa pahiten alle 20 henkilön yrityksiin. Molemmilla alueilla ainoastaan elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi viime vuoden loppupuoliskolla, mutta Satakunnassa nou- 1 1 1 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % -12 % Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) -14 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa su jäi aiemmasta poiketen hyvin hauraaksi. Metsäteollisuudessa on ilmassa käänteen merkkejä, sillä liikevaihdon lasku tasaantui vuoden lopussa ja elintärkeän viennin pudotus pysähtyi. Kemianteollisuuden suhdannekuva on vaisuhko, mutta koko maassa liikevaihto kohosi hieman. Satakunnassa se kuitenkin tippui selvästi, joskin kurimus hellitti hieman ennen vuodenvaihdetta. Maakunnan teknologiateollisuuden liikevaihto ja viennin arvo kääntyivät jyrkkään syöksyyn loka joulukuussa. Metallien jalostusta rasitti värimetallien hintojen pudotus, ja konepajat sakkasivat myös poikkeuksellisen pahasti aivan loppuvuodesta. Metallituotteiden valmistuksen syvä sukellus jatkui. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus ei edelleenkään päässyt jaloilleen. ssa suuntaviivat ovat samat, joskin metallien jalostuksen pudotus jäi selvästi loivemmaksi, sillä kuparin hinnan lasku vaikuttaa an enemmän. Myös metallituotteiden valmistus menestyi laskusta huolimatta maakuntaa paremmin. Sen sijaan tärkeät arvonlisäyksen tuottajat kone- ja laitevalmistus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus pärjäsivät selvästi a heikommin. Teollisuudessa palkkasumma putosi monilla aloilla. Kokonaismuutos jäi viime vuoden jälkipuoliskolla pakkaselle sekä Satakunnassa että koko maassa. Siten teollisuuden henkilöstömäärät ovat hieman notkahtaneet. Toisaalta joillain aloilla palkkasumma kohosi liikevaihdon heikosta kehityksestä huolimatta. Tällaisia olivat elintarviketeollisuus ja Satakunnassa lisäksi metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus. EK:n luottamusindikaattorit osoittavat maamme teollisuuden tilanteen pysyneen keskimääräistä heikompana. Luottamusindikaattorin huhtikuun saldoluku jäi -8:aan, kun pitkän ajan keskiarvo on +2. Tuotanto-odotukset ovat kuitenkin varovaisen myönteisiä, sillä vähäistä kasvua ennakoidaan lähikuukausina. Tilauskanta on jäänyt huomattavasti alle tavanomaisen. Teollisuus 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -5,3 % -2,9 % Heinä syyskuu -1,8 % -2,0 % Loka joulukuu -8,3 % -3,7 % Heinä joulukuu -1,3 % -1,9 % Heinä syyskuu -1,1 % -2,1 % Loka joulukuu -1,6 % -1,6 % Vienti Heinä joulukuu -1,7 % -1,6 % Heinä syyskuu -0,9 % -1,7 % Loka joulukuu -2,4 % -1,6 % Henkilöstömäärä Heinä joulukuu -1,4 % Heinä syyskuu -1,2 % Loka joulukuu -1,5 % 6

1 40 Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus 1 Koneet ja laitteet Metallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Telakat Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=) Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=) 1 1 1 Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuus (TOL 24 30) elää edelleen hyvin vaikeita aikoja valtakunnallisesti. Mikään sen alatoimialoista ei oikein ole päässyt kunnolla iskuun vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Metallialojen yhteenlaskettu liikevaihto on vajonnut kymmenen vuoden takaiselle tasolleen lähinnä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. Vientikin mataa vuoden 2004 tasolla. Myös koneiden ja laitteiden sekä erityisesti metallituotteiden valmistus ovat kärsineet viime vuosina matalasuhdanteesta, sillä vientimarkkinat eivät ole vetäneet teollisuusmaiden, etenkin tärkeän Länsi-Euroopan talouden hiipumisen vuoksi. Sinne suuntautuu lähes puolet teknologiateollisuuden viennistä. Viime vuoden loppupuolella teknologiateollisuuden vienti jatkoi edelleen vapaapudotuksessa. Metallien jalostusta on kurittanut lisäksi ainakin värimetallien hintojen lasku. Satakunnassa kuitenkin metallialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuodenvaihteessa lähestulkoon samalla tasolla kuin vuoden 2008 alkupuoliskon suhdannekärjessä. Lisäksi vienti kasvoi vielä viime vuoden syyskesällä, joskin vuoden lopussa se kääntyi jo laskuun. Erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus on pärjännyt haastavissa olosuhteissa viime vuosina monimuotoisen ja menestyneen valmistuksen ansiosta. Sen liikevaihto taittui kuitenkin laskuun vuoden 2013 loka joulukuussa, mikä selittänee osaltaan myös viennin nousun taittumista. Kuluva vuosi tuo mukanaan lisähaasteita STX:n telakan lakkautuksen sekä sen aiheuttaman alihankintaketjun töiden vähenemisen kautta ja myös Hollmingin konepaja suljetaan. Vientinäkymätkään eivät edelleenkään ole parhaat mahdolliset. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon tuntuva supistuminen jatkui viime vuoden lopulla, samoin kuin metallien jalostuksen. Jälkimmäisessä kuitenkin värimetallien laskevat hinnat näyttelevät merkittävää roolia, joten varsinainen tuotanto ei ole vähentynyt samaa vauhtia. Satakunnassa sähkötuoteteollisuus matelee edelleen pohjalukemissa, joskin liikevaihdon menetykset ovat maan keskiarvoa vähäisemmät. Maakunnan telakat oireilivat jo viime vuoden lopulla töiden puutetta. n laskun perusteella viime vuoden heinä joulukuussa teknologiateollisuuden vaikeudet ovat johtaneet myös henkilöstön vähentämiseen sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Teknologiateollisuus ry:n mukaan vuonna 2013 työntekijöitä työskenteli alalla koko maassa 2,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Satakunnassa teknologiateollisuuden alatoimialojen ja yritysten välinen hajonta on ollut pitkään merkittävää. Vaikka yhteenlaskettu liikevaihto putosikin roimasti aivan viime vuoden lopussa, nousi kasvuun kyenneiden yritysten määrä selvästi aiemmasta. Vuoden 2013 heinä joulukuussa 46 % yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan ja yli 15 %:n nopeaan nousuun nappasi kiinni lähes kolmannes yrityskannasta. Vuoden lopun sukellus on syntynyt yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, joiden liikevaihto tippui yli 14 %. Vielä syyskesällä suuret yritykset pystyivät kohottamaan liikevaihtoaan. Taustalla vaikuttanee paitsi metallien jalostajia, joita värimetallien laskeva hintakehitys on puraissut, myös huolestuttavasti suuria kone- ja laitevalmistajia. Pienempien yritysten liikevaihto laski jo heinä syyskuussa, ja pudotus jyrkkeni vuodenvaihdetta kohden. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan valmistajat saivat maassa keskimäärin uusia tilauksia vuoden 2014 tammi maaliskuussa seitsemän prosenttia runsaammin kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin, mutta prosentin niukemmin loka joulukuuhun verrattuna. Maaliskuun 2014 lopussa tilauskanta jäi pari prosenttia vuotta aiempaa matalammaksi, mutta kohosi prosentin joulukuun loppua korkeammaksi. Viime aikojen tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan jäävän lähiaikoina suunnilleen samalle tasolle kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Teknologiateollisuus 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -7,6 % -5,7 % Heinä syyskuu 0,3 % -5,9 % Loka joulukuu -14,0 % -5,6 % Heinä joulukuu -1,4 % -3,0 % Heinä syyskuu -0,5 % -3,2 % Loka joulukuu -2,3 % -2,7 % Vienti Heinä joulukuu -1,6 % -4,4 % Heinä syyskuu 3,6 % -5,9 % Loka joulukuu -5,6 % -3,1 % 7

METALLIEN JALOSTUS Satakunnassa jalostetaan merkittävä osa Suomen metalleista, sillä alueen osuus maamme metallien jalostuksen arvonlisäyksestä on kymmenesosa. Metallien jalostuksen liikevaihdosta suli vuoden 2013 heinä joulukuussa lähes 15 % Satakunnassa. Heinä syyskuussa liikevaihto pysytteli vielä ennallaan romahtaen loka joulukuussa runsaan neljänneksen. Pääsyynä tähän on kuparin hinnan lasku. Myös nikkelin ja sinkin hinnat ovat tuolloin vierineet alamäkeä, joskin ne ovat lähteneet jälleen nousuun tämän vuoden alussa. Kupari on sen sijaan edelleen pudotuksessa. Satakunnassa liikevaihdon syvä sukellus aivan loppuvuodesta pudotti viimeisen vuosineljänneksen kasvuun pystyneiden yritysten osuutta 33 %:iin edel- Metallien jalostus 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -14,6 % -3,8 % Heinä syyskuu 0,5 % -2,0 % Loka joulukuu -26,7 % -5,6 % Heinä joulukuu -1,7 % -2,0 % Heinä syyskuu -2,6 % -2,8 % Loka joulukuu -0,7 % -1,0 % oli viime vuoden loppupuoliskolla 44 % yrityskannasta, ja häviäjiin, joiden syvä sukellus on painanut alaa voimalla pohjaa kohti. Yli 15 % liikevaihtoaan kasvattaneita oli kuitenkin miltei kolmannes alan yrityskannasta. Yli 20 henkilön yrityksissä liikevaihto laski vähiten, ja niitä pienempien kokoluokkien eniten. Aivan pienimpien yritysten suuresta lukumäärästä johtuen niiden painoarvo muodostui sen verran suureksi, että ne synkensivät alan suhdannekuvaa. Toisaalta käänteen merkiksi voidaan tulkita palkkasumman kääntyminen nousuun Satatävän neljänneksen 40 %:sta. Liikevaihdon lasku on juontunut suurista yli 20 henkilön yrityksistä todennäköisesti pääosin kuparin jalostajista joten osuuden pudotus ei ollut kovin dramaattinen. Maassa keskimäärin liikevaihto tippui viime vuoden loppupuoliskolla melko maltillisesti, sillä monien muiden metallien hintakehitys on pysynyt kuparia suotuisampana. Alalla maksettu palkkasumma putosi vähän sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan henkilöstöä vähennettiinkin kahdeksan prosenttia vuoden 2013 aikana koko maassa. Se johtuu 1 1 1 40 1 1 1 värimetallien sekä valujen ja metallimalmien valmistuksen supistumisesta, vaikka terästuotteiden tuotanto lisääntyikin. Vuoden Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Metallien jalostuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 2014 alussa terästuotteiden kasvu on jatkunut, ja myös värimetallien ja valujen tuotanto on kääntynyt nousuun. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Laskevat suhdanteet ovat osuneet kipeästi metallituotteiden valmistukseen, jonka liikevaihdon sukellus jatkui voimakkaana Satakunnassa vuoden 2013 heinä joulukuussa. Valtakunnallisestikin liikevaihto jatkoi pudotustaan, joskin aivan vuoden lopussa ainakin tilapäisesti tauoten. Myös Satakunnassa pakkaslukemat jäivät aiempaa lievemmiksi, vaikkakin poikkeuksellisen murheellisiksi. Molemmilla alueilla liikevaihto mataa kaukana vuoden 2008 tasosta ennen talouskriisin puhkeamista. Maakunnan yrityskenttä on hajautunut voimakkaasti kasvajiin, joita Metallituotteiden valmistus 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -7,2 % -2,3 % Heinä syyskuu -6,7 % -5,3 % Loka joulukuuu -7,6 % 0,7 % Heinä joulukuu 2,1 % -2,7 % Heinä syyskuu 2,3 % -3,3 % Loka joulukuu 1,9 % -2,2 % kunnassa, mikä viestii ainakin työllisyyden heikkenemisen pysähtymisestä. Valtakunnallisesti palkat putosivat edelleen, vaikka liikevaihto osoitti lievää virkoamista ennen vuodenvaihdetta. 1 1 1 Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 1 1 1 Metallituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 8

Satakunnan vientiteollisuuden yhtenä vahvimmista tukipilareista on jo pitkään toiminut koneiden ja laitteiden valmistus, joka on merkittävä arvonlisäyksen tuottaja alueella. Sen monipuolinen valmistustoiminta on osaltaan auttanut pitämään alaa iskussa viime vuosien suhdannekarikoissa. Satakunnassa toiminta on erottunut edukseen valtakunnallisesta kehityksestä etenkin suhdanteiden synkimmissä käänteissä. Alan liikevaihto kääntyi kuitenkin laskuun maakunnassakin viime vuoden loka joulukuussa kohtuullisesti sujuneen syyskesän jälkeen. Myös kuluva vuosi tuo alan valmistajille lisähaasteita STX:n lakkautuksen jälkimaininkien iskiessä alihankkijoihin ja Hollmingin konepajan lakkautuksen myötä. Kohtuullisen hyvästä vireestä kertoo kuitenkin se, että hieman aiempaa suurempi siivu yrityksistä kykeni kohottamaan liikevaihtoaan. 47 % kirjasi kasvua myös aivan vuoden lopussa liikevaihdon jo sakatessa. Kovan, yli 15 %:n nousun saavutti noin kolmannes konepajateollisuudesta. Vuoden 2013 heinä Koneiden ja laitteiden valmistus 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -1,2 % -4,9 % Heinä syyskuu 1,9 % -3,1 % Loka joulukuu -3,8 % -6,3 % Heinä joulukuu 3,3 % 0,0 % Heinä syyskuu 3,7 % 0,8 % Loka joulukuu 2,8 % -0,7 % 1 1 1 40 joulukuussa parhaiten menestyivät pienet, alle viisi henkilöä työllistävät yritykset. Niiden liikevaihto kohosi tasaisesti viime vuoden loppupuoliskolla jopa lähes neljänneksen verran. Sen sijaan 5 20 henkilön yritysten liikevaihdosta katosi viimeisellä vuosineljänneksellä yli viidennes, mikä selittää hyvin pitkälti koko alan notkahdusta. Suurten, yli 20 henkilön yritysten lasku jäi ennen vuodenvaihdetta muutamaan prosenttiin. Maassa keskimäärin alalle ei ole käänteen merkkejä ilmaantunut, vaan liikevaihto laski yhä melko ripeästi viime vuoden lopussa. kohosi Satakunnassa melko rivakasti vuoden loppuun saakka, mikä on merkki kohtalaisesta työllisyyskehityksestä. Valtakunnallisesti palkat pysyivät ennallaan. Teknologiateollisuus ry:n mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset maassa keskimäärin vastaanottivat tuoreita tilauksia vuoden 2014 tammi maaliskuussa 24 % runsaammin 1 1 1 Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) kuin samaan aikaan vuotta aiemmin ja edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo jäi maaliskuun lopussa kaksi prosenttia vuotta aiempaa heikommaksi, mutta kohosi kymmenyksen vuodenvaihdetta korkeammaksi. Siten liikevaihto pysyttelee lähiaikoina entisissä lukemissa vuodentakaiseen verrattuna. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen rajulle rakennemuutokselle ei näy loppua. Ala ei ole toistaiseksi löytänyt uutta suuntaa matkapuhelinvalmistuksen jälkeen. sukelsi valtakunnan tasolla voimakkaasti viime vuoden heinä joulukuussa, ja myös on saanut siitä osansa. Ala on Suomessa edelleen merkittävä, mutta Satakunnassa se näyttelee vain vähäistä sivuroolia. Siten on välttynyt pahimmalta painajaiselta toisin kuin Nokiasta riippuvaiset seutukunnat. Liikevaihdon murheellisista luvuista huolimatta Satakunnassa alan yrityskannasta puolet kykeni kasvuun viime vuoden jälkipuoliskolla, ja vähintään 15 %:n noususta ilmoitti runsas 40 % yrityskannasta. Siten yrityskohtainen hajonta on ollut merkittävää. Siitä kertoo myös pienten, alle viiden hengen yritysten liikevaihdon romahdus yli neljänneksellä. Sen sijaan 5 20 henkilön yritykset onnistuivat ajoittain luomaan jopa kasvua. Yli 20 henkilön yritysten liikevaihdon pudotus tasaantui sekin vuodenvaihdetta kohden. on tippunut melko reilusti molemmilla alueilla, mikä on seurausta henkilöstövähennyksistä. 1 1 1 Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritykset maassa keskimäärin saivat tuoreita tilauksia tammi maaliskuussa 2014 viisi prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin, ja 21 % niukemmin kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo alitti maaliskuun lopussa seitsemällä prosentilla vuodentakaisen ja 18 %:lla vuodenvaihteen tason. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan jäävän lähikuukausina pienemmäksi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -4,1 % -10,2 % Heinä syyskuu -6,1 % -10,7 % Loka joulukuu -2,2 % -9,8 % Heinä joulukuu -7,0 % -7,4 % Heinä syyskuu -7,2 % -8,4 % Loka joulukuu -6,7 % -6,3 % 9

TELAKAT Maakunnan telakat elävät hyvin vaikeassa tilanteessa. STX:n telakka lakkautetaan tänä vuonna ja Technipin Mäntyluodon telakalla on vajetta tilauskannoissa. Viime vuoden loppupuoli enteili jo hankalia aikoja, sillä palkkasumma romahti etenkin loka joulukuussa. Toisaalta palkkasumma Telakat 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -11,9 % -1,8 % Heinä syyskuu -7,1 % 0,1 % Loka joulukuu -16,8 % -3,5 % oli yhä korkeampi kuin vuosina 2000 2005. ssa palkkasumma tippui vain vähän, joskin on huomioitava, että kulkuneuvojen valmistus on tilastoissa kokonaisuudessaan mukana sisältäen mm. veneiden, junanvaunujen ja taisteluajoneuvojen valmistuksen. 1 1 1 Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=) 1 1 1 1 1 1 Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Elintarviketeollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden kasvu hyytyi vuoden 2013 syksyllä, mutta ainoana suurista teollisuuden aloista elintarvikkeiden valmistus kykeni välttämään liikevaihdon laskun Satakunnassa. Maassa keskimäärin liikevaihto kohosi edelleen tasaisen maltillisesti. Ainakin Satakunnassa nousun hyytyminen johtuu alle viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä, joiden liikevaihto romahti noin viidenneksen viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Niiden osuus alan yrityskannasta on kaksi kolmasosaa. Suuremmat yritykset pystyivät vielä syyskesällä selvään kasvuun, joka sekin ty- rehtyi aivan vuoden lopulla. Maakunnassa kuitenkin kasvun lopahtamisesta huolimatta vajaa puolet alan yrityksistä kykeni kohottamaan liikevaihtoaan loppuvuonna ja yli 15 %:n nousu onnistui runsaalta neljännekseltä yrityksistä. n kasvuvauhti pysyi sen sijaan entisissä lukemissa myös Satakunnassa, mikä viestii alan työllisyyskehityksen ja ainakin osin tuotannon tason pysymisestä olosuhteisiin nähden kohtuullisena. Valtakunnallisesti elintarviketeollisuuden tuotannon määrä romahti tammikuussa 2014 kymmenyksen, mutta kasvoi helmikuussa 3,5 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Elintarviketeollisuus 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu 0,2 % 1,8 % Heinä syyskuu 0,7 % 2,2 % Loka joulukuu -0,3 % 1,4 % Heinä joulukuu 1,8 % 2,6 % Heinä syyskuu 3,3 % 3,0 % Loka joulukuu 0,2 % 2,2 % 10

METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) kurimus ei ole toistaiseksi hellittänyt kokonaan otettaan, mutta vuoden lopulla viennin kehitys antoi merkkejä paremmasta joillain aloilla, kuten sellun tuotannossa. sukelsi edelleen sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin koko vuoden 2013 heinä joulukuun ajan, joskin vuodenvaihdetta kohden lieventyen etenkin Satakunnassa. Yrityskohtainen vaihtelu on pysynyt ainakin maakunnassa merkittävänä. Satakunnassa heinä syyskuussa 5 20 henkilön yritysten liikevaihto romahti lähes 40 %, mutta loka joulukuussa kasvua kertyi jo liki 15 %. Näitä yrityksiä toimii alueella 27 kappaletta, mutta osuus yrityskannasta on vain runsas kymmenesosa. Pienempien ja suurempien kokoluokkien loppuvuosi sujui huomattavasti tasaisemmin, joskin niiden liikevaihto supistui myös aivan vuoden lopussa. Satakunnassa käänteen merkeistä viestii ehkä myös kasvaneiden yritysten osuus, joka kohosi kolmannen vuosineljänneksen 43 %:sta viimeisen 49 %:iin. Vastaavasti yli 15 % kasvaneiden siivu suureni 29 %:sta 37 %:iin. putosi yhä hieman sekä Satakunnassa että koko maassa viime vuoden loppupuolella, mikä viestii ainakin henkilöstön vähenemisestä haastavissa olosuhteissa. 1 1 1 Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Syyskesäisen romahduksen jälkeen vien- nin arvo kasvoi loka joulukuussa jopa aavistuksen Satakunnas- sa ja valtakunnallisestikin pudotus jäi enää hyvin lieväksi. Siten kansainvälinen kysyntä on osoittautunut ko- timarkkinoita vahvemmaksi. Taustalla vaikuttanee ainakin sellun, mutta myös sahatavaran ja kartongin suotuisana pysynyt markkinatilanne, mikä käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n katsauksesta. PTT:n mukaan maailmantalouden kasvu ja Euroopan talouden hienoinen elpyminen kohentavat metsäteollisuuden odotuksia sekä kuluvana että ensi vuonna. Metsäteollisuuden viennin ennustetaan kasvavan molempina vuosina, mutta alakohtainen vaihtelu jatkunee. Paperin tuotanto vähenee kysynnän laskiessa. Sahatavaran, sellun ja kartongin vienti kasvaa ja niiden nousu korvaa paperiteollisuuden ehtyvää vientiä. Toipuvat metsäteollisuuden näkymät heijastuvat myös hakkuiden ja puukaupan vilkkauteen tänä ja ensi vuonna. Tilastokeskuksen mukaan kuluvan vuoden tammi helmikuussa maamme mekaanisen metsäteollisuuden tuotanto supistui edelleen hieman edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mutta kemiallisen metsäteollisuuden tuotanto kääntyi jo lievään nousuun helmikuussa. Metsäteollisuus 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -3,9 % -2,7 % Heinä syyskuu -5,6 % -3,2 % Loka joulukuu -2,4 % -2,1 % Heinä joulukuu -0,8 % -2,3 % Heinä syyskuu -1,0 % -2,7 % Loka joulukuu -0,6 % -1,8 % Vienti Heinä joulukuu -2,7 % -1,5 % Heinä syyskuu -5,7 % -2,8 % Loka joulukuu 0,3 % -0,4 % KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemianteollisuuden liikevaihto jatkoi laskuaan Satakunnassa vuoden 2013 heinä joulukuussa. Etenkin syyskesä jäi heikoksi. Valtakunnallisesti alan liikevaihto kasvoi vastaavalla ajanjaksolla yhä niukasti, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski aavistuksen. Satakunnassa alan hiipuminen on johtanut siihen, että liikevaihto on pudonnut uudelleen alle vuoden 2008 suhdannehuipun tason. Missään vaiheessa sitä ei ehditty ylittämäänkään. Maassa keskimäärin liikevaihto mataa suunnilleen viiden vuoden takaisella tasollaan. Satakunnassa loppuvuosi on sujunut selvästi kehnoimmin alle viiden henkilön yrityksissä, joiden osuus alan yrityksistä on vähän yli puolet. Niiden liikevaihto valahti alaspäin yli 40 % koko vuoden 2013 loppupuoliskon ajan. Sen sijaan suuremmissa, etenkin yli 20 henkilön yrityksissä kehitys oli myönteisempää, ja isoissa yrityksissä päästiin kasvuun kiinni aivan vuoden lopussa. Niiden vähäinen määrä (13 kpl) ei kuitenkaan riittänyt nostamaan koko alaa pinnalle, mutta liikevaihdon laskun loiventamiseen se kuitenkin riitti. Maakunnan yrityksistä suu- rin piirtein entisen suuruinen osa kykeni nostamaan liikevaihtoaan loppuvuonna (47 % heinä syyskuussa ja 41 % loka joulukuussa). Vaikka osuus hupeni vuoden lopulla, nousi menestyneiden, yli 15 % kasvaneiden osuus 20 %:sta 24 %:iin, mikä johtuu yritysten välisestä eriytymisestä. putosi roimasti Satakunnassa, joskin vuoden loppua kohden loiventuen. Valtakunnallisesti se pysyi ennallaan. Alkuvuonna heikot suhdanteet ovat yhä kurittaneet kemianteollisuutta. Tilastokeskuksen mukaan maamme kemianteollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto jäi vuoden 2014 helmikuussa 3,8 % matalammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Uusien tilausten arvo laski vastaavasti prosentin. Kemianteollisuus ry:n mukaan alan suhdanteet ja odotukset ovat tavanomaista vaisummat koko maassa. Tilauskanta on hieman keskimääräistä pienempi ja henkilöstön ennakoidaan vähenevän. Kannattavuus on jäänyt vuodentakaista heikommaksi myyntihintojen putoamisen myö- 1 1 1 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) tä. Tuotantokapasiteetti on kuitenkin ollut kohtalaisesti käytössä ja tuotannon odotetaan lisääntyvän hieman. Vientikin on vetänyt kohtuullisesti. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -4,0 % 0,7 % Heinä syyskuu -6,3 % 2,6 % Loka joulukuu -1,5 % -1,2 % Heinä joulukuu -5,0 % 0,1 % Heinä syyskuu -7,1 % -0,4 % Loka joulukuu -2,6 % 0,6 % 11

1 1 40 30 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=) 1 1 1 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=) SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma Teksti: Saku Vähäsantanen JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Jokapaikan tietotekniikka -klusteri koostuu vajaasta IT-alan yrityksestä ja niiden eri alojen yhteistyökumppaneista, jotka toimivat Satakunnassa. Alalle tyypillinen voimakas vuosineljännestäinen heilahtelu jatkui edelleen vuoden 2013 heinä joulukuussa. Heinä syyskuussa liikevaihto supistui hieman, mutta lasku yltyi romahdukseksi vuoden lopussa. Taustalla piilee yli 20 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihdon sukellus viimeisellä vuosineljänneksellä. Tällöin niiden liikevaihdosta katosi lähes viidennes. Niitä toimii alueella 15 kappaletta. Samalla aivan pienten, alle viiden hengen yritysten liikevaihdon syyskesäinen voimakas nousu (liki 20 %) tasaantui lähelle viittä prosenttia. Pienten yritysten määrä kohoaa 37:een. Myös 5 20 henkilön yritysten orastava liikevaihdon nousu tyrehtyi viimeisellä vuosineljänneksellä. Heikohko suhdannekehitys verotti myös kasvuun kyenneiden yritysten osuutta. Vielä heinä syyskuussa nousu onnistui 49 %:lta yrityskannasta. Loka joulukuussa siivu supistui 37 %:iin suurimpien ja pienimpien yritysten kasvun sakattua. Yli 15 % kasvaneiden osuus kapeni voimakkaasti 33 %:sta 21 %:iin. Yritysryppään palkkasumma sen sijaan kohosi edelleen pon- tevasti, mikä viittaa työllisyyden myönteiseen kehitykseen liikevaihdon pudotuksesta huolimatta. Jokapaikan tietotekniikka -klusteri 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -10,1 % Heinä syyskuu -2,6 % Loka joulukuu -16,0 % Heinä joulukuu 6,8 % Heinä syyskuu 7,3 % Loka joulukuu 6,2 % 12

MERIKLUSTERI Meriklusteri 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu 2,8 % Heinä syyskuu 10,2 % Loka joulukuu -2,5 % Heinä joulukuu -3,2 % Heinä syyskuu 1,8 % Loka joulukuu -8,1 % Satakunnan meriklusteriin kuuluu yhteensä 47 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa, joista valtaosa, vajaat kolmekymmentä, työllistää yli 20 henkilöä. Meriklusteri on luovinut kohtuullisen hyvin viime vuodet haastavissa suhdanteissa. Tällä vuosituhannella liikevaihdon kasvu on ylittänyt selvästi teollisuuden keskitason. Vasta aivan viime aikoina tummat pilvet ovat alkaneet varjostaa näkymiä, sillä etenkin telakoiden osittainen alasajo vaikuttanee myös alihankkijoihin tästä vuodesta lähtien ennen kuin korvaavia asiakkuuksia ehditään hankkia. Viime vuoden heinä joulukuu jäi kuitenkin edelleen selkeästi kasvun puolelle, sillä syyskesällä liikevaihto kohosi yhä voimakkaasti. Kasvu taittui lieväksi laskuksi vuoden lopulla enteenä tulevista haasteista. Myös palkkasumman putoaminen kielii samasta asiasta. Suhdannekäänteeksi osoittautuneella viimeisellä vuosineljänneksellä kasvuyritysten osuus kutistui selvästi, 35 %:iin, kolmannen neljänneksen 55 %:sta. Samalla yli 15 % nousseiden siivu romahti 43 %:sta 17 %:iin. Taustalla vaikuttaa selvimmin yli 20 henkilön yritysten laskun alkaminen. Tällöin myös alle viiden henkilön yritysten alamäki jyrkkeni. Toisaalta 5 20 työntekijää työllistävien yritysten kasvu jatkui myös aivan vuoden lopulla. Yrityskohtainen vaihtelu vaikuttaakin suurelta. ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologian klusteriohjelmaan kuuluvien, 45:n Satakunnassa toimivan energiateknologian laite- ja osavalmistajan sekä energiayhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto sukelsi voimakkaasti läpi vuoden 2013 jälkimmäisen puoliskon. Mahdollinen syy on energian kulutuksen väheneminen, mikä vaikuttaa energiayhtiöiden liikevaihtoon. Siihen viittaa myös yli 20 henkilön yritysten liikevaihdon voimakas supistuminen. Toisaal- ta myös etenkin alle viiden hengen yritysten liikevaihto romahti merkittävästi. 5 20 henkilön yritykset pärjäsivät hieman paremmin, sillä niiden liikevaihto laski aivan vuoden lopussa muita kokoluokkia selvästi lievemmin. Vielä heinä syyskuussa 47 % klusterin yrityksistä kerrytti liikevaihtoa vuotta aiempaa enemmän, mutta loka joulukuussa osuus supistui selvästi, 33 %:iin. Yli 15 % kasvaneissa siivu kapeni 27 %:sta 22 %:iin. Alalla maksettu palkkasumma kääntyi laskuun, mikä viestii tuotannon ja henkilöstön vähennyksistä. Energiateknologian klusteriohjelma 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -18,7 % Heinä syyskuu -15,3 % Loka joulukuu -21,6 % Heinä joulukuu -2,1 % Heinä syyskuu -1,3 % Loka joulukuu -2,9 % Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta http://www.prizz.fi/satakunnan-osaamiskeskus#.u3djz1fuzds 13

1 1 1 Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) 1 1 1 Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkoviestinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja käsityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakunnassa että koko maassa. Luovien alojen liikevaihdon sukellus jatkui voimakkaana Satakunnassa vuoden 2013 heinä joulukuussa, joskin pudotus jäi selvästi lievemmäksi kuin saman vuoden keväällä. ssa liikevaihto supistui loivemmin kuin Satakunnassa, mutta alan liikevaihto on kuitenkin jonkin verran alempi kuin ennen talouskriisiä vuonna 2008. Satakunnassa luovien alojen liikevaihto on tällä hetkellä valahtanut melko kauaksi vuosien 2008 ja 2011 huippusuhdanteiden tasosta. Siten ala on varsin suhdanneherkkä ja kärsinyt melko pahasti epäedullisista suhdannekäänteistä. Maakunnan luovien alojen yrityksistä 45 % onnistui kuitenkin kohottamaan liikevaihtoaan ja yli 15 % kasvoi suunnilleen kolmannes yrityskannasta. Siten yritys- ja alakohtainen vaihtelu on pysynyt yhä suurena. Parhaiten ovat pärjänneet yli viisi henkilöä työllistävät yritykset, ja 5 20 henkilön yrityksissä kirjattiin loka joulukuussa melkein 10 %:n roima kasvu syyskesän romahduksen jäljiltä. Maassa keskimäärin kasvuun kykeni viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 43 % kannasta ja Satakunnan tapaan kolmannes kasvoi yli 15 %:n nopeaa vauhtia. Siten yritysten hajonta on ollut kohtuullisen suurta. Parhaiten ovat pärjänneet suuret, yli 2 henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun aivan vuoden lopulla. 2 työllistävien loppuvuosi sujui kehnoimmin kuuden prosentin pudotuksen myötä. Alle hengen pienissä yrityksissä liikevaihto kutistui vajaat kolme prosenttia. Luovien alojen palkkasumma putosi hieman sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti. Siten alan työllisyys lienee heikentynyt. ssa palkkasumma on nimellisesti vuoden 2008 tasoa, mutta Satakunnassa jonkin verran matalampi. Maakunnassa palkat putosivat eniten alle viiden hengen yrityksissä, kymmenyksen verran. 5 20 henkilön yrityksissä kasvua kertyi hieman, mutta sitä suuremmissa palkkapotti putosi vähän. Siten työllisyyden kehitys lienee ollut heikointa aivan pienimmässä luokassa. Maassa keskimäärin palkat putosivat tasaisesti eri yrityskokoluokissa. Luovat alat 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -5,1 % -2,6 % Heinä syyskuu -7,6 % -2,5 % Loka joulukuu -2,6 % -2,6 % Heinä joulukuu -2,1 % -1,2 % Heinä syyskuu -2,6 % -1,2 % Loka joulukuu -1,6 % -1,3 % Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/muunnokset/linkki0id57.htm. 14

25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Teksti: Saku Vähäsantanen Rakentamisen suhdanteet ovat jatkuneet Satakunnassa melko vaisuina. pysyi kuitenkin keskimäärin ennallaan vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla, mikä oli moneen muuhun toimialaan nähden kohtuullinen saavutus. Vaimeahkoa asuntorakentamista on paikannut liikerakentamisen nousu mm. Puuvillan kauppakeskustyömaan ansiosta. Maakunnan suhdannekuvaan vaikuttaa myös Olkiluodon ydinvoimalatyömaan vähittäinen hiljeneminen valmistumisen häämöttäessä. Yritysten tilanne vaikuttaa alueella kaksijakoiselta, sillä erityisesti voimakkaan, yli 15 %:n liikevaihdon nousun saavutti viime vuoden heinä joulukuussa 39 % kannasta, vaikka liikevaihto ei koko alalla kohonnutkaan. Kaikkiaan liikevaihdon kasvattamiseen kyenneitä yrityksiä oli maakunnassa 49 % yrityskannasta. Satakunnan rakennusalan valopilkkuja ovat olleet 5 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto nousi syyskesällä peräti runsaat 11 %. Aivan vuoden lopussa kasvua kertyi vielä kolmisen prosenttia. Alle viiden ja yli 20 henkilön yritysten loppuvuosi sujui selvästi kehnommissa merkeissä, sillä niiden liikevaihto putosi kolmisen prosenttia. kasvoi jonkin verran syyskesällä, mutta nousu taittui loka joulukuussa. Henkilöstömäärät kohosivat Satakunnassa hieman vuoden 2013 heinä joulukuussa, ja nousu ylsi jonkin verran maakunnan yritysten keskiarvoa nopeammaksi. Maassa keskimäärin rakennustoiminnan suhdannekuva pysyi myös melko laimeana 1 1 1 40 viime vuoden lopulla, sillä liikevaihto ei kasvanut. Toisaalta alkuvuoteen 2013 verrattaessa liikevaihto ei enää laskenut. kuitenkin kohosi hie- man, mikä kertoo työllisyyden pysyneen kutakuinkin 40 30 ennallaan tai korkeintaan vähän kohentuneen. Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan viime vuonna korjausrakentamisen määrä ylitti uudisrakentamisen maassa keskimäärin, sillä talonrakennustöiden aloitukset vajosivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonnakaan. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkanee vakaata kolmen prosentin kasvuaan. Liike- ja toimistorakentamisen aloitukset miltei puolittuivat viime vuonna parin vuoden takaisesta. Pahin lienee kuitenkin nyt ohitettu, koska viime vuoden viimeisellä neljänneksellä luvat kasvoivat selvästi. Nousua on odotettavissa etenkin liikenteen rakennuksiin pääkaupunkiseudun mittavien hankkeiden myötä. Infrastruktuurin rakentamisen ennakoidaan supistuvan tänä vuonna, ja siinä odotukset näyttävät jatkossakin kehnoilta julkisen sektorin säästöjen vuoksi. Kaiken kaikkiaan rakentamisen määrä putoaa kokonaisuudessaan kuluvan vuoden aikana prosentin edellisvuodesta asunto- ja infrarakentamisen lamaantumisen vuoksi. Kuitenkin talouden elpyminen saattaa nostaa rakennusalan ensi vuonna jälleen parin prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen. 1 1 1 Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) EK:n mukaan rakentamisen valtakunnallinen luottamusindikaattori heikkeni huhtikuussa -29:een maaliskuun -28:sta. Luottamus on pysynyt jo parisen vuotta pitkän ajan keskiarvon, -7:n alapuolella. Alan yritykset kertovat tilauskantansa jääneen selvästi normaalia niukemmaksi ja myös täydennystä siihen on saatu tavanomaista hitaammin. Samoin henkilöstöodotukset ovat kehnot, koska työvoiman odotetaan vähenevän lähikuukausien aikana. Rakentaminen 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu 0,1 % 0,2 % Heinä syyskuu 1,9 % 2,0 % Loka joulukuu -1,4 % -1,5 % Heinä joulukuu 1,2 % 2,3 % Heinä syyskuu 2,8 % 2,3 % Loka joulukuu -0,4 % 2,4 % Henkilöstömäärä Heinä joulukuu 1,5 % Heinä syyskuu 2,4 % Loka joulukuu 0,6 % 15

PALVELUT Teksti: Saku Vähäsantanen Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Teollisuuden ja rakentamisen synkät suhdanteet sekä talouden yleinen lamaannus ovat heijastuneet myös palvelualoihin, joiden kasvu on jäänyt kituliaaksi. Kaupan ja liike-elämän palveluiden liikevaihto laski Satakunnassa edelleen viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Majoitus- ja ravitsemistoiminta pysyi kuitenkin vakaalla kasvu-uralla ja valtakunnallisesti myös liike-elämän palveluiden liikevaihdon loiva nousu jatkui. kasvoi silti yleisesti palvelualoilla, mikä antaa viitteitä henkilöstömäärien pysymisestä hienoisessa nousussa vaikeista ajoista huolimatta. Tämä näkyy kaikkien tässä katsauksessa seurattavien palvelualojen yritysten yhteenlasketussa henkilöstössä, joka kasvoi Satakunnassa vuoden 2013 heinä joulukuussa 1,8 % vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta. Heinä syyskuun 1,2 %:n nousu voimistui loka joulukuussa 2,4 %:iin. 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Tukku- ja vähittäiskauppa on kärsinyt poikkeuksellisen paljon heikosta suhdannetilasta. Lisäksi kehitykseen vaikuttaa verkkokaupan voimistuminen. Kaupan liikevaihto on viime vuodenvaihteeseen mennessä valunut jo hieman vuoden 2008 suhdannehuipun alapuolelle sekä Satakunnassa että erityisesti valtakunnallisesti. Satakunnassa liikevaihto supistui edelleen vähän vuoden 2013 heinä joulukuussa. Maassa keskimäärin jyrkkä pudotus oikeni kesän jälkeen, mutta liikevaihdon muutos jäi yhä pakkaselle. Satakunnassa 44 % kaupan alan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan viime vuoden loppupuoliskolla ja neljännes saavutti yli 15 %:n roiman nousun. Maakunnassa parhaiten ovat pärjänneet aiemmasta poiketen alle 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihdon lasku jäi hyvin lieväksi. 5 20 henkilön yrityksissä liikevaihto kasvoi jopa vähän heinä syyskuussa. Sen sijaan yli 20 työntekijän yritysten liikevaihto supistui kolmannella vuosineljänneksellä viisi ja viimeisellä peräti kymmenen prosenttia. Kaupan palkka- summa kohosi olosuhteisiin nähden kohtalaisesti vuoden 2013 heinä joulukuussa molemmilla alueilla, mikä viestii työllisyyden pysymisestä lähestulkoon ennallaan. EK:n luottamusindikaattorit kertovat kaupan näkymien pysyneen yhä tavanomaista vaisumpina valtakunnallisesti, mutta pahimmat ajat näyttävät olevan takanapäin. Huhtikuun 2014 saldo, -2, jäi yhä pitkäaikaisen keskiarvon, nollan, alapuolelle, joskin se koheni maaliskuuhun verrattuna. Myyntiin ennustetaan pientä piristystä lähiaikoina. 1 1 1 Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Tukku- ja vähittäiskauppa 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -1,9 % -0,8 % Heinä syyskuu -0,9 % -0,4 % Loka joulukuu -2,9 % -1,2 % Heinä joulukuu 1,8 % 1,1 % Heinä syyskuu 2,1 % 1,7 % Loka joulukuu 1,4 % 0,5 % 16

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 1 1 1 Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehitys on pysynyt vaisuhkona, mutta vakaana. Ala on yksi parhaiten taantumassa menestyneistä. kohosi hieman vuoden 2013 heinä joulukuussa sekä Satakunnas- sa että koko maassa. Kasvuyritysten osuus toipui maakunnassa, sillä noin puolet kannasta pääsi nousuun kiinni. Yli 15 % kasvoi neljäsosa yrityksistä. Parhaiten alueella menestyivät yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto kohosi yli kuusi prosenttia koko viime vuoden jälkipuoliskon ajan. 5 20 henkilön yritysten kasvu jäi vain hieman heikommaksi. Päinvastaisesti alle viiden henkilön yritysten liikevaihto sukelsi loppuvuonna nelisen prosenttia. kohosi aiempaa pontevammin sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti, mikä johtunee henkilöstön lisäämisestä. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu 1,8 % 0,9 % Heinä syyskuu 2,9 % 0,6 % Loka joulukuu 0,7 % 1,1 % Heinä joulukuu 3,8 % 2,7 % Heinä syyskuu 3,0 % 2,9 % Loka joulukuu 4,7 % 2,4 % LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT 1 1 40 Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Liike-elämän palveluihin (TOL JLMN) kuuluu erilaisia suunnittelu- ja tukipalveluja, joiden kysyntä riippuu suuresti muun talouden kehityksestä. Satakunnassa alamäki jatkui viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja etenkin loka joulukuu jäi hyvin heikoksi liikevaihdon romahduksen myötä. Siitä huolimatta puolet yrityskannasta kykeni kasvuun ja kolman- nes sai aikaan yli 15 %:n nousun. Parhaiten kurimukselta välttyivät pienet, 5 20 henkilön yritykset, joiden liikevaihto ei keskimäärin tippunut. Alle viiden hengen yritysten lasku jäi loivaksi, mutta yli 20 työntekijän yritysten liikevaihto romahti aivan vuoden lopulla kymmenisen prosenttia. Suurten yritysten vaikeudet selittävät pitkälti alan sukellusta ennen vuodenvaihdetta. Liike-elämän palveluiden yritys- ja toimialakohtainen hajonta onkin muodostunut suureksi. Valtakunnallisesti liike-elämän palveluiden suhdannekuva on pysynyt a valoisampana, sillä liikevaihto kohosi edelleen, joskin vaimeista suhdanteista johtuen melko maltillisesti. Kunnon kasvua lienee odotettavissa vasta selkeän suhdannekäänteen jälkeen, jolloin teollisuus ja rakentaminen pääsisivät uudelleen nousukiitoon. kohosi viime vuoden lopussa myös Satakunnassa hieman, mikä viittaa kohtuulliseen työllisyyden kehitykseen liikevaihdon kompuroinnista huolimatta. Liike-elämän palvelut 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu -3,3 % 1,3 % Heinä syyskuu -0,1 % 2,0 % Loka joulukuu -6,1 % 0,7 % Heinä joulukuu 1,7 % 1,3 % Heinä syyskuu 2,9 % 1,5 % Loka joulukuu 0,4 % 1,1 % YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 1 1 40 30 Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=) Yksityisten sosiaalija terveyspalveluiden palkkasumman kasvu jatkui tasaisen nopeana valtakunnan tasolla, mutta Satakunnassa pitkä kasvu näyttää ainakin tilapäisesti selvästi tasaantuneen. Erityisesti loka joulukuussa nousu jäi poik- keuksellisen heikoksi, mikä viittaa työllisyyden kasvun pysähtymiseen. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut 2013 vs. 2012 Heinä joulukuu 2,4 % 4,8 % Heinä syyskuu 3,1 % 4,8 % Loka joulukuu 1,6 % 4,8 % 17

CREME-malli tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin Teksti: Ari Karppinen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on kehitetty vuosien 2013 2014 aikana yritystilastoihin perustuva tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten laskennallinen malli: CREME (Karppinen & Luonila 2014). Käytännön tavoitteena on ollut tapahtumien vaikutuslaskelmien helppo päivitettävyys ja alueiden välisen tapahtumavaikutusvertailun parantaminen. CREME-mallilla lasketaan tapahtumiin liittyvien klustereiden aikaansaamat suorat ja välilliset työllisyys- ja tulovaikutukset vuosittain. Mallilla ei arvioida pelkästään tapahtumien matkailukysynnän aikaansaamaa yritystuloa ja -työllisyyttä yritystilastojen perusteella, vaan myös tapahtumien kysyntää paikallisväestön aikaansaamana sekä tapahtumatuotantoon liittyvää alueellista työllisyys- ja tulovaikutusta. Malli on tällä hetkellä käytössä Satakunnassa sekä Etelä- ja Pohjois- Pohjanmaalla. Tapahtumien alueellinen merkitys on laajalti tunnustettua. Taloudellisen kasvun ja lisääntyneen vapaa-ajan myötä tapahtumien koko, määrä ja valikoima ovat nopeasti kasvaneet (esim. Getz 2012, Page & Connell 2012). Erityisesti kasvava matkailu ja yleensäkin elämyksiin liittyvän toiminnan korostuminen maailmanlaajuisesti ovat ilmentäneet tapahtumien ja festivaalien arvon laajenemista niiden kulttuurillisten merkitysten lisäksi laajaalaisiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Elämystalouden, tapahtumien ja matkailun kehittäminen on valittu myös Satakunnan 2014 2017 maakuntaohjelmassa yhdeksi painopistealueeksi. Tässä artikkelissa esitellään keskeisiä CREME-mallin tuloksia koskien erityisesti Satakunnan tapahtumien aluevaikutuksia. Varsinainen tutkimus ja alueellisesti jaotellut esitykset löytyvät osoitteesta http:// www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=107. Tapahtumatuotannon aluevaikutusten arviointi on haastavaa, koska tapahtumat eivät muodosta yhtä toimialaa ja tapahtumien määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Tapahtumatuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia mitataan Suomessa ja myös muualla hyvin vaihtelevin menetelmin ja lähes poikkeuksetta tutkimuksin, jotka liittyvät johonkin yksittäiseen tapahtumaan tai alueen merkittävien tapahtumien joukkoon. Useat mallit perustuvat suurelta osin kyselyaineistoihin tai muutoin työläästi päivitettäviin yksittäisiin tutkimuksiin. CREME-malli luo yhtenäisen panos-tuotostaulukoihin sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja talousteoriaan perustuvan menetelmän, jolla voidaan arvioida ja päivittää eri alueiden tapahtumien vaikutuksia vuosittain yhteneväisesti. Laajimmillaan tapahtumiksi voidaan määrittää myös muut kuin alueiden tunnetuimmat tapahtumat, erityisesti tapahtumien tai elämysten kysyjien määrittelemät tapahtumat ja jatkuvasti saatavilla olevat tapahtuma-alustat (luonto-, kulttuuri-, urheilu- ja virkistyskohteet). Vastaavaa laskennallista mallia ei ole aiemmin sovellettu Suomessa. CREME-mallin perusteella tapahtumaklustereiden työllisyysvaikutukset Satakunnassa vuonna 2012 ovat järjestettyjen tapahtumien osalta enimmillään 20 henkilötyövuotta (htv) ja kaikkien tapahtumien osalta 3200 htv. Vastaavasti liikevaihto vaihtelee 2 325 miljoonan euron luokassa. Taulukko 1. Satakunnan kaikki tapahtumat -klusterin aluetaloudellisten tulo- ja työllisyysvaikutusten merkitys suhteessa alueen teollisuuteen, 2012. ALUEEN TEOLLISUUS- PROFIILI MUUTTUJA TYÖLLISYYS (Kaikki tapahtumat -klusteri) Yleiskuvaus VERTAILU (%) 17 % 171 % 226 % SATAKUNTA: Kaikki tapahtumat -klusteri 2012 Alueen teollisuus perustuu suhteellisen moniin toimipaikkayksikköihin ja monipuoliseen teolliseen toimialarakenteeseen. Kahden merkittävimmän teollisuusalan liikevaihto-osuus on 40,3 % koko teollisuudesta. VERTAILURYHMÄ Suhteessa alueen koko teollisuuden työllisyyteen SUURIN TEOLLISUUDEN ALATOIMIALA: metallien jalostus (23 % alueen teollisuuden liikevaihdosta) TOISEKSI SUURIN TEOLLISUUDEN ALATOIMIALA: paperin, paperi-, kartonkituotteiden valmistus (17 % alueen teollisuuden liikevaihdosta) LIIKEVAIHTO (Kaikki tapahtumat -klusteri) 4 % 19 % 26 % Verrattaessa tapahtumaklusterivaikutuksia Satakunnan aluetaloudelle tärkeään teollisuuteen kokonaisuudessaan sekä kahteen Suhteessa alueen koko teollisuuden liikevaihtoon SUURIN TEOLLISUUDEN ALATOIMIALA: metallien jalostus (23 % alueen teollisuuden liikevaihdosta) TOISEKSI SUURIN TEOLLISUUDEN ALATOIMIALA: paperin, paperi-, kartonkituotteiden valmistus (17 % alueen teollisuuden liikevaihdosta) suurimpaan teollisuuden alatoimialaan taulukosta 1 nähdään, että tapahtumaklusteri on parhaimmillaan hyvä työllistäjä, mutta Lähde: Karppinen & Luonila 2014 liikevaihdolla mitattu tulovaikutus jää suhteellisen pieneksi. 18

Taulukko 2. Tapahtumaklusterin työllistävyys, työn tuottavuus ja keskikoko eri klusterityypeissä ja eri alueilla. Tapahtumaklusteri (kaikki tapahtumat) Muuttuja Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Työllistävyys (kaikki klusterit) (htv/milj. ) 8,2 10,0 11,8 Seloste: Tarjontaklusteri koostuu tapahtumajärjestäjien, tapahtumatuotantoa palvelevien palvelu- ja valmistustoiminnan alojen klustereista. Työllistävyys on henkilöstöosuuspainoilla painotettu klusterien keskiarvo. Työllistävyys (tapahtumien tarjontaklusterissa) (htv/milj. ) Työllistävyys (tapahtumien järjestäjäklusterissa) (htv/milj. ) Työn tuottavuus (tapahtumien tarjontaklusterissa) (0 /htv) Keskikoko (htv/toimipaikat) (tapahtumien tarjontaklusterissa) 9,3 8,4 122,2 1,25 10,6 8,3,2 1,20 11,4 6,1 84,8 1,05 Lähde: Karppinen & Luonila, 2014 Vertailtaessa tapahtumaklusterien aluetaloudellisten vaikutusten merkitystä Satakunnan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan kesken nähdään taulukosta 2, että kaikkien tarkasteltujen tapahtumaklustereiden -luokassa jokainen liikevaihtomiljoona saa aikaan eniten työllisyyttä Etelä-Pohjanmaalla eli 11,8 htv (vastaavasti alueen teollisuuden liikevaihtomiljoona työllistää 3,9 htv), Satakunnassa vastaavasti 10,0 htv (teollisuudessa 2,6 htv) ja vähiten Pohjois-Pohjanmaalla 8,2 htv (2,9 htv). Tapahtumatarjontaklusteriin kuuluvien toimipaikkojen keskikoko on varsin pieni hieman yli 1 htv/toimipaikka. Tarkasteltaessa tapahtumia erityisesti aluekehittämisen näkökulmasta tapahtumille on ominaista ensiksikin hyvä työllistävyys. Toiseksi koska tapahtumat ovat valtaosaltaan paikallisia ei voida siirtää ulkomaille niin tapahtumiin suunnatut panokset jäävät pysyvästi aluetalouteen. Kolmas positiivinen tapahtumaklusteriominaisuus aluekehittämisen näkökulmasta on klustereiden laaja-alainen tulonmuodostus. Koska tulonmuodostus on erittäin monelle toimialalle jakautuva ja keskikooltaan hyvin pieniin yrityksiin perustuva, niin jokainen ansaittu liikevaihtomiljoona tapahtumaklusterissa on teollisuuteen nähden huomattavasti vähemmän häiriöaltis talouden häiriöille. Karppinen & Luonila (2014, 74) laskevat, että tapahtumaklusterin sisäisen tulonmuodostuksen joustavuusindeksi on Satakunnassa 86-kertaa suurempi kuin teollisuudessa. Siten tapahtumaklusterin tulonmuodostus omalta osaltaan parantaa aluetalouden kimmoisuuskykyä (resilience capacity). Alueiden kimmoisuuskykyä korostetaan myös Euroopan komission Eurooppa 2020 -kasvustrategiassa. CREME-mallin (Computational Regional Economic Model of Events) rakentaminen liittyy Sibelius-Akatemian, Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston vuosina 2010 2014 toteuttamaan Johde-hankkeeseen. JOHDE on Euroopan sosiaalirahaston ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittama hanke, jonka toteuttivat Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus ja Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö yhteistyössä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kanssa. Yhteistyössä ovat mukana myös Helsingin, Porin, Seinäjoen ja Oulun kaupungit. CREME-tutkimuksen ja siihen läheisesti liittyvän alueellisen matkailun (RegTour-malli) materiaalit löytyvät tarkemmin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämästä verkkosivustosta www.satamittari.fi. 19

Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kahdeskymmeneskolmas numero. Ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta 2013, ennusteiden ja näkymien osalta toukokuulta 2014. Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto liiton kautta. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivuston kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteeksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö puh. 0 520 07 saku.vahasantanen@utu.fi http://www.satamittari.fi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittariverkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa a käsittelevää tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshakemisto Satakanta. 400 kepposta Oy / Brand ID Oy