Robin Langenskiöldin Targa 35 on Tehty toiveiden mukaiseksi Moni varmasti tyytyisi Targaan sellaisenaan, mutta jo toista Targa kolmevitosta hankkiessaan Robin Langenskiöld päätti tilata uuden veneensä pienin muutoksin. Pikkuparannuksia oli tullut mieleen edellisen veneen käytön aikana. T EKSTI JA KUVAT J UHA V IRTANEN 88
+ Käyttäjän plussat + Ajettavuus + Merikelpoisuus + Vankkarakenteisuus + Helppokäyttöisyys yksin ajaessa Käyttäjän miinukset Asuttavuus kompromissi Targa 35 on Robin Langenskiöldin mukaan vene, jolla pääsee valokuvaamaan ulkomeren maisemia melkein säässä kuin säässä. 89
Targa 35 E spoolainen Robin Langenskiöld on ollut meren ja veneiden kanssa pitkään tekemisissä. Hän pyöritti useita vuosia Ranskassa yritystä, joka myi ranskalaisille suomalaisia purjeveneitä. Palattuaan Suomeen hän on pikkuhiljaa vaihtanut purjeveneet moottoriveneisiin. Pääsyynä vaihtoon oli lähinnä Suomen kesän lyhyys. Moottoriveneellä veneilykautta voi venyttää molemmista päistään helpommin ja miellyttävämmin. Purjeveneessä on aina sään armoilla. Kokonaan hän ei ole kuitenkaan purjeista luopunut. Silloin tällöin hänet voi tavata vesillä pienestä Laser-jollasta, jolla hän pitää purjehdustaitonsa tallella. Langenskiöldillä on nyt kokemusta kahdesta Targa 35 -veneestä. Ensimmäisellään hän ajoi kolme vuotta, meripeninkulmia kertyi mittariin 14 000. Se oli sitä alkuintoa Ranskanvuosien jälkeen. Niiden meripeninkulmien aikana tuli mieleen useita pikku juttuja, joilla hänen mielestään olisi voinut parantaa veneen käyttömukavuutta. Kun veneen vaihtaminen tuli ajankohtaiseksi, Targan erinomainen peruskonsepti mielessään hän kääntyi veistämön puoleen ja alkoi neuvotella uudesta samanlaisesta veneestä ja haluamistaan muutoksista. Ei prameilua vaan käytännöllisyyttä Ulkoisesti Langenskiöldin uusi Targa 35 ei paljoa eroa hänen vanhasta Targastaan. Muutokset ovat ehkä merkittäviä kokonaisuuden kannalta mutta ulkoisesti pieniä. Uudesta Targasta ei lähdetty varustelemaan isolla rahalla mitään luksusvenettä, vaikka sellainen se monien mielestä varmasti on jo perusmuodossaan jos luksukseksi luokittelee veneen ominaisuudet ja laadun. Muutenhan Targa on monien Sisäohjaamossa on kaikki hyvin kipparin ulottuvilla, eikä varustelussa ole enää pahemmin toivomisen varaa. mielestä loppujen lopuksi melko askeettinen ja asumisen kannalta jopa hiukan epäkäytännöllinen. Langenskiöld halusi teettää veneen, jolla myös yksin liikkuminen on helppoa. Yleensä tämän kokoluokan veneen käsittely ei välttämättä enää onnistu pelkästään yhdeltä mieheltä tarvitaan siis joku kaveriksi, kun toimia. Ohjaamosta pääsee nopeasti kannelle, joko eteen tai taakse. Tässä tapauksessa myös kahden koneen ja lisäksi keulapotkurin avulla veneen saa ohjattua ahtaisiinkin satamiin vaivatta. Lisäksi rantautumista helpottaa keulaan asennettu vinssi, jota voi ohjata jalkapolkimilla. Iso Targa on painava vene, joten pelkällä käsipelillä sitä ei saa vedetesimerkiksi rantaudutaan. Muutosten lähtökohtana oli parantaa tämän veneen käytännöllisyyttä entisestään. Vaikka Targan laatutaso on korkea jo alunperin, halusin viedä sitä vielä hiukan pitemmälle joiltakin osin, Langenskiöld kertoo. Targan peruskonsepti eli ohjaamon ympärikäveltävyys helpottaa jo sinänsä yksin veneilevän 90
Yläohjaamo on varusteltu lähes sisäohjaamon tyyliin. tyä köyttä kiskomalla laituriin, jos tuuli sattuu sopivasti painamaan vastaan tai sivusta. Takana avotilan penkit ovat kiinteät. Yhden alle on kätketty iso kylmäboksi ja toisen alla on suuri säilytystila. Sen ja avotilan takanurkassa olevan penkin sisään on asennettu ankkuriliinoille rullat. Liinat saa vedettyä penkkien etuseinissä olevista aukoista esille. Ajon aikana ne ovat siististi poissa näkyvistä ja vastaavasti tarvittaessa nopeasti saatavilla. Järeää tekoa Sähkölaitteet ovat Targoissa ihan laadukkaat jo alunperin, mutta halusin tähän vielä vähän järeämmät Mastervoltin järjestelmät, Langenskiöld kertoo. Veneen sähköjärjestelmään kytketty Power System Control Panel kertoo kipparille koko ajan, paljonko virtaa juuri silloin kuluu ja paljonko sitä tuotetaan. Ledivalot kertovat sisäohjaamossa ajavalle myös sen, onko joku paljon virtaa syövä hakuvalo jäänyt päivällä vahingossa palamaan. Järjestelmän myötä virran liiallisesta kulumisesta ja yhtäkkisestä loppumisesta ei tarvitse kantaa huolta. Ledejä löytyy tässä veneessä myös muualta. Esimerkiksi pimeällä veneen sivukansia valaisevat hytin räystään alle asennetut ledivalot. Ne eivät vie paljon virtaa, mutta lisäävät veneessä liikkuvan turvallisuutta. Mastervoltin generaattori varmistaa virran riittämisen satamissa. Akkuja on pitkä rivi. Käyttöakkuja on kaksi, samaten starttiakkuja. Lisäksi on pari akkua muussa käytössä. Kaikki sulakkeet on myös siirretty paremmin näkösälle. Generaattori käynnistyy myös automaattisesti, mutta pidän sitä yleensä manuaaliasennossa ympäristösyistä. Ei ole mukavaa herätä itse tai herättää naapuriveneen ihmisiä keskellä yötä itsekseen käynnistyvän generaattorin jyrinään, Robin Langenskiöld huomauttaa. Luonnollisesti veneeseen on rakennettu myös maasähköjärjestelmä. Alkuperäistä järeämpää tekoa on myös Langenskiöldin Targan yläohjaamon varustelukaari. Yläohjaamon penkkien takana kiertää tässä veneessä kaari lisäämässä ylhäällä istuvien turvallisuutta. Yleensähän Targoissa sellaista ei ole ollut. Asuttava kompromissi Targa 35 on iso ja ulkotiloitaan selkeä ja toimiva vene. Asuttavuus voisi olla oikeastaan ainoa pieni miinus, joka tulee mieleen. Itselläni ei ole kuitenkaan ongelmia sen suhteen ollut. Sisätilojen suhteen on jouduttu tekemään joitakin kompromisseja veneen walkaroundkonseptin takia. Pienemmissä Targoissa se tulee esiin helpommin, mutta näin isossa veneessä harvemmin. Leveät sivukannet syövät vähän kajuuttojen leveydestä ja makuukajuutoille on pitänyt etsiä paikat kellarista, mutta veneen Tuulilasin yläreunaan on sijoitettu vasemmalle mm. veneen sähköjärjestelmän valvontapaneeli. Keskellä on joko kipparin tai navigaattorin suuntaan käännettävissä oleva Raymarinen päivänvalonäytöllä varustettu plotteri. Auringon häikäisy ei ole ongelma, kun vetää ikkunan eteen suojakalvon. Ero tavallisen näkymän ja suodatetun välillä näkyy keskimmäisessä ruudussa. monet muut hyvät ominaisuudet korvaavat nämä pienet puutteet moninkertaisesti. Sitä paitsi, kajuutat ovat täysin kelvolliset ja riittävät venereissulla yöpymiseen. Targan keskikajuutassa on ohjaamo, pentteri ja L-sohva. Salongin pöytä on keskellä hyttiä olevan tolpan ympärillä ja tarvittaessa nostettavissa ylös katonrajaan pois tieltä. Apukuskin edessä on iso karttataso, jonka alta löytyy myös ve- Nämä on jo esitelty Artella 22 1/02 Barlit 30 10/02 Bayliner 2655 Ciera 7/98 Bella 8000 3/94 Bella 530 HT 7/95 Bella 685 3/96 Blauwe Hand Cruiser 5/94 Doppel 31 7/00 Doris-fiskari 4/98 Falcon 26 7/94 Family Cruiser 1/95 Finn-ess 3/99 Finnmaster 740 F 8/96 Finnspeed 700 1/01 Finnsport 650 AC 4/94 Finnsport 8500 Cruiser 6/98 Fjord Dolphin 4/01 Fjord 24 Weekender 6/97 Flipper 575 HT 3/98 Flipper 740 5/99 Flipper 760 8/93 Flipper 850 2/99 Flying Albatross 870 5/96 Getasnipan 23 7/01 Gruno 1050 FB 9/99 Jokker 4/02 Jurmo Cabin 2/98 Kala-Kalle 24 8/97 Kalossi 6/00 Kaunotar 27R 5/98 Kirri 27 8/01 KS 1030 6/02 Lovene 32 3/02 Marino 7100 8/99 Marino 8000 6/95 Marino 9000 9/02 Marino Rocca 10/01 Marsund 3/01 Matador 8000 XR 2/95 Matador 9000 CD FB 5/03 Minor 28 8/02 Ms Jutta 6/01 MS-900/90 8/95 Naviga 8S 3/03 Nidelv23 5/97 Nimbus 2600 3/95 Nordic 77 6/99 Nordic 800 5/00 Norppa 9 TK 6/94 Northsteel 34 9/01 Scand 27 Nordic 2/03 Sea-Bee Lady 8/98 Sea Ray 220 Sundancer 2/94 Sea Star Cruiser 7000 2/02 SeaStar 8000 C 3/97 Seiskari S-27 1/94 Seiskari S-23 7/97 Storö 34 5/01 Sunmar 870 C 6/96 Suvi 440 7/02 Targa 27 4/96 Targa 35 6/03 Telfa Cat 27 1/98 TG-6000 SportCruiser 8/94 Tiiskeri 771 1/96 Tristan 820 2/96 Uttern 6000 Cabin 7/96 Utö 31 1/97 Vator 17 HT 1/00 Vator 22 2/01 Wellcraft Antigua 26 3/00 Wikingboat 28 5/02 Yamarin 5800 Big Catch 4/00 91
Haluatko kertoa VENEESTÄSI? Jatkamme erittäin suosittua Kokemuksia veneestäni -sarjaamme myös tulevaisuudessa. Mikäli sinulla on vene, jota ei vielä ole esitelty, ja olet halukas kertomaan kokemuksistasi sen kanssa, ota yhteyttä toimittaja Juha Virtaseen, puh. (09) 156 66 236 tai sähköposti juha.virtanen@kuvalehdet.fi. Takana penkkien sisältä löytyy ankkuriliinat siististi omilta rulliltaan. Köysien sekamelskaa ei sieltä löydy. Targan tiikillä verhoilluilla kansilla on mukava oleskella. Keulaan saa myös pöydän. Varusteille on penkkien alla hyvin tilaa. Vene on ulkoilmaihmisen toivevene. Takana on iso avotila ja uimataso. Yläohjaamoon on helppo kiivetä. Moottorien huoltokohteet ovat helposti esillä, kun avaa taka-avotilan luukut. Volvon KAD300 -moottoreista Langenskiöldillä on toistaiseksi vain hyviä kokemuksia. neen pentteri, liesi ja tiskiallas taittuvine hanoineen. Kaikissa vetolaatikoissa on kunnolliset liukukiskot, joilla laatikot liukuvat kevyesti. Käyttömukavuutta lisää se, että laatikot saa vedettyä kunnolla auki ilman, että tarvitsee pelätä niiden putoavan paikoiltaan. Ne eivät myöskään pääse kolisemaan ajossa. Hytin etuosasta laskeudutaan muutama porras alas keulakajuuttaan, johon tulee hiukan enemmän luonnonvaloa kuin tavallisessa Targassa, sillä Langenskiöld asennutti omaan veneeseensä kaksi lisäikkunaa. Keulahytin poikki voi laittaa tangon, johon voi ripustaa vaatteita, sadevaatteet, pelastusliivit ja vaikka kelluntahaalarit helposti saataville. Tietysti vain silloin kun keulahytillä ei ole muuta käyttöä. Itse nukun yleensä takakajuutassa, mutta joskus kun on ulkomaalaisia vieraita mukana, niin annan takakajuutan heille ja nukun sitten itse keulassa, kippari kertoo. Takakajuutta on tilava ja vuoteessa pituus riittää pitkällekin kipparille tai vieraalle. Veneen vessa löytyy myös veneen takaosasta. Takakajuuttaan johtavissa portaissa on pieni näppärä yksityiskohta. Nurkkaan on asennettu pieni peili. Sijoituspaikka hiukan ihmetyttää, mutta asia selviää nopeasti kun kippari havainnollistaa peilin käyttötarkoituksen: sen kautta voi ohjata kaukosäätimellä veneen stereoita. Takakajuutasta ei siis tarvitse kömpiä ylös ohjaamoon sammuttamaan radiota, kun haluaa sammuttaa laitteen nukkumaan mennessään. Riittää, kun punkasta suuntaa kaukosäätimen peilin välityksellä kohti radiota. Hyvää (t)yötä! Lakattua pintaa Kaikki hytin puuosat on lakattu 6 7 kertaan. Jokainen osa lakattiin irrallaan ja vasta sitten sisustus koottiin ja asennettiin veneeseen. Hytin sisäkatossa käytettiin tavallista paksumpaa vaneria. Se ei vedä mutkalle ruuvien kohdalla, kuten ohuemmalla vanerilla on taipumus tehdä. Hytissä riittää seisomakorkeutta aivan perälle asti, sillä tässä veneessä yläohjaamoa on rakennettu hiukan korkeammalle, jotta se ei vie tilaa salongista. Ulkoa eroa tavalliseen Targaan ei juuri huomaa, ellei kaksi samanlaista mallia satu satamaan vierekkäin. Ja silloinkin varmasti aika harva kiinnittää asiaan huomiota. Portaiden askelmissa on kumilistat estämässä liukastumiselta. Se kopioitiin eräästä ruotsalaisveneestä, omistaja paljastaa. Moni hyvä idea onkin jo keksitty. Pitää vain löytää ne ja sitten soveltaa omaan veneeseensä. Messuilla siis kannattaa käydä tutkimassa veneitä tarkkaan, vaikka ei olisikaan ostoaikeissa. Alas laskettavien säleverhojen ansiosta Targan matkustamossa voi istua suojassa liialliselta auringonpaisteelta tai uteliaiden katseilta. Tuulilasien eteen voi vetää myös kalvomaiset verhot, jotka poistavat merellä häiritseviä heijastuksia. - Vaaleat verhot eivät pimennä liikaa, mutta antavat näkösuojaa ja ne ovat toimineet ihan hyvin, Langenskiöld kertoo. Veneellä liikutaan paljon myös kylmien kelien aikaan keväällä ja syksyllä. Sitä ajatellen lämmitystäkin on mietitty. - Lämmityskanavien ulostulot on vedetty alas jalkojen tasalle, jolloin lämmin ilma nousee ylös ja jakautuu tasaisemmin kajuuttoihin, Langenskiöld kuvaa. Veneessä olevien palelemista torjutaan viiden kilowatin tehoisella dieselkäyttöisellä puhallinlämmittimellä. 92
Kokemuksia veneestäni Targa 35 Langenskiöldin Targa 35 ei ulkoisesti juuri eroa tavallisesta Targasta, vaikka siihen on tehty kaikenlaisia pieniä muutoksia omistajansa toiveiden mukaisesti. Merten maasturi Targat nykyisin valmistava Oy Botnia Marin Ab perustettiin vuonna 1976. Tuotanto alkoi seuraavana vuonna ja silloin päätuotteena oli vielä H-vene. Näitä purjeveneitä on tehty jo vähintäänkin tuhat kappaletta. Muidenkin purjevenemallien lisäksi tuotannossa oli moottorivene Botnia 23. Se oli uppoumarunkoinen, hieman yli seitsenmetrinen retkivene, joita valmistettiin 1990-luvun alkuun saakka useita satoja. Nykyisin veistämö tunnetaan parhaiten jo lähes legendan maineen saaneista Targoistaan. Ensimmäinen malli oli Targa 25 BM, jonka oikeudet veistämö osti 1984 jämijärveläiseltä Targa Yachts Oy:ltä. Targa 25 oli ollut tuotannossa jo vuodesta 1981 lähtien. Silloin tekijänä oli Himangalla toiminut Targa Oy, jonka venemalleja olivat myös Targa 460 ja Targa 625. Pienempi oli 4,5 metrin pituinen pulpettivene ja isompi uppoumarunkoinen avofiskari. Targa 25:n tekijäksi vaihtui paria vuotta myöhemmin Targa Yachts. Kyseiset kaksi yritystä tekivät Targan nimellä myös isoja purjeveneitä, joiden suunnittelusta vastasi Hans Groop. Targa 25:n siirryttyä Botnia Marinen haltuun alkoi samalla suunnittelu uudesta mallista. Se oli Targa 29, joka saatiin markkinoille 1989. Vuonna -92 tulivat Targa 23 ja 27 ja paria vuotta myöhemmin Targa 25 MK II. Kolmekolmonen tehtiin -95 ja Targa 30/31 pari vuotta myöhemmin. Vuosi 1998 toi ison 37- mallin. Kun 1990-luvun alkuvuosien lamasta alettiin selvitä, oli aika tuoda uusia malleja nopeammin markkinoille. Targan oma suunnittelutiimi pisti ajatuksensa paperille ja lopputuloksena oli tässä Kokemuksia veneestäni -sarjan jutussa päätähtenä oleva Targa 35. Tai oikeammin siis sen edeltäjä, sillä tämän jutun päätähtihän on alkuperäisestä hieman muunneltu versio. Kolmevitonen esiteltiin vuonna 1999 ja veneen hinta oli silloin reilut 1,3 miljoonaa markkaa. Nykyinen 267 000 euroa näyttää numeroina siedettävämmältä markoissa ilmaistuna sekin on kuitenkin melkoinen eli lähes 1,6 miljoonaa markkaa. Ja sen jälkeenhän alkaa vasta veneen varustelu. Mutta jos siihen on mahdollisuuksia, rahalla saa erinomaisen veneen. Kolmevitosen markkinoille tulon jälkeen on jo esitelty myös 31 MK II ja tämän vuoden uutuusmalli Targa 27.1, josta on ollut esittely Kipparin numerossa 3/2003. Targaa markkinoidaan mielellään merten maasturina. Sen ominaisuudet varmasti antavatkin oikeutuksen tuohon ilmaisuun. Veneellä ei tarvitse kavahtaa pahempaakaan ja röykkyistä keliä. Todennäköisesti juuri siksi sitä on hankittu paljon myös viranomaiskäyttöön ympäri maailmaa. Maasturiksi nimittäminen antaa toisaalta veneestä hieman yksipuolisen kuvan. Viimeistelyltään ja laadultaan nämä veneet menevät reippaasti ohi monista kuivalla maalla möyrivistä maastureista. Tekniset tiedot Lujitemuovinen kolmekajuuttainen matka-/monikäyttövene Pituus 11,3 m Leveys 3,5 m Syväys 0,9 m Paino n. 7 200 kg Polttoainesäiliö 980 l Moottorisuositus 460 600 hv (2 moottoria) Huippunopeus 33 38 solmua Matkanopeus n. 30 solmua (2x230 hv moottoreilla) Makuusijoja 5 (2+1 takana, 2 keulassa) CE-kategoria B (avomeri) Vakiovarusteet mm. 2 x 285 hv Volvo KAD300 -sisäperämoottorit, yläohjaamo, uimataso ja tikkaat, pentterissä kaksiliekkinen keitin ja makea vesi, takakajuutan yhteydessä wc ja suihku Lisävarusteet ostajan toiveiden mukaisesti Valmistaja Oy Botnia Marin Ab, PL 9, 66101 Maalahti. Puh. (06) 211 2200, fax (06) 365 1551. Internet: www.targa.fi. Sähköposti: info@targa.fi. Päämyyjä Derek Breitenstein, puh. 0400 401 401. Internet: www.breitenstein.fi, sähköposti derek@iki.fi. 93
Takakajuutassa on kahden hengen pitkä vuode. Apukipparin vieressä on laatikosto, johon on tehty paikat juomalaseille ja virvoitusjuomapulloille. Targa 35 Kipparille mieleinen Keskihytin sivuovet helpottavat kipparin siirtymistä nopeasti kannelle joko kiinnittämään itse vene laituriin tai auttamaan muita siinä puuhassa. Ajoasento löytyy joko istuvalle tai seisovalle kuskille helposti näppärästi säädettävissä olevan ohjauspisteen avulla. Targan ohjaamossa kipparin ulottuvilla on kaikki tarpeellinen. Navigointilaitteiden sijoittelu on onnistunut ja veneen kipparille mieleinen. Navigointilaitteisto on varsin monipuolinen sekä sisä- että yläohjaamossa. Kaiku ja karttaplotterit ja tutkaplotteri helpottamassa kippari pysymistä reitillä. Yhdistelmä antaa todellisen sijainnin määrätyissä olosuhteissa erittäin varmasti. Pimeässäkin voi ajaa turvallisesti hyvää vauhtia ilman pelkoa väylältä eksymisestä, kippari kertoo kokemuksistaan. Pitää vaan muistaa silloin tähystää tarkasti muita kulkijoita, hän lisää. Yhteydenpito tapahtuu Raytheonin VHF-puhelimella ja rannikon tuntumassahan myös kännykkä tietysti pelaa. Kaikkiin keleihin Targa 35 on Langenskiöldin mielestä kaikkien kelien vene. Kertaakaan ei ole esimerkiksi niin isoa aaltoa vielä tullut vastaan, että se olisi päässyt keulakannelle. Ajo-ominaisuudet ovat Targoissa monien muidenkin mielestä lähes täydelliset ja mitä isommista malleista on kyse, sitä paremmat ne vain ovat. Yläohjaamossa keinuminen tietysti tuntuu isossa aallokossa, kun istutaan niin korkealla, mutta muuten vene on erittäin vakaa. Tuulisuojat on kuitenkin rakennettu niin hyviksi, ettei viima häiritse pahasti. Kaksi Volvo KAD300 -moottoria antavat veneelle 34 35 solmun huippunopeuden. Langenskiöld kertoo parhaan marssivauhdin olevan 28 29 solmun lukemissa. Pentteri on apukipparin edessä vasemman sivuoven vieressä. Keulakajuutta on yleensä varusteiden säilytyspaikka, mutta tilaa on toki yöpymiseenkin. Lisäikkunat tuovat valoa keulakajuuttaan. Näistä koneista on tullut paremmat kokemukset kuin entisen veneen KAD-neljänelosista. Olen kuullut, että joku olisi halunnut kolmekin konetta, mutta mielestäni veistämön on osattava sanoa ei. Tätä venettä on turha yrittää saada kulkemaan yli omien rajojensa. Jos vauhtia haluaa enemmän, on valittava joku muu vene, joka on tehty juuri sitä varten, Langenskiöld toteaa. Meriturvallisuus tärkeää Turvallisuus vesillä on Robin Langenskiöldille tärkeää. Hän ihmettelee sitä, ettei suomalaisissa veneissä, isoissakaan, näe esimerkiksi pelastuslauttoja kannella. Kalliin veneen kokonaiskustannuksissa pelastuslautta on enää hyvin pieni lisä. Tässä veneessä sellainen on. Pidän sitä erittäin tärkeänä lisävarusteena, jos liikkuu keväällä tai syksyllä paljon merellä. Mitä vaan voi sattua. Vesi on kylmää eikä apu tule välttämättä kovin nopeasti, hän painottaa. Toinen tärkeä turvallisuuteen vaikuttava asia hänen mielestään on veneeseen tutustuminen. Valitettavan usein merellä tapaa ilmeisesti hyvään tuuriinsa luottavia ihmisiä, jotka eivät tiedä veneestään yhtään mitään. Vaikka antaisikin jonkun muun huoltaa veneensä, niin kyllä jokaisen veneilijän pitää käyttää aikaa siihen, että opettelee tuntemaan oman veneensä. Miten se on rakennettu, miten sen eri laitteet toimivat, mitkä sen ominaisuudet ovat ja miten se käyttäytyy merellä, hän opastaa. Valokuvausta harrastava kippari halusi veneen, jolla voi liikkua myös ulkosaaristossa turvallisesti yksin, kelissä kuin kelissä ja myös varsinaisen veneilysesongin ulkopuolella keväällä ja syksyllä. Sen hän on ilmeisesti saanutkin. Kun veneen käyttäjän omat ideat ja toiveet yhdistetään laadustaan tunnetun veistämön ammattitaitoon, ja veneen tilaajan taloudelliset resurssit mahdollistavat hankkeen, saadaan aikaiseksi ainakin jotain erinomaista jos ei ihan täydellistä. 94