YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa 1 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIAT Sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat rikoslain 45 luvussa tarkoitetut sotilasrikokset ja sotilasoikeudenkäyntilain (25.3.1983/326 muutoksineen) 2 :ssä mainittujen edellytysten täyttyessä tässä lainkohdassa mainitut useat rikoslain muissa luvuissa säädetyt rikokset. Sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltävien rikosten esitutkintaan, syyteharkintaan ja syyttämiseen sekä tuomioistuinkäsittelyyn liittyvät toimivalta- ja menettelysäännökset poikkeavat monin tavoin muita rikoksia koskevasta sääntelystä. Sen vuoksi on myös muiden kuin sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrättyjen syyttäjien pystyttävä tunnistamaan sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltäviksi säädetyt rikokset. Kaikkien syyttäjien on osaltaan huolehdittava siitä, etteivät sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltävät rikokset jää huomioon ottamatta tavanomaisten rikosten esitutkinnan ja käsittelyn yhteydessä taikka joudu virheellisesti tavanomaisia rikoksia koskevassa järjestyksessä tutkittaviksi. 2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET Käräjäoikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävän sotilasoikeudenkäyntiasian syyttäjänä voi toimia valtakunnansyyttäjän tähän tehtävään määräämä kihlakunnansyyttäjä tai valtionsyyttäjä. Hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävän sotilasoikeudenkäyntiasian syyttäjänä voi toimia valtionsyyttäjä tai valtakunnansyyttäjän määräyksestä sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätty kihlakunnansyyttäjä (sotilasoikeudenkäyntilaki 4, laki yleisistä syyttäjistä 7 2).
Valtakunnansyyttäjänvirastossa pidetään luetteloa sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätyistä syyttäjistä. Valtakunnansyyttäjän sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjiksi määräämillä syyttäjillä on näissä asioissa toimivalta koko maassa. Käräjäoikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena ajettavien sotilasoikeudenkäyntiasioita koskevien syytteiden käsittelemiseen ovat useimmissa tapauksissa toimivaltaisia vain sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annetussa laissa (25.3.1983/327 muutoksineen) määrätyt 15 käräjäoikeutta. Muutoksenhakutuomioistuimena kaikkien edellä mainittujen käräjäoikeuksien sotilasoikeudenkäyntiasioissa antamista tuomioista on Helsingin hovioikeus, joka käsittelee myös kaikki hovioikeudelle ensimmäisenä oikeusasteena kuuluvat sotilasoikeudenkäyntiasiat. Helsingin hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena sotilasoikeudenkäyntiasiassa antamasta tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen ilman valituslupaa. Sotilasoikeudenkäyntiasia voidaan sotilasoikeudenkäyntilain 8 :ssä mainittujen edellytysten täyttyessä käsitellä samassa oikeudenkäynnissä tavanomaisen rikosasian kanssa (yhdessä käsitteleminen). Yhdessä käsitteleminen on eräissä tapauksissa mahdollista myös siviilikokoonpanossa olevassa käräjäoikeudessa sekä muissakin kuin edellä mainitussa laissa määrätyissä 15:ssä käräjäoikeudessa. Sotilasoikeudenkäyntilain 8 sisältää myös säännöksiä yhdessä käsiteltävien asioiden käsittelyjärjestyksestä. Koska yhdessä muun rikosasian kanssa käsiteltävän sotilasoikeudenkäyntiasian hoitaminen edellyttää syyttäjältä yhtäläistä erityisasiantuntemusta kuin muutkin sotilasoikeudenkäyntiasiat, tulee myös yhdessä käsiteltävien asioiden syyttäjänä olla sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätty syyttäjä. Sotilasasioiden syyttäjän, joka harkitsee sotilasoikeudenkäyntiasian ja siviilirikosasian yhdistämistä siviilikokoonpanossa toimivan käräjäoikeuden käsiteltäväksi, tulee yhdessä käsittelemisen tarkoituksenmukaisuutta arvioidessaan ottaa huomioon sotilasoikeudenkäyntilain 8 :ssä mainittujen prosessiekonomiaan liittyvien seikkojen lisäksi myös seuraavat asiat. Tuomioistuimella on sotilasasiassa samanlainen erityisasiantuntemuksen tarve kuin syyttäjällä. Sotilasoikeudenkäyntiasioissa toimivaltaisten käräjäoikeuksien osalta tämä ei aiheuttane vaikeuksia, koska niissä voi siviilikokoonpanoonkin kuulua sotilasoikeudenkäyntiasioihin perehtynyt tuomari. Sen sijaan muissa käräjäoikeuksissa ei sotilasasioiden asiantuntemusta yleensä ole. Käräjäoikeuden yhdistetyssä asiassa siviilikokoonpanossa antamaan tuomioon haetaan muutosta tavalliseen tapaan kysymyksessä olevan hovioikeuspiirin hovioikeudelta. Näin ollen ainoastaan Helsingin hovioikeuspiirin valitusasiat käsitellään ylioikeudessa, joka on perehtynyt
sotilasasioihin. 3 Sotilasasioiden syyttäjien tulee pyrkiä siihen, että siviilirikosasioiden kanssa yhdessä käsiteltäväksi käräjäoikeuden siviilikokoonpanossa vietäisiin lähinnä vain sotilasoikeudenkäyntilain 2 :n 2 momentissa tarkoitettuja "epävarsinaisia" sotilasoikeudenkäyntiasioita ja niitäkin vain siinä tapauksessa, ettei asiassa ole nähtävissä erityisempää sotilasasiantuntemuksen tarvetta. Rikoslain 45 luvun sotilasrikokset taas tulisi niiden erityislaadun vuoksi käsitellä sotilaskokoonpanossa toimivassa käräjäoikeudessa. 3 SYYTTÄJÄN TEHTÄVISTÄ SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOISSA 3.1 Yhteistyö Sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjäntehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää sotilasasioihin liittyvän rikos- ja prosessioikeuden hallitsemisen lisäksi myös riittävää perehtyneisyyttä sotilaallisen toiminnan erityispiirteisiin. Asianmukaisten hyvien yhteistyösuhteiden luominen ja ylläpitäminen oman toimialueen kannalta tärkeimpiin puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen viranomaisiin ja yksiköihin on sen vuoksi välttämätöntä. 3.2 Päätöksistä ilmoittaminen 3.3 Sotilaskurinpitoasiat Sotilasoikeudenkäyntiasioiden esitutkinta toimitetaan useimmissa tapauksissa joukko-osastoissa sellaisten sotilashenkilöiden toimesta, joilla on vain suppea koulutus rikostutkintaan. Sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjien on sen vuoksi erityisen huolellisesti seurattava ja arvioitava esitutkinnan laatua sekä pyrittävä yhteistyössä sotilasviranomaisten kanssa suoritettavin ohjaus- ja koulutustoimenpitein poistamaan siinä mahdollisesti esiintyviä puutteita. Esitutkintalain 15 :n 1 momentissa säädetty ilmoitusmenettely koskee myös sotilasoikeudenkäyntiasioita. Yksittäisiä asioita koskevassa esitutkintayhteistyössä on syyttäjien osaltaan huolehdittava siitä, että syyteharkinnan ja mahdollisen pääkäsittelyn edellyttämät seikat tulevat asianmukaisesti selvitettyä. Syyttäjän on toimitettava sotilasoikeudenkäyntiasiassa tekemänsä syyttämättäjättämispäätös tiedoksi sille sotilasoikeudenkäyntilain 14 :ssä tarkoitetulle joukko-osaston komentajalle tai muulle esimiehelle, joka on toimittanut asian syyttäjälle syyteharkintaa varten. Tuomioistuimet ilmoittavat sotilasoikeudenkäyntiasioissa antamistaan päätöksistä viran puolesta asianomaisille sotilasviranomaisille sotilasoikeudenkäyntiasetuksen 9-10a :n nojalla. Syyttäjä ei ole asianosainen sotilaskurinpitoasiassa. Tuomioistuimen ilmoitettua kurinpitovalitusasian käsittelystä sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjälle on hänen asianaan kuitenkin valvoa julkista kannevaltaa kurinpitovalitusprosessissa, koska kurinpitovalitusasian käsit-
3.4 Kirjallinen menettely telyssä ei ole läsnä rangaistusvaatimusta ajavaa asianosaista. Mikäli kurinpitovalitusasiassa ilmenee seikkoja, jotka edellyttävät asian käsittelemistä kurinpitomenettelyn sijasta rikosoikeudenkäynnissä, syyttäjän tulee harkita syytteen nostamista sotilaskurinpitolain 37 1 momentin nojalla. Tyypillinen syytteen nostamisharkintaa edellyttävä tilanne on esimerkiksi se, että rikoksesta todennäköisin perustein epäillyn valittajan syyllisyyttä ei kurinpitovalituksessa vedottujen tai muuten esille tulleiden uusien seikkojen valossa voida pitää sotilaskurinpitolain 10 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvänä. Koska rikoksesta epäillyn syyllisyyden selvyys on mainitussa lainkohdassa säädetty kurinpitomenettelyn käyttämisen edellytykseksi, voi syyllisyyden riitauttaminen vaatia kurinpitoasian muuttamista syyteasiaksi ainakin sellaisessa tapauksessa, jossa syyttäjä havaitsee, että syyllisyyden osoittavaa todistelua olisi mahdollista esittää. Syytteen nostamista kurinpitovalitusasiassa on perusteltua harkita myös tilanteessa, jossa syyttäjä havaitsee rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisen edellyttävän sellaisten oikeudellisten lisäperustelujen esittämistä, jotka eivät ilmene kurinpitovalitusmenettelyssä käsillä olevista asiakirjoista. Syyttäjälle ei ole säädetty nimenomaista velvollisuutta olla läsnä kurinpitovalitusasian käsittelyssä tuomioistuimessa. Syyttäjän velvollisuus valvoa julkista kannevaltaa edellyttää kuitenkin, että syyttäjän on saatuaan tiedon kurinpitovalituksesta arvioitava huolellisesti, edellyttääkö sanotun velvollisuuden täyttäminen hänen läsnäoloaan myös tuomioistuinkäsittelyssä. Mikäli kurinpitovalitusasian käsittelystä ilmoituksen saanut syyttäjä toteaa, ettei syytteen nostamiseen ole aihetta ja ettei asiaan liity muitakaan syyttäjän läsnäoloa tuomioistuinkäsittelyssä vaativia seikkoja, on hyvän syyttäjätavan mukaista ilmoittaa tästä tuomioistuimelle sopivalla tavalla. Sotilasoikeudenkäyntiasia voidaan käsitellä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä, mikäli sanotun luvun 1 :ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa. Kirjallista menettelyä sotilasoikeudenkäyntiasiassa käyttäessään tulee syyttäjän, kuten muissakin kirjallisen menettelyn asioissa, esittää seuraamuskannanottonsa siten, että haastehakemuksessa ilmoitetaan ainakin syytteessä kuvatusta teosta vaadittavan rangaistuksen laji ja vähimmäismäärä. 4 ASIOIDEN JAKAMINEN SYYTTÄJILLE Valtakunnansyyttäjänviraston, pääesikunnan ja rajavartiolaitoksen esikunnan välillä on sovittu, että sotilasviranomaiset toimittavat syyttäjälle tulevat sotilasoikeudenkäyntiasiaa koskevat ilmoitukset sekä esitutkinta-aineiston ensisijaisesti siihen syyttäjänvirastoon, jonka toimi-
5 alueella olevalle sotilasasioita käsittelevälle käräjäoikeudelle asia kuuluu sotilasoikeudenkäyntilain 5 1 momentin säännöksen perusteella ja jossa on sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätty syyttäjä. Sotilasoikeudenkäyntilain 6 :n tai 7 :n 2 tai 3 momentin nojalla hovioikeudessa ensimmäisenä asteena käsiteltävien sekä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 29 :n nojalla Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävien asioiden osalta toimitetaan edellä tarkoitetut ilmoitukset ja esitutkintapöytäkirjat Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyttäjän määräämistä varten. Syyttäjänviraston päällikön tulee huolehtia sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjäpalveluiden riittävyydestä virastonsa toimialueella sekä tehdä tarvittaessa valtakunnansyyttäjälle esityksiä näitä tehtäviä koskevien syyttäjänmääräyksien antamisesta. Koska sotilasoikeudenkäyntiasioita hoitamaan määrätyt syyttäjät ovat toimivaltaisia koko maassa, voi syyttäjänvirasto sopia sotilasoikeudenkäyntiasioita koskevien syyttäjäntehtävien tarkoituksenmukaisesta hoitamisesta myös yhteistyössä toisen syyttäjänviraston kanssa. Pysyvää yhteistoimintaa koskevista sopimuksista on ilmoitettava Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Kaikkien sotilasasioiden syyttäjien tulee osaltaan huolehtia siitä, että sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään sotilasoikeudenkäyntilain 5-8 :n säännökset huomioon ottaen tarkoituksenmukaisessa tuomioistuimessa. 5 SIJAISUUDET Sotilasasioiden syyttäjän ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ensisijaisesti toinen saman syyttäjänviraston sotilasasioiden syyttäjä. Ellei virastossa ole toista sotilasasioiden syyttäjää, toimii sijaisena jonkun muun syyttäjänviraston sotilasasioiden syyttäjä syyttäjänvirastojen keskenään sopimalla tavalla. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Valtionsyyttäjä Jukka Rappe