Elämää huivin takana - Tutkimus suomalaisen naisen kokemuksista muslimina elämisestä. Diakonia-ammattikorkeakoulu Kauniaisten yksikkö Frida Issakainen D13 Opinnäytetyö Syksy 2005
TIIVISTELMÄ Frida Issakainen. Elämää huivin takana Tutkimus suomalaisen naisen kokemuksista muslimina elämisestä. Kauniainen, syksy 2005, 78 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + Kirkonnuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Tämän tutkimuksen keskeinen teema käsittelee suomalaisen naisen kertomia syitä muslimiksi kääntymiselleen ja millaisena suomalainen nainen kokee muslimina elämisen. Työ sisältää kolme osaa, joista kukin käsittelee islamia eri näkökulmista. Ensimmäinen osa sisältää islamin historiaa ja oppeja, toisessa paneudutaan islamiin naisten näkökulmasta. Kolmas osa tuo esille suomalaisten naisten omia kokemuksia kääntymisestä ja muslimina elämisestä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu kirjallisuuteen josta osa on muslimien kirjoittamaa ja osa käsittelee islamia kriittisesti. Opinnäytetyön kolmannen, eli varsinaisen tutkimusosion aineisto on kerätty keväällä 2005. Haastattelut on tehty lomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 21 suomalaista muslimiksi kääntynyttä naista. Haastattelulomakkeen monivalintakysymykset on analysoitu SPSS tietokoneohjelmalla. Suomalaisten naisten kääntymiseen vaikuttivat muslimeihin luodut suhteet ja heidän kauttaan islamiin tutustuminen. Monet tutkimukseen osallistuneet naiset ovat aiemmin kuuluneet evankelisluterilaiseen seurakuntaan. He ovat olleet tyytymättömiä kristillisen uskon oppeihin ja kokeneet tarvitsevansa aidon yhteyden Jumalaan. Tämän he ovat kokeneet saavansa islamista, joka sisältää erilaisia uskontoon perustuvia velvollisuuksia. Islamilaiseen kulttuuriin sopeutuminen ei ole helppo asia, mutta tutkimukseen osallistuneet naiset ovat sitoutuneita ja innostuneita islamista. He ovat valmiita luopumaan omasta tutusta kulttuurista islamin vuoksi. Pääasiassa kaikki tutkimukseen osallistuneet naiset, ovat kokeneet kääntymisen ja islamin tarjoaman kulttuurin itselleen hyvänä. Avainsanat: islam, naisten asema, kääntyminen.
ABSTRACT Issakainen, Frida. Life beyond the Veil: Research about life of Finnish women in Islamic culture. Kauniainen, autumn 2005. Language: Finnish, 78 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Kauniainen unit, Decree programme in Diagonial Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this research was to find out how Finnish women experienced their conversion to Islam and how their life changed after it. Out of Finland s 5 million population 20 000 are Muslims and the number is growing all the time. Most of the Muslims that live in Finland are immigrants, mostly from Northern Africa. From 300 to 500 Finns have converted to Islam. Most of them are women married to a foreign Muslim man. The data were collected using an interview in spring 2005. The study was qualitative and quantitative. The questionnaire included open and multiple-choice questions. The data of multiple-choice questions was analysed by SPSS Computer programmer. The data from open questions was treated by open method, which gives the participants of the research a chance to have their voice heard. The main result of this research was that Finnish women converted to be Muslims because Christianity asked nothing from them. The participants felt they needed to have a religion with rules and demands. Also the strong ties between Muslims were a significant reason to convert to Islam. All the participants in this research were contented with the conversion. They were sure of their decision and the experience of being a part of Islamic culture was the best thing in their lives. This despite life in Finland as a Muslim is not always so easy because of racism and assumptions they daily face. Keywords: Islam; Muslim; women s rights; conversion.
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...6 2 ISLAMIN HISTORIA...8 2.1 Islamin synty...8 2.2 Koraani...9 2.3 Perimätieto, hadith...11 3 ISLAMIN VIISI PERUSPILARIA...12 3.1 Uskontunnustus, shahada...12 3.2 Rukous, salat...13 3.3 Paasto, saum...15 3.4 Almut, zakat...16 3.5 Pyhiinvaellus, hajj...16 3.6 Islamin laki, sharia...17 4 ISLAMILAINEN KULTTUURI...19 4.1 Ruokailu...19 4.2 Pukeutuminen...20 4.3 Ympärileikkaus...22 5 NAISET ISLAMISSA...23 5.1 Naisten asema islamissa...23 5.2 Naisten oikeudet islamissa...24 5.3 Nainen vaimona...25 5.4 Moniavioisuus...26 5.5 Nainen äitinä...27 5.6 Nainen, koulutus ja työ...28 5.7 Naisten taloudellinen asema...30 5.8 Naisten aseman kääntöpuoli...31 5.9 Naisten paratiisi...32 6 ISLAM TÄNÄÄN...34 6.1 Muslimit maailmalla...34 6.2 Muslimit Suomessa...34 6.3 Islamilainen lähetystyö...35 6.4 Kääntyminen islamiin...37
7 TUTKIMUKSEN KUVAUS...40 7.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelma...40 7.2 Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen toteutus...40 7.3 Tulosten analysointi...41 8 TUTKIMUSTULOKSET JA ANALYYSI...43 8.1 Vastaajien taustatiedot...43 8.2 Kääntymisen eri vaiheet...44 8.2.1 Vastaajien uskonnollinen tausta...44 8.2.2 Islamista kiinnostuminen...45 8.2.3 Varsinainen kääntyminen...47 8.3 Islamin oppien ja tapojen omaksuminen...49 8.3.1 Koraani...49 8.3.2 Koraaniin sitoutuminen...50 8.3.3 Rukous...51 8.3.4 Pukeutuminen...52 8.3.5 Muut islamiin liittyvät tavat...53 8.4 Perhesuhteet...53 8.4.1 Avioliitto...54 8.4.2 Moniavioisuuden hyväksyminen ja siihen sopeutuminen...55 8.4.3 Ympärileikkauksen hyväksyminen...56 8.5 Käsitys tasa-arvon toteutumisesta islamissa...57 8.6 Muiden suhtautuminen kääntymiseen...57 8.6.1 Perhe ja ystävät...57 8.6.2 Ennakkoluuloihin törmääminen...58 9 JOHTOPÄTÖKSET...60 9.1 Työn tärkeimmät tulokset...60 9.2 Tutkimuksen kriittistä tarkastelua...62 9.3 Jatkotutkimusehdotukset...63 LÄHTEET...65 Liite 1. Islamiin liittyviä termejä...68 Liite 2. Haastattelulomake...69
1 JOHDANTO Työni lähtökohtana ja avainsanana oli islam. Jo ennen varsinaista käsitystä opinnäytetyöni lopullisesta aiheesta päätin, että työni tulee käsittelemään islamia. Olen itse elänyt arabivaltiossa parin vuoden ajan ja islam on kiinnostava uskonto sen kulttuurisen näkökulman vuoksi. Tämän vuoksi halusin ottaa selvää kuinka se on vaikuttanut naisiin, jotka ovat valinneet islamin elämäntavakseen. Ennen kaikkea halusin tehdä tutkimusta suomalaisista islamiin kääntyneistä naisista ja siitä, miten islamilainen kulttuuri on muuttanut heidän tapojaan ja arvojaan. Työn taustaksi selvitin islamin historiaa ja kulttuuria. Erityisesti halusin paneutua islamiin ja sen oppeihin naisten näkökulmasta. Työni sisältää kolme osaa. Ensimmäisessä osassa on yleistä tietoa islamista, keskimmäinen osa käsittelee islamia naisten näkökulmasta ja viimeinen osa kertoo tutkimukseen osallistuneiden naisten kokemuksia muslimina elämisestä. Islamia on vaikea esitellä yksiselitteisesti, sillä se ei ole pelkästään oppi tai tapa. Islam sisältää kokonaisen kulttuurin, mistä syystä olen joutunut rajaamaan työstäni islamiin keskeisesti liittyviä asioita. Pääasiassa työni keskittyy islamiin ja sen kulttuuriin naisten näkökulmasta ja naisten asemasta islamissa. Islam on kristinuskon jälkeen maailman toiseksi yleisin uskonto. Suomessa asuu tällä hetkellä noin 20 000 muslimia, joista valtaväestö on maahanmuuttajia. Islamiin kääntyneitä suomalaisia on 300 500, mutta tarkkaa lukua on vaikea selvittää. Kääntyneistä valtaosa on naisia. Huolimatta islamin yleisyydestä myös Suomessa, ihmisillä on tietoa siitä vähäisesti. Työssäni halusin antaa puheenvuoron islamiin kääntyneille naisille, heille, joita kohtaan suurin paine islamiin liittyvistä tasa-arvokeskusteluista kohdistuu. Kristittynä kuitenkin tunnen vastuuta ottaa selvää myös islamin toisesta puolesta, siitä joka länsimaissa on aiheuttanut paljon kritiikkiä islamia vastaan. Tästä
7 syystä työssäni esiintyy myös kriittistä tarkastelua etenkin naisten asemaan liittyen. Arabia on islamin alkuperäinen kieli. Siihen liittyy paljon erilaisia termejä ja sanontoja. Arabian kieltä taitamattoman on vaikea lukea islamista kirjoitettuja teoksia, sillä ne sisältävät useita erilaisia vierasperäisiä lyhenteitä ja sanoja. Suomessa esimerkiksi yhdistämme sanan Allah islamiin, se on arabiaa ja tarkoittaa Jumala. Olen pyrkinyt opinnäytetyössäni käyttämään arabiankielisten termien kohdalla suomenkielistä käännöstä ja siksi käytän sanan Allah sijasta Jumala. Joidenkin sanojen kohdalla on lisäksi arabiankielinen alkuperäistermi käsitteiden tulkinnan selvyyden vuoksi. Työni lopussa on liitteenä lista sanojen selityksistä.
8 2 ISLAMIN HISTORIA Islam on arabiankielinen sana, joka tarkoittaa alistumista, antautumista sekä tottelemista. Uskontona islam merkitsee täydellistä antautumista ja tottelevaisuutta Jumalalle. Tästä syystä sitä kutsutaan nimellä islam. Islam ei ole yksi yhtenäinen uskonto, vaan sen sisällä on eri suuntauksia. Näistä tunnetuimpia ovat sunnalaisuus, shiialaisuus sekä islamin mystiikan alue sofilaisuus. Islam on toiseksi suurin uskontokunta kristittyjen jälkeen. Muslimeja on arviolta noin reilu miljardi. Muslimien määrä kuitenkin nousee huimaa vauhtia ja onkin arvioitu islamin olevan mahdollisesti tulevaisuudessa maailman valtauskonto. (Zaheer 1993, 32.) 2.1 Islamin synty Islamin synty ja sen alkuperä sijoitetaan jo varhaisille Vanhan testamentin ajoille ennen ajanlaskumme alkua. Vanhan testamentin kertomukset ja tapahtumat ovat osana myös islamilaista historiaa. Koraani tunnustaa Jeesuksen profeetaksi ja kertoo hänen syntymästään sekä hänen ihmeteoistaan. Koraani kuitenkin kieltää Jeesuksen jumalallisuuden ja ristiinnaulitsemisen, joten islam samalla torjuu Jeesuksen syntien sovittajana. Varsinainen islam on kuitenkin syntyisin n. 600-luvulta, jolloin Mohammed Ibn Abdullah (570 635), profeetoista viimeinen sai ensimmäisen ilmestyksensä. (van de Weyer 2002, 58 59.) Alun perin profeetta Mohammed oli köyhään perheeseen syntynyt poika, joka avioliiton kautta pääsi vaikutusvaltaiseen asemaan vaimonsa Khadijan kautta. Arvioidaan, että Mohammed sai ensimmäiset ilmestyksensä noin neljänkymmenen vuoden iässä asuessaan Arabian niemimaalla. Tämä tapahtui noin vuonna 610, ramadan kuukauden 21. yönä. Enkeli ilmestyi profeetta Mohammedille käskien häntä lukemaan. Profeetta luki enkelin osoittamasta tekstistä näin:
9 Lue, kautta Herrasi, joka on luonut, luonut ihmisen alkiosta. Lue; onhan herrasi jalomielinen, Herrasi, joka opetti kynällä, opetti ihmiselle sen mitä tämä ei tiennyt. (Koraani 96). Tämän luettuaan profeetta Mohammed ymmärsi Jumalan tahtovan hänet sanansaattajaksensa. Mohammed juoksi kotiinsa ja kertoi kaiken tapahtuneen vaimolleen Khadijalle. Uskottuaan miehensä kertomuksen Khadijasta tuli näin ollen ensimmäinen muslimi. (Rosenblad & Rosenblad 2005, 159 161). Profeetta Mohammed opetti alkuaan hyvin paljon kristinuskon mukaista opetusta, ennen kaikkea monoteismi on merkittävä samankaltaisuus. Alun perin Profeetta Mohammedin seuraajat olivatkin vähäosaisia, joille uusi oppi merkitsi ihmisarvoista elämää. (Hallenberg 2002, 44). Profeetta Mohammedin sana levisi halki Arabian niemimaan. Se sai epäilijöitä, mutta myös hyväksyntää. Profeetta Mohammedin saatua arvostusta hänet kutsuttiin Mekasta Medinaan selvittämään kahden heimopäällikön erimielisyyksiä. Profeetan siirtymään Medinaan kutsutaan sanalla hijra ja siitä on saanut alkunsa myös islamilainen ajanlasku vuonna 622. (Hämeen-Anttila 2004, 14 19.) 2.2 Koraani Koraani syntyi profeetta Mohammedin ilmestysten kautta. Käytännössä se on kooste jossa on kaikki profeetta Mohammedin saamat ilmestykset. Koraanissa profeetta Mohammedia kuvataan lukutaidottomaksi, joten muslimien mukaan Koraani ei voi olla hänen itsensä tuottamaa. Useat muslimit ajattelevat, että Koraani on luomaton ja se on aina ollut olemassa Jumalan luona. Jumala saattoi Koraanin ihmisten tietoisuuteen enkeli Gabrielin kautta profeetta Mohammedille ja siitä eteenpäin muille ihmisille. Ilmestyksensä profeetta sai vähitellen, pääsiallisesti kuultuna äänenluettuna tekstinä, sillä ihmisen muisti on rajallinen. Muslimien mukaan Koraani on Jumalan puhetta sellaisenaan. Koraanissa on 114 suuraa eli lukua, jotka sisältävät kukin jakeita vaihtelevan määrän. Suuraa yhdeksän, joka on Katumuksen suura, lukuun ottamatta kaikki Koraanin suurat
10 alkavat sanoilla Jumalan, armeliaan, armahtajan nimeen. Profeetta Mohammedin kuoltua vuonna 632 kaikki suurat olivat valmiina. Hänen seuraajansa kirjoittivat ne muistiin ja jakoivat niitä ihmisille. (Rosenblad & Rosenblad 2005, 160 161.) Koraanin luvut ovat pääasiassa kronologisessa järjestyksessä, eli vanhin on ensimmäinen ja uusimmat ovat lopussa. Koraanin teksti on enemmänkin kirjoitettu runolliseen kuin faktaa sisältävään lakitekstiin. Koraanista ei myöskään löydy tarkkoja säädöksiä tai ohjeita, joita muslimit noudattaisivat. Islamin mukaan Koraani sisältää kaiken, joten mikään tieteellisesti saatu tieto ei voi olla sen kanssa ristiriidassa. Toisaalta Koraani on Jumalan sanaa ja sellaisenaan muuttumatonta, joten siitä ei voi muuttaa pistettäkään alkuperäisen sanoman muuttumatta. Tämän vuoksi Koraanin käännöksiä muille kielille ei kutsuta varsinaisesti Koraaneiksi vaan Koraanin selitysteoksiksi tai tulkinnoiksi. Arabiankielinen alkuperä ja sen muuttumattomuus todetaan jo Koraanissa: Totisesti olemme tehneet sen arabiankieliseksi Koraaniksi, jotta kenties ymmärtäisitte. Luonamme olevassa alkuperäisversiossa se on totisesti ylevä ja viisas. (Koraani 43:2-3) Huolimatta siitä, että arabia on alkuperäisesti Koraanin kieli, on Koraaneja käännetty jo useille eri kielille ja murteille. Koraania on käännetty myös arabian eri murteille, sillä puhuttu kieli eroaa paljon 1500 vuotta sitten kirjoitetun Koraanin kielestä. Yleisesti muslimit lukevat omalla kielellä kirjoitettua Koraania, mutta rukoilevat ja opettelevat jakeita Koraanista ulkoa alkuperäisellä arabialla. Useimmilla muslimeilla on Koraani aina mukana ja he käyttävät kaiken vapaaaikansa esimerkiksi matkustaessaan Koraanin jakeiden lukemiseen. Jakeiden ulkoa opettelu on myös hyvin merkityksellistä muslimeille. Nekin, jotka eivät osaa itse lukea, saavat kuulla sanaa ja näin olla yhteydessä Jumalan kanssa. Koraanin jakeita opetellaan pienestä pitäen ulkoa myös koulussa. Useimmat lapset osaavatkin useita suuria ulkoa ennen kuin he todella alkavat ymmärtää niiden merkityksen. (Hallenberg 2002, 66 67.)
11 2.3 Perimätieto, hadith Profeetan esikuvallista elämäntapaa, sitä miten hän menetteli missäkin tilanteessa, kutsutaan sunnaksi. Sunna on jokaiselle muslimille velvollisuus, sillä profeetta Mohammed oli synniltä suojattu ja menetteli elämässään oikein Jumalan innoittamana. Hadith eli profeetta Mohammedin elämän antamasta esikuvasta, sunnasta, kirjoitetut kertomukset ovat Koraanin jälkeen tärkein islamin oppien lähde. Hadith on kertomus, jonka alussa on todistajaketju, eräänlainen lähde siitä miten ja ketkä ovat kertomuksen välittäneet eteenpäin. Ketju päättyy aina profeetta Mohammediin tai hänen seurassaan olleeseen henkilöön. Bukhari, Muslim, Nasa'i, Tirmidhi, Abu Da'ud ja lbn Majah ovat kuusi tärkeintä perimätiedon kerääjää. Hadihtien pituudet vaihtelevat, mutta usein ne ovat muutamien rivien pituisia. Koska hadithit ovat kertomuksia profeetta Mohammedin elämäntyylistä, luonnollisesti niitä on vuosien mittaan kertynyt hyvin paljon. Merkittävimmät hadithit ovat lunastaneet paikkansa jokaisen muslimin elämässä. (Hämeen-Anttila 2004, 97.)
12 3 ISLAMIN VIISI PERUSPILARIA Islamin oppiin kuuluu olennaisesti viisi peruspilaria, jotka ovat uskontunnustus, rukous, almut, paasto ja pyhiinvaellus. Islamin oppi ei ole yksiselitteinen ja usein opit eroavat toisistaan etenkin sunnalaisten ja shiialaisten keskuudessa. Viisi peruspilaria ovat kuitenkin varsin yleisesti hyväksyttyjä islamin oppiin. Uskonnolliset opit, esimerkiksi viisi peruspilaria, velvoittavat vain täysi-ikäisiä muslimeja. Velvollisuuksia ei kuitenkaan tarvitse noudattaa orjallisesti mikäli siihen on syy. Esimerkiksi sairaan muslimin ei tarvitse paastota eikä pyhiinvaellusta tarvitse suorittaa tai almuja antaa, jos siihen ei ole varaa. 3.1 Uskontunnustus, shahada Uskontunnustus eli shahada velvoittaa jokaisen muslimin tunnustamaan yksijumalainen uskontonsa. Muslimiksi käännyttäessä shahada lausutaan todistajien läsnä ollessa, yleensä arabiaksi. Islamissa ei ole varsinaista kastetta, vaan jokainen todistajien kuullen nämä sanat lausuva on muslimi. Lapsen syntyessä lapsi liitetään muslimiyhteisöön siten, että isä kuiskaa uskontunnustuksen lapsen korvaan todistajien läsnä ollessa. (Hallenberg 2002, 50.) Uskontunnustuksen ensimmäinen osa; ei ole muuta jumalaa kuin Jumala (Allah), määrittelee islamin yksijumalaiseksi, eli monoteistiseksi opiksi. Toinen osa; ja Mohammed on hänen sanansaattajansa, sitoo islamin tiettyyn historialliseen kontekstiin. Profeetta Mohammedin kautta Jumala halusi ilmoittaa kansalle islamin opin ja Koraanin. (Hämeen-Anttila 2004, 110 115.) Islamin opin mukaan monijumalaisuus ja sen tunnustaminen on synneistä suurin. Koraanin kanta monijumalaisuuden tunnustajaa kohtaan on hyvin voimakas: Jumala ei anna anteeksi sitä, että Hänen rinnalleen asetetaan muita jumalia, mutta kaiken muun hän antaa anteeksi, kenelle tahtoo. Joka asettaa muita jumalia Jumalan rinnalle on eksynyt kauas (Koraani 4:116)
13 3.2 Rukous, salat Rukous on iso osa muslimien jokapäiväistä elämää. Viidesti päivässä islamilaisessa valtiossa kuuluu minareetin rukouskutsu eli adban. Tämä rytmittää päivää ja kertoo, mikä rukous milloinkin on aika suorittaa. Rukousta ennen muslimin tulee puhdistautua määrätyllä tavalla, tätä kutsutaan wuduksi. Peseytyminen suoritetaan Koraanin antamien ohjeiden mukaisesti, ja sen jälkeen tulee lausua uskontunnustus. Wudun suorittamiseen on määritelty hyvin yksityiskohtaiset ohjeet, myös eri tilanteisiin. Peseytyminen suoritetaan eri lailla sen mukaan onko kotiympäristössä vai matkalla. Pääasiassa peseytymistä ei tarvitse tehdä ennen jokaista rukousta, jos edellinen peseytyminen on edelleen voimassa. Wudun kumoavat seuraavat asiat: vessassa käyminen, ilmavaivat, syvä uni, tajuttomuus ja sukupuoliyhdyntä. Myös rukouspaikan tulisi olla puhdas, siksi useimmat muslimit käyttävätkin rukousmattoa, jonka he asettavat esimerkiksi lattialle. (Saqib 1994, 50.) Rukous suoritetaan Mekassa olevaa Kaaban temppeliä kohti. Moskeijoissa tämä suunta on merkitty, mutta useilla muslimeilla on mukana eräänlainen kompassi joka osoittaa rukoukselle oikean suunnan. Rukous ajankohta noudattaa auringon eri vaiheita. Ensimmäinen rukous on juuri ennen auringon nousua, seuraava keskipäivällä, sitä seuraava iltapäivällä. Illan toiseksi viimeinen rukous sijoittuu auringonlaskun aikaan ja viimeinen suoritetaan auringon laskettua levolle mentäessä. Rukouksia voi suorittaa myös muina aikoina jos on juuri rukouksen hetkellä estynyt rukoilemaan. Esimerkiksi illalla voi rukoilla päivän kaikki rukoukset, mutta suositeltavaa on, että tästä ei tule muslimille jatkuva käytäntö.
KUVA: Nainen tulossa moskeijasta. Perjantain keskipäivän rukous on muita tärkeämpi, sillä siihen liittyy moskeijassa pidetty puhe tai eräänlainen saarna. Etenkin miehet vaeltavat suurina joukkoina moskeijaan rukoilemaan tämän rukouksen. Yhdessä rukoiltaessa rukousta johtaa yleensä imaami. Rukousta kuitenkin voi johtaa kuka tahansa muslimiyhteisön hyväksymä miesmuslimi. Nainen voi toimia rukouksen johtajana jos paikalla on vain naisia. Naisilla on moskeijoihin eristetty oma erillinen tila jossa he voivat rukoilla. Tällaisessa tilanteessa naisten rukouksen johtajana voi toimia nainen, ja useimmissa moskeijoissa etenkin perjantaisin näin onkin. Jos rukouksen johtoon sopivaa naista ei ole paikalla, johtaa rukousta mies sermin tai verhon toiselta puolelta. Naisia ei ole velvoitettu rukoilemaan edes perjantaisin moskeijassa. Tämä johtuu siitä, että naisten ei ole mahdollista rukoilla kuukautisvuodon aikana. Vapaudella on turvattu naista siltä, ettei hänen tarvitsisi perustella rukoilemattomuuttaan muille. Suomessa auringonmukaisia rukousaikoja on vaikea noudattaa. Kesäisin päivät ovat pitkiä ja talvella päinvastoin lyhyitä. Suomen Islamilainen yhdyskunta on määritellyt jokaiselle kuukaudelle omat rukousaikansa. Tämä auttaa Suomessa asuvia muslimeita tietämään vuodenajalle oikeat rukousajat. (Hallenberg 2002, 51 52;Hämeen-Anttila 2004, 120 124.)
15 3.3 Paasto, saum Teille, jotka uskotte, säädetään paasto niin kuin niille, jotka olivat ennen teitä jotta te oppisitte pelkäämään Jumalaa. Teidän tulee paastota säädettyinä päivinä, mutta joka teistä on sairas tai matkalla paastotkoon muina päivinä. (Koraani 2:183 184) Näillä sanoilla Koraani säätelee jokaisen muslimin velvollisuudeksi paaston eli ramadan kuukauden. Paaston tarkoituksena on ruumiillinen lepo ja ihmisen hengellisen voiman lisääminen. (Yilmaz 2004, 267.) Käytännössä paasto tarkoittaa ruoasta ja juomasta kieltäytymistä auringon ollessa ylhäällä. Tämä ei kuitenkaan pelkästään tarkoita sitä, että muslimin tulee olla syömättä ja juomatta. Paasto edellyttää kieltäytymistä myös muista fyysisistä haluista, kuten esimerkiksi savukkeista, alkoholista ja fyysisestä kontaktista auringon ollessa ylhäällä. Lisäksi muslimin tulee olla yhteydessä Jumalaan. Ramadan ei osu joka vuosi juliaanisen kalenterin samalle kuukaudelle. Ramadan noudattaa islamilaisen ajanlaskun mukaista kuukalenteria, joten paastokuu kiertää ympäri vuoden. Siksi myös paastoamisaikaa, kuten rukousaikatauluakin on vaikea noudattaa esimerkiksi Suomessa. Ramadanajan paasto on sidottu auringon vaiheisiin. Sen vuoksi monet Suomessa asuvat muslimit noudattavatkin usein Mekan tai kunkin oman maan aikataulua paastolle. Ramadan kuukauden alku ja loppu määräytyvät kuun havaitsemisen mukaan. Ramadan alkaa, kun luotettava todistaja todistaa nähneensä kuun, ja se myös loppuu samalla tavalla. Ramadanin loppumista juhlitaan islamilaisen kalenterin tärkeimmällä juhlalla, id al-fitr, joka alkaa viimeisen paastopäivän päättyttyä. Hyvin tyypillistä juhlalle on syöminen ja suurten ihmisjoukkojen kokoontuminen yhteen. Usein muslimit muistavat myös vähäosaisimpia erilaisilla ruoka ja muilla lahjoilla. (Hämeen-Anttila 2004, 124 127.)
16 3.4 Almut, zakat Aikaisemmin almuveron tarkoituksena oli turvata yhteiskunnan vähäosaisten asemaa. Almujen antaminen merkitsi myös elintasoerojen tasoittamista, ja siksi köyhien ja vähäosaisten ei tarvinnut osallistua verojen maksamiseen. "Almut kuuluvat köyhille, vähäosaisille, niille jotka näkevät vaivaa niiden vuoksi, niille, joiden mieli on saatava taipumaan islamille suosiolliseksi, orjien vapauttamiseen, velkaisille, Jumalan tiellä kulutettavaksi ja matkaaville." (Koraani 9:60) Almu maksetaan kerran vuodessa senhetkisistä säästöistä. Jos almuveron maksajalla itsellään on velkoja, vähennetään se ensin säästösummasta. Sen jälkeen jäljelle jäävästä summasta lasketaan Zakatin suuruus. Yleensä almuvero on 2,5 %, mutta joissakin tapauksissa eri omaisuuden laadusta maksetaan eri prosentin mukaisesti. Nykyään varsinaista almuveroa kerätään hyvin harvoissa maissa. Se on pyritty korvaamaan yhteiskunnallisella verolla, jota jokainen kansalainen uskontokunnasta riippumatta maksaa. (Hämeen-Anttila 2004, 128.) 3.5 Pyhiinvaellus, hajj Pyhiinvaellus on ainut muslimien velvollisuudesta, joka on suoritettava vain kerran. Monet muslimit kuitenkin suorittavat sen useita kertoja, mutta sitä ei pidetä välttämättömänä tekona. Pyhiinvaellus ei kuitenkaan ole pakollinen, jos henkilön terveys tai taloudellinen tilanne ovat esteenä matkalle. Pyhiinvaellusta ei myöskään edellytetä alaikäisiltä muslimeilta. Lisäksi pyhiinvaelluksesta ei saa aiheutua vahinkoa perheelle, esimerkiksi taloudellisessa mielessä. Tästä syystä pyhiinvaeltajien keski-ikä on noin 55 vuotta. KUVA: Kaaban temppeli Mekassa.
17 Pyhiinvaellus tehdään Mekassa sijaitsevaan Kaaban temppeliin, jonka yhdessä nurkkauksessa on kivi, jonka uskotaan olevan Aabrahamin ja hänen poikansa Ismaelin sinne tuoma. Uskomuksen mukaan kivi eli meteoriitti on mustunut ajan myötä ihmisten syntisyyden takia. Pyhiinvaelluksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole palvoa temppeliä tai kiveä, vaan tarkoituksena on näyttää Jumalalle hänen ansaitsemansa kunnioitus sekä sisäinen puhdistautuminen. Lisäksi pyhiinvaelluksen merkitystä muslimiyhteisöä yhdistävänä tekijänä ei voida kiistää. Vuosittain Mekkaan kokoontuu noin 2,5 miljoonaa muslimia. (Keene 2004, 139). Pyhiinvaellukseen miehet pukeutuvat valkoiseen saumattomaan pyhiinvaellusasuun jota kutsutaan nimellä ihram. Naisille ei ole määrätty pyhiinvaellukselle tiettyä asua, mutta jokaisen pyhiinvaeltajan on oltava puhdas ja peseytynyt. Pyhiinvaellus suoritetaan islamilaisen kalenterin viimeisen kuukauden toisella viikolla. Lisäksi on mahdollisuus suorittaa niin sanottu pieni pyhiinvaellus eli umra joka voidaan suorittaa milloin vain. (Hallenberg 2002, 55 56.) 3.6 Islamin laki, sharia Sitten olemme asettaneet sinut käskymme tielle. Seuraa siis sitä, äläkä tietämättömien mielitekoja. (Koraani 45:17) Tämä tie, jota edellä mainittu Koraanin kohta kuvaa, tarkoittaa arabiaksi shariaa, eli islamilaista lakia. Sharia on muslimille Jumalan osoittama tie jota seuraamalla hän selviytyy elämässä, sharian laki on kirjoitettuna Koraaniin. Sharia on uskonnollinen laki, jonka ainoa säätäjä on Jumala. Se ei ole muutettavissa esimerkiksi poliittisista tai yhteiskunnallisista syistä. Islamilaista lakia tulkitsevaa tiedettä kutsutaan sanalla figh. Lakia tulkitsevat kuitenkin ihmiset ja se onkin asia joka islamissa tuottaa erilaisia ristiriitoja eri suuntauksien välillä. Tämä on saanut aikaan erilaisia laillisia koulukuntia, jotka
18 säätelevät lain tulkintaa. Islamilainen lainoppinut ei voi muodostaa omaa mielipidettään Koraanin ja sunnan perusteella, vaan hänen on saatava koko koulukunnan hyväksyntä lainopillisesta mielipiteestä eli fatwasta. Osa laeista on kehotuksia tai määräyksiä, jotka jättävät lain tulkitsemiselle vain vähän tilaa. Tällainen on esimerkiksi Koraanin suura 6, Karjan suura, joka kehottaa kohtelemaan ihmisiä tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Osa laeista on varoituksia, jotka valmistavat ihmisiä vastoinkäymiseen, jos he ovat käyttäytyneet tietyllä tavalla tai laiminlyöneet varoituksia. Tällaiset ohjeet saattavat olla hyvin pikkutarkkoja, ja ne jättävät vain vähän tulkinnan varaa. Tarkimmat ohjeet sharian laki antaa uskonnollisiin velvollisuuksiin, viiteen peruspilariin, joiden noudattamisesta on annettu tarkat ohjeet. Lisäksi Koraanissa selvitetään yksityiskohtaisesti perinnönjakoa, avioliittoon ja -eroon käsittelevät asiat. Hämeen-Anttila (2004, 160) määrittelee fatwan kirjassaan islamin käsikirja näin: Fatwa tarkoittaa siis lainopillista mielipidettä mistä tahansa kysymyksestä, jonka joku uskova on esittänyt oppineelle. (Hämeen-Anttila 2004, 160; 2001, 26.)
19 4 ISLAMILAINEN KULTTUURI 4.1 Ruokailu Monien uskontojen tapaan myös islamissa on omat ruokailua koskevat säännöt ja säädökset. Muslimit eivät käytä alkoholia tai muita huumaavia aineita eivätkä myöskään verta, sianlihaa tai väärin teurastettua lihaa. Islamin mukaan oikea tapa teurastaa liha on kääntää eläin kohti Mekan pyhää kaupunkia ja vuodattaa eläimestä veri pois. Näin teurastettua lihaa kutsutaan nimellä halal eli Jumalan sallima. Muslimit eivät syö sianlihaa tai verta ollenkaan, huolimatta siitä miten se on teurastettu. Tämä liittyy sikojen saastaisuuteen. Koraani sanoo asiasta näin: Hän on kieltänyt teiltä itsestään kuolleet eläimet, veren, sianlihan ja muille jumalille uhratun ruoan. Mutta se jonka on pakko syödä näitä vasten tahtoaan ja haluamatta rikkoa tietäköön, että Jumala on anteeksiantava, armelias. (Koraani 6:121) Tästä suurasta käy ilmi myös se, että jos muslimi syö halalin vastaista lihaa (haram) tietämättään tai esimerkiksi äärimmäisessä nälässä hänen on sallittu tehdä näin. Suomessa asuvien muslimien on vaikea noudattaa sianlihaa koskevaa säädöstä, sillä siasta tehtyjä rasvoja ja muita osia käytetään paljon valmisruokien valmistuksessa. Sikaa tai siitä saatuja ainesosia siis saattaa olla sellaisissakin ruoissa jotka eivät välttämättä sisällä sianlihaa. Koraanin lisäksi myös perimätieto määrittelee sitä mitä muslimit voivat käyttää ravinnokseen. Ruoaksi ei sovi petoeläinten tai jätteitä syövien eläinten liha, siksi esimerkiksi leijona, susi, koira, rotat ja osa linnuista ovat kiellettyjen listalla. Naisten vastuulla on yleensä muslimiperheissä kotitöistä huolehtiminen. Siksi naiset yleensä vastaavat myös ruoan valmistuksesta. Etenkin länsimaisessa
20 kulttuurissa elävät muslimit kuitenkin jakavat taloustöitä yhä enemmän. (Mustanoja 1999, 154 155.) Puhtaus on jokaiselle muslimille kuuluva velvoite. Islam suosittelee käsien, suun ja sierainten pesua ennen aterialle käymistä, profeetta Mohammedin mukaan myös hampaiden harjaaminen ennen ruokailua on hyvä tapa. Käsien pesu on tärkeää jo siksi, että yleensä ruoka syödään käsin. Ruoka viedään suuhun oikealla kädellä, sillä vasemman käden käyttöä vältetään. Asuessani Egyptissä törmäsin usein lapsiin jotka ovat syntyneet vasenkätisiksi, mutta joita opetetaan oikeakätisiksi. Kysyessäni syytä tähän, sain kuulla, että vasemmalle kädelle on annettu likaiset tehtävät. Näin ollen sitä ei tulisi käyttää ruokaillessa. (Mustanoja 1999, 170 171). 4.2 Pukeutuminen Pukeutuminen on varsinkin naisilla näkyvin merkki omasta uskonnosta. Arabimaissa tulee kadulla vastaan hyvinkin pieniä tyttöjä huntujensa ja huiviensa kanssa. Tämä on yleistymässä myös Suomen katukuvassa. KUVA: Muslimit pukeutuvat monin tavoin. Usein oletetaan, että pukeutumisäännöt ovat hyökkäys yksilönvapautta vastaan. Pukeutumissäännön merkitys kuitenkin on kätkeä naisen kauneus sellaisen miehen katseelta joka ei ole sukua naiselle biologisesti tai avioliiton kautta. Pukeutumisellaan musliminainen viestittää kaikille haluavansa tulla kohdelluksi ajattelevana persoonana. Länsimaissa ajatellaan, että huivin käyttäminen naiselle on pakollista ja siihen liittyy vahvana osana naisen alistaminen. Koraani kuitenkin kehottaa sekä mies-
21 tä että naista pukeutumaan siveellisesti ja peittävästi. Koraani antaa kuitenkin myös erikseen naisille ohjeen pukeutua niin, että heidän hiuksensa ovat peitettyinä. Tätä huivia, jolla hiukset peitetään, kutsutaan yleisesti nimellä hijab. Profeetta, sano vaimoillesi ja tyttärillesi ja uskovaisille naisille, että heidän tulee hunnuttaa kasvonsa; näin on sopivinta, jotta heidät kunniallisiksi naisiksi huomataan, niin ettei heitä tunkeilevasti lähestytä; Jumala on kaikessa viisas ja laupias. (Koraani 33.59) Koraanissa ei ole tarkkaan määritelty, miten musliminaisten tulisi pukeutua. Ohjeet pukeutumiselle tulee profeetta Mohammedin perimätiedon kautta. Siinä sanotaan, että nainen voi pukeutua niin, että näyttää enimmillään kasvot ja kädet. Vaatteiden tulee olla tarpeeksi pitkät ja kankaan tulee olla paksua, ettei sen alta näy vartalon muodot. Myös liiallinen meikkaaminen ja korujen käyttäminen musliminaiselle ei ole hyväksyttävää. (Palonen 1999, 182 183.) Muslimien mukaan naisten pukeutumissääntöjen noudattaminen on naisten etu. Se antaa mahdollisuuden suojautua miesten viettelykseltä ja suojella naisen omaa arvokkuutta. Olennaista naisten pukeutumiselle ei olekaan pelkkä riittävän peittävä pukeutuminen vaan myös rauhallinen ja hillitty käytös. Kirjassaan Todellinen islam Yakup Yilmaz (2004, 77) tuo naisten pukeutumiseen toisenlaisen näkökulman. Hänen mukaansa huivi ja peittävä pukeutuminen suojelevat naisia keskinäiseltä ulkoisiin ominaisuuksiin liittyvältä kilpailulta. Näin naiset voivat keskittyä enemmän henkisiin ominaisuuksiin ja saada rauhan. Euroopassa, etenkin Ranskassa, on viime aikoina musliminaisten pukeutuminen ollut pinnalla. Hallitus teki lakiuudistuksen, jonka mukaan Ranskan kouluissa kiellettiin huomiota herättävä uskontoon viittaava pukeutuminen kouluissa ja julkisissa tehtävissä. Hallitus perusteli lakiuudistuksen sillä, että muslimihuivin hyväksyminen koulussa tai julkisen hallinnon piirissä merkitsee naista alistavan symbolin laillistamista. (Muller 2003).
22 4.3 Ympärileikkaus Poikalasten ympärileikkaus suoritetaan yleensä hyvin varhaisessa vaiheessa, kunkin maan kulttuurin mukaan, pojan ollessa muutamasta päivästä neljään ikävuoteen saakka. Poikien ympärileikkaus on islamin uskossa tärkeää rituaalisen puhtauden kannalta, ja lähes kaikki muslimipojat ympärileikataan. Ympärileikkauksen symbolista merkitystä kuvaa paljon se, että uskomuksen mukaan profeetta Mohammed olisi syntynyt ympärileikattuna. Tyttöjen ympärileikkaus ei liity islamiin, vaan on enemmänkin eräiden kulttuureiden tapa toimia. Tyttöjen ympärileikkausta nykyään tehdään lähinnä Somaliassa, Sudanissa ja Egyptissä. Näissä maissa tytöt ympärileikataan uskontokuntaan kuulumisesta riippumatta. Tyttöjen ympärileikkaus on vähentynyt, mutta sitä suoritetaan edelleen etenkin maaseudulla. (El Kaddioui 1999, 207.) Vaikka tyttöjen ympärileikkaus on vähentynyt huomattavasti, ihmisoikeusjärjestöt ja YK pitävät sitä edelleen yhtenä vakavimpana ihmisoikeusloukkauksena. Joka vuosi ympärileikkaus tehdään noin kahdelle miljoonalle tytölle, ja maailmassa arvioidaan olevan 135 miljoonaa ympärileikattua naista ja tyttöä. Ympärileikkaus suoritetaan yleensä noin 4 8 vuoden iässä ja se on erittäin kivulias ja traumatisoiva toimenpide riippumatta ympärileikkauksen asteesta. Ympärileikkauksen tapa vaihtelee ulkoisten sukuelinten viiltelystä tai lävistämisestä pahimmillaan niiden täydelliseen poistamiseen. Lisäksi usein emättimen reunat ommellaan kiinni, ja jätetään pieni aukko kuukautisvuodolle ja virtsalle. Toimenpiteessä ei käytetä kivunlievitystä. Suomessa tyttöjen ympärileikkausta ei hyväksytä millään tasolla ja rikoslaissa se luokitellaan törkeäksi pahoinpitelyksi. Yleensä tyttöjen ympärileikkaus perustellaan kulttuurisyillä, ja sitä tavataan pääasiassa maahanmuuttajien keskuudessa. (Puhakainen 2004, 65 66.)
23 5 NAISET ISLAMISSA 5.1 Naisten asema islamissa Naisten asemaa islamilaisessa yhteiskunnassa on pohdittu jo pitkään. Aihe on herättänyt keskustelua ja kysymyksiä ihmisten keskuudessa kautta aikojen. Länsimaissa islam nähdään yleensä sotaisana ja naisia alistava uskontona. Tiedotusvälineiden välittämä kuva islamista ja suomalaisista muslimiksi kääntyneistä naisista on toisinaan stereotypinen ja negatiivissävyinen. (Palonen 1999, 180). Toisaalta yhä useammat eurooppalaiset ovat kiinnostuneita islamista ja monet kääntyvät muslimeiksi. Tyypillinen muslimiksi kääntynyt eurooppalainen on nainen, jonka puoliso on alkuperältään arabikulttuurista tuleva muslimi. Islamin opetukset perustuvat pääasiassa Koraaniin ja hadithiin eli profeetan perimätietoon. Koraanin vastaus kysymyksiin naisten asemasta on tasaarvoinen miehen kanssa. Koraanissa sanotaan muun muassa näin: Niin kuuli heidän Herransa heitä (ja sanoi): Minä en anna tekijän työn mennä hukkaan teidän keskuudessanne, olkoon hän mies tai nainen; toinen toisestannehan te polveudutte. (Koraani 3:195). Koraanin mukaan muslimi on muslimi, riippumatta hänen sukupuolestaan. Islamilaisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä on myös erilaisia vastuita ja oikeuksia. Naisten feministinen liike aloitti toimintansa lähinnä Egyptissä, Tunisiassa ja Turkissa, 1800-luvulla. Naisten toiminnalla oli vaikutusta avioliittolainsäädäntöön, naisten avioerotilanteeseen sekä poliittisiin oikeuksiin. Feministiliike vaikutti myös miesten asenteisiin, ja monet miehetkin alkoivat vaatia naisille parempia oikeuksia. (El Kaddioui 1999, 196.)
24 5.2 Naisten oikeudet islamissa Ennen islamin leviämistä arabiyhteiskunnissa surmattiin usein tyttövauvoja oman arvon menettämisen vuoksi. Jokaista miestä arvostettiin hänen poikalastensa määrän mukaan. Koraani kielsi tämän perinteen ja profeetta Mohammed tuomitsi tyttövauvojen surmaamisen seuraavin sanoin: "Se, jolla on tytär ja joka ei hautaa häntä elävältä eikä loukkaa häntä eikä aseta poikaansa etusijalle, hänet Jumala päästää paratiisiin. Islamin kautta arabinaiset saivat myös muita oikeuksia elämäänsä. Naisten oikeuksista keskeisimpiä on hengellinen tasa-arvo. Islamin oppien mukaan naisia rangaistaan samoin perustein kuin miehiäkin. Naisten arvo todistajina tosin on miehiä vähäisempi. Tuokaa kaksi todistajaa miehistänne. Jos kahta miestä ei ole, sitten yksi mies ja kaksi naista, sellaisia, jotka sovitte todistajiksi, niin että jos yksi heistä (kahdesta naisesta) erehtyy, toinen voi muistuttaa häntä. (Koraani 2:282) Uskonnollisten velvollisuuksien kannalta nainen ei eroa miehestä ollenkaan. Näitä velvollisuuksia ovat uskontunnustus, päivittäiset rukoukset, paasto, almut sekä pyhiinvaellus. Osittain naisille on kuitenkin annettu vapautus uskonnollisista velvollisuuksista. Naisen ei esimerkiksi tarvitse osallistua päivittäisiin rukouksiin tai paastoon kuukautisten aikana, eikä neljänäkymmenenä päivänä lapsen synnyttämisen jälkeen. Muslimien mukaan islam ottaa huomioon sen tosiseikan, että nainen saattaa imettää tai pitää huolta lapsesta, eikä sen takia voi lähteä moskeijaan rukousaikana. Naisen ei tarvitse myöskään paastota raskausaikana eikä imetysaikana, mikäli naisen tai lapsen terveys ovat vaarassa. Kun paasto on pakollinen ramadankuukauden aikana, nainen voi korvata menetetyt päivät silloin, kun hänelle sopii. Näistä syistä suorittamatta jääneitä rukouksia ei tarvitse korvata myöhemmin. Vaikka naiset saavat käydä moskeijassa, osanotto perjantain seurakuntarukoukseen on vapaaehtoista naiselle, kun taas miehelle se on pakollista. (Badawi 1994, 70.)
25 Islamin oppien ja islamilaisen kulttuurin tarkastelu osoittaa, että naisen asema on pääasiassa tasa-arvoinen miehen rinnalla poliittisissa oikeuksissa. Näihin kuuluvat äänioikeus ja oikeus tulla valituksi poliittisiin virkoihin sekä oikeus ottaa osaa julkiseen toimintaan. Tämä toteutuu käytännössä useimmissa arabimaissa, mutta esimerkiksi Afganistanissa talibanhallinnon aikana naisilla ei ollut mitään poliittista valtaa. Islamissa valtionpäämies ei ole pelkkä keulakuva. Hän johtaa ihmisiä rukouksissa varsinkin perjantaisin ja juhlapyhinä; hän ottaa jatkuvasti osaa päätöksentekoon, joka koskee kansakunnan turvallisuutta ja hyvinvointia. Näin ollen naisia ei ole arabivaltioiden johtotehtävissä. 5.3 Nainen vaimona Islam ei suoranaisesti vaadi naista avioitumaan, mutta Koraani kehottaa tekemään niin. Naisella on oikeus päättää avioliitostaan, avioliitto ei islamin lain mukaan ole pätevä ennen kuin naisen mielipidettä on kysytty. Eräs Hänen merkeistään on myös se, että Hän on teistä itsestänne luonut teille puolisot, jotta löytäisitte heistä tyydytyksen, ja Hän on antanut teille keskinäistä rakkautta ja laupeutta. Totisesti, tässä on merkkejä niille, jotka ajattelevat. (Koraani 30:21). Tämä suuran mukaan islam ei tarkoittanut avioliittoa kärsimykseksi tai rangaistukseksi vaan kahden ihmisen, miehen ja naisen, väliseksi yhteydeksi. Ongelmalliseksi ovat muodostuneet lapsiavioliitot, joissa alle 15-vuotiaat tytöt laitetaan aviovaimon asemaan. Yhä enenevässä määrin tämä on harvinaista, mutta etenkin arabimaiden maaseudulla nuorten tyttöjen avioituminen on yhä voimissaan. Musliminainen ei voi avioitua eriuskoisen kanssa, kun taas muslimimies voi avioitua uskovan kristityn tai juutalaisen kanssa. Tämä johtuu siitä, että uskonto
26 lapselle periytyy isän mukaan. Naisen ollessa esimerkiksi kristityn miehen kanssa naimisissa, tulisi näin ollen lapsestakin kristitty. Vaikka naisen asema on islamilaisen lainsäädännön mukaan tasa-arvoinen, Koraani ilmoittaa suhteellisen selvästi miehen olevan perheen pää. Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan. Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään, koska Jumala on antanut sen vartioitavaksi. Jos pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen, varoittakaa häntä, välttäkää häntä vuoteessa ja lyökää häntä, mutta jos hän sitten tottelee teitä, älkää ahdistako häntä enää. (Koraani 4:34) Muslimit ovat perustelleet kohtaa miehen taloudellisella päätäntävallalla, joka ei kuitenkaan anna miehelle valtuuksia päättää naisen muista asioista. Muslimien mukaan islam ei hyväksy naisten alistamista tai pahoinpitelyä, vaan Koraani kehottaa jokaista miestä kunnioittamaan vaimojaan ja tyttäriään. (Badawi 1994, 73.) Kohdelkaa heitä hyväntahtoisesti. Jos tunnette vastenmielisyyttä heitä kohtaan, niin voi olla, että vastenmielisyytenne kohdistuukin sellaiseen henkilöön, johon Jumala on kätkenyt paljon hyvää. (Koraani 4:19) 5.4 Moniavioisuus Ulkopuolisena on hyvin vaikea hahmottaa kokonaisvaltaisesti naisten asemaa islamilaisessa yhteiskunnassa. Koraani toisaalta on tasa-arvoinen sekä naista että miestä kohtaan, toisaalta länsimaalaisena naisena on vaikea ymmärtää esimerkiksi moniavioisuutta. Moniavioisuus ja avioero-oikeuden epätasa-arvoisuus on herättänyt paljon keskustelua muslimiyhteiskunnan ulkopuolella. Moniavioisuus islamissa on sallittu miehille, ja myös avioeron saaminen islamin lain mukaan on miehille yksinkertaisempaa kuin naisille. Naisella kuitenkin on mahdollisuus saada avioero tietyn harkinta-ajan jälkeen. Tätä aikaa kutsutaan nimellä idda. Perusteluina idda-
27 ajalle on käytetty sitä, että naisen tulee tietää mahdollinen raskaus ennen kuin hän eroaa tai avioituu uudelleen. Erotettu vaimo odottakoon kolmen kuukautiskauden ajan, jos hän uskoo Jumalaan ja viimeiseen päivään, ei hänen tule salata, mitä Jumala on hänen kohdussaan luonut. (Koraani 2:228) Moniavioisuuden ehtona ja edellytyksenä on tasapuolinen kohtelu, myös taloudellisesti. Tämä on merkinnyt sitä, että hyvin harvalla miehellä on mahdollisuus ottaa enemmän kuin yksi vaimo. Toisaalta useilla rikkailla muslimimiehillä on enemmän kuin neljä vaimoa. Voidaankin epäillä kuinka tasapuolista kohtelua he aviomieheltään saavat. (Hämeen-Anttila 2004, 168.) Muslimien kanssa keskusteltaessa moniavioisuudesta he usein muistuttavat juutalaisuuteenkin liittyneen moniavioisuutta. On totta, että Vanha testamentti sisältää useita kertomuksia, jossa moniavioisuus tulee esiin. Raamatussa, kuten myös islamissa moniavioisuus liittyy vahvasti suvun jatkamiseen. 5.5 Nainen äitinä Kun naimisissa olevasta naisesta tulee äiti, hän saavuttaa islamissa erityisen kunnia- ja arvoaseman. Arabimaissa on tapana, että naisen etunimeä ei enää käytetä synnytyksen jälkeen vaan häntä kutsutaan ensimmäisen lapsen mukaan tämän äidiksi. Esimerkiksi jos lapsi on poika nimeltä Ahmed, tulee hänen äidistään umm-ahmed. Samaa sovelletaan myös miehiin, joten pojan isästä tulisi Abu-Ahmed. Tätä nimeä käytetään vaikka perheeseen syntyisi lisää lapsia. Huolimatta siitä, että Koraanin mukaan lapsi on lahja sukupuolesta riippumatta, äidin arvostus ja asema nousee riippuen siitä kun poikia syntyy. Tämä saattaa johtaa siihen, että poikalapsista pidetään parempaa huolta ja tytön syntymän jälkeen yritetään tulla mahdollisimman pian raskaaksi uudelleen.
28 Islam ei salli ehkäisyä, mutta yhdyntä voidaan keskeyttää, mikäli vaimo antaa siihen luvan. Tällä yritetään taata se, että myös vaimo voi nauttia seksuaalisesta kanssakäymisestä. Aborttiin islam suhtautuu hyvin kielteisesti. Koraanin mukaan kukaan muu kuin Jumala, ei voi päättää kuka on oikeutettu syntymään. Koraani suhtautuu kielteisesti myös avioliiton ulkopuoliseen seksielämään ja siitä on määrätty kovat rangaistukset. (Koraani 17:31; Yilmaz 2004, 228.) Perheen merkitys on erilainen islamilaisessa ja länsimaisessa kulttuurissa. Islam korostaa perheen tärkeyttä, ja muslimiperheessä uskonto on edelleen perheen elämässä keskeisellä sijalla. Lasten kasvattaminen on erilaista Suomessa kuin islamilaisessa yhteiskunnassa. Suomessa asuville muslimilapsille on selitettävä asioita enemmän, kun islamilaisessa yhteiskunnassa he oppivat samat asiat esimerkkien kautta. Siksi uskonnollisten tapojen noudattamista perheessä maasta riippumatta pidetään tärkeänä. Miehen tehtävä on elättää perhe, nainen taas voi olla kotona huolehtimassa lapsista ja taloudesta. Periaatteessa saman voi tehdä Suomessakin, mutta yhteiskuntajärjestelmämme ei tue kotona olevia naisia tarpeeksi. (Kinnunen 1999, 99 100.) 5.6 Nainen, koulutus ja työ Islamilainen kulttuuri sallii naisten kouluttautumisen ja työskentelyn, mutta islam kehottaa naisia ja vaimoja vaalimaan kotia ja kasvattamaan lapsia. Islamin mukaan tärkein ammatti onkin tulevan sukupolven kasvattaminen. Naisilla ei ole oikeutta työskennellä hengellisissä viroissa, mutta he voivat muuten toimia johtavassa asemassa, esimerkiksi johtajana tai lääkärinä. Miehet olkoot naisten esimiehiä, koska Jumala on asettanut heidät näihin nähden korkeampaan asemaan, ja myös niiden suoritusten tähden, joita miesten on omaisuudestaan naisten hyväksi tehtävä. (Koraani 4:34)
29 Nainen voi halutessa tehdä työtä. Mikä tahansa miehelle sallittu ammatti on sallittu myös naiselle. Ehtona naisen työskentelyyn ja ammattiin on kuitenkin sellainen työ, jossa naisen naisellisuus tai arvokkuus eivät ole uhattuna. Naiset voivat myös edetä työyhteisössään ja saavuttaa korkean aseman. Naisilla on oikeus saada työstään samaa palkkaa kuin mies vastaavasta työstä. Islam myöntää aviomiehelle oikeuden kieltää vaimoaan käymästä työssä. Töissä käymisen kieltäminen on kuitenkin mahdollista vain, jos työssäkäynti häiritsee naisen ensisijaista tehtävää vaimona ja äitinä. Miehen on mahdollista kieltää vaimonsa työskentely myös, jos ammatti itsessään on haitallinen tai alentava. Julkisissa tehtävissä toimivan naisen, esim. opettajan, lääkärin tai kätilön, aviomiehellä ei ole oikeutta estää vaimoaan työskentelemästä. Nykyään on monia tehtäviä, joissa musliminaisten mukanaolo yhteiskunnan viroissa on välttämätöntä. Monet vanhemmat esimerkiksi haluavat, että heidän tyttärensä saavat koulutuksen tyttökoulussa. Tällöin myös opettajan tulisi olla nainen, mutta koulutetuista ja pätevistä naisopettajista on pulaa. (Sheriff 1994, 94 99.) KUVA: Musliminainen työssään opettajana. Naisia tarvitaan yhä enemmän etenkin sosiaalialalla ja terveydenhoidon piirissä. On kuitenkin mielenkiintoista ollut törmätä tapauksiin, jossa juuri ne, jotka haluavat naispuolisten lääkäreiden hoitavan heidän perheitään, ovat juuri niitä,
30 jotka estävät tyttäriensä koulutuksen. Tämä aiheuttaa pätevien ammattilaisten vajauksen työelämään. (Palomurto 2002, 161). 5.7 Naisten taloudellinen asema Koska useimmat musliminaiset eivät käy työssä, on heidän taloudellinen asemansa täysin aviomiehen varassa. Länsimaisessa kulttuurissa naiselle ei esimerkiksi kerry eläkettä vuosilta, jotka hän on viettänyt kotona. Islamilaisen avioliiton solmimista edellyttääkin eräänlaisen huomenlahjan suuruudesta sopiminen. Tämän lahjan eli mahr-myötäjäisen tarkoitus on turvata naisen taloudellinen asema esimerkiksi avioeron jälkeisessä tilanteessa tai miehen kuoltua. (Badawi 1994, 73). Naisen perintöosuus on yleensä puolet miehen perintöosuudesta. Tämä on perusteltu islamissa miehen taloudellisella vastuulla. Miehen palkka menee perheen elättämiseen, kun taas nainen periaatteessa saa käyttää kaiken ansaitsemansa rahan itse valitsemaansa tarkoitukseen. Perintöosuuden vähennys ei siis tarkoita, että nainen olisi miestä puolet vähäisempi tai huonompi. Miehiset perijät saakoot osan siitä, mitä vanhemmat ja lähimmät omaiset ovat jälkeensä jättäneet, ja naispuolisetkin perilliset saakoot osan siitä, mitä vanhemmat ja lähimmät omaiset ovat jälkeensä jättäneet, olkoon perintö vähäinen tai suuri - laki määrää siitä kullekin hänen osuutensa. (Koraani 4:7). Naisen omaisuus ei siirry avioliiton solmimisen jälkeen aviomiehelle. Naisella ei myöskään ole velvollisuutta käyttää omaisuuttaan tai tulojaan perheen hyväksi avioliiton solmimisen jälkeen. Nyky-yhteiskuntamme tosin vaatii naiseltakin taloudellisen vastuun ottamista sillä yhden ihmisen tuoma palkka harvoin riittää länsimaissa koko perheen elättämiseen. Aiemmin arabikulttuurille tyypillistä oli mennä naimisiin joko saman tai korkeamman yhteiskuntaluokan kansalaisen kanssa. Tämä antoi naiselle mahdollisuuden omien säästöjen tai tulojen käyttämisen vain omaan tarkoitukseen. Ny-
31 kyään avioliittoja solmitaan yli yhteiskunta- ja kansallisuusrajojen. Siksi musliminaisten keskuuteen on tullut tapa, jossa myös nainen ottaa kantaa talouden ylläpidollisiin asioihin. (Badawi 1994, 78 79.) 5.8 Naisten aseman kääntöpuoli Naisten asema islamissa länsimaalaisen silmin ei ole kaikilta osin tasa-arvoinen ja yhteneväinen Koraanin tekstien kanssa. Muslimit ovat kautta historian joutuneet perustelemaan naisia koskevia säädöksiä ja oppeja. Lisäksi on keskeistä muistaa, että suurin osa Koraanissa olevista naisia koskevista säädöksistä kirjoitettiin rajoituksiksi miehille, jotka kohtelevat naisiaan väärin. Vain harvat Koraanin määräykset koskevat naisia ja asettavat heille rajoituksia. Muslimit ovat historiansa aikana taantuneet Koraanin opeista, ja siksi yhä enenevässä määrin saamme lukea ja kuulla, kuinka huonossa tilanteessa monissa valtioissa naisten asema on. Vähäinen mielenkiinto uskontoon ja Jumalan kuuliaisuuteen synnyttää epäoikeudenmukaista ja vihamielistä suhtautumista naisiin. Tämä ei liity pelkästään islamiin vaan on havaittavissa kaikissa uskonnoissa. Islamia puolustavat monesti kertovatkin, että tietty asia ei liity islamin oppeihin mitenkään. Näin on laita esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausta pohdittaessa. Vakavimpia islamiin liittyviä syytöksiä Euroopassa ja muualla arabimaailman ulkopuolella ovat naisiin kohdistuneet kunniamurhat. Mustasukkaisuus ja vallanhalu johtavat kunniamurhaan. Kunniamurha antaa muslimimiehille mahdollisuuden väkivaltaisiin tekoihin tuomiota. Miehet käyttävät kunniaa tekosyynä naisten aktiivisen osanoton ja toiminnan tukahduttamiseen. Näin saadaan aikaiseksi yhteiskuntamalli, jossa naiset ovat täysin eristettyinä. Jokainen julkinen näyttäytyminen tai kanssakäyminen vastakkaisen sukupuolen kanssa koetaan säädyttömänä. Naiset ovat sidottuja kotiinsa sillä tekosyyllä, että he voisivat pitää huolta perheestä ja lasten kasvatuksesta. Onkin syytä pohtia kuinka nainen voisi olla pätevä kasvattamaan lapsia, jos häneltä puuttuu kokonaan kosketus yhteiskunnallisiin asioihin tai pahimmassa tapauksessa omaan itseensä.
32 Perheen ja suvun, etenkin miesten, kunnian puolustamiseksi tuhansia naisia ja tyttöjä kohdellaan väkivaltaisesti ja murhataan ympäri maailmaa vuosittain. Pääasiassa kunniamurhat liittyvät tiettyihin Pohjois-Afrikan kulttuureihin, mutta muslimit itse perustelevat ne islamilla. Kunniamurhia ei hyväksytä yleisesti islamiin liittyväksi ja monet muslimit tuomitsevat ne täysin. Myös Suomessa on tilastoitu kunniakysymyksiin liittyviä väkivaltaisuuksia. Varsinaista kunniamurha nimikettä ei kuitenkaan ole vielä Suomen lainsäädännössä, joten tilastoiminen on hankalaa. Länsimaissa, kuten myös Suomessa, kunniaan liittyviä tekoja tapahtuu yleensä tytön tai naisen halutessa irtaantua islamin mukaisista perinteistä ja kulttuurista. Länsimaisen kulttuurin ja sen mukaisten tapojen omaksumista ei aina ole suvun tai perheen piirissä hyväksyttyä. (Puhakainen 2004, 53.) Länsimaisen ihanteen leviäminen muslimikulttuuriin on aiheuttanut muslimiväestön kahtiajakautumisen. Toinen puoli kannattaa länsimaalaista vapautta ja toinen ankaraa islamin lain eli sharian noudattamista. Tämä on johtanut sisäisiin ristiriitoihin muslimivaltioissa. On väestöä, joka tavoittelee länsimaisen kulttuurin poistoa yhteiskunnasta millä keinoilla hyvänsä, kun osa väestöstä taas pyrkii unohtamaan oman historiansa ja kulttuurinsa. Tämän kaltainen tilanne ei helpota musliminaisten asemaa, vaan päinvastoin vaikeuttaa luomalla paineita olla jotain, mitä ympäristö vaatii. (Turabi 2004, 48 54.) 5.9 Naisten paratiisi Silloin näkyy onnellisia miehiä, tekoihinsa tyytyväisiä ylevässä puutarhassa, jossa heidän ei tarvitse kuulla tyhjää puhetta.siellä on pulppuava lähde, korotettuja vuoteita, esille pantuja maljoja, riviinjärjestettyjä tyynyjä ja levitettyjä mattoja. (Koraani 88:8 16) Suura 88 Koraanissa kuvaa paratiisia näillä sanoilla. On toki myönnettävä, että Koraanista löytyy paljon muitakin kohtia, jotka kuvaavat paratiisia, mutta harvoin niissä mainitaan naiset. Kirjassaan Islam and the Bible David Goldmann (2004, 90) kuvailee kristinuskon ja islamin käsityksiä paratiisista. Kristinuskon mukaan