Valvontatutkimusohjelma Naantalin vesihuoltolaitokselle 1.1.2012 alkaen

Valvontatutkimusohjelma Naantalin vesihuoltolaitokselle 1.1.2012 alkaen Päivitetty 21.8.2013

Lukijalle... 3 Säädökset... 4 1. Laitoksen yhteystiedot... 5 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö... 5 3. Hygieniaosaaminen... 6 4. Valvontatutkimusohjelma... 6 4.1. Valvontatutkimusohjelman laatiminen... 6 4.2. Valvontatutkimusohjelman voimassaolo... 7 4.3. Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat... 7 5. Veden laadun tavoite... 7 6. Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet... 8 7. Veden osto ja myynti... 8 8. Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ala- ja ylävesisäiliöt)... 9 9. Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit... 10 10. Veden käsittely laitoksella... 11 11. Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt... 13 12. Turvallisuussuunnitelma... 13 13. Laitoksen käyttötarkkailu sekä muu valvonta... 14 13.1. Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat... 15 13.2. Käytettävät menetelmät ja laboratoriot... 15 13.3. Laitoksen toimintaympäristön tarkkailu... 15 14. Viranomaisvalvontatutkimukset ja muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta... 16 14.1. Näytteenottopaikat... 16 14.2. Näytteenottosuunnitelma... 17 14.3. Viranomaisnäytteiden näytteenottaja... 20 14.4. Tiheyden lisäämisen ja vähentämisen perusteet... 21 14.5. Käytettävät laboratoriot... 21 15. Poikkeukset... 22 15.1. Edellytykset poikkeukselle... 22 15.2. Laitoksen poikkeukset... 22 16. Ohjelmasta ja tutkimuksista koituvat kulut ja maksut... 23 17. Erityistilanteet... 23 17.1. Toiminta laatusuositusten ylityksissä... 23 17.2. Toiminta laatuvaatimusten ylityksissä... 24 17.3. Toiminta vesivälitteisessä epidemiaepäilyssä ja epidemiassa... 25 18. Tiedottaminen ja raportointi... 26 18.1. Valvontatutkimustulosten lähettäminen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle... 26 18.2. Säännöllinen tiedottaminen talousveden laadusta vedenkäyttäjille... 26 18.3. Tiedottaminen laatusuositusten ylityksissä vedenkäyttäjille... 27 18.4. Tiedottaminen raakaveden laadun muutoksista... 27 18.5. Tiedottaminen laatuvaatimusten ylityksistä lääninhallitukselle... 27 18.6. Tiedottaminen erityistilanteissa vesilaitoksen ja viranomaisten kesken... 27 18.7. Tiedottaminen erityistilanteissa vedenkäyttäjille... 28 18.8. EU-raportointi: jos laitos toimittaa talousvettä vähintään 1000 m 3 päivässä taikka 5000 käyttäjälle... 30 19. Päiväys, allekirjoitukset... 30 LIITTEET... 30 2

Lukijalle Tämä valvontatutkimusohjelma on tehty Valviran malliohjelmaa hyväksi käyttäen Naantalin vesihuoltolaitokselle. Naantalin vesihuoltolaitos ostaa Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän alueen veden Turun Seudun Vesi Oy:ltä sekä Velkuan ja Livonsaaren alueen veden Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä Kohdassa 14 ilmoitetaan valvontanäytepaikat ja lukumäärät. Uusi valvontatutkimusohjelma otetaan käyttöön 2.1.2012 alkaen valvontanäyteohjelman ja käyttötarkkailun osalta. Ohjelman on koonnut vesihuoltopäällikkö Esa Saarre yhdessä terveystarkastaja Kirsi Puolan kanssa. Asiaa on käsitelty yhteisissä kokouksissa vuoden 2012 aikana. Ohjelmasta on pyydetty lausunnot Lounais-Suomen aluehallintovirastolta ja Varsinais- Suomen ELY-keskukselta. Lausunnoissa esitetyt asiat on korjattu/lisätty ohjelmaan. Liitteenä ovat valmiussuunnitelma ja kriisiviestintäohje. Ohjelmaa päivitetään varautumissuunnitelman ja kriisiviestintäohjelman kanssa vuosittain tai heti muutoksen tullessa, esimerkiksi henkilötiedot ja puhelinnumerot. 3

Säädökset Talousveden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään seuraavissa säädöksissä: terveydensuojelulaki 763/1994 terveydensuojeluasetus 1280/1994 sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1351/2006 talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta sosiaali- ja terveysministeriön asetus 251/2007 elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä valtioneuvoston asetus 1174/2006 elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista vesihuoltolaki 119/2001 valtioneuvoston päätös 366/1994 juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 8, 9, 10 ja 11 pykäliin. Myöhemmin tässä ohjelmassa käytetään talousvettä toimittavasta laitoksesta termiä vesihuoltolaitos. Valvontatutkimusohjelma tulee laatia sellaisille vesilaitoksille, jotka toimittavat talousvettä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin, riippumatta siitä onko laitoksella omia ottamoita tai omaa verkostoa. Myös laitokset, joiden talousvettä käytetään elintarvikealan yrityksessä tuotteiden ja aineiden valmistuksessa, jalostuksessa, säilytyksessä tai markkinoille saattamisessa tai joiden talousvettä jaetaan käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa, ovat velvollisia laatimaan ohjelman. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee rajatapauksissa päätöksen siitä, onko vesilaitos STMa 461/2000 mukainen laitos, jonka tulee laatia ohjelma. Jos vesilaitos katsotaan STMa 401/2001 mukaiseksi pieneksi yksiköksi, ohjelman tekeminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. 4

1. Laitoksen yhteystiedot Naantalin vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali p. 02 4345 111 Käyntiosoite Rautakatu 7 21110 Naantali Vesihuoltolaitoksen vastaava Esa Saarre p.050 3390 529 esa.saarre@naantali.fi 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö Vesihuoltolaitoksen omistaa Naantalin kaupunki. Laitos toimii taseyksikkönä HENKILÖSTÖ ja PUHELINNUMEROT Vesihuoltolaitoksen päivystys 050 082 0516 Kimmo Suonpää tekninen johtaja 050 339 0567 Esa Saarre vesihuoltopäällikkö 050 339 0529 Marko Rusi rakennusmestari 044 733 4785 Ulla Nurmi toimistosihteeri 044 417 1311 Ritva Niiniaho toimistosihteeri 044 417 1259 Matti Hiltunen erikoisammattimies 050 339 0528 Rami Pirkola erikoisammattimies 050 339 0566 Pekka Järvi vanh.putkiasentaja 050 339 0545 Juha Merilahti vanh.putkiasentaja 044 733 4833 Marko Björs putkiasentaja 050 339 0527 Jari Salonen putkiasentaja 050 339 0544 Ossi Savolainen putkiasentaja 044 733 4553 Jarno Nurmi putkiasentaja 044 733 4725 5

3. Hygieniaosaaminen Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että yli 50 henkilön tarpeisiin tai yli 10 kuutiometriä talousvettä päivässä toimittavassa laitoksessa työskentelevillä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä henkilöillä on laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antama todistus. Todistus annetaan henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista arvioivan testin. Todistus on voimassa viisi vuotta. Tämän jälkeen testi tulee suorittaa hyväksytysti uudelleen. Vesihuoltolaitos huolehtii kustannuksellaan siitä, että ne henkilöt, joilta edellytetään osaamistodistusta, osallistuvat osaamistestiin ja tarpeen mukaan soveltuvaan valmentavaan opetukseen. Vesihuoltolaitos pitää kirjaa laitoksessa työskentelevien talousvesihygieenisestä osaamisesta ja esittää nämä tiedot pyydettäessä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Vesihuoltolaitoksessa työskentelevien henkilöiden talousvesihygieenisestä osaamisesta pidetään kirjaa ja tiedot esitetään pyydettäessä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Vesilaitoksen henkilökunta toimistotyöntekijöitä lukuun ottamatta on suorittanut testin hyväksytysti vuonna 2012. Ulkopuolisia urakoitsijoita käytettäessä varmistetaan urakkasopimuksia laadittaessa, että veden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä on osaamistodistus suoritettuna. 4. Valvontatutkimusohjelma 4.1. Valvontatutkimusohjelman laatiminen Kunnan terveydensuojeluviranomainen ja vesihuoltolaitos laativat valvontatutkimusohjelman yhteistyössä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto asianomaiselta ympäristökeskukselta. Lausunnon voi pyytää myös lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Valvontatutkimusohjelma on toimitettava tiedoksi Aluehallintovirastolle sekä asianomaiselle ELY-keskukselle. Vesihuoltolaitos laatii ohjelman, jonka terveydensuojeluviranomainen tarkastaa. Ohjelmaa muokataan tarvittaessa yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen ja vesihuoltolaitoksen kanssa. Terveydensuojeluviranomainen pyytää ohjelmasta lausunnon Lounais-Suomen aluehallintovirastolta ja Varsinais-Suomen ELY- keskukselta. Lausuntojen perusteella ohjelmaa muokataan, minkä jälkeen terveydensuojeluviranomainen toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 461/2000 vaatimukset ja lähettää ohjelman aluehallintovirastoon ja ELY- keskukseen tiedoksi.. 6

4.2. Valvontatutkimusohjelman voimassaolo Valvontatutkimusohjelma tarkistetaan ja päivitetään aina, kun se olosuhteiden muuttumisen takia on tarpeellista, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy ohjelman tai toteaa sen muuten soveltuvan tarkoitukseensa. Ohjelma ja päivitetty versio lähetetään tiedoksi aluehallintovirastolle ja ELY- keskukselle. Jos muutokset aiempaan ohjelmaan verrattuna eivät ole kovin suuria, ei lausuntoja tarvitse automaattisesti pyytää aluehallintovirastolta tai paikalliselta ELY- keskukselta. Lausunnon pyytämistä harkitaan tällöin tapauskohtaisesti. Esimerkiksi muutokset näytteenottosuunnitelmissa (määrät, analyysit, näytteenottopaikat, käyttötarkkailu) ovat tärkeitä tietoja aluehallintovirastolle ja ELY- keskukselle. Jos muutokset ohjelmaan ovat pieniä, esim. yhteystietojen päivitystä, annetaan päivitetty ohjelma tiedoksi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle / vesihuoltolaitokselle, mutta kunnan terveydensuojeluviranomaisen ei tällöin tarvitse tarkastella ohjelmaa. Valvontatutkimusohjelma otetaan käyttöön kunnan terveydensuojeluviranomaisen suostumuksella välittömästi laatimisen jälkeen 1.3.2012 alkaen ja se on voimassa viisi vuotta tai niin kauan kuin vesihuoltolaitos on toiminnassa. Lausuntojen ym. perusteella muokattu lopullinen ohjelma otetaan käyttöön niin pian kuin terveydensuojeluviranomainen toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 461/2000 vaatimukset. 4.3. Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat Raision - Naantalin vesilaitoskuntayhtymälle on aikaisemmin tehty valvontatutkimusohjelma vuosina 1997, 2001, 2004 ja viimeinen päivitys 2009. Ohjelmat on toimitettu tiedoksi lääninhallitukselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Naantalin vesihuoltolaitoksella ei ole aiemmin laadittua valvontatutkimusohjelmaa. Nyt tehtävä ohjelma korvaa aikaisemmin tehdyt kuntayhtymän valvontatutkimusohjelmat. Naantalin vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma on laadittu 28.12.2011 ja kriisiviestintäohje vuoden 2009 aikana. 5. Veden laadun tavoite Laitoksen tavoitteena on toimittaa kuluttajien käyttöön Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaista talousveden laatukriteerit täyttävää vettä. Lisäksi vesihuoltolaitoksen tavoitteena on ollut toiminnan jatkuva tekninen ja laadullinen kehittäminen. 7

6. Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet Naantalin vesihuoltolaitoksella on Koivukummun pohjavedenottamo. Vedenottolupa on 700m3/d. Vedenottamoa ei käytetä tällä hetkellä talousveden tuotantoon. Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmassa on otettu kantaa vedenottamon käyttöön. 7. Veden osto ja myynti Naantalin vesihuoltolaitos ostaa Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän talousveden Turun Seudun Vesi Oy: ltä (TSV). TSV on kuntien omistama osakeyhtiö, joka hankkii ja toimittaa talousvettä Turun seudulle. Yhtiön osakaskunnat ovat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio ja Turku. Ostettu vesi johdetaan Turun ja Raision verkostojen kautta Naantalin ostopisteisiin. Turun Seudun Vesi Oy:n verkoston yleiskartta on liitteenä (liite 1). Velkuan ja Livonsaaren vesi ostetaan Masku-Nousiaisten vesilaitoskuntayhtymältä. Naantalin vesihuoltolaitoksen myydyn veden kokonaismäärä oli vuoden 2011 aikana 1 432 716m 3. Naantalin vesihuoltolaitos aloitti vuoden 2012 alussa veden toimittamisen Neste Oil Oy:lle, jonka vuosikulutus on yli 600 000 m3. Tämän vuoksi vuoden 2012 myydyn veden kokonaismäärä oli 2 079 105m 3. Tästä vesimäärästä on myyty Masku- Nousiainen vesilaitoskuntayhtymälle 58 241 m 3 vettä, joten Naantalin kaupungin vedenjakelualueelle toimitettu vesimäärä vuonna 2012 oli 2 020 864 m 3. Kokonaismäärästä (2 020 864 m 3 ) on toimitettu Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän (ml. Neste Oil Oy) vedenjakelualueelle 2 009 112 m 3 eli 5 504 m 3 /vrk sekä Velkuan ja Livonsaaren vedenjakelualueelle 11 752 m 3 eli 32 m 3 /vrk. Veden kulutuksen jakautuminen kaupungin eri osa-alueiden kesken vuonna 2012 on esitetty seuraavissa taulukoissa. Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän vedenjakelualue Kuluttaja Myyty vesimäärä m 3 /vuosi Naantali 1 284 165 Neste Oil Oy 600 434 Rymättylä 66 874 Merimasku 45 505 Vesiosuuskunnat yht. - Rymättylä - Merimasku 12 134 9 055 3 079 Yhteensä 2 009 112 8

Velkuan ja Livonsaaren vedenjakelualue Kuluttaja Myyty vesimäärä m 3 /vuosi Velkua/Livonsaari 9 595 Vesiosuuskunnat 2 157 Velkua/Livonsaari Yhteensä 11 752 Naantalin vesihuoltolaitoksen ostettu vesimäärä vuonna 2012: Ostettu vesi 2012 m 3 /v TSV 2 244 909 Masku-Nousiainen VKY 15 997 Yhteensä 2 260 906 8. Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ala- ja ylävesisäiliöt) TSV:n valmistava vesi toimitetaan Raisioon Turun vesihuoltolaitoksen verkoston kautta Runosmäen myyntipisteeseen. Raisioon toimitettava vesi tulee Turun Parolanpuiston ylävesisäiliöltä, jonne vettä toimitetaan suoraan Halisista (Turun vesilaitos) niin, että vesi on pelkkää tekopohjavettä ja Juhannuskukkulan ylävesisäiliöltä, jonka vedestä noin 30 % on Halisten vettä. Käytännössä tämä pumppausjärjestely johtaa siihen, että Raisioon tulevasta vedestä noin 20 % on Halisten vettä ja 80 % tekopohjavettä. Runosmäestä vesi välitetään Raision vesihuoltoverkkoon Raision - Naantalin vesilaitoskuntayhtymän runkolinjojen kautta ja edelleen Naantaliin. Turun vesilaitos on tarkoitus saneerata varavesilaitokseksi. Masku-Nousiaisten vesilaitos kuntayhtymältä vesi toimitetaan Maskun kunnan Lemun ja Askaisten verkoston kautta Velkualle ja Livonsaareen. Naantalin vesihuoltolaitoksella on kolme alavesisäiliötä. Rymättylän alavesisäiliö 300m 3, Merimaskun alavesisäiliö 250m 3 ja Velkuan alavesisäiliö 36m 3. Naantalin kautta on varavesi yhteys Masku-Nousiaisten vesilaitoksen verkostoon, jonne toimitetaan talousvettä keskimäärin 40 000m 3 / vuosi. Putkiyhteys sijaitsee kantatie 1893 varrella. Alavesisäiliöiden ja veden ostopisteiden sijainnit ovat liitteenä olevassa kartassa (liite 2). 9

9. Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit Talousvedeksi ei lasketa hävikkejä (esim. putkivuodot) tai tietynlaiselle teollisuudelle (esim. metalliteollisuuden prosessivedet) tai kotieläintuotantoon / puutarhoille toimitettavaa vettä. Talousvedeksi lasketaan kuitenkin edellä mainituissa paikoissa työskentelevien tai asuvien henkilöiden talousvesitarpeisiin käyttämä vesi. Alkutuotannossa on myös huomioitava maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006, joka edellyttää tiettyihin tarkoituksiin käytettävän veden laadun soveltuvan tarkoitukseensa. Aiempina vuosina talousvettä on toimitettu seuraavasti: Suurkulutusasiakkaille joihin kuuluvat seuraavat yritykset ja yhteisöt. Fortum Power and Heat, PQ-Finland, Boyfood, Naantalin kylpylä, Korjaustelakka, Naantalin satama, Finnfeeds Finland ja Exxon Mobil sekä Neste Oil, jolle on toimitettu vettä noin 600 000 m 3 kahtena viime vuotena. Kulutus on ollut laskusuunnassa. Tavallisten kotitalouksien kulutus on pysynyt suunnilleen ennallaan. Vesijohtoverkostoon on liitetty n. 3700 kulutuspistettä ja se palvelee noin 17 000 kuntalaista. Tästä määrästä Velkua/Livonsaaren vedenjakelualueen kuluttajia on noin 350, lisäksi on kesäasukkaita, joiden määrää on vaikea arvioida. Alla olevassa taulukossa on kulutuspisteet alueittain mukaan luettuna vesiosuuskunnat. Kulutuspisteet Naantali 2 541 Rymättylä 432 Merimasku 443 Livonsaari 127 Velkua 188 Yhteensä 3 731 Vesijohtoverkoston materiaaleina on käytetty harmaa- ja pallografiittivalurautaa, PVCmuovia ja PE-muovia sekä myös vähäisiä määriä teräsputkea. Vesijohtoverkoston pituus on 260 km. Etäisimpään verkoston osaan on matkaa veden ostopisteestä yli 30 kilometriä. Laitoksen toimittaman talousveden jakelualue ulottuu idässä Raision rajalle, lännessä Merimaskun Sannaisiin (jos Velkuaa ei oteta huomioon), pohjoisessa Maskun rajalle ja etelässä Rymättylän Aaslaluodolle. Lisäksi vettä toimitetaan Velkualle. Velkuan vesi ostetaan Masku- Nousiaisten vesilaitoskuntayhtymältä. Naantalin vedenjakeluverkostoa on rakennettu 1960- luvulta asti. 10

10. Veden käsittely laitoksella Naantalin vesihuoltolaitos ei käsittele vettä vaan vedenkäsittely tapahtuu Turun Seudun Vesi Oy:n, Turun vesilaitoksen tai Masku Nousiainen vesilaitos ky:n toimesta. Turun Seudun Vesi Oy Tekopohjavesijärjestelmän raakavesi otetaan Kokemäenjoesta, josta vesi johdetaan 2,4 kilometrin päässä sijaitsevalle esikäsittelylaitokselle. Kokemäenjoen veden laatua seurataan keskimäärin kerran kuukaudessa otettavin vesinäyttein. Turun Seudun Vesi Oy:llä on lisäksi kaksi jatkuvatoimista vedenlaadun mittausasemaa Kokemäenjoella. Jatkuvasti mitattavia jokiveden laatuparametreja ovat happi, sähkönjohtavuus, ph, klorofylli, lämpötila, TOC, DOC, sameus ja nitraattityppi. Esikäsittelylaitoksella vesi johdetaan mikrosiivilöiden läpi antrasiittihiekkasuodattimille. Mikrosiivilöillä vedestä poistetaan isokokoisin kiintoaines. Loppu kiintoaines poistetaan kontaktisuodattimissa. Esikäsittelylaitokselta tekopohjavesilaitokselle pumpattava vesi johdetaan vastaanottosäiliöön Virttaankankaalle, josta vesi johdetaan imeytysalueille. Imeytetyn veden keskimääräinen viipymä maaperässä on vähintään 10-11 viikkoa. Tänä aikana esikäsittelylaitoksella käsitellyssä jokivedessä olevat epäpuhtaudet hajoavat ja imeytetystä vedestä tulee pohjaveden kaltaista tekopohjavettä. Tekopohjavesi pumpataan 12 kaivosta puhdasvesisäiliöön, josta vesi johdetaan edelleen painovoimaisesti Turun Saramäessä ja Liedon Laakkarissa oleviin kalliosäiliöihin. Säiliöt tasaavat veden kulutusvaihteluita, toimivat siirtolinjojen vastaanotto- ja ohjaussäiliöinä sekä kriisiajan vesivarastona. Saramäen kalliosäiliöstä vesi pumpataan Turun, Raision ja Naantalin sekä edelleen Merimaskun ja Rymättylän jakeluverkostoihin. Laakkarin kalliosäiliöstä vesi pumpataan Liedon, Kaarinan ja Paimion sekä myöhemmin myös Paraisten jakeluverkostoihin. Saramäessä kalliosäiliöön johdettavaan veteen syötetään 10 %:sta natriumhypokloriittia (NaClO) annostuksella 0,7 g/m3. Saramäen jälkeen Halisten vesilaitoksella jakeluun menevään veteen syötetään ammoniumkloridia (NH4Cl). Syöttömäärä on vaihdellut 1,4 2,0 ml/m3. Tarvittaessa myös Halisista voidaan syöttää natriumhypokloriittia Saramäestä tulevaan veteen. (Lähde: Turun Seudun Vesi Oy) Turun vesilaitos Halisten vesilaitoksella vettä tuotetaan Aurajoen tai Paattistenjoen vedestä. Vettä varastoidaan Aurajokeen padotussa Halisten altaassa ja Paattistenjokeen padotussa Maarian altaassa. Lisävettä otetaan Paimionjoesta ja Savojärvestä, kun Aurajoen virtaama on vähäinen. Raakavetenä käytettävä jokivesi on eroosion seurauksena voimakkaasti savisameaa. Valuma-alue on maanviljelyskäytössä. Maarian altaasta vesilaitos tutkituttaa torjuntaaineet kerran kesässä. Aurajoesta on tehty joitain seurantamittauksia niin, että näytteenotto on ajoitettu tiedossa olleita torjunta-aineruiskutuksia seuranneiden sateiden yhteyteen ja näytteistä on määritetty juuri se torjunta-aine, jota on ruiskutettu. 11

Hajakuormituksen lisäksi vedenottokohdan yläpuolella on Oripään, Pöytyän ja Auran jätevedenpuhdistamot, joiden käsitellyt jätevedet lasketaan Aurajokeen. Liedosta jätevedet pumpataan käsiteltäviksi Turkuun. Vesistön tilaa ja jätevesien mahdollisia vaikutuksia seurataan kuormittajien ympäristölupien mukaisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. Joen varrella ei ole teollista toimintaa, josta aiheutuisi ongelmallisia päästöjä. Raakaveden laatu ei kaikilta osin täytä valtioneuvoston päätöksen 366/1994 juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta mukaisia vaatimuksia. Ongelmia aiheuttavat jatkuvasti väri, sähkönjohtavuus ja rauta ja ajoittain lämpötila, fosfaatti ja hajukynnysluku. Raakaveden huonon laadun takia veden käsittelyprosessi on monivaiheinen ja vettä desinfioidaan jatkuvasti klooridioksidilla, kloorilla ja kloramiinilla. Veden käsittely Halisten vesilaitoksella Raakavesi otetaan laitokselle välppien läpi. Käsittely tapahtuu kaksivaiheisella kemiallisella saostuksella. Saostus-pH:ta säädetään tarvittaessa kalkilla tai rikkihapolla. Kummassakin saostusvaiheessa on käytössä sama rautasuola. Ensimmäisen saostusvaiheen erotustekniikka on flotaatio ja toisessa saostusvaiheessa noin puolet vedestä käsitellään pystyselkeytyksellä ja toinen puoli flotaatiolla. Ensimmäisen saostusvaiheen erottumista tehostetaan kylmän veden aikana polymeerisyötöllä ja toisen saostusvaiheen flotaatioon syötetään polymeeriä jatkuvasti. Ennen ensimmäisen ja toisen saostusvaiheen välissä sijaitsevaa allasta veteen syötetään klooridioksidia liukoisen raudan ja mangaanin hapettamiseksi saostuksella erottuvaan muotoon. Toista vaihetta seuraa aktiivihiilisuodatus, joka toimii sekä mekaanisena suodattimena että hajua ja makua aiheuttavien yhdisteiden poistajana. Ennen puhdasvesialtaisiin johtamista veden ph säädetään lipeällä ja vesi desinfioidaan kloorilla. Mikäli raakaveden ammonium ei riitä kloramiinin muodostukseen, syötetään veteen myös ammoniumkloridia. Alkaliteettia nostetaan tarvittaessa syöttämällä hiilidioksidia ja haju- ja makuongelmia voidaan aktiivihiilisuodatuksen lisäksi helpottaa annostelemalla veteen jauhemaista aktiivihiiltä. (Lähde: Valvontatutkimusohjelma Turun vesilaitokselle 2012) Masku - Nousiainen vesilaitos ky Masku - Nousiainen vesilaitos on pohjavesilaitos, jolla on 11 vedenottamoa kuntien alueilla. Vedenkäsittelylaitoksia on neljä. Humikkalan vedenkäsittelylaitos on uusin ja siellä käsitellään kuuden vedenottamon vedet. Joidenkin kaivojen raakavedessä on rautaa, mangaania, alumiinia ja sameutta. Raudan ja mangaanin poistoon käytetään hidassuodatuslaitteistoa. Vedenkäsittelylaitoksella on käytössä myös ilmastustorni. ph:n säätöön käytetään kalkkikivisuodatusta. Karevasuon vedenkäsittelylaitoksen raakavesi on hyvänlaatuista eikä muita käsittelyjä tarvita kuin ph:n säätö kalkkikivisuodatuksella. Sipilän vedenkäsittelylaitoksella käsitellään kolmen vedenottamon vedet. Raakavedet ovat alhaista ph:ta lukuun ottamatta hyvälaatuisia ja vettä ei käsitellä kuin kalkkikivisuodatuksella. Varvanummen vedenottamon vedessä on rautaa, mangaania, alumiinia ja sameutta. Vettä ei käsitellä mitenkään, mutta vedenottamo on käytössä harvoin ja otettava vesimäärä on pieni ja se sekoittuu muiden vedenkäsittelylaitosten vesiin. Vedenkäsittelylaitosten vedet johdetaan UV-laitteiston kautta verkostoon. Humikkalan, Karevasuon ja Sipilän vedenkäsittelylaitoksilla on valmius desinfiointiin natriumhypokloriitilla. Vesilaitoksella on myös siirrettävä natriumhypokloriitin 12

syöttölaitteisto, joka voidaan tarvittaessa siirtää esimerkiksi Varvanummen vedenottamoon. Eri vedenkäsittelylaitosten vedet sekoittuvat verkostossa. (Lähde: Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän valvontatutkimusohjelma vuosille 2011-2015.) 11. Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt Aikaisempina vuosina veden laatu on täyttänyt hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vain satunnaisia lieviä ohimeneviä ylityksiä on ollut rautapitoisuudessa vesijohtoputkista irronneen saostuman vuoksi. Veden laatu on pysynyt lähes samanlaisena. Pesäkelukujen nousuja on havaittu Merimaskun verkoston osalla. Verkostoa on huuhdeltu sen siirryttyä Naantalin vesihuoltolaitoksen hoitoon. 12. Turvallisuussuunnitelma Valvontatutkimusohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesilaitoksen vedenottamon ja jakeluverkon alueella oleviin saastumisen vaaraa aiheuttaviin tekijöihin, ja ne on otettava huomioon näytteenottopisteitä ja tehtäviä määrityksiä valittaessa. Maailman terveysjärjestö WHO on esittänyt talousveden turvallisen laadun varmistamiseksi ns. Water Safety Plan mallia (WSP, veden turvallisuussuunnitelma). WSP:n tarkoituksena on tunnistaa järjestelmällisesti kaikki veden laatua uhkaavat vaaratekijät aina valuma-alueelta kuluttajan hanaan asti, tehdä niille riskinarviointi ja hallita riskejä suunnitelmallisesti. WSP:n lähtökohtana on vedentoimittajan laatima turvallisuussuunnitelma, joka koostuu kolmesta perusosasta: 1. Järjestelmän arviointi, jonka tavoitteena on selvittää, voiko vedenjakeluketju toimittaa kuluttajille riittävän hyvänlaatuista vettä. 2. Vaarojen tunnistaminen ja keinojen löytäminen vaarojen seuraamiseksi ja poistamiseksi. Jokaiselle tunnistetulle vaaratekijälle tulisi löytää sen seuraamiseksi valvontamenetelmä ja vaihtoehtoja vaaratekijän poistamiseksi tai siitä aiheutuvan vahingon lieventämiseksi. 3. Hallintasuunnitelma, jossa kuvataan kahden edellisen kohdan mukaiset menettelytavat. Erityistä huomiota kiinnitetään poikkeus- ja häiriötilanteisiin sekä tiedottamiseen. Vaaratekijöiden kartoitus ja niiden merkityksen arviointi on ensiarvoisen tärkeää vesihuollon toimivuuden ja terveyshaittojen ennaltaehkäisemisen kannalta. Vesilaitoksen turvallisuussuunnitelman pitäisi olla aina ajan tasalla, joten sitä on syytä päivittää järjestelmällisesti. 13

Juha Menonen Oy on laatinut Naantalin vesihuoltolaitokselle valmiussuunnitelman Water Safety Plan periaatteella (liite 3, salainen). 13. Laitoksen käyttötarkkailu sekä muu valvonta Talousveden laadun valvonnassa pääpaino tulisi olla laitoksen omassa käyttötarkkailussa. Käyttötarkkailu on laitoksen itse suorittamaa valvontaa. Käyttötarkkailua ei lueta viranomaisvalvontaan, vaikka viranomainen ottaisi käyttötarkkailunäytteitä. Käyttötarkkailu täydentää viranomaisvalvontaa. Käyttötarkkailulla varmistetaan talousvedeksi käytettävän veden laatu sekä veden käsittelyn asianmukaisuus. Käyttötarkkailua tehdään ainakin raakavedestä ja mikäli raakavettä käsitellään, myös lähtevästä vedestä. Lisäksi käyttötarkkailua voidaan tehdä verkostovedestä, vesitornista, vesiposteista ja muista kohteista otetuista näytteistä. Käyttötarkkailun näytteenotto ja mittaukset kohdistetaan samoihin tekijöihin kuin veden käsittely. Samat analyysit tehdään sekä raakavedestä että lähtevästä vedestä. Näytteet voi ottaa vesilaitoksen, terveydensuojeluviranomaisen tai ulkopuolisen tahon näytteenottaja. Käyttötarkkailunäytteiden määrä riippuu mm. paikallisista oloista, käytettävän raakaveden laadusta, toimitetun talousveden määrästä, toiminnan luonteesta ja laajuudesta, käytetyistä vedenkäsittelymenetelmistä, veden viipymäajasta verkostossa sekä siitä, onko talousvesi peräisin omasta laitoksesta vai ostetaanko se muualta. Siten käyttötarkkailuun valituista muuttujista ja niiden määritystiheyksistä ei voi antaa yleisiä ohjeita, vaan ne on harkittava jokaisen vesilaitoksen erityispiirteiden mukaan. Laitoksen käyttötarkkailu on muutakin kuin pelkkää näytteenottoa ja mittauksia. Siihen sisältyy mm. laitoksen toimintaympäristön siisteyden tarkastelua ja kirjaamista. Elintarvikelain 23/2006 mukaan elintarvikealan toimijan tulee tarvittaessa liittää omavalvontasuunnitelmaan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma. Turun Seudun Vesi Oy tarkkailee lähtevän veden laatua erillisen käyttötarkkailusuunnitelmansa mukaan. Naantalin vesihuoltolaitos ottaa itse käyttötarkkailunäytteet verkostosta, alavesisäiliöistä, uusista verkosto-osista käyttöönoton yhteydessä sekä saneeraus kohteista. Tutkimukset teetetään ulkopuolisessa laboratoriossa. Tulokset ovat bakteerien osalta käytettävissä viimeistään toisena päivänä näytteenotosta. Toimintaympäristön siisteydestä vastaa työtilojen suhteen Naantalin tilapalvelut. Muista laitostiloista vesihuoltolaitos. 14

13.1. Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat Turun Seudun Vesi Oy:n käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat on koottu liitteenä olevaan taulukkoon. Taulukosta näkyy myös analyysien määritystiheys. (Liite 4). Turun vesilaitos ottaa näytteitä oman valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Näytteistä tehtävät analyysit ovat liitteenä (liite 5). Masku-Nousiaisten vesilaitos ky ottaa näytteitä oman valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Näytteistä tehtävät analyysit ovat liitteenä (liite 6). 13.2. Käytettävät menetelmät ja laboratoriot Jatkuvakäyttöiset mittarit ovat suositeltavia. Käyttötarkkailututkimusten osalta ei ole vaatimuksia laboratorioiden eikä käytettävien menetelmien suhteen. Tutkimuksia ja havaintoja voidaan tehdä vesilaitoksen omassa laboratoriossa esimerkiksi pikamenetelmillä, omilla mittareilla tai ulkopuolisessa laboratoriossa akkreditoiduilla/akkreditoimattomilla tai arvioiduilla/ arvioimattomilla menetelmillä. Turun Seudun vesi Oy:llä on käytössään jatkuvatoiminen mittaus raakaveden ja tekopohjaveden käyttötarkkailua varten. Automaattiseen käyttötarkkailuun liittyvät kohteet ja määritykset on esitetty liitteessä (liite 7). Veden laatua ja toimitusvarmuutta seurataan Naantalin vesihuoltolaitoksella jatkuvatoimisilla mittareilla seuraavasti: Veden klooripitoisuudet todetaan pikamenetelmillä. Veden johtokykyä mitataan jatkuvatoimisesti muutamalla verkoston mitta-asemalla. Verkoston painemittauspisteitä on useita ja ne ovat kaukovalvonnan piirissä. ph-mittari asennetaan Ruonan yhdystien ostopisteeseen vuoden 2013 aikana 13.3. Laitoksen toimintaympäristön tarkkailu Vesihuoltolaitoksen tilat ja alavesisäiliöiden alueet on aidattu ja niillä on murtohälytykset ja kameravalvonta. Velkuan alavesisäiliön turva-aita rakennetaan vuoden 2013 aikana. Verkosto on kaukovalvonnassa ja laitoksella on ympärivuorokautinen päivystys. 15

14. Viranomaisvalvontatutkimukset ja muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta 14.1. Näytteenottopaikat Viranomaisvalvonnan näytteenottopaikat valitaan siten, että ne edustavat verkostoa. Näytteet otetaan pääsääntöisesti sellaisista paikoista, joissa veden laadulla on erityisen suuri merkitys. Näytteenottopisteet valitaan siten, että koko verkosto tulee mahdollisimman hyvin edustetuksi. Näytteenotto suunnitellaan siten, että osa paikoista toistuu usein tai pysyy aina samoina ja osa paikoista vaihtuu joka näytteenottokerralla. Toisin sanoen osa näytteenottopaikoista on pysyviä, osa vaihtuvia. Kaikki viranomaisvalvonnan näytteet otetaan käyttäjän hanasta (tai tankista tai siitä kohdasta, jossa vesi pullotetaan tai pannaan säiliöön), koska talousveden laatukriteerit tulee täyttyä siinä kohdassa, jossa vesi otetaan käyttöön. NAANTALI Pysyvät näytteenottopaikat (N1) Naantalin kylpylä, meriravintolan keittiö, Matkailijantie 2, Naantali (6 x v) (N2) Soinisten päiväkoti, Immasentie 2, Naantali (3 x v) (N-R1) Boyfood Oy, kahvihuone, Rymättylä (3 x v) Vaihtuvat näytteenottopaikat (N3) K-Market Etappi, kahvihuone, Nuhjalantie 8, Naantali (N4) Naantalin vanhainkoti, keittiö, Tuulensuunkatu 4, Naantali (N5) Naantalin kaupungintalo, keittiö, Käsityöläiskatu 2, Naantali (N6) Ukko-Pekka K-Supermarket, Venekuja 5, Naantali (N7) Neste Oil Oyj, ruokalan keittiö, Jalostamontie, Naantali (N-M1) Merimaskun päiväkoti, keittiö, Iskolantie 19, Merimasku (N-M2) Viherlahden leirikeskus, keittiö, Merimaskuntie 530, Merimasku (N-M3) Ravintola Merimaskun merikievari, Paltteentie 12, Merimasku (N-R2) Sale Rymättylä, Vanhatie 1, Rymättylä VELKUA JA LIVONSAARI Pysyvä näytteenottopaikka (N-V1) Palvelukeskus Velkuan Kummeli, Sauniementie 3, Velkua Vaihtuvat näytteenottopaikat (N-V2) Velkuan koulu, Palvan koulutie 9, Velkua (N-V3) Livonsaari Caravan, Pohjanpääntie 250, Livonsaari (N-V4) Sekstantin alueen pumppaamo, Sekstantintie 2, Velkuanmaa Näytteenottopaikat on merkitty liitteessä olevalle kartalle (liitteet 8, 9 ja10). 16

14.2. Näytteenottosuunnitelma Säännölliseen valvontaan kuuluvien näytteiden vähimmäismäärä riippuu laitoksen toimittaman talousveden määrästä. Vähimmäismäärä on esitetty asetuksen 461/2000 liitteen II taulukossa 2. Näytteet otetaan tasaisesti eri vuodenaikoina. Näytteet tulee ottaa eri puolilta vesijohtoverkostoa, jotta saadaan luotettava kuva koko verkoston tilanteesta. Joitakin määrityksiä voidaan jättää tekemättä tai niiden määritystiheyttä voidaan harventaa yhteen kertaan viidessä vuodessa. Edellytykset näille on lueteltu asetuksessa 461/2000. Jos määrityksiä jätetään pois tai niitä harvennetaan, on valvontatutkimusohjelmaan kirjattava perustelu tälle. Tekopohjavettä käyttävä laitos luokitellaan pintavesilaitokseksi, mikä on otettava huomioon määritettäviä muuttujia valitessa. Esimerkiksi Clostridium perfringens on tällöin määritettävä jatkuvan valvonnan mukaisesti. Jos pohjavesi sekoittuu verkostossa pintavedestä peräisin olevan veden tai tekopohjaveden kanssa, laitos luokitellaan pintavesilaitokseksi, vaikka pintaveden / tekopohjaveden osuus olisi merkittävästi pienempi kuin pohjaveden osuus. NAANTALI Vesihuoltolaitos toimittaa vettä Naantalin vedenjakelualueelle keskimäärin 5 504 m3 vuorokaudessa, jolloin jatkuvan valvonnan näytteiden vähimmäismäärä on 19 ja jaksottaisen seurannan näytteiden määrä on 3. Liitteenä on esitetty vuoden 2012 näytteenottosuunnitelmakalenteri: näytteenottoviikot ja näytteenottopaikat (liite 11). Näyte pyritään ottamaan maanantaisin tai tiistaisin. Jos näytteitä ei voida ottaa kyseisenä päivänä, ne pyritään ottamaan samalla viikolla, mieluusti alkuviikosta, mutta kuitenkin viimeistään seuraavan tai aikaisintaan edellisen viikon aikana. Valvontanäytteistä tehtävät määritykset on luetteloitu seuraavassa taulukossa: JATKUVA Escherichia coli Ammonium (NH 4 + ) Ammoniumtyppi (NH 4 -N) Laboratorio ilmoittaa tämän aina samalla kuin ammoniumin. Ammoniumin kanssa sama määritys (Ammoniumtyppi mg/l N = 0,78 * Ammonium mg/l) Mangaani Rauta Koliformiset bakteerit ph Sähkönjohtavuus Sameus Väri (visuaalinen) Haju näytettä otettaessa Maku näytettä otettaessa Lämpötila näytettä otettaessa 17

JAKSOTTAINEN (jatkuvan valvonnan näytteet + alla olevat) Enterokokit Bromaatti *) 2012 Kadmium Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Nitriitti (NO 2 - ) Nitriittityppi (NO 2 -N) Trihalometaanit yhteensä Hapettuvuus (COD Mn -O 2 ) Pesäkkeiden lukumäärä (22 o C) polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH ) *) 2012 Bentso(a)pyreeni *) 2012 Seuraavat määritykset on jätetty pois epikloorihydriini, koska veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja vinyylikloridi, koska vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia akryyliamidi, koska veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja TOC, koska määritetään hapettuvuus (COD Mn -O 2 ) ja veden jakelumäärä on alle 10 000 m 3 /d pesäkkeiden lukumäärä 37 o C, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Pseudomonas aeruginosa, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Seuraavat määritykset tehdään laitokselta lähtevästä vedestä (TSV tai Turun vesilaitos), koska niiden pitoisuudet eivät muutu verkostossa: antimoni, arseeni, bentseeni, boori, syanidit, 1,2-dikloorietaani, fluoridi, elohopea, nitraatti, torjunta-aineet, seleeni tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, kloorifenolit, alumiini, kloridi, sulfaatti, natrium, radioaktiivisuus, Clostridium perfringens. *) PAH, bentso(a)pyreeni ja bromaatti määritetään vähintään kerran ja jos pitoisuudet ovat alle 50 % raja-arvopitoisuudesta eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset tehdään 5 vuoden välein. VELKUA JA LIVONSAARI Velkuan ja Livonsaaren vedenjakelualueelle on myyty vettä 11 752 m 3 eli 32 m 3 /vrk vuonna 2012. Vuonna 2011 toimitettu määrä oli 19 867 m 3 eli 54 m 3 /vrk. Asetuksen 461/2000) mukaan, jos toimitettavan veden määrä on alle 50 m 3 /vrk, jatkuvan valvonnan näytteitä tulee ottaa 1 näyte vuodessa ja jaksottaisen valvonnan näytteitä 1 näyte kahden vuoden välein. Kun toimitettu vesimäärä on yli 50 m 3 /vrk, jatkuvan valvonnan näytteiden vähimmäismäärä on 4 ja jaksottaisen seurannan näytteiden määrä on 1. 18

Vko, näyt.ottopaikka Näytteen tyyppi vko 9 (N-V1) Jatkuva vko 20 (N-V2, 3 tai 4) Jatkuva vko 33 (N-V1) Jaksottainen vko 48 (N-V1) Jatkuva Velkuan ja Livonsaaren vedenjakelualueelta otetaan jatkuvan valvonnan näytteitä 4 ja jaksottaisen seurannan näytteitä 1. Näin varmistetaan veden laatu riittävän usein. Taulukossa on esitetty vuoden näytteenottosuunnitelma. Näyte pyritään ottamaan maanantaisin tai tiistaisin. Jos näytteitä ei voida ottaa kyseisenä päivänä, ne pyritään ottamaan samalla viikolla, mieluusti alkuviikosta, mutta kuitenkin viimeistään seuraavan tai aikaisintaan edellisen viikon aikana. Analyysi Mikrobiologiset määritykset Escherichia coli x x x x Koliformiset bakteerit x x x x Enterokokit Pesäkkeiden lukumäärä (22 o C) Kemialliset laatuvaatimukset Bentso(a)pyreeni *) 2012 Kadmium x Kromi x Kupari x Lyijy x Nikkeli x Nitriitti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) x x x *) 2012 Kemialliset laatusuositukset Ammonium x x x x Mangaani x x x x Rauta x x x x ph x x x x Sähkönjohtavuus x x x x Sameus x x x x Väri x x x x Hapettuvuus (COD Mn- O 2 ) x Haju näytettä otettaessa x x x x Maku näytettä otettaessa x x x x Lämpötila näytettä otettaessa x x x x 19

Seuraavat määritykset on jätetty pois Jaksottaisesta seurannasta: akryyliamidi, koska veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja epikloorihydriini, koska veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja vinyylikloridi, koska vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia bromaatti, koska pohjaveden käsittelyssä ei käytetä otsonointia trihalometaanit, koska vettä ei desinfioida kloorikemikaalein TOC, koska mitataan hapettuvuus (COD Mn -O 2 ) ja veden jakelumäärä on alle 10 000 m 3 /d Jatkuvasta valvonnasta: nitriitti, koska veden desinfiointiin ei käytetä klooriamiinia pesäkkeiden lukumäärä, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Clostridium perfringens, koska raakavesi ei ole pintavettä Seuraavat määritykset tehdään laitokselta lähtevästä vedestä (Masku-Nousiainen vesilaitos ky), koska niiden pitoisuudet eivät muutu verkostossa: antimoni, arseeni, bentseeni, boori, syanidit, 1,2-dikloorietaani, fluoridi, elohopea, nitraatti, torjunta-aineet, seleeni, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, kloorifenolit, alumiini, kloridi, sulfaatti, natrium ja radioaktiivisuus. *) PAH ja bentso(a)pyreeni määritetään vähintään kerran ja jos pitoisuudet ovat alle 50 % raja-arvopitoisuudesta eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset tehdään 5 vuoden välein. 14.3. Viranomaisnäytteiden näytteenottaja Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo viranomaisnäytteiden ottoa. Jos terveydensuojeluviranomainen ei itse ota näytteitä, on terveydensuojeluviranomaisen varmistettava, että näytteenottaja on luotettava ja riittävän kokenut (näytteenottajalla on esimerkiksi erilliskoulutuksen kautta saatu ammattitaito). Näytteenoton luotettavuuden varmistamisena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että valvontaviranomaisen edustaja ottaa jaksottaisen seurannan näytteet ja talousvettä toimittava laitos jatkuvan valvonnan näytteet. Näytteenottajat nimetään ohjelmaan ja lista päivitetään tarpeen mukaan. Vesinäytteet ottaa Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Mikrobiologiset vesinäytteet otetaan standardin SFS-EN ISO 19458:2006 mukaisesti. 20

Muut vesinäytteet otetaan standardin ISO 5667-5:2006 mukaisesti. 14.4. Tiheyden lisäämisen ja vähentämisen perusteet Näytteenottosuunnitelmassa tulee huomioida laitoksen erityispiirteet: paikalliset olosuhteet, kuten vedenottamon haavoittuvasta sijainnista tai läheisistä onnettomuusalttiista toiminnoista aiheutuvat erityisvalvonnan piirteet. Sen vuoksi voidaan näytteenottoa tihentää ja myös STM:n asetukseen 461/2000 kuulumattomia muuttujia lisätä, jos kunnan terveydensuojeluviranomainen tai vesilaitos katsoo sen tarpeelliseksi terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Muuttujia voidaan lisätä myös ELY-keskuksen lausunnon perusteella, jos raakavesi tai sen muodostumisalueella oleva vaaratekijä voi aiheuttaa terveyshaittaa. Valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteiden vähimmäismäärää voidaan vähentää enintään puoleen, jos kahden edellisen, peräkkäisen vuoden tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan, ne ovat olennaisesti parempia kuin STMa 461/2000 mukaiset laatuvaatimusten raja-arvot, ja jos ei ole tiedossa sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Valvontatutkimusohjelmaan tehdään tällöin vastaava muutos. Yksittäisten muuttujien määritystiheyksiä ei voi puolittaa, vaan puolitus on tehtävä koko valvontapakettiin (sekä jatkuva valvonta että jaksottainen seuranta). Tällöin veden laadun on täytynyt olla kaikilta osin vaatimukset täyttävä ja kaikki tarvittavat määritykset on oltava tehtyinä. Jos viranomaisvalvonnan näytemäärä vähennetään, vuosittainen näytemäärä voi jäädä varsin pieneksi. Sen vuoksi kannattaa harkita laitoksen käyttötarkkailua lisäämistä. 14.5. Käytettävät laboratoriot Valtioneuvoston asetuksen 1174/2006 elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousvesitutkimukset on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymässä akkreditoidussa laboratoriossa. Määrityksiin käytettävien menetelmien on oltava akkreditoituja, lukuun ottamatta sellaisia muuttujia, joille ei ole säädetty enimmäis- tai vähimmäismäärää taikka muuta numeerista arvoa (haju, maku, väri, TOC, sameus). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että viranomaisille tarkoitetut talousvesitutkimukset tehdään hyväksytyssä laboratoriossa hyväksytyillä menetelmillä. Laboratorion ja menetelmien hyväksyttävyyden voi tarkistaa Eviran ylläpitämästä laboratoriorekisteristä (www.evira.fi/laboratorioille) tai FINAS:n ylläpitämästä laboratoriorekisteristä www.finas.fi (akkreditoidut toimielimet, testauslaboratoriot). 21

Vesihuoltolaitoksen viranomaisvalvontaan tarkoitetut talousvesinäytteet toimitetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratorioon, Telekatu 16, 20360 Turku, puhelin (02) 274 0200, toimisto@lsvsy.fi Oheiset määritykset laboratorio teettää alihankintana: Torjunta-aineet, trihalometaanit ja PAH-yhdisteet: Ramboll Analytics Oy:n Lahden laboratorio Laboratorioiden osalta on varmistettu, että ne on lueteltu Eviran laboratoriorekisterissä ja että niiden käyttämät menetelmät ovat talousvesille tarkoitetut. 15. Poikkeukset 15.1. Edellytykset poikkeukselle Vesilaitokselle ei voi myöntää poikkeusta mikrobiologisten laatuvaatimusten ylittymisestä. Jos uusintatutkimuksellakin varmistettu kemiallisen laatuvaatimuksen ylitys on lievä, korkeintaan 1,5-kertainen raja-arvoon verrattuna, eikä välittömiä terveyshaittoja ole odotettavissa, kunnan terveydensuojeluviranomainen määrää vesilaitoksen hakemaan lääninhallitukselta poikkeusta kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä korjaustoimenpiteiden ajaksi. Jos poikkeama on merkitykseltään vähäinen ja tilanne voidaan korjata enintään 30 päivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta, ei lääninhallitukselta tarvitse hakea poikkeusta. Vain erityisen perustellusta syystä lääninhallitus voi myöntää poikkeuksen pitoisuudelle, joka on yli 1,5-kertainen rajaarvoon verrattuna. Kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa vesilaitoksen tekemästä poikkeushakemuksesta lausunnon. Jos hakemuksessa esitetyt toimenpiteet veden laadun parantamiseksi edellyttävät muutoksia vedenhankinnassa, vaihtoehtoisista vedenhankintatavoista hankitaan alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. Jos veden toimittajalle on myönnetty terveydensuojelulain 17 :ssä ja asetuksen 461/2000 6 :ssä tarkoitettu poikkeus, on tästä sekä poikkeuksen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä tiedotettava veden käyttäjille. 15.2. Laitoksen poikkeukset Laitoksella ei ole poikkeuksia kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä. 22

16. Ohjelmasta ja tutkimuksista koituvat kulut ja maksut Vesihuoltolaitos maksaa valvontatutkimusohjelman laatimisesta, viranomaistutkimuksista ja käyttötarkkailututkimuksista koituvat kustannukset sekä mahdollisista tehostetun tarkkailun mukaisista lisätutkimuksista koituvat kustannukset. Muista kuin valvontatutkimusohjelmasta johtuvien kustannusten maksamisesta (esim. tutkimusprojekti, kartoitus tms.) sovitaan osapuolten kanssa erikseen. Mikäli viranomaistutkimusten lisääminen johtuu esim. raakaveden saastumisesta, maksaa vesihuoltolaitos tai kunnan terveydensuojeluviranomainen ensin tutkimuksista koituvat lisäkustannukset, jotka voidaan laskuttaa saastumisen aiheuttajalta. Valvontatutkimusohjelman viranomaisvalvonnan piiriin kuuluvien näytteiden analysointikustannukset maksaa Naantalin vesihuoltolaitos. Laitos maksaa myös muut näytteenottokustannukset. 17. Erityistilanteet 17.1. Toiminta laatusuositusten ylityksissä Jos talousvesi ei täytä vedelle asetettuja laatusuosituksia, on laitoksen ilmoitettava siitä välittömästi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, terveydensuojelu-viranomainen voi asettaa rajoituksia veden käytölle, esimerkiksi määrätä laitoksen ryhtymään korjaustoimenpiteisiin, antaa keittokehotuksen tai määrätä veden käyttökieltoon. Mikrobiologisten laatusuositusten ylittyessä laitoksen on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin ylityksen syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi. Riippumatta siitä, liittyykö ylitykseen terveyshaittaa vai ei, on veden käyttäjille tiedotettava veden laatusuositusten ylityksestä ja sen merkityksestä. Vedenkäyttäjille on tiedotettava varsinkin silloin, kun tilanne on ennakoitavissa (esimerkiksi värin, sameuden tai raudan todennäköiset ylitykset verkoston huuhtelun yhteydessä). Jos talousvedessä todetaan koliformisia bakteereita, mutta E. coli- tai enterokokkibakteereita ei löydy, otetaan heti uusintanäytteet ja vesihuoltolaitos ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin esiintymisen syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi, sekä varautuu desinfioinnin tehostamiseen, mikäli uusintanäytteistä löytyy veden saastumista osoittavia indikaattoribakteereita. Terveydensuojeluviranomainen alkaa valmistella veden keittokehotuksen antamista. Jos uusintanäytteistäkin löytyy koliformisia bakteereita ja jos ylitykseen voi liittyä 23

terveyshaittoja, esimerkiksi koliformisten bakteerien määrä on korkea tai talousvettä käytetään paikoissa, joissa hygieniavaatimus on korkea (sairaalat, elintarviketuotanto), voidaan veden käytölle asettaa rajoituksia. Veden laatua tarkkaillaan tehostetusti, kunnes tilanne on normalisoitunut. Jos talousvedessä todetaan epätavallisen korkeita pesäkkeiden lukumääriä tai pesäkeluku on jatkuvasti korkea (>100 pmy/ml +22 C:ssa menetelmällä SFS-EN ISO 6222 määritettynä), selvitetään ja korjataan syy esimerkiksi verkostoa huuhtelemalla, ottamalla käyttöön desinfiointi tai lisäämällä desinfiointiaineen määrää. Jos terveydensuojeluviranomainen toteaa, että talousvedessä ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä, voidaan veden jakelua jatkaa normaalisti verkoston huuhtelun / desinfiointitoimenpiteen jälkeen. Jos talousvesi ei täytä kemiallisia laatusuosituksia, eikä vedestä terveydensuojeluviranomaisen selvityksen perusteella aiheudu terveyshaittaa, voi terveydensuojeluviranomainen silti edellyttää vesilaitokselta toimenpiteitä talousveden teknisesteettisen laadun parantamiseksi, jos veden käyttökelpoisuus huononee esimerkiksi siten, että vesi aiheuttaa tavallista nopeampaa korroosiota vesikalusteissa, värjää haitallisessa määrin tai aiheuttaa voimakasta hajua. Jos laatusuositusten ylittyminen aiheuttaa selkeitä teknisesteettisiä haittoja (esim. hajua, makua, väriä, sakkaa), on laitoksen ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. 17.2. Toiminta laatuvaatimusten ylityksissä Jos talousvesi ei täytä mikrobiologisia laatuvaatimuksia, on vesilaitoksen ilmoitettava siitä välittömästi terveydensuojeluviranomaiselle. Terveydensuojeluviranomaisen ja vesilaitoksen on yhdessä selvitettävä viipymättä syy laatuvaatimusten ylittymiseen. Vesilaitoksen on korjattava tilanne pikaisesti. Jos talousvesi ei täytä kemiallisia laatuvaatimuksia, on vesilaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen selvitettävä yhdessä syy tähän ja ratkaistava, tarvitaanko välittömiä toimenpiteitä veden laadun korjaamiseksi. Tarpeen vaatiessa selvitys tehdään yhdessä asiantuntijalaitosten (esim. Kansanterveyslaitos) kanssa. Jos laatuvaatimuksen ylittymisestä aiheutuu vaaraa veden käyttäjille, on vesihuoltolaitoksen korjattava tilanne pikaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nopeaan ja tehokkaaseen tiedottamiseen, joka tavoittaa kaikki vedenkäyttäjät. Vedenkäyttäjille on annettava viipymättä tarpeelliset ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jos talousvesi ei täytä laatuvaatimuksia, otetaan talousvedestä eri puolilta verkostoa, uusintanäytteet. Toimenpiteisiin ryhdytään tilanteen korjaamiseksi ja mahdollisesti korvaavan veden toimittamiseksi vedenkäyttäjille. Jos kyseessä on mikrobiologisten laatuvaatimusten ylittyminen, välittömiin toimenpiteisiin ryhdytään jo ennen uusintatutkimuksen tulosten valmistumista. 24

Mahdollisen veden käyttökiellon aikana vesilaitoksen on toimitettava veden käyttäjille korvaavaa vettä. Erityistilanteissa, joissa voi aiheutua terveyshaittaa, talousveden laatua tarkkaillaan tehostetusti (mm. näytteenottoa lisäämällä) niin kauan, että talousveden laatu täyttää vaatimukset ja syy laatuvaatimusten täyttymättömyyteen on selvitetty ja tarpeelliset korjaustoimenpiteet tehty. Jos laatuvaatimusten ylitys johtuu kiinteistön omista laitteista, kunnan terveydensuojeluviranomainen varmistaa, että kiinteistön omistaja ryhtyy toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi. Veden käyttäjille annetaan ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Naantalin vesihuoltolaitoksella on siirrettävä kloorinsyöttölaite verkosto-osien desinfiointia varten. 17.3. Toiminta vesivälitteisessä epidemiaepäilyssä ja epidemiassa Vesivälitteiset epidemiat paljastuvat vain harvoin valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteiden tutkimisen yhteydessä. Useimmiten epidemian mahdollisuutta epäillään vasta sitten, kun terveyskeskus ilmoittaa normaalia suuremmasta määrästä sairastuneita. Epidemian mahdollisuutta on syytä epäillä myös silloin, jos veden käyttäjät ilmoittavat muutoksista talousveden laadussa. Kaikkiin kuluttajien ilmoituksiin on syytä suhtautua vakavasti, myös niissä tapauksissa jolloin tiedetään, että veden laatumuutokset ovat voineet aiheutua esimerkiksi verkostossa tehdyistä korjaustöistä. Epidemioiden selvittämisestä ja ilmoittamisesta säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 251/2007. Toimenpiteet epidemiaepäilyssä kirjataan laitoksen erityistilanne-suunnitelmaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV julkaisee ohjeen suunnitelmaksi talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa ja erityistilanteissa. Sen avulla terveydensuojeluviranomainen ja vesilaitos voivat päivittää laitoksen erityistilannesuunnitelman. Erityistilannesuunnitelma liitetään valvontatutkimusohjelman liitteeksi. Valvontatutkimusohjelmaan kirjataan kuitenkin lyhyesti (LIITE 3) kenen henkilön vastuulla vesilaitoksella mikäkin toimenpide on yhteystiedot niistä tahoista ja henkilöistä, joille erityistilanteesta tiedotetaan Yhteystiedot ja luettelo vastaavista henkilöistä on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Tiedottamista erityistilanteissa on käsitelty kohdassa 18.3. Epidemiaepäilyssä saumaton, ennalta suunniteltu ja harjoiteltu yhteistyö vesilaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. 25