PORVOON ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.1.2013 Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset ovat voimassa Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa
Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 4 2 MÄÄRITELMÄT... 5 3 KUNNAN VASTUULLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN JÄTEHUOLTO... 8 3.1 Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä... 8 3.1.1 Kompostointi... 8 3.1.2 Jätteiden poltto... 9 3.1.3 Muu käsittely... 9 3.2 Liittyminen jätteenkuljetukseen... 10 3.3 Keräysvälineiden tyhjennys... 12 3.4 Jätteen keräyspaikka... 13 3.5 Jätteen keräyspaikan ylläpito... 14 3.6 Jätteiden keräysvälineet... 15 3.7 Keräysvälineiden täyttö... 16 3.8 Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistus... 17 3.9 Poikkeukset jätteenkeräykseen... 18 3.9.1 Jätteenkeräyksen keskeytys tilapäisesti... 18 3.9.2 Jätteenkeräyksen keskeytys toistaiseksi... 18 3.9.3 Kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto... 18 3.10 Hyötyjätteiden erilliskeräys... 19 3.10.1 Asuinkiinteistöt... 19 3.10.2 Muut kuin asuinkiinteistöt... 20 3.11 Vaarallisten jätteiden ja erityisjätteiden keräys... 21 3.12 Jätteiden kuljetus... 22 3.13 Yleiset jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikat... 22 3.14 Muut määräykset... 23 4 MUU KUIN KUNNAN VASTUULLA OLEVA JÄTEHUOLTO... 24 4.1 Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä... 24 4.1.1 Kompostointi... 24 4.1.2 Jätteiden poltto... 24 4.1.3 Muu käsittely... 24 4.2 Jätteiden keräyspaikka ja keräyspaikan ylläpito... 25 4.3 Jätteiden keräysvälineet... 25 4.4 Keräysvälineiden täyttö... 26 4.5 Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistus... 27 4.6 Keräysvälineiden tyhjennys... 28
4.7 Vaarallisten jätteiden ja erityisjätteiden keräys... 29 4.8 Jätteiden kuljetus... 29 4.9 Yleiset jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikat... 30 4.10 Muut määräykset... 30 5 YLEISÖTILAISUUKSIEN JÄTEHUOLTO... 32 6 ROSKAANTUMISEN EHKÄISY... 33 7 VOIMAANTULO... 34 8 PERUSTELUT... 35
1 SOVELTAMISALA Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty, noudatettava näitä jätelain 91 perusteella annettuja yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Nämä määräykset koskevat kunnan vastuulle ensisijaisesti ja toissijaisesti kuuluvien kohteiden jätehuoltoa (jätelaki 32 33 ) sekä tuottajavastuunalaisia jätteitä (jätelaki 47 ) niiltä osin kuin kunta järjestää tuottajakeräystä täydentävää keräystä. Lisäksi näissä määräyksissä annetaan yleisluonteisia määräyksiä kunnan vastuun ulkopuolelle jäävien kohteiden jätehuollosta siltä osin kuin se on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Näitä määräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, eläinlääkintälaitosten sekä muiden tutkimus- ja hoitolaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen sekä viiltävän ja pistävän jätteen jätehuollon järjestämiseen siltä osin, kuin siitä on määrätty erikseen. Näitä määräyksiä ei myöskään sovelleta eläinperäisten jätteiden eikä tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden jätehuollon järjestämiseen siltä osin, kuin siitä on säädetty niitä koskevilla säädöksillä erikseen. 4
2 MÄÄRITELMÄT Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: asuinkiinteistöllä kiinteistöä, jolla on yöpymiseen ja oleskeluun soveltuva rakennus, kuten asuintalo, loma-asunto, saunamökki tai pysyvästi sijoitettu asuntovaunu tai asuntolaiva; biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvä vastaava jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä; ekopisteellä alueellista jätteentuontipistettä, jossa kerättävänä ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji; erityis- ja riskijätteellä kudos- ja eläinjätteitä sekä pölyäviä, viiltäviä ja pistäviä tai muita vastaavia jätteitä, jotka eivät ole vaarallisia jätteitä, mutta vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana; haja-asutusalueella kunnan tai kaupungin laatiman asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita sekä ranta-asemakaava-alueita; hyötyjätteellä sitä osaa jätteestä, joka jätelainsäädännön tai kunnan jätehuoltomääräysten nojalla kerätään erikseen hyödyntämistä varten; jätehuoltoviranomaisella kuntien jätehuollon yhteislautakuntaa, joka on perustettu kuntien yhteistyösopimuksen mukaisesti; jätelaitoksella Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:tä; jätelaitoksen ekopisteellä miehittämätöntä hyötyjätteiden keräykseen tarkoitettua paikkaa, jonka ylläpidosta vastaa jätelaitos ja jossa on asianmukaiset keräysvälineet yhdelle tai useammalle hyödynnettävälle jätemateriaalille; jätteiden keräyspaikalla keräysvälineiden sijaintipaikkaa keräysvälineineen; jätteiden keräysvälineillä astioita, säiliöitä, lavoja, puristimia ja muita vastaavia välineitä, joihin jätteet kiinteistöllä kerätään kuljetusta varten; kartongilla kuitupohjaista nestepakkausjätettä kuten maito-, mehu- ym. tölkit sekä erilaisia pahvija kartonkipakkauksia kuten aaltopahvilaatikot, muro- ja keksipaketit, paperipussit, munakennot, pizzalaatikot; keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa, käytöstä poistettua paperia; kiinteistön haltijalla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa, omistajan vertaista haltijaa tai kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa; kompostoinnilla eloperäisen jätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa; 5
kompostorilla säiliötä, jonka sisällä kompostoidaan biojätettä tai kehikkoa tms. jossa kompostoidaan puutarhajätettä; kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kuljetusjärjestelmää, jossa jätelaitos kilpailuttaa jätteenkuljetukset; kunnan toissijaisella vastuulla olevalla jätehuollolla muun kuin kunnan vastuulla olevan jätehuollon järjestämistä (jätelaki 33 ), jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte soveltuu laadultaan ja määrältään kunnan jätehuoltojärjestelmän kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi; kunnan täydentävällä keräyksellä jätelaitoksen järjestämää tuottajavastuunalaisen jätteen keräystä siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä esim. kiinteistökohtainen tai alueellinen keräys; kunnan vastuulla olevalla jätehuollolla asumisjätteen jätehuollon järjestämistä sekä siihen rinnastettavan julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan sekä yksityisen sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelutoiminnan jätehuollon järjestämistä. Kunnan jätehuoltovastuun piiriin kuuluu myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen vaarallisen jätteen hyödyntäminen ja käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä; käsitellyllä lietteellä lietettä, joka on kompostoitu tai stabiloitu mädättämällä, lahottamalla, kuumentamalla tai kemiallisesti kalkitsemalla siten, että lietteen taudinaiheuttajat on tuhottu ja hajuhaittoja vähennetty; käymäläjätteellä kuivakäymälöistä peräisin olevaa jätettä; lasilla tyhjiä, käytöstä poistettuja lasipakkauksia kuten pulloja, purkkeja ja astioita, joissa tai joiden joukossa ei saa olla metallisia, muovisia tai keraamisia epäpuhtauksia tai esineitä; lietteellä saostus- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietettä, öljynerottimista kertyvää lietettä sekä kompostoimatonta puhdistamolietettä; ei kuitenkaan teollisuuden erikoislietteitä; maatalouslietteellä maa- ja karjataloudessa syntyvää lanta-, virtsa- tai muuta lietettä sekä säilörehun puristenestettä; metallilla tyhjiä, käytöstä poistettuja metallipakkauksia ja metallipurkkeja, kuten säilyketölkkejä ja alumiinivuokia; monilokerokeräyksellä kiinteistökohtaista jätteenkeräystä jossa sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli kerätään neljään lokeroon jaettuun jäteastiaan, joka tyhjennetään samanaikaisesti nelilokeroiseen jäteautoon; muovilla kierrätykseen soveltuvia muovipakkauksia; muulla kuin kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella (kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto) kuljetusjärjestelmää, jossa jätteenhaltijat tekevät jätteen kuljetuksesta sopimuksen suoraan valitsemansa jätekuljetusyrittäjän kanssa, tällöin kyseessä on kunnan vastuun ulkopuolelle kuuluvien yritys- ja toimipaikkakiinteistöjen jätteet tai kunnan vastuulla olevat sako- ja umpikaivojätteet; muulla kuin kunnan vastuulla olevalla jätehuollolla yksityisen yritystoiminnan jätehuollon järjestämistä pois lukien ne yksityiset yritysjätteet, jotka kuuluvat kunnan vastuulle; pakatulla biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketuotannossa syntyvää vastaava 6
jätettä, jota ei ole poistettu paperisesta, pahvisesta tai muovisesta kuluttajapakkauksesta ja jota erilliskerätään omana jätelajinaan; pienjäteasemalla jätelaitoksen ylläpitämää miehitettyä jätteiden vastaanottopaikkaa jätteille, jotka eivät mahdu tai sovellu kiinteistökohtaiseen keräysastiaan; pienvenesatamalla tahoa, joka tarjoaa venepaikkoja vapaa-ajan veneilijöille ja saarikiinteistöjen asukkaille; puulla käsiteltyä tai käsittelemätöntä puuta, puisia huonekaluja, levyjä, risuja ja oksia. Ei kuitenkaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua puuta, kuten esim. painekyllästettyä puuta; puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää eloperäistä jätettä; sekajätepisteellä miehittämätöntä sekajätteen keräykseen tarkoitettua paikkaa, jota ylläpitää jätelaitos ja jossa on yleensä keräysvälineet myös hyötyjätteille. Sekajätepisteen käyttö on maksullista; sekajätteellä yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle hyötyjätteen ja muiden sekajätteeseen kuulumattomien materiaalien, esim. vaarallisten jätteiden, lajittelun jälkeen; suomalaisella kansallisella standardilla Suomen standardoimisliiton (SFS) jätteen keräysvälineille asettamaan standardia (SFS-EN 840) jossa määritellään mm. jätteenkeräysvälineen mitat sekä kestävyys- turvallisuus ja terveysvaatimukset; taajamalla kunnan tai kaupungin laatiman asemakaava-alueen mukaisia alueita pois lukien rantaasemakaava-alueet; tiehoitokunnalla tieosakkaiden muodostamaa tahoa, joka vastaa yksityistien tienpidosta; tuottajavastuulla tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Tuottajalla on ensisijainen oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä ovat mm. paristot ja akut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, energiansäästölamput, renkaat, paperi ja pakkaukset. vaarallisella jätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuuden vuoksi voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, esimerkiksi liuottimia, kylmälaitteita ja loisteputkia; yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä; ei kuitenkaan vaarallista jätettä, kuivakäymäläjätettä, jätevettä, jätevesilietettä tai näihin rinnastettavaa jätettä; yhteisastialla (kimppa-astia) kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä jätteiden keräysvälinettä järjestetyssä jätekuljetuksessa; yhteislaiturilla laituria, jota käyttää useampi vakituinen tai vapaa-ajan kiinteistö; ylijäämämaalla rakennustoiminnan tai siihen rinnastettavan toiminnan yhteydessä syntyneitä ja siinä käyttämättä jääneitä puhtaita maa-aineksia; ympäristönsuojeluviranomaisella jätelain tarkoittamaa jätehuollon valvontaviranomaista. 7
3 KUNNAN VASTUULLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN JÄTEHUOLTO 3.1 Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä 3.1.1 Kompostointi 1 Kiinteistöllä syntyvän puutarhajätteen ja biojätteen omatoiminen kompostointi on suositeltavaa seuraavin edellytyksin: 1. Taajama-alueella lannan ja lietteiden kompostointi on kielletty. 2. Kompostori tulee rakentaa, sijoittaa ja hoitaa niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa eikä muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoriin ei saa laittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. 3. Kompostoria ei saa ilman naapurin suostumusta sijoittaa kolmea (3) metriä lähemmäs tontin rajaa. 4. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman naapurin erillistä suostumusta hyväksyttyyn rakennuslupaan merkittyyn, jätehuollolle varattuun tilaan. 5. Kompostoria ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäs talousvesikaivoa. 6. Biojäte on kompostoitava hyvin ilmastoidussa ja suljetussa kompostisäiliössä, jonka tulee estää haittaeläinten pääsy kompostoriin. Biojätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä tai muuten jäätymiseltä suojatussa kompostorissa. 7. Kompostorilla tulee olla määrätty hoitaja, joka on vastuussa kompostorin asianmukaisesta hoidosta. 8. Puutarhajätettä saa kompostoida ilman varsinaista kompostoria. Taajama-alueella kompostorin tai lautakehikon tms. käyttö on kuitenkin suositeltavaa. 9. Käymäläjätettä saa taajama-alueella kompostoida ainoastaan tähän tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa. Käymäläjätteen kompostoinnista ei saa aiheutua hajua eikä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. 10. Mikäli kompostori on useamman asuinhuoneiston yhteinen, tulee nimetä sen hoidosta vastaava henkilö. 8
3.1.2 Jätteiden poltto 2 Jätteen poltto, lukuun ottamatta pykälissä 3-5 kuvattuja jätteitä, on kielletty ilman ympäristönsuojelulain tai jätelain mukaista lupaa tai ilman eläintautilain nojalla annettua määräystä. 3 Kiinteistön lämmityksen yhteydessä saa polttaa kuivia risuja, oksia ja käsittelemätöntä puutavaraa sekä vähäisiä määriä puhdasta paperia ja pahvia ja muuta niihin verrattavaa jätettä keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä tulipesässä. 4 Taajama-alueella on oksien ja risujen sekä muun niihin verrattavan jätteen avopoltto kiellettyä. 5 Haja-asutusalueella on oksien ja risujen sekä muun niihin verrattavan jätteen avopoltto sallittua edellyttäen, ettei siitä aiheudu savuhaittoja tai palonvaaraa. 6 Kyllästetyn tai pintakäsitellyn puutavaran polttaminen on kielletty. 3.1.3 Muu käsittely 7 Maahan saa haudata ainoastaan vähäisiä määriä puutarhajätteitä. Eläinten hautaaminen maahan tulee tapahtua kunnan osoittamalla tavalla muualla annettuja määräyksiä noudattaen. Muun jätteen hautaaminen maahan on kielletty, mikäli ympäristönsuojelumääräyksissä tai laissa ei toisin määrätä. 8 Jäteveden käsittelyjärjestelmissä syntyvät lietteet tulee kuljettaa asianmukaisesti kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Haja-asutusalueen kiinteistöillä voidaan asumisen yhteydessä syntyviä kiinteistökohtaisia vähäisiä lietemääriä kompostoida tiiviissä, suljetussa kompostorissa. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. 9 Asuinkiinteistöjen käsittelemättömien saostus- ja umpikaivolietteiden levittäminen pellolle tai muualle maastoon on kielletty, ellei voimassa olevassa ympäristöluvassa toisin sallita. 10 Lannoitevalmistelain mukaisesti käsitellyn kiinteistöllä syntyvän lietteen levittäminen pelloille on sallittua vain haja-asutusalueella, lukuun ottamatta pohjavesialueita. Levityksen tulee tapahtua sulan maan aikana ja liete ja suodatinhiekka tulee mullata maahan välittömästi levityksen jälkeen valumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Levitettäessä lietettä rehu- tai ruokakasvinviljelyyn käytettäville pelloille, tulee lietteen käsittelijän varmistaa, että lietteen sisältämät taudinaiheuttajat ovat tuhoutuneet. 11 Ylijäämämaiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen ilman toiminnan vaatimaa lupaa on kielletty. Luvan tarve tulee selvittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 12 Biojätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty. 9
3.2 Liittyminen jätteenkuljetukseen 13 Jätteen haltijan (kiinteistön) on liityttävä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jos kiinteistön jätehuolto jätelain 32 33 mukaan kuuluu kunnan ensisijaiselle vastuulle. Kunnan järjestämään sekajätteenkuljetukseen liitytään ensisijaisesti kiinteistökohtaisella keräysastialla. Kiinteistö voi hankkia oman keräysastian tai vuokrata keräysastian jätelaitokselta tai muulta keräysvälineitä vuokraavalta taholta Jätteenkeräysvälineen tyhjennystä, keräyspaikkaa ja sen ylläpitoa sekä keräysvälineen täyttöä ja kunnossapitoa koskevat määräykset on kerrottu näiden jätehuoltomääräysten kohdissa 3.3 3.8. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi liittyä jätekuljetukseen seuraavilla tavoilla: 1. Liittymällä jätelaitoksen järjestämän miehittämättömän sekajätepisteen käyttäjäksi alueella, jolla jätelaitos tämän palvelun järjestää. Sekajätepisteen käyttäjäksi voi liittyä seuraavin ehdoin: asuinkiinteistölle ei ole tietä tai tieyhteys on huono asuinkiinteistön jäteastiaa ei voida sijoittaa siten, että jäteautolla on esteetön pääsy 5 m etäisyydelle astiasta ja siirtomatka on kohtuuton tai muu syy, jos sekajätepisteen käyttö soveltuu asuinkiinteistölle kiinteistökohtaista keräystä paremmin. 2. Liittymällä yhteisastiaan (kimppa-astia) tai perustamalla uuden yhteisastian. Yhteisastian voi muodostaa seuraavat tahot: yksittäiset kiinteistöt taajamassa, mikäli kiinteistöt sijaitsevat lähinaapureina. haja-asutusalueella, mikäli kiinteistöt sijaitsevat lähinaapureina tai saman tien varrella tiehoitokuntaan kuuluvat tahot pienvenesatama yhteislaituri. 10
Yhteisastiaa koskevat seuraavat ehdot: yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava jätelaitokselle yhteisastiaa koskevasta ilmoituksesta on käytävä ilmi astian sijainti ja koko, yhteisastiaa käyttävien kiinteistöjen nimet, osoitteet ja laskutusosoitteet sekä yhteisastian kunnossapidosta, huollosta ja puhdistamisesta vastaava henkilö mikäli sekajätteen yhteisastiaa käyttää yli 5 kiinteistöä, tulee keräysvälineen olla tilavuudeltaan vähintään 660 litraa mikäli pienvenesatama vastaanottaa asuinkiinteistöistä syntyvää jätettä, tulee sen liittyä kunnan järjestämään jätehuoltoon. Tällöin venesataman ylläpitäjää koskevat edellä mainitut yhteisastiaa koskevat ehdot. saman kiinteistönhaltijan vakituinen ja vapaa-ajan asunto voivat muodostaa yhteisastian, mikäli asunnot sijaitsevat enintään 5 km päässä toisistaan. Lisäksi jommankumman seuraavista ehdoista tulee täyttyä: lähin jätelaitoksen ylläpitämä miehittämätön sekajätepiste sijaitsee yli 5 km päässä vakituisen ja vapaa-ajan asunnon väliseltä reitiltä tai vakituisen ja vapaa-ajan asunnon välinen matka on lyhyempi kuin matka lähimmälle sekajätepisteelle. 14 Jätehuoltoviranomainen voi kieltää yhteisastian perustelluista syistä. 15 Kiinteistö voi halutessaan liittyä sekajätekeräyksen sijaan jätelaitoksen järjestämään monilokerokeräykseen, jossa sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli kerätään neljään lokeroon jaettuun jäteastiaan, joka tyhjennetään ne nelilokeroiseen jäteautoon. Monilokerokeräystä koskevat samat määräykset kuin sekajätekeräystä. 16 Ainoastaan kesäaikana käytössä olevan vapaa-ajan asunnon on liityttävä jollakin 13 :ssä esitetyllä tavalla sekajätteen keräykseen vähintään ajalla 1.5 30.9. 17 Mikäli jäteauto ei pysty kiinteistön olosuhteista johtuen suorittamaan jätteenkeräystä kiinteistön alueelta esim. kapea pihatie, voi jätehuoltoviranomainen osoittaa jätteenkeräyspaikaksi alueen kiinteistön ulkopuolelta. 18 Mikäli kiinteistö on liittynyt kiinteistökohtaiseen jätteenkeräykseen, mutta keräysväline on jätehuoltomääräysten 29 36 :n vastainen tai kiinteistöllä ei ole keräysvälinettä, voi jätehuoltoviranomainen määrätä kiinteistön liitettäväksi sekajätepisteen käyttäjäksi. Kiinteistöltä veloitetaan tällöin, jätetaksan 18 maksuluokka 1 mukainen sekajätepistemaksu 19 Mikäli kiinteistölle ei olosuhteista johtuen pystytä järjestämään sekajätteen kiinteistökohtaista keräystä millään edellä mainituista tavoista, liitetään kiinteistö automaattisesti sekajätepisteen käyttäjäksi. 11
20 Mikäli kiinteistö kieltäytyy liittymästä tai ei ole liittynyt kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen jollakin aiemmin esitetyistä tavoista, katsotaan kiinteistön liittyneen pienjäteaseman käyttäjäksi. Kiinteistöltä laskutetaan tällöin jätetaksan 19 :n mukaista pienjäteasemamaksua, jota vastaan kiinteistön haltija voi käyttää jätelaitoksen pienjäteasemia jätehuoltonsa hoitamiseen. Pienjäteasemamaksun lisäksi jätteen tuomisesta veloitetaan jäteasemien hinnaston mukainen vastaanottomaksu. 21 Jätteen välikuormaus on kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen kuuluvilla kiinteistöillä kielletty. 3.3 Keräysvälineiden tyhjennys 22 Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Eri keräysvälineet on tyhjennettävä seuraavasti: Vakituinen asunto Taajama Haja-asutusalue Liittymistapa, sekajäte Tyhjennysväli viikoissa min.* max. min.* max. oma jäteastia 1 2 2 4 kimppa-astia 1 2 2 4 Kunnan vastuulla olevat muut kiinteistöt kuin asuinkiinteistöt Liittymistapa, sekajäte Taajama Tyhjennysväli viikoissa Haja-asutusalue min.* max. min.* max. oma jäteastia 1 2 2 4 kimppa-astia 1 2 2 4 Vapaa-ajan asunto käytössä ympäri vuoden tai kesäaikana, jolloin jätteen keräys järjestettävä ajalle 1.5.-30.9. Liittymistapa, sekajäte Taajama Haja-asutusalue Tyhjennysväli viikoissa min.* max. min.* max. oma jäteastia 1 2 2 4 kimppa-astia 1 2 2 4 Jätelaji Taajama Haja-asutusalue Tyhjennysväli viikoissa min.* max. min.* max. Biojäte 1 1 1 1 Biojäte syväkeräysastiat 1 2 1 2 Kartonki 1 6 2 12 Lasi ja metalli 4 26 4 26 Hiekan- ja rasvanerotuskaivot tarvittaessa 52 tarvittaessa 52 12
Öljynerotuskaivot tarvittaessa 52 tarvittaessa 52 Umpisäiliöt ja saostuskaivot, joihin johdetaan jätevesiä *Tiheämmästä tyhjennysvälistä voi sopia jätelaitoksen kanssa. tarvittaessa 52 tarvittaessa 52 23 Mikäli pakkaavaan jäteautoon tyhjennettävän jäteastian tyhjennysväli on yli viikon, tulee tyhjennysvälin olla parillinen viikkomäärä (2 viikkoa, 4 viikkoa jne.). 24 Mikäli jätteen määrän tai laadun tai toiminnassa havaittujen ympäristö- tai muiden haittojen vuoksi on tarpeen, voi kunnan jätehuoltoviranomainen tai sen määräämä viranhaltija määrätä yksittäistapauksessa edellä mainitusta poikkeavan tiheämmän tyhjennysvälin. 25 Sekajätteen tyhjennysväliä on mahdollista pidentää, mikäli alle viiden huoneiston kiinteistöllä biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan ja yli viiden huoneiston kiinteistöllä, mikäli sekajäte kerätään syväkeräyssäiliöön, biojäte erilliskerätään, eikä sekajätteen tyhjennysvälin pidennys aiheuta hajuhaittaa. Lisäksi kiinteistön tulee lajitella hyöty- ja vaaralliset jätteet ja hoitaa jätehuolto kokonaisuudessa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tyhjennysvälin pidennykselle tulee hakea kirjallinen lupa kunnan jätehuoltoviranomaiselta. Kompostoinnin tulee tapahtua jätehuoltomääräysten 1 mukaisesti. Pisin mahdollinen sekajäteastian tyhjennysväli on sekä vakituisesti asutuilla että vapaa-ajan kiinteistöillä taajamissa 6 viikkoa ja haja-asutusalueilla 12 viikkoa. 26 Keräysvälineen tyhjennys pyritään suorittamaan kiinteistölle ilmoitettuna tyhjennyspäivänä. Poikkeustilanteissa tyhjennyspäivä voi muuttua ilmoitetusta. 27 Mikäli biojäte kerätään syväkeräyssäiliöön tai umpinaiseen, koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön, jossa biojätteen lämpötila pysyy kauttaaltaan jatkuvasti alle +5 C, voidaan tyhjennysväli pidentää kahdeksi viikoksi. 28 Jätteiden kuormaaminen kiinteistöllä tai sen lähistöllä on kielletty klo 22.00 6.00 välisenä aikana. Jätteen kuormaaminen on tehtävä mahdollisimman häiriöttömästi. Jätteenkuormausta voidaan suorittaa poikkeustilanteissa näiden aikojen ulkopuolella esim. hankalissa keliolosuhteissa tai onnettomuustilanteissa. 3.4 Jätteen keräyspaikka 29 Kiinteistön on järjestettävä jätehuoltoa varten tarvittava keräyspaikka siten, ettei keräysvälineiden tyhjennyksestä aiheudu tarpeetonta vaaraa tai haittaa kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle eikä jäteastian tyhjentäjälle. Keräyspaikka tulee sijoittaa siten, että keräysajoneuvo pääsee kääntymään keräyspisteen läheisyydessä, eikä keräysajoneuvon peruutusmatka ylitä 50 metriä. 30 Keräyspaikka on perustettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle siten, etteivät keräysvälineet jäädy alustaansa kiinni. Alueiden ja väylien, joilla keräilyvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän 13
kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Niiden kaltevuuden tulee olla, mikäli mahdollista, alle 1:10. Jäteastian siirtoväylällä ei saa olla kynnystä, porrasta eikä muuta estettä. 31 Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy vähintään 5 metrin päähän käsin siirrettävistä jäteastioista. Kiinteistö voi edellä mainitusta poiketen sopia jätelaitoksen kanssa keräyspaikan sijainnista. Tällöin keräysvälineen siirrosta tai lisäkuljetuksesta peritään jätetaksan mukainen lisämaksu. 32 Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan keräysvälineen sijaintipaikalta. 33 Mikäli keräysvälineet sijoitetaan erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto, valaistus, viemäri ja mahdollisuuksien mukaan vesijohto. Jätehuoneeseen tulee olla sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta jäteastioiden siirtoa haittaavaa estettä. Jätehuoneen ovissa tulee olla laitteet, joilla ovet pysyvät auki. 3.5 Jätteen keräyspaikan ylläpito 34 Keräyspaikan haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijaintipaikan kunnossapidosta, puhtaudesta, lumen aurauksesta, liukkauden torjunnasta ja kulkuväyliä haittaavien oksien poistosta siten, että keräysvälineet voidaan esteettä ja turvallisesti tyhjentää. Alueet ja väylät, joilla keräysvälineitä siirretään, eivät saa olla liukkaita ja niiden valaistuksen tulee olla riittävä. 34 Jos keräysvälineen tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vastuu tien kunnossapidosta. Tienpitäjän tulee pitää tieväylä riittävältä leveydeltä avoimena (suositus 3,5 m), jotta raskaan kaluston liikennöinti on mahdollista ilman kuljetuskalustolle aiheutuvia vaurioita. Jos tie on painorajoitettu, mutta tienpitäjä haluaa, että keräysajoneuvo ajaa keräyspisteelle, siitä tulee ilmoittaa kirjallisesti jätelaitokselle. Tällöin vastuu mahdollisista tievaurioista on tienpitäjällä. Jäteautoa ei ajeta kiinteistön alueelle tai yksityiselle tielle, mikäli se ei kiinteistön tai tien rakenteiden vuoksi ole mahdollista. Yksityistien käytön rajoitusten tulee olla merkitty liikennemerkein esim. painorajoitus. 35 Jos jätekatos tai jätehuone lukitaan, on kiinteistöillä lukituksessa käytettävä kaksoispesällistä lukkoa niin, että toiseen pesään sopii jätelaitoksen jätehuoltoavain. Mikäli kaksoispesälukon käyttö on asennusteknisesti mahdotonta, voidaan käyttää seinään upotettavaa avainsäilöä, jonka sisälle sijoitetaan keräyspaikan tyhjennykseen tarvittavat avaimet. Avainsäilö tulee sijoittaa keräyspaikan välittömään läheisyyteen ja siihen tulee sopia jätelaitoksen jätehuoltoavain. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää numerokoodilukitusta. Kiinteistön on ilmoitettava koodi jätelaitoksella. Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta. 37 Mikäli jätteenkeräyspaikka tai sen ylläpito poikkeaa 29 36 :ssä esitetystä, voidaan tyhjennyksestä veloittaa jätemaksutaksan 23 mukainen lisämaksu tai jätehuoltovi- 14
ranomaisen määräyksestä keskeyttää tyhjennykset ja liittää kiinteistö sekajätepisteen käyttäjäksi. 3.6 Jätteiden keräysvälineet 38 Kiinteistön haltijan tulee hankkia käyttöönsä riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. 39 Jätteen keräysvälineenä saa vaihtoehtoisesti käyttää: 1. käsin siirrettävissä olevia enintään 1000 litran kannellisia, pyörin ja tarvittaessa tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen takalastauskuormaukseen; 2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen takalastauskuormaukseen; 3. maahan upotettavia säiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; 4. kannellisia jätesäiliöitä, joissa jäte kuljetetaan käsittelypaikalle; 5. kartonginkeräyksessä rullakkoa katettuun ja sateelta suojattuun paikkaan sijoitettuna. Jätelaitos voi hyväksyä käytettäväksi myös muita kuin edellä kohdissa 1-5 esitettyjä keräysvälineitä. Kaikkien keräysvälineiden tulee täyttää voimassa olevan jätteenkeräysvälineille asetetun suomalaisen kansallisen standardin (SFS-EN-840) vaatimukset. 40 Säkkitelineen käyttö keräysvälineenä on kielletty, lukuun ottamatta ekopisteiden muovipusseille tarkoitettuja roska-astioita. Jätesäkkejä max. 200 l voidaan käyttää vain tilapäisesti lisäjätteen pakkaamiseen. 41 Eri jätelajien keräysastioiden ohjeelliset värit ovat seuraavat: sekajäte keräyspaperi biojäte kartonki pienmetalli lasi harmaa vihreä ruskea sininen musta valkoinen 42 Keräysvälineiden merkitsemiseen voidaan käyttää myös riittävän suurta tarraa, jonka väristä ja/tai tekstistä käy ilmi ko. astiaan kerättävän jätteen laatu. Lisäksi keräysastiat tulee varustaa tarralla, josta ilmenee kunkin jätejakeen kuljetusten organisoinnista vastaava taho. 15
3.7 Keräysvälineiden täyttö 43 Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu. 44 Pilaantuvat, likaantuvat ja pölyävät jätteet on pakattava niin, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä keräysvälineen likaantumista. 45 Seka- tai hyötyjätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa 1. Ympäristö- tai terveyshaittaa aiheuttavia vaarallisia jätteitä, kuten: vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia kodinkoneita tai elektroniikkaa, esim. tv, video, tietokone, mikroaaltouuni loisteputkia tai akkuja öljyä, kemikaaleja, maalia, lääkkeitä yms. painekyllästettyä puuta. 2. Palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä, kuten: 3. Renkaita räjähteitä käyttämättömiä ilotulitusraketteja polttoainetta tai liuotetta. auton, työkoneen tai muun ajoneuvon renkaita (ei koske polkupyöränrenkaita). 4. Vähäistä suurempia määriä sekajätteeseen kuulumattomia muita jätteitä, kuten: hiekkaa betonia, tiiltä tai kipsilevyä lietettä tai nestemäisiä jätteitä käymäläjätettä, eläinten lantaa tai riskijätettä esim. terveyshuollon pistävät jätteet, teurasjäte aineita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille. 5. Pakkaavaan jäteautoon kuormattavien sekajätteen keräysvälineiden kohdalla jätteitä, jotka ovat kooltaan suurempia kuin 60 x 60 x 80 cm. Näitä voivat olla mm. kokonaiset matot, patjat ja huonekalut. 16
6. Esineitä tai aineita, jotka kokonsa, painonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä, kuljetuskalustoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista. 46 Sekajätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa edellä mainittujen lisäksi keräyspaperia. Sekajätteen keräysvälineeseen ei myöskään saa laittaa sellaista hyötyjätettä, joka jätehuoltomääräysten 64 ja 65 nojalla tulee ko. kiinteistöllä lajitella erilleen sekajätteestä. 47 Edellä 45 :n kohdissa 1-6 mainitut jätteet on kiinteistön haltijan joko omatoimisesti, tilaamalla jätelaitoksen noutopalvelu tai erikseen kuljetusyrittäjän kanssa tehtävällä sopimuksella toimitettava niille varattuun jätteenkäsittely- tai vastaanottopaikkaan. 48 Jos jätettä ei voida sijoittaa keräysvälineeseen siten, että kansi sulkeutuu tiiviisti, voidaan se tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen. Kiinteistön haltijan on tällöin huolehdittava, ettei jäte aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. 49 Keräysvälineen ulkopuolelle ei saa kuitenkaan jättää eloperäistä jätettä eikä keräysvälineen välittömään läheisyyteen sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietävän jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikkaan. 50 Jätteet tulee tarvittaessa pakata ennen keräysvälineeseen sijoittamista. Pakkaamisella vähennetään keräysvälineen likaantumista ja jätteen pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. 51 Kotitalouksissa syntynyttä tuhkaa ja nokea saa laittaa sekajätteen keräysvälineeseen ja toimittaa edelleen vastaanottopaikkaan vain jäähtyneenä ja kytemättömänä. Lisäksi tuhka tulee pakata tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen. 52 Käsin siirrettäviin keräysvälineisiin saa sijoittaa jätettä enintään 60 kg. Suurempaan puristamattomaan jätesäiliöön jätettä saa sijoittaa korkeintaan 100 kg jätettä astiakuutiometriä (m 3 ) kohti. 3.8 Keräysvälineiden kunnossapito ja puhdistus 53 Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineiden huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja kuumapesun kestäviä. Erityisesti jäteastian kannen kiinnitys tulee varmistaa, jotta se ei irtoa konekuormauksen yhteydessä. Keräysvälineet eivät saa aiheuttaa terveydellistä haittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eivätkä työturvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille. 54 Sekajäteastiat tulee taajama-alueella pestä vähintään kerran vuodessa, biojäteastiat vähintään kaksi kertaa vuodessa ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tai terveydensuojeluviranomaisen niin vaatiessa useammin. Jäteastian pesuvedet on johdettava paikkaan, jossa ne eivät aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Biojäte tulee pakata paperipussiin, sanomalehteen tai biohajoavaan muovipussiin ennen keräysvälineeseen laittamista. 17
3.9 Poikkeukset jätteenkeräykseen 3.9.1 Jätteenkeräyksen keskeytys tilapäisesti 55 Jätelaitos voi myöntää kiinteistön jätteenkuljetukseen keskeytyksen vähintään 2 viikoksi ja enintään 12 kuukaudeksi esim. lomamatkan tai muun poissaolon ajaksi. 56 Keskeytys tulee hakea jätehuoltoviranomaiselta seuraavissa tapauksissa: jos keskeytys kestää yli 12 kuukautta kiinteistössä ei asuta tai oleskella esim. laitoshoidon, väliaikaisen muuton tai myynnin vuoksi kiinteistöä remontoidaan eikä kiinteistössä pystytä asumaan remontin aikana 57 Jätteenkuljetuksen keskeytystä tulee hakea 2 viikkoa ennen keskeytyksen aloitusajankohtaa ja keskeytykselle tulee asettaa loppumisaika. 3.9.2 Jätteenkeräyksen keskeytys toistaiseksi 58 Kiinteistö on asuinkelvoton Käyttökelvottomuudesta on toimitettava jätelaitokselle luotettava selvitys esim. rakennusvalvonnan lausunto tai vauriokohtien valokuvin täydennetty kirjallinen selvitys. Tällöin kiinteistöltä ei peritä ekomaksua. 3.9.3 Kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto 59 Jätteen haltija voi hakea kunnalta lupaa järjestää jätehuolto kiinteistön haltijan järjestämänä jätehuoltona jätelain 28 31 mukaisesti 60 Poikkeus voidaan myöntää, mikäli jätteenhaltija hakemuksessaan luotettavasti osoittaa, että: 1. jäte syntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa tai koulutustoiminnassa tai valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa 2. kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto on perusteltua kiinteistön muun jätehuollon järjestämiseksi esim. yhdyskuntajäte muodostaa vain vähäisen osuuden toiminnassa syntyvästä jätteestä ja siitä huolehditaan osana kiinteistön muuta jätehuoltoa 18
3. kiinteistön haltijan järjestämä jätehuolto johtaa jätelain 8 etusijajärjestyksen kannalta parempaan lopputulokseen, kuin kunnan järjestämänä jätettä syntyy kiinteistöllä vähemmän jätettä voidaan käyttää uudelleen jätteen kierrättäminen on tehokkaampaa jätteen hyödyntäminen energiaksi on tehokkaampaa 4. jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle eikä ympäristölle. 61 Jätteen haltijan on osoitettava, että jäte toimitetaan luotettaviin ja viranomaisten hyväksymiin jätteenkäsittelypaikkoihin. 62 Jätteenkuljettajan on oltava hyväksytty alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen jätehuoltorekisteriin. 63 Jätteen haltijan on huomioitava olevansa vastuussa jätteestä kunnes jätteenkäsittelijä on sen vastaanottanut. Mikäli jätteenkäsittelijä kieltäytyy vastaanottamasta jätettä, on jätteenhaltijan otettava palautuva jäte takaisin ja järjestettävä jätteelle uusi käsittelypaikka. 3.10 Hyötyjätteiden erilliskeräys 3.10.1 Asuinkiinteistöt 64 Seuraavat hyötyjätteet tulee pitää asuinkiinteistöillä erillään muista jätteistä ja ne on sijoitettava niille varattuihin erillisiin, kiinteistökohtaisiin keräysvälineisiin: 1. biojäte, mikäli kiinteistössä on vähintään viisi (5) asuinhuoneistoa. Erillistä keräysvälinettä ei tarvita, jos biojätettä kompostoidaan kiinteistöllä ympärivuotisesti. Alle viiden asunnon kiinteistöt voivat liittyä järjestelmään yhteisastialla tai yksinään. 2. kartonki, mikäli kiinteistössä on vähintään kaksikymmentä (20) asuinhuoneistoa. Alle kahdenkymmenen asunnon kiinteistöt voivat liittyä järjestelmään yhteisastialla tai yksinään. 3. lasi, mikäli kiinteistö haluaa liittyä keräykseen. Kiinteistöt voivat liittyä järjestelmään yhteisastialla tai yksinään. 4. metalli, mikäli kiinteistö haluaa liittyä keräykseen. Kiinteistöt voivat liittyä järjestelmään yhteisastialla tai yksinään. 5. muovi, 1.5.2014 alkaen mikäli kiinteistö haluaa liittyä keräykseen 6. mahdollinen muu hyödyntämiskelpoinen jätelaji sen mukaan, mitä kunnan jätehuoltoviranomainen päättää kiinteistökohtaisesta keräämisestä. 19
65 Kaikkien asuinkiinteistöjen on mahdollisuuksien mukaan toimitettava lasi, metalli ja keräyskartonki ekopisteisiin tai jätelaitoksen ekopisteisiin. 66 Käytöstä poistettujen pakkausten erilliskeräysastiaan ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kierrätystä tai hyötykäyttöä. 67 Kiinteistön on sovittava jätelaitoksen kanssa hyötyjätteiden erilliskeräyksestä. Tämä ei koske pakkausmateriaalien keräystä jos tuottaja järjestää veloituksetta keräyksen. Tällöinkin keräyksestä on ilmoitettava jätelaitokselle. 3.10.2 Muut kuin asuinkiinteistöt 68 Seuraavien toimijoiden tulee säilyttää jätteet erillään muista jätteistä ja toimittaa ne hyötykäyttöön, mikäli toimiva keräysjärjestelmä on olemassa: yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelun sekä koulutuspalvelun kiinteistöt valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sosiaali-, terveyspalvelu- tai koulutustoiminnan kiinteistöt julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt sekä liikehuoneistot, jotka keräävät jätteensä joko asuinkiinteistön tai edellä mainittujen toimintojen kanssa samoihin astioihin Jätteet on sijoitettava niille varattuihin erillisiin, kiinteistökohtaisiin keräysvälineisiin. Kiinteistönhaltijan on huolehdittava näiden jätteiden hyötykäyttöön toimittamisesta. 1. biojäte, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 20 kg viikossa 2. kartonki, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 20 kg viikossa 3. metalli, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 20 kg viikossa 4. lasi, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 50 kg viikossa 5. puu, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 50 kg viikossa 6. muovi, 1.5.2014 alkaen mikäli kiinteistö haluaa liittyä keräykseen 7. mahdollinen muu hyödyntämiskelpoinen jätelaji sen mukaan, mitä kunnan jätehuoltoviranomainen päättää kiinteistökohtaisesta keräämisestä. 69 Kiinteistö voi halutessaan liittyä biojätteenkeräyksen sijaan pakatun biojätteen keräykseen, jossa biojäte voidaan sijoittaa keräysvälineeseen esim. myynti- tai suojapakkauksessaan. Pakatun biojätteen keräystä koskevat samat määräykset kuin biojätteen keräystä. 20
70 Jätelaitoksen ylläpitämät ekopisteet on tarkoitettu ainoastaan asuinkiinteistöjen käyttöön. Muut kiinteistöt voivat tehdä sopimuksen jätelaitoksen ekopisteiden käytöstä erikseen jätelaitoksen kanssa. Ilman sopimusta jätelaitoksen ekopisteiden käyttö on kielletty. 71 Kartongin, lasin, metallin, muovin tai muun pakkausjätteen keräyksestä on sovittava jätelaitoksen kanssa, ellei pakkausten tuottaja järjestä pakkausten erilliskeräystä veloituksetta. Tällöin keräyksestä on ilmoitettava jätelaitokselle. 3.11 Vaarallisten jätteiden ja erityisjätteiden keräys 72 Erilaatuiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Kerätyt vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, asianmukaisesti hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. 73 Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt vaarallisille jätteille tai joillekin niistä keräyksen, tulee näin kerättäviä vaarallisia jätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista vaarallisia jätteitä ei voi vapaasti poistaa. Kullekin erikseen kerättävälle vaaralliselle jätteelle tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Vaaralliset jätteet tulee pakata ja merkitä sisällön osoittavalla tekstillä myös ennen keräyspaikkaan toimittamista. 74 Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, jossa ne ovat selvästi kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistön haltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä ja niiden kuljetus vastaanottopaikkoihin on järjestetty. 75 Asuinkiinteistöjen vaaralliset jätteet on toimitettava tuottajavastuulla olevien jätteiden osalta tuottajan osoittamiin paikkoihin ja muiden vaarallisten jätteiden osalta jätelaitoksen järjestämiin keräyspaikkoihin. Mikäli jätelaitos on tehnyt tuottajan kanssa sopimuksen tuottajavastuulla olevien jätteiden vastaanottamisesta, voidaan jätteet tältä osin toimittaa myös jätelaitoksen järjestämiin keräyspaikkoihin. 76 Nestemäiset vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, tulee säilyttää suljetuissa astioissa, jotka on sijoitettu tiivispohjaiselle, viemäröimättömälle ja riittävin reunakorokkein varustetulle alustalle. 77 Erityis- ja riskijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä lujia, tiiviisti suljettuja pakkauksia tai säiliöitä, joiden merkinnöistä käy selvästi ilmi jätteen laatu, sen mahdollinen vaarallisuus ja tästä aiheutuvat varotoimenpiteet. 78 Asuinkiinteistöissä syntyvä lääkejäte on toimitettava apteekkeihin, jotka ovat tehneet sopimuksen lääkejätteen keräyksestä jätelaitoksen kanssa tai vaarallisen jätteen keräyspaikkoihin. 21
3.12 Jätteiden kuljetus 79 Jätteen ammattimaista kuljetusta saa suorittaa ainoastaan jätteenkuljettaja, joka on hyväksytty alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen jätehuoltorekisteriin. 80 Jätteitä saa kuljettaa seuraavilla tavoilla: 1. puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä; 2. umpikorisessa kuljetusvälineessä; 3. keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä; mikäli jätesäiliössä kuljetetaan valuvia jätteitä, on varmistuttava säiliön tiiviydestä; 4. avolavalla, jolloin jätteet tulee tarvittaessa peittää tai muuten suojata. 81 Pölyävää tai kevyttä jätettä saa kuljettaa vain umpinaisissa tai kannellisissa säiliöissä tai muulla tavoin peitettynä siten, ettei pölyä tai jätettä leviä ympäristöön. 82 Jätteen kuljettajan on huolehdittava siitä, ettei jätteitä pääse leviämään kuormauksen tai kuljetuksen aikana ympäristöön. 83 Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. 84 Isokokoisten jäteesineiden tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksen järjestämisestä on jätteen haltijan huolehdittava itse silloin, kun kysymyksessä olevat jätteet eivät sovellu kerättäviksi tai kuljetettaviksi muiden jätteiden kanssa. 3.13 Yleiset jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikat 85 Jätteet tulee toimittaa jätelaitoksen järjestämiin jätteiden vastaanottopaikkoihin. Jätteet tulee toimittaa paikan pitäjän ilmoittamina aukioloaikoina ja jätteet on sijoitettava siististi ja ohjeiden mukaisesti henkilökunnan tai muun ohjeistuksen osoittamaan paikkaan. 86 Jätteiden vastaanottopaikan pitäjä voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, joka ei vastaa näitä jätehuoltomääräyksiä tai muita lainsäädännön määräyksiä. 87 Liikuttaessa yleisellä jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikalla on noudatettava paikan käyttöä koskevia määräyksiä, siellä olevan henkilökunnan ohjeita sekä olosuhteisiin nähden riittävää varovaisuutta. 88 Jätteiden keräily yleisellä jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikalla on kiellettyä ilman paikan pitäjän lupaa. 22
889 Jätteen haltijan on toimitettava tarvittaessa jätteen vastaanottajalle kaatopaikkakelpoisuuslausunto ennen jätteen toimittamista käsittely- tai vastaanottopaikalle. Kaatopaikkakelpoisuuslausunto toimitetaan erityiskäsittelyä vaativasta jätteestä sekä tavanomaisesta jätteestä poikkeavista jätteistä, kuten teollisuus- ja sairaalajätteistä sekä lietteestä. Mahdollisesti tarvittavista analyysikustannuksista vastaa jätteen haltija. 3.14 Muut määräykset 90 Jätelaitoksen on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle niistä kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, mukaan lukien tiedot jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain pois lukien sakoja umpikaivo lietteet. Lisäksi on vuosittain annettava jätelajikohtainen tiivistelmä kiinteistöiltä kerättyjen jätteiden määristä ja niiden vastaanottopaikoista. Tiedot on annettava sähköisesti viranomaisen ilmoittamassa muodossa. 91 Jätteen kuljettajan on pidettävä kirjaa saostus- ja umpikaivojen samoin kuin öljynerottimien ja rasvanerotuskaivojen tyhjennyspaikoista, tyhjentämisajoista ja -määristä sekä paikoista, jonne niistä kerätyt jätteet on kuljetettu. Tiedot on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, toimitettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Tiedot on annettava sähköisesti viranomaisen ilmoittamassa muodossa 92 Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä. 93 Kunnan jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen näistä määräyksistä. 94 Kunnan jätehuoltoviranomainen voi antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä 23
4 MUU KUIN KUNNAN VASTUULLA OLEVA JÄTE- HUOLTO 4.1 Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä 4.1.1 Kompostointi 95 Yrityksen biojätteen kompostoinnin aloittamisesta on ilmoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka tarvittaessa antaa täydentäviä määräyksiä kompostoinnista. 4.1.2 Jätteiden poltto 96 Jätteen poltto, lukuun ottamatta 97 98 :ssä kuvattuja jätteitä, on kielletty ilman ympäristönsuojelulain tai jätelain mukaista lupaa tai ilman eläintautilain nojalla annettua määräystä. 97 Taajama-alueella on oksien ja risujen sekä muun niihin verrattavan jätteen avopoltto kiellettyä. 98 Haja-asutusalueella on oksien ja risujen sekä muun niihin verrattavan jätteen avopoltto sallittua edellyttäen, ettei siitä aiheudu savuhaittoja tai palonvaaraa. 99 Kyllästetyn tai pintakäsitellyn puutavaran polttaminen on kielletty. 4.1.3 Muu käsittely 100 Eläinten hautaamisen tulee tapahtua kunnan osoittamalla tavalla muualla annettuja määräyksiä noudattaen. Muun jätteen hautaaminen maahan on kielletty, mikäli ympäristönsuojelumääräyksissä tai laissa ei toisin määrätä. 101 Jäteveden käsittelyjärjestelmissä syntyvät lietteet tulee kuljettaa asianmukaisesti kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. 102 Käsittelemättömien saostus- ja umpikaivolietteiden levittäminen pellolle tai muualle maastoon on kielletty, ellei voimassa olevassa ympäristöluvassa toisin sallita. 103 Lannoitevalmistelain mukaisesti käsitellyn lietteen levittäminen pelloille on sallittua vain haja-asutusalueella lukuun ottamatta pohjavesialueita. Levityksen tulee tapahtua sulan maan aikana ja liete ja suodatinhiekka tulee mullata maahan välittömästi 24
levityksen jälkeen valumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Levitettäessä lietettä rehu- tai ruokakasvinviljelyyn käytettäville pelloille, tulee lietteen käsittelijän varmistaa, että lietteen sisältämät taudinaiheuttajat ovat tuhoutuneet. 104 Ylijäämämaiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen ilman toiminnan vaatimaa lupaa on kielletty. Luvan tarve tulee selvittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 105 Biojätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty. 4.2 Jätteiden keräyspaikka ja keräyspaikan ylläpito 106 Jätteen haltijan on järjestettävä jätehuoltoa varten tarvittava keräyspaikka siten, ettei keräysvälineiden tyhjennyksestä aiheudu tarpeetonta vaaraa tai haittaa kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle eikä jäteastian tyhjentäjälle. 107 Keräyspaikka on perustettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle siten, etteivät keräysvälineet jäädy alustaansa kiinni. Alueiden ja väylien, joilla keräilyvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Niiden kaltevuuden tulee olla, mikäli mahdollista, alle 1:10. Jäteastian siirtoväylällä ei saa olla kynnystä, porrasta eikä muuta estettä. 108 Keräyspaikan sijainnista tulee sopia suoraan jätteen haltijan ja kuljetusyrityksen välillä. 109 Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta. 110 Mikäli keräysvälineet sijoitetaan erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto, valaistus, viemäri ja mahdollisuuksien mukaan vesijohto. Jätehuoneeseen tulee olla sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta jäteastioiden siirtoa haittaavaa estettä. Jätehuoneen ovissa tulee olla laitteet, joilla ovet pysyvät auki. 111 Keräyspaikan haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijaintipaikan kunnossapidosta, puhtaudesta, lumen aurauksesta, liukkauden torjunnasta ja kulkuväyliä haittaavien oksien poistosta siten, että keräysvälineet voidaan esteettä ja turvallisesti tyhjentää. Alueet ja väylät, joilla keräysvälineitä siirretään, eivät saa olla liukkaita ja niiden valaistuksen tulee olla riittävä. 4.3 Jätteiden keräysvälineet 112 Jätteen haltijan tulee hankkia käyttöönsä riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. 113 Kiinteistöillä keräysvälineen tulee täyttää seuraavat määräykset: 25
1. käsin siirrettävissä oleva jäteastia tulee olla varustettu pyörin ja tarvittaessa tartuntakahvoin ja soveltua puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; 2. keräysvälineen tulee olla kannellinen tai umpinainen siten että jätteitä ei pääse valumaan tai putoamaan maahan; 3. keräysväline ei saa aiheuttaa työturvallisuusriskiä kuljettajalle eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 114 Säkkitelineen käyttö keräysvälineenä on kielletty. 115 Eri jätelajien keräysastioiden ohjeelliset värit ovat seuraavat: sekajäte keräyspaperi ja -pahvi biojäte kartonki harmaa vihreä ruskea sininen 116 Keräysvälineiden merkitsemiseen voidaan käyttää myös riittävän suurta tarraa, jonka väristä ja/tai tekstistä käy ilmi ko. astiaan kerättävän jätteen laatu. Lisäksi keräysastiat tulee varustaa tarralla, josta ilmenee kunkin jätejakeen kuljetusten organisoinnista vastaava taho. 4.4 Keräysvälineiden täyttö 117 Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu. 118 Pilaantuvat, likaantuvat ja pölyävät jätteet on pakattava niin, että niistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa eikä keräysvälineen likaantumista. 119 Seka- tai hyötyjätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa: 1. Ympäristö- tai terveyshaittaa aiheuttavia vaarallisia jätteitä, kuten: vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia kodinkoneita tai elektroniikkaa, esim. tv, video, tietokone, mikroaaltouuni loisteputkia tai akkuja öljyä, kemikaaleja, maalia, lääkkeitä yms. painekyllästettyä puuta 2. Palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä, kuten: räjähteitä käyttämättömiä ilotulitusraketteja polttoainetta tai liuotetta 26