Nämä määräykset ovat voimassa Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren, Vähänkyrön ja Vöyrin kunnissa sekä Vaasan kaupungissa.

Transkriptio

1 1 YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Nämä määräykset ovat voimassa Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren, Vähänkyrön ja Vöyrin kunnissa sekä Vaasan kaupungissa. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ LIITTYMINEN JÄRJESTETTYYN JÄTTEENKULJETUKSEEN JÄTTEIDEN LAJITTELU, HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ JÄTTEIDEN KERÄYS KIINTEISTÖLLÄ VAARALLISEN JÄTTEEN KERÄYS JÄTTEIDEN KERÄILYVÄLINEET JA NIIDEN HOITO JÄTTEIDEN KERÄILYVÄLINEIDEN SIJOITUS KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN JA JÄTTEIDEN KULJETUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMIS- JA KÄSITTELYPAIKAT MUUT MÄÄRÄYKSET _Toc

2 2 1. YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1 Soveltamisala Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä sekä muita kunnan/kaupungin antamia ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset on annettu Jätelain 646/ nojalla. Kunnat, joiden alueella näitä määräyksiä sovelletaan, ovat antaneet Jätelain 93 tarkoittaman jäteneuvonnan Ab Stormossen Oy:n tehtäväksi. Yleiset jätehuoltomääräykset koskevat jätteitä, joista kunta on ensi- ja toissijaisesti vastuussa (jätelaki ) sekä tuottajavastuun piiriin kuluvasta jätteestä (jätelaki 47 ) siltä osin kuin kunta järjestää keräilyä, joka täydentää tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden keräystä. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätejakeiden keräilystä ja lajittelusta on säädetty erikseen. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat näiden jätehuoltomääräysten astuessa voimaan keräyspaperi, romurenkaat, romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä osin pakkaukset. Tuottajavastuun laajentuessa koskemaan uusia jätejakeita nämä jätehuoltomääräykset eivät enää ole voimassa kyseisten jätejakeiden osalta. 2 Toimialue Nämä määräykset ovat voimassa Ab Stormossen Oy:n toiminta-alueella, joka kattaa Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren, Vähänkyrön ja Vöyrin kuntien sekä Vaasan kaupungin alueet. 3 Tavoite Jätehuoltomääräyksien tavoitteena on ehkäistä jätteiden synty ja ohjata jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan siten, että jätteistä mahdollisimman suuri osa ohjautuu hyötykäyttöön. Jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely tulee suorittaa mahdollisimman taloudellisesti ja siten, että ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen. Varsinaiseen jätteiden käsittelyyn jäävän osan tulee laadultaan ja määrältään soveltua käsittelylaitokselle tai loppusijoituspaikalle käsiteltäväksi. 4 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: biojätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruoan tähteitä; ekopisteellä keräyspaperin, -lasin, -metallin ja paristojen keräyspistettä (erät alle 0,1 m 3) ; erityisjätteellä kudos- ja eläinjätteitä sekä pölyäviä tai muita vastaavia jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, mutta jotka eivät ole vaarallisia jätteitä; haja-asutusalueella kunnan tai kaupungin laatiman asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita sekä ranta-asemakaava-alueita; hyötyjätteellä paperi-, pahvi-, lasi-, metalli-, puu- ym. jätettä, joka ohjataan erilliskeräyksen kautta uudelleenkäyttöön;

3 3 hyötykäyttöasemalla miehitettyä jätteiden vastaanottoasemaa, johon kotitaloudet voivat viedä vaarallista jätteitä ja hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä ja suuria esineitä, jotka eivät mahdu normaaleihin jäteastioihin sekä kaatopaikkajätettä (erät 0,1-2m 3 ); järjestetyllä jätteenkuljetuksella 1) kunnan järjestämää asumisessa syntyvän jätteen kuljetusta, joko omana toimintana tai yksityisiä yrityksiä kilpailuttamana tai 2) kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta jossa kiinteistöjen haltijat sopivat asumisessa syntyvän jätteen kuljetuksesta suoraan kuljetusyrityksen kanssa; jätehuollon valvontaviranomaisella kunkin kunnan ympäristönsuojeluviranomaista; jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä; kaatopaikalla paikkaa, johon voimassa olevan ympäristöluvan mukaan saa loppusijoittaa jätettä; keräysastialla astiaa, säiliötä, siirtolavaa tai vastaavaa, johon jäte kerätään kuljetusta odotellessa; keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallijätettä, joka täyttää hyötykäytön asettamat laatuvaatimukset; keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista pahvia ja voimapaperia, joka täyttää hyötykäytön asettamat laatuvaatimukset; keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua kierrätyskelpoista paperia; keräyslasilla käytöstä poistettuja tyhjiä värillisiä ja värittömiä lasipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua lasia, joka täyttää hyötykäytön asettamat laatuvaatimukset, ei kuitenkaan ikkunalasia; kompostoinnilla biojätteen ja puutarhajätteen käsittelyä asianmukaisessa kompostorissa, niin että se hajoaa ravinteiksi ja mullaksi; kunnan jätehuoltoviranomaisella kuntien yhteistä jätelautakuntaa, joka on perustettu kuntien yhteistyösopimuksen mukaisesti; kunnan vastuulla olevalla jätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, oppilasasuntolassa ja muussa asunnossa syntyvää jätettä mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Kunnan jätehuoltovastuun piiriin kuuluu myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen vaarallisen jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä; lietteillä jätevedenpuhdistamolietettä, rasvanerotuskaivojen lietettä; MBT-laitoksella mekaanista ja biologista käsittelylaitosta (MBT = Mechanical and Biological Treatment), jonka tehtävänä on jalostaa biojätteestä energiaa (biokaasu) sekä mädätysjäämää; poltettavalla jätteellä jätettä, joka jää jäljelle hyötyjätteen ja muiden poltettavaan jätteeseen kuulumattomien materiaalien, esim. vaarallisen jätteen, lajittelun jälkeen; pienvenesatamalla tahoa, joka tarjoaa venepaikkoja vapaa-ajan veneilijöille ja saarikiinteistöjen asukkaille; puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä; riskijätteellä sairaaloitten, terveyskeskusten ym. viiltäviä, pistäviä ja tartuntavaarallisia jätteitä; sako- ja umpikaivolietteellä asumisessa syntyviä lietteitä, kuten saostussäiliöiden, pienpuhdistamoiden tms. jätevesijärjestelmien lietteitä sekä umpisäiliöiden lietteitä;

4 4 taajama-alueella aluetta, jolla on voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaava tai joka on suunnittelutarvealuetta; tuottajalla palvelun tai tavaran tuottajaa; tuottajan vastuulla järjestelmää, jossa tuottaja, myyjä tai maahantuoja vastaa jätehuollon järjestämisestä ja kustannuksista; vaarallisella jätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle; ylijäämämaalla rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä maaaineksia. 2. LIITTYMINEN JÄRJESTETTYYN JÄTTEENKULJETUKSEEN Asumisessa syntyvä jäte kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Asuinkäytössä olevan kiinteistön samoin kuin sellaisen muun kiinteistön, jolla syntyy mainittua asumisjätteeseen rinnastettavaa jätettä, tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Liittyminen rekisteröidään rekisteriin, josta vastaa kunnan jätehuoltoviranomainen. Kiinteistöllä olevat keräysvälineet voivat olla joko kiinteistökohtaiset tai 7 mukaisesti yhteiset. 5 Asuinkäytössä olevat kiinteistöt Jätteen haltija katsotaan liittyneeksi järjestettyyn jätteenkuljetukseen 1) kun kiinteistö sijaitsee alueella, jolla kunta hoitaa jätteenkuljetuksen tai 2) kun jätteen haltija on sopinut suullisesti tai kirjallisesti ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljetusyrityksen kanssa hallinnassaan olevien kiinteistöjen keräysvälineiden tyhjennyspalvelusta voimassa olevaa jätelakia ja näitä määräyksiä noudattaen (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). 6 Vapaa-ajan kiinteistöt Vapaa-ajan kiinteistöjen osalta jätteen haltija voi liittyä järjestettyyn jätteen kuljetukseen seuraavilla tavoilla: 1) omat astiat poltettavalle jätteelle vapaa-ajan kiinteistöllä, 2) yhteiset astiat bio- ja poltettavalle jätteelle naapurin kanssa 7 mukaan. Tällöin mökkien sijainnit sekä yhteisastioiden käyttö ilmoitetaan kunnalle, 3) yhtiöjäteastiat bio- ja poltettavalle jätteelle (esim. mökkiyhdistyksen, pienvenesataman tai tiekunnan). Vastuuhenkilö ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle kenellä on oikeus käyttää jäteastioita, 4) muu vastaanottopaikka poltettavalle jätteelle, josta on maksettu käsittelymaksu. Biojäte kompostoidaan kiinteistöllä, 5) bio- ja poltettavat jätteet voi viedä myös vakituiselle asunnolle. Vapaa-ajan kiinteistöissä syntyvät hyöty- ja vaaralliset jätteet toimitetaan Ab Stormossen Oy:n ylläpitämiin vastaanottopisteisiin, joiden sijainnin ja aukioloajat voi tarkistaa Stormossenilta.

5 5 7 Yhteiset keräysvälineet Lähekkäiset kiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samoja keräysvälineitä. Yhteisen keräysvälineen käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi kieltää yhteisen keräysvälineen käytön esimerkiksi jätteiden määrän perusteella. 3. JÄTTEIDEN LAJITTELU, HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 8 Jätteiden lajittelu Jätteiden erilliskeräilyä ja hyötykäyttöön ohjaamista varten suoritetaan jätteiden syntypaikkalajittelua. Jätteen haltija on velvollinen huolehtimaan jätteiden lajittelusta niin, että eri jätejakeet pidetään muista jätteistä erillään ja että jätelajit toimitetaan niille tarkoitetuille vastanotto- ja käsittelypaikoille. 9 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää biojätettä. Kompostori on sijoitettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Kompostorilla tulee olla määrätty hoitaja, joka on vastuussa kompostorin asianmukaisesta hoidosta. Biojätteen ympärivuotinen kompostointi tulee aina tapahtua lämpöeristetyssä kompostisäiliössä. Puutarhajätettä voidaan kompostoida avokompostoinnilla, kuitenkin niin ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. 10 Käymäläjätteiden kompostointi Käymäläjätettä saa Ab Stormossen Oy:n toiminta-alueella kompostoida ainoastaan tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa. Tämä määräys ei koske kompostointia, johon on saatu ympäristönsuojelulain mukainen lupa. 11 Sako- ja umpikaivolietteet Sako- ja umpikaivolietteet on toimitettava ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljetusyrityksen toimesta laitokselle jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä lietteitä. Maatalouskiinteistöllä asumisessa syntyvien kalkkistabiloimalla tai muulla hyväksytyllä tavalla hygienisoitujen lietteiden levittäminen omalle pellolle on kuitenkin sallittua, mikäli kiinteistön haltija harjoittaa maataloutta. Omatoimisen käsittelyn aloittamisesta ja lopettamisesta on tehtävä ilmoitus jätelautakunnalle. Sako- ja umpikaivolietteiden osalta on muutoin noudatettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.

6 6 12 Poltto Jätteiden hävittäminen kiinteistöllä polttamalla on kielletty. Kiinteistöllä voidaan keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa polttaa sekä puhdasta, kyllästämätöntä ja maalaamatonta puutavaraa sekä lähinnä sytykkeenä pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia. Polton yhteydessä syntyvät savukaasut eivät saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai naapureille. Elintarvikkeita, kumia, muovia, jäteöljyä, nahkaa, kyllästettyä puuta ja jäteliuottimia tai niihin verrattavia aineita ei saa polttaa kiinteistöllä. Avopolton (nuotiot, kokkotulet) osalta on noudatettava mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Tämä määräys ei koske jätteen polttoa, johon on saatu ympäristönsuojelulain mukainen lupa. 13 Maahan hautaaminen Maahan saa haudata ainoastaan samalla kiinteistöllä syntynyttä puutarhajätteitä sekä luonnonvaraisia eläimiä ja lemmikkieläimiä, jotka eivät ole kuolleet tarttuviin tauteihin. Hautaamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Hautaamisesta ei saa aiheutua haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Kuolleiden eläinten hävittämisestä antavat ohjeita kuntien eläinlääkärit. Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa niitä varten järjestettyyn keräykseen. 4. JÄTTEIDEN KERÄYS KIINTEISTÖLLÄ 14 Kiinteistökohtainen keräys Jätteen haltijan (kiinteistön) on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen, jos kiinteistön jätehuolto kuuluu kunnan vastuulle. 15 Kiinteistökohtaiset keräysvälineet Asuinkiinteistöllä tulee sen huoneistojen lukumäärän ja muilla kiinteistöillä syntyvän jätteen määrän perusteella olla keräysvälineitä seuraavasti: 1) biojätteelle, jos kiinteistössä on vähintään viisi (5) huoneistoa. Erillistä keräilyä ei tarvita, jos biojäte kompostoidaan kiinteistöllä ympäri vuoden. Kiinteistöt, joilla on alle viisi huoneistoa, voivat liittyä järjestelmään, jossa käytetään yhteistä keräilyastiaa tai omaa biojäteastiaa. 2) poltettavalle jätteelle 3) lasille, jos kiinteistössä on vähintään viisi (5) huoneistoa 4) metallille, jos kiinteistössä on vähintään viisi (5) huoneistoa 5) keräyspaperille, jos kiinteistössä on vähintään viisi (5) huoneistoa 6) paristoille ja loisteputkille, astia tai tila jos kiinteistössä on vähintään viisi (5) huoneistoa 7) mahdolliselle muulle hyödyntämiskelpoiselle jätelajille sen mukaan mitä kunnan jätehuoltoviranomainen päättää kiinteistökohtaisesta keräämisestä. Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu. Keräysväline tulee voida tyhjentää turvallisesti ja riskittömästi.

7 7 16 Muut kuin asuinkiinteistöt Seuraavien jätteen haltijoiden tulee säilyttää jätteet erillään muista jätteistä ja toimittaa ne hyötykäyttöön, mikäli toimiva keräysjärjestelmä on olemassa: - yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelun sekä koulutuspalvelun kiinteistöt, - valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sosiaali- ja terveyspalvelun tai koulutustoiminnan kiinteistöt, - julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt sekä, - liikehuoneistot, jotka keräävät jätteensä joko asuinkiinteistön tai edellä mainittujen toimintojen kanssa samoihin astioihin. Jätteet on sijoitettava niille varattuihin erillisiin, kiinteistökohtaisiin keräysvälineisiin. Kiinteistönhaltijan on huolehdittava näiden jätteiden hyötykäyttöön toimittamisesta. 1) biojäte, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 40 kg viikossa 2) poltettava jäte, 3) lasi, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 5 kg kahdessa viikossa 4) metalli, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 40 kg kahdessa viikossa, 5) loisteputket, energiasäästölamput ja paristot, 6) keräyspaperi, 7) keräyspahvi, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 20 kg kahdessa viikossa. 17 Yleisötilaisuudet Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava tilaisuuden jätehuollosta. Alueella tulee olla riittävä määrä asianmukaisia keräysvälineitä, vähintään poltettavalle jätteelle, ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Yli vuorokauden kestävien tilaisuuksien jätehuollon järjestämisestä on tehtävä suunnitelma kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Ab Stormossen Oy:lle. Yleisötilaisuuksissa järjestäjä on vastuussa hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. 18 Erikseen kerättävät jakeet Asumisessa syntyvän jätteen keräysvälineisiin ei saa panna: 1) palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä, 2) nestemäisiä jätteitä, 3) vaarallisia jätteitä, 4) käymäläjätettä, 5) erityisjätettä, 6) hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia, 7) kuolleita eläimiä, 8) aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille, 9) esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista, eikä 10) jätteitä, jotka eivät laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastaa ko. keräysvälineeseen kerättävää jätelajia.

8 8 Edellä mainitut jätteet on kiinteistön haltijan kuljetettava joko omatoimisesti tai kuljetusyrittäjän kanssa tehtävällä sopimuksella niille tarkoitettuihin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin. 19 Tuhka ja noki Tuhkaa ja nokea saa panna poltettavan jätteen keräysvälineeseen. Tällöin tuhkan on oltava kauttaaltaan kytemätöntä ja jäähtynyttä. 5. VAARALLISEN JÄTTEEN KERÄYS 20 Sekoittamiskielto Erilaatuiset vaaralliset jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Vaarallisten jätteiden sekoittamisesta toisiinsa tai muihin jätteisiin säädetään jätelain 17 :ssä. 21 Alkuperä Vaarallisten jätteiden toimittaminen vastaanottopaikkaan edellyttää, että jätteiden alkuperä ja laatu sekä niiden vaarallisuus ympäristölle selviää joko alkuperämerkinnöistä tai se ilmoitetaan muuten. 22 Kiinteistökohtainen keräily Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt vaarallisille jätteille keräyksen, tulee näin kerättäviä vaarallisia jätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa jätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistönhaltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. 23 Jäteöljyt Nestemäiset öljyiset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa öljylle tarkoitetuissa astioissa, jotka on sijoitettu tiivispohjaiselle reunakorokkein varustetulle alustalle. Jäteöljyn keräykseen saa käyttää vain tiiviitä kannellisia säiliöitä, joissa on teksti Jäteöljyä. 24 Lääkkeet Lääkkeet toimitetaan apteekkeihin, jotka toimittavat lääkkeet asianmukaiseen käsittelyyn. 25 Paristot ja akut Paristojen ja akkujen keräily on järjestetty yhteistyössä alan liikkeiden kanssa. Paristoille on oltava erillinen keräysastia kiinteistöissä joissa on vähintään (5) huoneistoa. Kiinteistöt, joissa on enintään neljä (4) asuntoa, toimittavat paristot ekopisteeseen, hyötykäyttöasemalle tai alan liikkeeseen. Alan liikkeiden lisäksi myös hyötykäyttöasemilla vastaanotetaan akkuja.

9 9 26 Asbestijäte Pienemmät määrät (tilavuudeltaan alle 50 litraa) asbestijätettä voidaan toimittaa asianmukaisessa pakkauksessa kaikille hyötykäyttöasemille. Tätä suuremmat määrät voidaan toimittaa ainoastaan Ab Stormossen Oy:n jätekeskukseen. Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista. / Asbestavfall. Farligt att inandas. 27 Suurehkot vaarallisen jätteen toimitukset Määrältään yli 100 kg:n tai tilavuudeltaan yli 100 litran vaarallisen jätteen toimituksista on aina sovittava etukäteen vastaanottopisteen henkilökunnan kanssa, tai otettava yhteyttä valtuutettuun ongelmajäteyhtiöön. 6. JÄTTEIDEN KERÄILYVÄLINEET JA NIIDEN HOITO 28 Yleistä keräysvälineistä ja -paikoista Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössä riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja -tilojen tulee olla niiden säilyttämiseen, kuormaukseen ja kuljetukseen sopivia, eikä niistä saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 29 Keräysvälineiden hoito Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn kestäviä eivätkä aiheuta terveydellistä haittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräysvälineiden on oltava myös kuumapesun kestäviä. 30 Hyväksytyt keräysvälineet Jätteiden keräilyvälineinä voidaan käyttää alla mainittuja astioita tai säiliöitä. Keräysvälineet on valittava siten, että ne soveltuvat kerättävälle jätelajille. 1) Käsin siirrettävissä olevia enintään 700 litran kannellisia, pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen. 2) Koneellisesti kuormattavia tai siirtolavarakenteisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat jätteen keräilyyn ja tyhjennykseen ja jotka ovat helposti puhdistettavia. Yli kuuden (6) kuution pikakonttien käyttö jäteastiana on kielletty työturvallisuussyistä. 3) Muut jätteen keräilyyn tarkoitetut säiliöt, kaivot ym. keräilyrakenteet. Keräilyvälineiden käyttö voidaan hyväksyä edellyttäen, että tällaisten astioiden käyttö ei aiheuta haittaa ympäristölle ja että ne soveltuvat alueella toimivaan kuljetusjärjestelmään. Nämä rakenteet toteutetaan erikseen hyväksyttävien suunnitelmien mukaisesti. 4) Vaarallisten jätteiden keräilyvälineet. Vaaralliset jätteet on kerättävä erillisiin ko. vaarallisille jätteille sopiviin astioihin ja toimitettava asianmukaiseen vaarallisten jätteiden keräily- tai käsittelypaikkaan.

10 10 Käsin siirrettävää keräysvälinettä ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, keräysvälineen rakenteen tai jätteen painon vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. 31 Erityiset olosuhteet Milloin vähäiset määrät jätettä eivät erityisestä syystä mahdu keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen läheisyyteen jätteelle varattuun paikkaan. Jäte on tässä tapauksessa pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen yksin turvallisesti ja helposti kuormattua. Muu kuin jätepussissa oleva kerättäväksi tarkoitettu jäte on selvästi merkittävä lisäjätteeksi. Tällöin kiinteistönhaltijan on huolehdittava siitä, että jätteet eivät aiheuta haittaa ympäristölle ja että jätteet kuljetetaan kiinteistöltä järjestetyn jätteenkuljetuksen yhteydessä. 32 Keräysvälineiden merkitseminen Eri jätelajien keräysastiat erotetaan toisistaan merkitsemällä ne värein seuraavasti: 1) biojäte ruskea 2) keräyskelpoinen paperi- ja pahvijäte vihreä 3) poltettava jäte oranssi 4) keräyskelpoinen lasijäte sininen 5) keräysmetalli sininen 6) vaarallinen jäte punainen Jäteastiat on merkittävä asianmukaisella tarramerkillä, jossa on taulukon mukainen väritunnus ja jätelaadun nimi. Jäteastiat on tarvittaessa merkittävä niiden tunnistamiseksi tarvittavilla kooditunnistimella. Jäteastioissa voi olla tyhjennyksestä vastaavan nimi ja yhteystiedot, sekä tieto siitä minne tyhjennystä koskevista epäkohdista voi ilmoittaa. 33 Keräysvälineiden huolto Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Jäteastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa. 7. JÄTTEIDEN KERÄILYVÄLINEIDEN SIJOITUS 34 Sijoituspaikat ulkona Jäteastiat, jotka ovat käsin siirrettävissä, on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että jätteenkuljetusajoneuvolla on aina, vuodenajasta riippumatta, oltava esteetön pääsy 10 metrin päähän tai tätä lähemmäksi. Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jätteenkuljetusajoneuvolla on esteetön pääsy niiden välittömään läheisyyteen ja että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta. Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle, mahdollisuuksien mukaan auringolta suojaiseen paikkaan ja tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksin. Sijoituspaikalla on oltava riittävä valaistus. Keräilyvälineiden alustan rakenteessa on otettava huomioon puhtaanapitoon ja sadeveden poisjohtamiseen vaikuttavat seikat.

11 11 Keräysvälineiden sijoittamisessa on huomioitava keräilyvälineisiin kohdistuvan ilkivallan, kuten tuhopolton ja palon leviämisen vaara. Sijoituksessa on noudatettava pelastusviranomaisen ohjeita. 35 Jätehuone Sisätiloihin rakennettu jätehuone on sijoitettava siten, että sen ovi avautuu suoraan ulos tai, milloin erityiset syyt niin vaativat, kellarikäytävään. Käytävä on tällöin erotettava ovella muusta kellaritilasta, eikä siitä saa olla yhteyttä talous- tai muihin niihin verrattaviin kellaritiloihin. Puhtaanapitoa varten tulee jätehuoneessa tai sen välittömästä läheisyydessä olla vesijohtovettä vaivattomasti saatavissa sekä jätehuoneessa lattiakaivolla varustettu viemäri. Jätteiden keräilyvälineiden sijoitus jätehuoneeseen edellyttää, että jätehuoneessa on riittävä ilmanvaihto ja valaistus. Keräilyvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia. Jätehuone on pidettävä puhtaana ja tarvittaessa jätehuone tulee olla jäähdytetty. Jätetilaa ei saa käyttää muuna varastona. 36 Keräilyvälineiden siirtoväylät Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Aitausten, istutusten ja katosten sekä alueiden ja väylien tulee lisäksi olla sellaisia, että keräysvälineitä voidaan joustavasti ja esteettömästi siirtää. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita. Niiden kaltevuuden tulee, mikäli mahdollista, olla alle 1:10. Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, että keräysvälineet voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä. 8. KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN JA JÄTTEIDEN KULJETUS 37 Tyhjennysvälit Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Jätteitä ei saa kuljettaa muihin kuin kunnan jätehuoltoviranomaisen tai Ab Stormossen Oy:n osoittamiin paikkoihin. Eri jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään seuraavin määrävälein: Vakituinen asunto ja vapaa-ajanasunto Taajama-alue Haja-asutusalue Tyhjennysväli, viikkoja min. * max. min.* max. Biojäte Biojäte, syväkeräyssäiliö Poltettava jäte ** Lasi ja metalli Harmaavesisäiliö tarvittaessa 52 tarvittaessa 52 Sako- ja umpikaivot, jätevesisäiliöt tarvittaessa 52 tarvittaessa 52 Öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivot tarvittaessa 52 tarvittaessa 52 * Kuljetusyrityksen kanssa voidaan sopia tiheämmästä tyhjennysvälistä ** Edellyttää biojätteen erilliskeräilyä/kompostointia

12 12 38 Yleisötilaisuudet Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava päivittäin tarpeen mukaan ja aina keräysvälineiden täyttyessä sekä välittömästi tilaisuuden päätyttyä. 39 Keräyspaperi Keräyspaperi on noudettava kiinteistöltä ja alueellisista keräyspaikoista niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu roskaantumista ja keräyspaperin sijoittamista muiden jätteiden keräysvälineisiin. 40 Vaarallisille jätteille tarkoitettujen astioiden tyhjennys Kerätyt vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, asianmukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. 41 Isokokoiset yksittäiset jätteet Isokokoisten jäte-esineiden (esim. kalusteet ja keittiökaapistot) tai poikkeuksellisen suurten tai painavien jätemäärien kuljetuksesta, jotka eivät sovellu kerättäväksi ja kuljetettavaksi yhdessä muiden jätejakeiden kanssa, on kiinteistön haltijan sovittava erikseen kuljetusyrittäjän kanssa tai vaihtoehtoisesti huolehdittava omatoimisesta kuljetuksesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. 42 Kuljetuskalusto Jätteenkuljetukseen on käytettävä siihen sopivaa kalustoa. Jätettä ei saa kuljetuksen aikana joutua tielle tai ympäristöön. Jätteitä saa kuljettaa 1) umpikuorisessa kuljetusvälineessä, 2) keräilyvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä ja 3) avokuljetuksena kuljetusvälineessä, jossa kuorma on suojattu peitteellä. Edellä 1 momentissa määrätyn lisäksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa voidaan tilapäisesti sekä kuljetettaessa 41 :n tarkoittamissa tapauksissa, kuljettaa jätteitä muutoinkin, kuitenkin niin, ettei jätteitä kuljetuksen tai kuormauksen aikana pääse leviämään ympäristöön. 43 Syntypaikkalajitellun jätteen kuljetus Jätteiden keräilyssä ja kuljetuksessa on noudatettava jätteen käsittelypaikalla käytettäviä lajitteluperiaatteita. Eri jätejakeet on pidettävä keräilyn ja kuljetuksen aikana erillään. 44 Aikarajoitukset Keräysvälineiden kuormaaminen asuinkiinteistöillä tai niiden lähistöllä on kielletty arkisin klo välisenä aikana sekä sunnuntaisin ja arkipyhinä. Keräysvälineiden tyhjentäminen ei saa aiheuttaa tarpeetonta melua tai muuta häiriötä.

13 13 45 Jätteenkuljetusyrityksen selvilläolovelvollisuus Jätteenkuljetusyritys on velvollinen ottamaan selvää voimassa olevista lajittelumääräyksistä. Jätteenkuljetusyritys vastaa jätteentuottajille antamansa tiedon oikeellisuudesta. 46 Jätteenkuljetusyrityksen ilmoitusvelvollisuus Jätekuljetusyrityksen on Jätelain 39 :n mukaisesti vähintään kerran vuodessa (kalenterivuosi) viimeistään kunkin raportointijakson päättymisestä seuraavan kuukauden loppuun mennessä ilmoitettava edellisen jakson osalta kunnan jätehuoltoviranomaiselle tiedot kuljettamiensa kunnan vastuulla olevien jätteiden määrästä, laadusta, kuljetukseen liittyneistä kiinteistöistä ja liittyjien yhteystiedot, kiinteistökohtaisista jäteastiamääristä, niiden koosta ja jäteastioiden tyhjennysväleistä sekä siitä, mihin jäte on kuljetettu hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Uudet ja päättyneet asiakassuhteet on ilmoitettava neljännesvuosittain kunkin vuosineljänneksen päättymisestä seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Jos kunta perii jätteen käsittelystä jätemaksun Jätelain 37 :ssä tarkoitetulta kuljettajalta 80 :n 2 momentin mukaisesti, on kuljettajan pidettävä kirjaa jätteen käsittelystä asiakkailtaan perityistä jätemaksuista sekä annettava näitä koskevat tiedot pyynnöstä kunnan jätehuoltoviranomaisen nähtäväksi. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi myös vaatia tiedot kuljetusyritykseltä kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden ja elinkeinoelämän jätteiden osuuksista jätekuormissa. 9. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMIS- JA KÄSITTELYPAIKAT 47 Ab Stormossen Oy Ab Stormossen Oy vastaanottaa hyötykäyttöön ja käsittelyyn yhdyskuntajätettä, siihen verrattavissa olevaa jätettä teollisuudesta ja elinkeinoelämästä, talouksien vaarallista jätettä ja saostus- tai umpikaivojen lietettä. Vaarallista jätettä, joka on maa- ja metsätaloudesta aiheutuvaa, Stormossen vastaanottaa, jollei kysymyksessä ole kohtuuttomasta määrästä. Sopimuksen mukaan Stormossen vastaanottaa myös muuta jätettä. 48 Muut vastaanotto- ja käsittelypaikat Kiinteistöillä jätteitä voidaan hyödyntää ja/tai käsitellä näiden määräysten 8-13 lueteltujen periaatteiden mukaisesti. Jätteet, joilta ei jätelain ja näiden määräysten mukaisesti hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, tulee toimittaa Ab Stormossen Oy:n ylläpitämiin vastaanottopaikkoihin. Ab Stormossen Oy:n kotisivulle ( on koottu tietoa jätteiden vastaanottopaikoista, sijainnista, aukioloajoista sekä niihin jätettävistä jätteistä. 49 Jätteiden toimitusajankohdat Jätteitä saa toimittaa yleisille hyödyntämis- ja käsittelypaikoille vain erikseen ilmoitettavina ajankohtina. 50 Turvallisuusohjeet Liikuttaessa jätteiden hyödyntämis- ja vastaanottopaikoilla on noudatettava siellä olevan henkilökunnan ohjeita sekä olosuhteisiin nähden muutoinkin riittävää varovaisuutta. Jätteet on sijoitettava henkilökunnan osoittamaan paikkaan.

14 14 51 Kaatopaikkakelpoisuus Teollisuusjätettä tai erikoiskäsiteltävää jätettä kaatopaikalle tuotaessa on vaadittaessa esitettävä selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jos jätettä säännöllisesti kaatopaikalle toimittava jätteen tuottaja on sopinut vastaanotosta kirjallisesti kaatopaikanpitäjän kanssa, ei tarvita kuormakohtaista kaatopaikkakelpoisuusselvitystä. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä varten tarvittavista analyysikustannuksista vastaa jätteen haltija. Jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta päättää ympäristölupaviranomainen valtakunnallisten ohjeiden perusteella. 10. MUUT MÄÄRÄYKSET 52 Kirjanpitovelvollisuus Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa 37 :ssä tarkoitettujen umpi- ja saostuskaivojen samoin kuin öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajankohdista ja paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. 53 Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvollisuus Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä. 54 Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen Kunnan jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen näistä määräyksistä. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteestä aiheudu haittaa ympäristölle. 55 Yksityiskohtaiset ohjeet Ab Stormossen Oy antaa jätteiden lajittelua, hyötykäyttöä ja kuljetusta koskevat yksityiskohtaiset ohjeet. 11. VOIMAANTULO 56 Voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan ja niillä kumotaan kaikki aikaisemmin annetut kunnalliset jätehuoltomääräykset. Määräykset tulevat voimaan mahdollisista valituksista huolimatta. Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelun sekä koulutuspalvelun kiinteistöt siirretään kuntien vastuualueen piiriin Kun jätehuoltomääräykset tulevat voimaan, kunnan toimivaltainen viranomainen käyttää kunnan jätehuoltoviranomainen toimivaltaa kunnes yhteinen jätelautakunta aloittaa toimintansa. (päiväys) (viranomainen)