VUOSI 2009 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Tiesuolan käyttö Turun tiepiirissä 5 3. Näytteenotto, analyysit ja tiedonhallinta 6 4. Suojaustiedot 7 5. Seurantakohteet 7 5.1 Eura, Harjunummi (0205003) 7 5.2 Eurajoki, Korvenkulma (0205106) 7 5.3 Honkajoki, Palokangas (0209906) 8 5.4 Kokemäki, Köyliö, Koomankangas-Ilmiinjärvi (0227153) 9 5.5 Laitila, Kovero (0240004) 10 5.5.1 Kloridi ja natrium 10 5.5.2 Kalsium ja magnesium 10 5.5.3 Sähkönjohtavuus ja sulfaatti 10 5.5.4 Alkaliteetti, ph ja lämpötila 10 5.6 Laitila, Palttila (0240005) 11 5.7 Laitila, Puntari (0240003) 12 5.8 Laitila, Untamala (0240006) 13 5.9 Loimaa, Leppikankaanselkä (0243152) 13 5.9.1 Kloridi 13 5.9.2 Sähkönjohtavuus ja sulfaatti 14 5.9.3 Alkaliteetti, ph ja lämpötila 14 5.10 Loimaa, Säkylänharju-Virttaankangas (0278351) 16 5.11 Loimaa, Oripäänkangas (0256151) 16 5.12 Masku, Humikkala-Alho (0248101) 17 5.12.1 Kloridi 17 5.12.2 Kalsium ja magnesium 18 5.12.3 Sähkönjohtavuus ja sulfaatti 18 5.12.4 Alkaliteetti, ph ja lämpötila 18 5.13 Masku, Linnavuori (0248103) 19 5.13.1 Kloridi ja natrium 19 5.13.2 Kalsium ja magnesium 19 5.13.3 Sähkönjohtavuus ja sulfaatti 19 5.13.4 Alkaliteetti, ph ja lämpötila 19 5.14 Mynämäki, Hiivaniitty (0250301) 20 5.15 Mynämäki, Motelli (0250303) 21 5.16 Paimio, Nummenpää-Aakoinen (0257704) 23 5.17 Salo, Kankkonummi (0258603), (ent. Perniö) 25 5.18 Salo, Kurjenpahna-Ristinummi (0273451) 26 5.19 Salo, Märynummi (0207304) (ent. Halikko) 28 5.20 Hanke vt 8 nelikaistaistaminen Raisio-Nousiainen 29 6. Johtopäätökset 32 7. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi vuodelle 2010 34 LIITTEET Liite 1. Taulukoidut analyysitulokset ja pitoisuuskuvaajat Liite 2. Havaintoputkien putkikortit Liite 3. Kooste tarkkailukohteista Liite 4. Analyysitodistukset Liite 5. Tarkkailuohjelma vuodelle 2010- Kloridiseuranta 2009
3 1. JOHDANTO Vuoden 2009 pohjaveden laadun seuranta jatkaa vuosien 2007 ja 2008 seurantoja Turun tiepiirin alueella. Seurantaraportissa esitetään seurannassa havaitut muutokset vuoden 2009 aikana. Pohjavesialueiden kuvauksissa viitataan vuoden 2008 seurantaraporttiin, jossa kaikki seurannassa mukana olleet alueet on kuvattu. Samoin seurantapisteiden sijaintikartat ja putkikortit on esitetty vuoden 2009 raportissa vain siltä osin kuin seurantapisteet ovat uusia, aiemmin esittämättömiä. Merkittävimmät muutokset vuoden 2008 tarkkailuun oli seurantatiheyden muutos kolmesta kerrasta kahteen kertaan vuodessa. Lisäksi osa seurantakohteista muutettiin toteutettavaksi joka toinen vuosi. Erityisseurattaviin vedenottamoihin ja niiden seurantatiheyksiin ei puututtu. Suomen ympäristökeskuksen määrittämiä erityisseurannan kohteita Turun tiepiirin alueella on yhteensä neljä vedenottamoa ja näistä vedenlaadun kehittymistä seurataan neljä kertaa vuodessa; huhti-, kesä-, loka- ja joulukuussa. Muita seurantapisteitä oli vuonna 2009 yhteensä 21 kpl, joista 10 oli vedenottamoita ja 11 havaintoputkia. Näistä näytteet otettiin kaksi kertaa vuodessa touko- ja lokakuussa. Kuntaliitosten johdosta 25 seurantapisteen sijaintikunnissa tapahtui muutoksia vuoden 2009 alusta. Nyt seurantakohteita oli yhteensä kahdeksassa eri kunnassa ja 17 eri pohjavesialueella. Kloridiseuranta 2009
4 Kuva 1. Seurantapisteet vuonna 2008. Maanmittauslaitos lupa nro MYY/026/03-P. Vuoden 2009 seurantanäytteet otti Ramboll Finland Oy:n sertifioitu näytteenottaja. Erityisseurantakohteiden näytteistä analysoitiin anionit kloridi ja sulfaatti, sameus, sähkönjohtavuus, ph, lämpötila, ulkonäkö, alkaliteetti, kokonaiskovuus sekä kationit natrium, kalsium ja magnesium. Muiden kohteiden näytteistä analysoitiin anionit kloridi ja sulfaatti, sähkönjohtavuus, ph, lämpötila ja näytteen ulkonäkö. Näytteet analysoitiin vuonna 2009 Ramboll Analytics Oy:n laboratoriossa. Näytteiden lämpötila mitattiin näytteenoton yhteydessä. Tämän pohjaveden laadun seurantaraportin ovat laatineet Ramboll Finland Oy:stä ins (YAMK) Jukka Huppunen ja geologi Merja Autiola yhteistyössä muiden Ramboll Finland Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Kloridiseuranta 2009
5 2. TIESUOLAN KÄYTTÖ TURUN TIEPIIRISSÄ Tiealueilla tiesuolaa käytetään talvihoitoluokan mukaisesti. Talvihoitoluokka määräytyy puolestaan mm. liikennemäärien mukaisesti. Kuva 2 havainnollistaa hyvin talvihoitoluokkien suhteellista osuutta Turun tiepiirissä. 501 km 630 km 824 km Tib 191 km Kuva 2. Talvihoitoluokka määräytyy tien toiminnallisen luokan ja liikennemäärän perusteella. Suolattavia teitä ovat Is, I ja Ib. Muilta teiltä liukkaus torjutaan hiekalla. Tiehallinnon sekä kaupunkien ja kuntien käyttämät suolamäärät (NaCl) vaihtelevat eri tieosuuksilla. Talvikaudella 2009 Turun tiepiirin kaikissa alueurakoissa käytettiin alueurakoiden ympäristöraportoinnin mukaan talvisuolaa (NaCl) 11 010 tonnia sekä talviliuoksena natriumkloridia (NaCl) 790 tonnia ja kalsiumkloridia (CaCl) 445 tonnia kuiva-aineena. Is-hoitoluokan teillä suolaa käytettiin vuonna 2009 yhteensä 4 152 tonnia, I hoitoluokan teillä 3 411 tonnia ja Ib-hoitoluokan teillä 3 153 tonnia. Tiesuolaa on käytetty jo 1950-luvulta lähtien. Suolausmäärät ovat lisääntyneet vuoteen 1990 saakka. Tämän jälkeen trendi on laskeva, mutta pohjavesien kloridit saattavat olla peräisin huippuvuosilta 1988-1992. Viimeisten kymmenen vuoden aikana suolankäytössä on ollut laskeva trendi. Kloridiseuranta 2009
6 Kuva 3. Suolankäytön kehitys liukkaudentorjunnassa Turun tiepiirin alueella. 3. NÄYTTEENOTTO, ANALYYSIT JA TIEDONHALLINTA Näytteet otettiin vuonna 2009 erityisseurantakohteista huhti-, kesä-, loka- ja joulukuussa, muista kohteista touko- ja lokakuussa. Vedenottamoilta vesinäytteet otetaan pohjavesikaivon yhteydessä olevasta näytteenottohanasta tai vedenottamon raakavedestä. Pohjaveden havaintoputkista näytteet otettiin, sekoittumisen välttämiseksi, pienitehoisella akkupumpulla. Näytteenoton yhteydessä vedestä mitattiin pohjaveden pinnankorkeus. Pinnankorkeus mitattiin ennen ja jälkeen näytteenoton. Kaikki vuoden 2009 tarkkailunäytteet otettiin Ramboll Finlandin sertifioidun näytteenottajan toimesta. Vesinäytteet otettiin muovipulloihin, jotka suljettiin tiiviisti ja toimitettiin viipymättä laboratorioon. Vuonna 2009 näytteet analysoitiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa Lahdessa. Laboratorio on FINAS Akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (FINAS -testauslaboratorio T039). Ramboll Analytics seuraa kaikessa toiminnassaan tarkasti SFS-EN-45001 sekä ISO -Guide 25 -laatustandardien vaatimuksia testauslaboratorion toiminnalle. Kloridiseuranta 2009
7 Vesinäytteiden analysoitiin laboratoriossa käytettiin taulukossa 1 kuvattuja menetelmiä. Taulukko 1. Analyysimenetelmät. Muuttuja Viite* Menetelmä Ilmoitusraja Mittausepävarmuus % Alkaliteetti RA2001 SFS-EN ISO 9963-1 0,02 mmol/l 10 Kalsium RA3001* ISO 11885 100 μg/l 25 Kokonaiskovuus, Ca+Mg RA3004 Sis.men 0,005 mmol/l 25 Magnesium RA3001* ISO 11885 50 μg/l 25 Natrium RA3001* ISO 11885 150 μg/l 30 Kloridi RA2018* SFS-EN ISO 10304 (1-2) 1 20 ph RA2000 SFS 3021 ±0,2 yks. Sulfaatti RA2018* SFS-EN ISO 10304 (1-2) 1 15 Sameus RA2024 SFS-EN ISO 7027 0,05 FTU 30 Analyysitiedot ja kenttämittausten tulokset koottiin Excel-taulukoihini. Analyysitodistukset toimitettiin laboratoriosta asianomaisiin kuntiin ja vesilaitoksille. Analyysitulokset toimitettiin laboratoriosta myös ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET www.ymparisto.fi/oiva). 4. SUOJAUSTIEDOT Vuonna 2009 ei toteutettu uusia pohjavesisuojauksia seurantakohteiden alueella. Suojaustiedot on esitetty vuoden 2008 raportissa. 5. SEURANTAKOHTEET Seurantakohteiden pohjavesikuvaukset on esitetty vuoden 2008 seurantaraportissa. Vuoden 2009 seurantatulokset on yhdistetty aiempien vuosien tulostaulukoihin. Kuntaliitosten vuoksi seurantakohteiden esitysjärjestys on muuttunut. Pohjavesialueiden nimiin ja havaintopaikkojen tunnuksiin ei ole tullut muutoksia. Vedenlaadun kehitys on esitetty kunkin seurantakohteen kohdalla kuvissa sekä liitteen 1 taulukoissa. 5.1 Eura, Harjunummi (0205003) Havaintoputken Hp 205005 seuranta toteutetaan joka toinen vuosi. Seuraava näytteenotto toteutetaan vuonna 2010. 5.2 Eurajoki, Korvenkulma (0205106) Näytteet otettiin Kämpän vedenottamolta näytteenottohanasta toukokuussa ja lokakuussa. Molemmilla kerroilla näyte oli kirkas. Tarkkailupisteen kloridipitoisuus on kohonnut luonnontilaisesta. Vuodesta 2002 säännöllisesti seurattu kloridipitoisuus on ollut nouseva. Vuonna 2009 mitatut kloridipitoisuudet 23 ovat korkeimpia pisteessä havaittuja pitoisuuksia. Pitoisuus alittaa vesijohtomateriaalien syöpymisen estämiseksi määritetyn 25 pitoisuussuosituksen. Kloridiseuranta 2009
8 Vedenottamon sähkönjohtavuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella pieniä ja sulfaattipitoisuudet alhaisia. Sähkönjohtavuuden lievä kasvu korreloi hyvin kloridipitoisuuden nousun kanssa. Sulfaattipitoisuudet ovat kaikissa havaintopisteessä alhaisia ja alittavat selkeästi talousveden tavoitearvon 150. ph ei ole tarkkailupisteestä tehdyissä määrityksissä vaihdellut. Vesi on lievästi hapanta ph 6,1-6,3. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli näytteissä 7,6-11 o C. Kuva 4. Kämpän vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 1998-2009 5.3 Honkajoki, Palokangas (0209906) Havaintoputkista PVP1 ja PVP2 otettiin näytteet toukokuussa ja lokakuussa. Toukokuussa PVP1 näyte jäi pumppauksesta huolimatta sameaksi. Lokakuussa kaikki näytteet olivat kirkkaita. Molemmissa havaintoputkissa kloridipitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia ja luonnontilaisella tasolla eikä tilanteeseen tullut muutosta vuoden 2009 aikana. Tarkkailupisteissä sähkönjohtavuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella erittäin pieniä ja sulfaattipitoisuudet hyvin alhaisia ja alittavat selkeästi talousveden tavoitearvon 150. ph on vaihdellut tarkkailupisteessä tyypillisimmin lievästi happamasta ph 6,2 neutraaliin ph 6,8. Vuonna 2009 ph oli tasolla 6,3-6,5. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli näytteissä 6,2-7,3 o C. Kloridiseuranta 2009
9 Kuva 5. Tarkkailupisteen PVP1 vedenlaadun kehitys vv. 2005-2009 Kuva 6. Tarkkailupisteen PVP2 vedenlaadun kehitys vv. 2005-2009. 5.4 Kokemäki, Köyliö, Koomankangas-Ilmiinjärvi (0227153) Havaintopisteiden HP1 ja HP2 seuranta toteutetaan joka toinen vuosi. Näytettä ei otettu v. 2009 Seuraava näytteenotto on vuonna 2010. Kloridiseuranta 2009
10 5.5 Laitila, Kovero (0240004) Koveron vedenottamo on erityisseurantakohde, jonka näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa. Näytteet on otettu näytteenottohanasta, eikä näytteenotossa ole ollut ongelmia. Näytteet olivat kirkkaita. 5.5.1 Kloridi ja natrium Tarkkailupisteen kloridipitoisuus on selkeästi kohonnut luonnontilaisesta. Pitkäaikainen, vuodesta 1995 lähtien seurattu, kloridipitoisuus on ollut varsin tasainen, joskin vuodenaikaisvaihtelua on nähtävissä kloridipitoisuuksien ajoittaisina vaihteluina. Vuonna 2004 mitatun 44 pitoisuuden jälkeen kloridipitoisuudet ovat laskeneet ja vuonna 2009 pitoisuudet olivat tasolla 22-24. Pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2008. Natriumpitoisuutta on tarkkailupisteessä seurattu vuosina 2003-2009. Kloridin ja natriumin suhde on ollut kohteessa pääsääntöisesti kloridipainotteinen 5.5.2 Kalsium ja magnesium Kalsium- ja magnesiumpitoisuuksia on määritetty tarkkailupisteestä vuosina 2003-2009. Kalsium- ja magnesiumpitoisuudet ovat olleet lähes kaikilla määrityskerroilla verkoston kannalta hyvällä tasolla. Alle 2 magnesiumpitoisuudet ja alle 10 kalsiumpitoisuudet saattavat aiheuttaa metalliputkien syöpymistä. Vastaavasti yli 15 magnesiumpitoisuudet ja yli 50 kalsiumpitoisuudet aiheuttavat kalkin saostumista putkistoihin. 5.5.3 Sähkönjohtavuus ja sulfaatti Koveron vedenottamon sähkönjohtavuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella pieniä ja ne korreloivat hyvin kloridipitoisuuksien kanssa. Sulfaattipitoisuudet ovat muihin Turun tiepiirin seurantakohteisiin verrattuna hieman kohonneet (8-63 ), mutta alittavat selkeästi talousveden tavoitearvon 150. Vuonna 2009 pitoisuudet vaihtelivat välillä 27-46. 5.5.4 Alkaliteetti, ph ja lämpötila Tarkkailupisteestä alkaliteettia on mitattu ajoittain vuosina 1999-2009. Vuonna 2009 alkaliteetti vaihteli välillä 0,69-0,83 mmol/l täyttäen tältä osin hyvän veden tunnusmerkit. ph oli vuonna 2009 lievästi hapan 6,1-6,4. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli näytteissä 6,6-8,2 o C. Kloridiseuranta 2009
11 Kuva 7. Koveron vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009. 5.6 Laitila, Palttila (0240005) Palttilan pohjavesialueelle asennettiin vuonna 2009 uusi havaintoputki. Palttilan vedenottamolla kloridipitoisuuden trendi on selkeästi kohoava ja pitoisuudet ylittävät nyt 40. Alueen kloridipitoisuuden seuranta päätettiin siirtää vuonna 2009 vedenottamolta lähemmäksi tietä. Uuden havaintoputken RF 1/09 putkikortti on esitetty liitteessä 2. Sekä toukokuussa että lokakuussa otetut näytteet olivat kirkkaita ja havaintoputken antoisuus oli hyvä. Tarkkailupisteen kloridipitoisuus on selkeästi kohonnut. Toukokuussa kloridipitoisuus oli 79 ja lokakuussa 74. Vedenottamolla pitkäaikainen, vuodesta 1995 lähtien seurattu kloridipitoisuus on ollut nouseva. Vuonna 2008 mitattu kloridipitoisuus vedenottamolla oli tasolla 40-43. Pitoisuudet sekä havaintoputkessa että vedenottamolla ylittävät vesijohtomateriaalien syöpymisen estämiseksi määritetyn 25 pitoisuussuosituksen. Tarkkailupisteen RF 1/09 sähkönjohtavuudet ovat huomattavan paljon alhaisempia verrattuna Palttilan vedenottamolla mitattuihin, vaikka kloridipitoisuudet olivat havaintoputkessa selkeästi korkeampia. Vedenottamolla sähkönjohtavuus näyttää kuitenkin korreloivan kloridipitoisuusvaihteluiden kanssa. Kloridin ohella myös sulfaattipitoisuudet ovat selvästi alhaisempia havaintoputkessa kuin vedenottamolla. Vedenottamolla sulfaattipitoisuudet ovat kohonneita ja ovat ajoittain ylittäneet ajoittain talousveden tavoitearvon 150. ph oli havaintoputkesta otetuissa näytteissä lievästi hapan 6,3-6,4. Veden lämpötila mitattiin näytteenoton yhteydessä ja se oli 7,1-8,3 o C. Kloridiseuranta 2009
12 Kuva 8. Havaintoputken RF 1/09 vedenlaadun kehitys vuonna 2009. Kuva 9. Palttilan vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009. 5.7 Laitila, Puntari (0240003) Puntarin vedenottamolta otetaan säännöllisiä raakavesinäytteitä Laitilan vesilaitoksen toimesta. Vesilaitoksen analysoimat parametrit vaihtelevat hieman tiepiirin seurantojen kanssa. Tässä raportissa esitetään tulokset vain siltä osin kuin analysoitavat parametrit ovat samoja tiepiirin seurannan kanssa. Vedenottamolta on otettu näytteitä kolme kertaa vuoden 2009 aikana. Kloridipitoisuuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vaan pitoisuudet noudattelivat vuoden 2008 tasoa ollen 10 tuntumassa. Vedenottamon kloridipitoisuudet ovat olleet selkeässä laskusuunnassa vuodesta 2000 lähtien. Syynä kloridipitoi- Kloridiseuranta 2009
13 suuden laskuun voidaan pitää sekä vuonna 1997 rakennettua pohjavesisuojausta että samanaikaista vedenoton vähenemistä vedenottamolla. Kuva 10. Puntarin vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 1990-2009. 5.8 Laitila, Untamala (0240006) Untamalan vedenottamon (vesiosuuskunnan ottamo) seuranta toteutetaan joka toinen vuosi. Seuraava seurantavuosi on 2010. Aiemmat tulokset on esitetty vuoden 2008 seurantaraportissa. Ympäristökeskus on ottanut v. 2009 näytteen vesiosuuskunnan kaivosta (liittyy maa- ja metsätalouden seurantaan). Analysoitu ainakin Cl, sähkön johtavuus, ph ja lämpötila. 5.9 Loimaa, Leppikankaanselkä (0243152) Leppikankaanselän pohjavesialueella tarkkaillaan Metsämaan vedenottamoa, joka on erityisseurantakohde sekä kahta havaintoputkea 243102 ja 243103. Alueelle on rakennettu pohjavesisuojaus vuonna 2008. Vedenottamon näyte on otettu näytteenottohanasta, eikä näytteenotossa ole havaittu ongelmia vuoden 2009 aikana. Vedenottamolta saadut vesinäytteet ovat olleet kirkkaita. Havaintoputkista otettiin näytteet toukokuussa ja lokakuussa. Hp 243102 antoisuus todettiin huonoksi molemmilla näytteenottokerroilla. Näyte jäi molemmilla näytteenottokerroilla sameaksi. Havaintoputki Hp 244103 on toiminut moitteetta ja molemmilla näytteenottokerroilla näytteet ovat olleet kirkkaita. 5.9.1 Kloridi Metsämaan vedenottamon kloridipitoisuus on kohonnut luonnontilaisesta. Vuoden 2009 kloridipitoisuudet osoittaisivat vuonna 2008 rakennetun pohjavesisuojauksen toimivan, sillä pitoisuudet laskivat ensimmäisen kerran tasolle 20-26 koko pitkään jatkuneen seurannan aikana. Seuraavien vuosien tulokset vahvistavat toivottavasti nyt saatua tulosta. Havaintoputkissa Hp 243102 kloridipitoisuuden kehitys on ollut selkeästi laskeva jo pidemmän aikaan ja pitoisuudet ovat olleet alhaisempia kuin vedenottamolla. Havaintoputkessa Hp 243103 kloridipitoisuudet Kloridiseuranta 2009
14 ovat korkeampia kuin havaintoputkessa Hp 243102 mutta pitoisuudet olivat vuonna 2009 (21-22 ) alhaisemmat kuin vuonna 2008. 5.9.2 Sähkönjohtavuus ja sulfaatti Tarkkailupisteiden sähkönjohtavuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella pieniä. Sulfaattipitoisuudet alittivat vuonna 2009 selkeästi talousvedelle asetetun tavoitearvon 150. 5.9.3 Alkaliteetti, ph ja lämpötila Vedenottamon alkaliteetti on noussut vedenottamolla hivenen vuodesta 2008 ja täyttää nyt hyvälle vedelle ominaisen pitoisuuden 0,5 mmol/l. ph vaihteli vuonna 2009 tarkkailupisteissä välillä 6,5-6,6 ollen lievästi hapan. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli näytteissä 6,5-8,1 o C. Kuva 11. Metsämaan vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009. Kloridiseuranta 2009
15 Kuva 12. Havaintoputken Hp 243102 vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009. Kuva 13. Havaintoputken Hp 243103 vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009. Kloridiseuranta 2009
16 5.10 Loimaa, Säkylänharju-Virttaankangas (0278351) Säkylänharjulta tarkkailukohteena vuonna 2009 oli pelkästään havaintoputki 200601. Vuonna 2009 näytteet otettiin putkesta pumppaamalla ja näytteet olivat kirkkaita. Havaintopisteessä kloridipitoisuudella on selkeä vuodenaikaisvaihtelu, mutta trendi on kuitenkin lähes tasainen ja pitoisuudet ovat pääasiassa olleet alle 25. Vuonna 2009 kloridipitoisuudet olivat 8,2 ja 2,6. Sähkönjohtavuus on ollut alhainen ja se korreloi hyvin kloridipitoisuuksien vaihtelun kanssa. Sulfaattipitoisuudet ovat alhaisia, vuonna 2009 5,1-5,2. ph on havaintoputken vesinäytteissä ollut tyypillisesti neutraali, näin myös vuonna 2009, jolloin arvoiksi mitattiin 7,1. Näytteenoton yhteydessä mitatut pohjaveden lämpötilat olivat 7,4 ja 7,3 o C. Kuva 14. Havaintopisteen Hp 200601 vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009 5.11 Loimaa, Oripäänkangas (0256151) Oripäänkankaan pohjavesialueella tarkkaillaan havaintoputken 200604 pitoisuusvaihteluita. Kantatielle 41 on tehty pohjavesisuojauksia vv. 1998-2000 bentoniittimatolla ja bentoniittimaalla. Vuonna 2009 havaintoputkesta saadut näytteet olivat kirkkaita ja putki hyväkuntoinen. Havaintoputkessa Hp 200604 kloridipitoisuus on ollut selkeästi kohonnut jo vuodesta 1998 alkaen. Vuonna 2008 pitoisuus vaihteli välillä 71-150, vuonna 2009 sama suuntaus jatkui ja pitoisuudet olivat 120-160 Kymmenen vuoden ajalta laskettu kloridipitoisuustrendi on selkeästi nouseva, vaikka voimakkaat vuodenaikaisvaihtelut selittävätkin osan pitoisuuksista. Havaintoputkessa sähkönjohtavuus on selkeästi kohonnut, joskin arvot alittavat talousveden laatusuosituksen 250 ms/m. Sähkönjohtavuuden kasvu korreloi hyvin kloridipitoisuuden nousun kanssa. Sulfaattipitoisuudet ovat havaintopisteessä alhaisia ja alittavat selkeästi talousveden tavoitearvon 150. Kloridiseuranta 2009
17 Havaintoputkessa Hp 200604 vesi on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (ph 6,2-6,8). Vuonna 2009 ph oli 6,5. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli näytteissä 7,3-7,4 o C. Kuva 15. Havaintopisteen Hp 200604 vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009 5.12 Masku, Humikkala-Alho (0248101) Humikkala-Alhon pohjavesialueella tarkkaillaan Alhon vedenottamoa sekä havaintoputkea PV301. Vedenottamo on erityisseurantakohde, jonka vesinäytteet analysoidaan neljä kertaa vuodessa. Havaintoputkesta näytteet on otettu kaksi kertaa vuodessa. Alueella on vuonna 1999 valmistunut maatiivisteestä rakennettu suojaus mt 12259 tieosuudella 1/5200-1/5850. Valtatien kohdalla suojauksia ei ole toistaiseksi toteutettu. Alueella on kuitenkin merkitty urakka-asiakirjoihin, ettei alueen suolan kokonaismäärä saa ylittää kyseiselle hoitoluokalle määritettyä kokonaismäärää. Maskun pohjavesialueiden Humikkala-Alho, Karevansuo ja Linnavuori pohjaveden tilaa seurataan myös Vt 8 Raisio-Nousiainen nelikaistaistaminen -hankkeen ympäristöluvan mukaisesti. Hankkeen tarkkailutulokset vuodesta 2007 lähtien on kloridin ja sähkönjohtavuuden osalta koottu kappaleeseen 5.20. Vuonna 2009 vedenottamolta näytteet on otettu näytteenottohanasta ja näytteet ovat olleet kirkkaita. Havaintoputken PV301 antoisuus oli hyvä ja näytteet olivat kirkkaita. 5.12.1 Kloridi Alhon vedenottamon kloridipitoisuus on selkeästi kohonnut luonnontilaisesta. Pitkäaikainen, vuodesta 1995 lähtien seurattu, kloridipitoisuus on pysynyt samalla tasolla (noin 25 ) suojauksen rakentamiseen saakka (vuosi 1999). Suojauksen rakentamisen jälkeen kloridipitoisuudet ovat nousseet vuoteen 2002 saakka ja lähteneet tämän jälkeen loivaan laskuun. Vuonna 2008 vedenottamolla mitattiin 30-32 kloridipitoisuuksia. Vuonna 2009 pitoisuudet laskivat edelleen hieman ja olivat tasolla 26-31. Alueen urakkakirjoissa on merkintä, jonka mukaan suolauksen kokonaismäärä ei saa ylittää hoitoluokalle määritettyä enimmäismäärää. Havaintoputkesta PV301 löytyy havaintotuloksia vuodesta 2007 lähtien. Mitatut kloridipitoisuudet 39-42 olivat korkeahkoja vuonna 2009. Kloridiseuranta 2009
18 5.12.2 Kalsium ja magnesium Kalsium- ja magnesiumpitoisuuksia on määritetty vedenottamon vedestä tiepiirin kloridiseurannan yhteydessä vv. 2007-2009. Kalsium- ja magnesiumpitoisuudet ovat kaikilla määrityskerroilla verkoston kannalta hyvällä tasolla. Alle 2 magnesiumpitoisuudet ja alle 10 kalsiumpitoisuudet saattavat aiheuttaa metalliputkien syöpymistä. Vastaavasti yli 15 magnesiumpitoisuudet ja yli 50 kalsiumpitoisuudet aiheuttavat kalkin saostumista putkistoihin. 5.12.3 Sähkönjohtavuus ja sulfaatti Vedenottamon ja havaintoputken sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella kohtalaisia alittaen kuitenkin talousveden laatusuositusarvot selkeästi. Sähkönjohtavuus korreloi kloridipitoisuuden muutosten kanssa. 5.12.4 Alkaliteetti, ph ja lämpötila Vedenottamon alkaliteettia on mitattu säännöllisesti vuodesta 1994 lähtien. Määrityksissä alkaliteetti on vaihdellut tyypillisimmin välillä 0,65-0,91 mmol/l täyttäen tältä osin hyvän veden tunnusmerkit. ph oli vuonna 2009 vedenottamolla 6,6-6,7 ja havaintoputkessa lähellä neutraalia ph 6,6-7,0. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin. Lämpötila vaihteli näytteissä 6,4-10,5 o C. Kuva 16. Alhon vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 1998-2009. Kloridiseuranta 2009
19 Kuva 17. Havaintopisteen PV301 vedenlaadun kehitys vv. 2007-2009. 5.13 Masku, Linnavuori (0248103) Linnavuoren pohjavesialueelta tarkkaillaan Kairinen 2 vedenottamoa. Kyseessä on Kairisen vedenottamon kaivo nro 2. Vedenottamo on erityisseurantakohde. Näytteet on otettu Kairinen 2 vedenottamoilta näytteenottohanasta. Näytteenotossa ei ole ollut ongelmia ja näytteet ovat olleet kirkkaita. 5.13.1 Kloridi ja natrium Kairinen 2 vedenottamon kloridipitoisuus on selkeästi kohonnut luonnontilaisesta. Vuodesta 2006 lähtien seurattu, kloridipitoisuus on vaihdellut pääsääntöisesti tasovälillä 37-49. Vuoden 2009 seurannan aikana tähän pitoisuustasoon ei tullut muutoksia. Pitoisuustaso ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen estämiseksi määritetyn 25 pitoisuussuosituksen. Natriumpitoisuutta on tarkkailupisteessä seurattu satunnaisesti. Kloridin ja natriumin suhde on kloridipainotteinen 5.13.2 Kalsium ja magnesium Kalsium- ja magnesiumpitoisuudet ovat kaikilla määrityskerroilla verkoston kannalta hyvällä tasolla. Alle 2 magnesiumpitoisuudet ja alle 10 kalsiumpitoisuudet saattavat aiheuttaa metalliputkien syöpymistä. Vastaavasti yli 15 magnesiumpitoisuudet ja yli 50 kalsiumpitoisuudet aiheuttavat kalkin saostumista putkistoihin. 5.13.3 Sähkönjohtavuus ja sulfaatti Sähkönjohtavuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella pieniä ja sulfaattipitoisuudet alhaisia täyttäen talousveden suosituksen 150. Sähkönjohtavuus korreloi kloridipitoisuuden vaihtelun kanssa. 5.13.4 Alkaliteetti, ph ja lämpötila Määrityksissä alkaliteetti on vaihdellut hyvin vähän. Vuonna 2009 tasovaihtelu oli välillä 0,84-0,95 mmol/l. ph oli vedenottamolla lievästi hapan 6,3. Kloridiseuranta 2009
20 Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen näytteenottoa. Lämpötila vaihteli näytteissä 6,6-7,9 o C. Kuva 18. Kairinen 2 vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 2006-2009. 5.14 Mynämäki, Hiivaniitty (0250301) Hiivaniityn pohjavesialueella tarkkaillaan Hiivaniityn vedenottamoa ja havaintoputkea 250301 kaksi kertaa vuodessa. Valtatielle 8 on valmistunut bentoniittimaasta ja maatiivisteestä rakennettu pohjavedensuojaus vuonna 1997. Vedenottamolta näyte on otettu vedenottamon kaivosta kalkkisuodattimen jälkeen. Havaintoputkesta Hp 250301 näyte on otettu pumppaamalla. Putki on toiminut hyvin. Näytteenotossa ei ole ollut ongelmia. Tarkkailupisteen Hp 250301 kloridipitoisuus on selkeästi kohonnut luonnontilaisesta. Pitkäaikainen, vuodesta 1987 lähtien seurattu, kloridipitoisuus on ollut loivasti nouseva. Vuonna 2008 mitatut kloridipitoisuudet 25-59 ylittävät vesijohtomateriaalien syöpymisen estämiseksi määritetyn 25 pitoisuussuosituksen. Vuonna 2009 pitoisuusvaihtelut eivät olleen näin suuria, joskaan pitoisuustasossa ei tapahtunut muutosta pitoisuuksien ollessa 47-49. Vedenottamon kloridipitoisuus on myös kohonnut luonnontilaisesta, mutta kloridipitoisuudet ovat hieman alhaisempia kuin havaintoputkesta mitatut pitoisuudet. Vuoden 2009 pitoisuudet, 23-51 ylittävät 25 pitoisuussuosituksen. Molemmissa tarkkailupisteissä sähkönjohtavuudet ovat pieniä ja sulfaattipitoisuudet alhaisia ja täyttävät talousveden tavoitearvot. ph on ollut havaintoputkessa tyypillisimmin lievästi hapan, vuonna 2009 ph 6,4-6,7. Vedenottamolla ph on vaihdellut välillä 7,1-7,5. Vedenottamon neutraalimmat ph-arvot ovat seurausta kalkkisuodatuksesta. Tältä osin tulokset eivät edusta käsittelemättömän pohjaveden laatua. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2008 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli näytteissä 6,3-12,0 o C.Korkeahko 12 o C lämpötila mitattiin kalkkisuodatuksen läpi menneestä vedestä. Kloridiseuranta 2009
21 Kuva 19. Havaintopisteen Hp 250301 vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009. Kuva 20. Hiivaniityn vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009. 5.15 Mynämäki, Motelli (0250303) Motellin pohjavesialueella tarkkaillaan Laajoen vedenottamoa sekä havaintoputkea 250302. Näyte vedenottamolta on otettu näytteenottohanasta ja havaintoputkesta pumppaamalla. Havaintoputken kunto on ollut hyvä. Näytteenotossa ei ole ollut ongelmia. Kloridiseuranta 2009
22 Laajoen vedenottamon kloridipitoisuus on selkeästi kohonnut luonnontilaisesta. Pitkäaikainen, vuodesta 1972 lähtien seurattu kloridipitoisuus on ollut kuitenkin lievästi laskeva. Vedenottamon kloridipitoisuus vaihtelee 25 tuntumassa. Havaintoputkessa kloridipitoisuudet ovat korkeammalla kuin vedenottamolla ja havaintoputkessa kloridipitoisuus näyttää olevan noususuuntainen. Vuonna 2009 kloridipitoisuudet olivat vedenottamolla 20-36 ja havaintoputkessa 18-36. Pohjavesialueelle on rakennettu vuosina 1996 ja 2005 pohjavesisuojauksia. Toistaiseksi suojauksien vaikutuksia ei ole selkeästi nähtävissä. Tarkkailupisteissä sähkönjohtavuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella pieniä ja sulfaattipitoisuudet alhaisia. Sulfaattipitoisuuksissa on kuitenkin havaittavissa lievä nousu molemmissa tarkkailupisteissä vuoden 2006 jälkeen. Sulfaattipitoisuudet ovat kaikissa havaintopisteessä alhaisia ja alittavat selkeästi talousveden tavoitearvon 150. Sähkönjohtavuuden lievä kasvu korreloi kohtalaisesti kloridipitoisuuden nousun kanssa. ph vaihteli vuonna 2009 tasolla 6,1-6,5 ollen lievästi hapan. Havaintoputkessa taso oli samankaltainen 6,2-6,4. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli vedenottamon näytteissä 5,2-7,6 o C ja havaintoputkessa 6,3-8,9 o C. Kuva 21. Havaintopisteen Hp 250302 vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009. Kloridiseuranta 2009
23 Kuva 22. Laajoen vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 1999-2009. 5.16 Paimio, Nummenpää-Aakoinen (0257704) Nummenpää-Aakoisen pohjavesialueelta tarkkaillaan kahta vedenottamoa sekä yhtä havaintoputkea. Aakoisten vedenottamo otettiin mukaan seurantaan vuonna 2009. Aakoisten ja Nummenpään vedenottamoiden näytteet otettiin näytteenottohanasta. Havaintoputken vesinäyte jäi pumppauksesta huolimatta sameaksi molemmilla näytteenottokerroilla. Nummenpään vedenottamon kloridipitoisuus on selkeästi kohonnut luonnontilaisesta. Pitkäaikainen, vuodesta 1990 lähtien seurattu kloridipitoisuus on nouseva. Vedenottamon kloridipitoisuus vaihtelee nykyisin 40 tuntumassa. Vuonna 2009 mitatut pitoisuudet olivat 34 ja 41. Havaintoputkessa kloridipitoisuudet ovat selkeästi korkeammalla kuin vedenottamolla joskin havaintoputkessa kloridipitoisuus on laskusuuntainen. Vuoden 2009 pitoisuudet olivat 48 ja 67. Vuonna 2009 seurantaan otetulla Aakoisten vedenottamolla mitattiin vuonna 2009 kloridipitoisuudet 47 ja 56. Pitoisuustaso on samaa luokkaa havaintoputken pitoisuuden kanssa. Vedenottamon sähkönjohtavuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella pieniä ja sulfaattipitoisuudet alhaisia. Sulfaattipitoisuudet alittavat tarkkailupisteissä talousveden tavoitearvon 150. Sähkönjohtavuuden kasvu korreloi kohtalaisesti kloridipitoisuuksien muutoksiin kaikissa tarkkailupisteissä. ph mittausten tulokset olivat vuonna 2009 kaikissa alueen tarkkailupisteissä sama lievästi hapan 6,1-6,2. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli näytteissä 5,5-8,3 o C. Kloridiseuranta 2009
24 Kuva 23. Nummenpään vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 1990-2009. Kuva 24. Havaintoputken Hp103 vedenlaadunkehitys vv. 1998-2009. Kloridiseuranta 2009
25 Kuva 25. Aakoisten vedenottamon vedenlaadun kehitys vuonna 2009. 5.17 Salo, Kankkonummi (0258603), (ent. Perniö) Kankkonummen pohjavesialueelta tarkkaillaan Kankkonummen vedenottamoa. Vuonna 2009 näytteet on otettu vedenottamon hanasta ja näytteet ovat olleet kirkkaita. Kankkonummen vedenottamon kloridipitoisuus on varsin matala, kuitenkin hieman luonnontilaisesta kohonnut. Ensimmäisiä analyysituloksia vedenottamon kloridipitoisuuksia on ollut saatavissa vuodesta 1998 lähtien. Kloridipitoisuus näyttää nousevan hitaasti. Vedenottamon kloridipitoisuus oli vuonna 2009 15. Vedenottamon sähkönjohtavuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella pieniä ja sulfaattipitoisuudet alhaisia. Kloridipitoisuuksien tapaan, myös näissä arvoissa on havaittu nousua tarkkailun aikana. ph on ollut tyypillisimmin lievästi hapan ph 6,4 eikä tähän tullut muutoksia vuoden 2009 aikana. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli näytteissä 7,1-7,6 o C. Kloridiseuranta 2009
26 Kuva 26. Kankkonummen vedenottamon veden laadun kehitys vv. 1996-2009. 5.18 Salo, Kurjenpahna-Ristinummi (0273451) Kurjenpahna-Ristinummen pohjavesialueelta tarkkaillaan Kurjenpahnan ja Ristinummen vedenottamoita. Näytteet on otettu kaksi kertaa vuodessa vedenottamon näytteenottohanasta. Molemmilla vedenottamoilla näytteet ovat olleet kirkkaita. Ristinummen vedenottamon kloridipitoisuus on varsin alhainen, joskin luonnontilaisesta kohonnut. Vuodesta 1984 lähtien seurattu kloridipitoisuus on ollut nouseva. Vuonna 2009 mitatut kloridipitoisuudet 10-9 ovat alhaisemmat kuin vuonna 2008 ja alittavat selkeästi vesijohtomateriaalien syöpymisen estämiseksi määritetyn 25 pitoisuussuosituksen. Kurjenpahnan vedenottamolta kloridipitoisuustietoja löytyy vuodelta 1994. Vuosien 2008 ja 2009 säännöllisissä analyyseissä kloridipitoisuus on vaihdellut tasolla 11-17 ollen vuonna 2009 korkeampi kuin vuonna 2008. Tarkkailupisteiden sähkönjohtavuudet ovat olleet pieniä ja sulfaattipitoisuudet alhaisia. ph on ollut molemmissa tarkkailupisteissä tyypillisimmin lievästi hapan ph 6,4-6,6. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen pumppausta. Lämpötila vaihteli näytteissä 7,2-7,7 o C. Kloridiseuranta 2009
27 Kuva 27 Ristinummen vedenottamon veden laadun kehitys vv. 1996-2009. Kuva 28. Kurjenpahnan vedenottamon veden laadun kehitys vv. 1996-2009. Kloridiseuranta 2009
28 5.19 Salo, Märynummi (0207304) (ent. Halikko) Märynummen pohjavesialueelta tarkkailuun kuuluu Sairaalan vedenottamo sekä Kunnan vedenottamo. Kunnan vedenottamo ei ollut vuonna 2009 lainkaan käytössä. Koska vettä ei ollut vaihdettu putkistoissa pitkään aikaan, näytteet päätettiin jättää ottamatta. Sairaalan vedenottamolta näytteet saatiin normaalisti koontikaivosta. Näytteet olivat kirkkaita. Molempien vedenottamoiden vedenlaatua on seurattu Turun tiepiirin toimesta vuodesta 2007 lähtien. Kloridipitoisuus alittaa molemmilla vedenottamoilla vesijohtomateriaalien syöpymisen estämiseksi määritetyn 25 pitoisuussuosituksen. Kloridipitoisuustaso 17-22 on luonnontilaista korkeampi, mutta ei aiheuta vielä toimenpiteitä. Vuonna 2009 Sairaalan vedenottamon kloridipitoisuus (19-20 ) laski hieman vuoden 2008 pitoisuuksista. Tarkkailupisteiden sähkönjohtavuudet ovat olleet koottujen analyysitietojen perusteella pieniä ja sulfaattipitoisuudet alhaisia. Pitoisuuksissa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2009 aikana. Sähkönjohtavuuden arvot korreloivat kloridipitoisuuksien kanssa. Sulfaattipitoisuudet ovat kaikissa havaintopisteessä alhaisia ja alittavat selkeästi talousveden tavoitearvon 150. ph on ollut molemmilla vedenottamoilla lievästi hapan, Kunnan vedenottamolla 6,2-6,6 ja Sairaalan vedenottamolla 6,3-6,4. Veden lämpötila on mitattu vuonna 2009 kenttämittauksin ennen näytteenottoa. Lämpötila vaihteli Sairaalan vedenottamolla otetuissa näytteissä 8,3-8,9 o C. Kuva 29. Sairaalan vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 2007-2009 Kloridiseuranta 2009
29 Kuva 30. Kunnan vedenottamon vedenlaadun kehitys vv. 2007-2008 5.20 Hanke vt 8 nelikaistaistaminen Raisio-Nousiainen Hankealueella vt 8 nelikaistaistaminen välillä Raisio-Nousiainen on kolme pohjavesialuetta Karevansuo (02 481 51), Humikkala-Alho (02 481 01) ja Linnavuori (02 481 03), joiden pohjavesitarkkailu toteutetaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän luvan LSY-173/2006/3 mukaisesti. Tarkkailusta kootaan vuosittain raportti, jonka tulokset referoidaan kloridin ja sähkönjohtavuuden osalta myös Turun tiepiirin vapaaehtoisen tarkkailun vuosiraportissa. Pohjavesialueiden tarkkailupisteet olivat: Hps1 Hps2 (näyte otettu vain 28.5.2007, näyte otetaan jatkossa Hps3:sta) Hps3 (Hps2:n ja PV302:n tilalle, näyte otettu 14.11.2007) Hps10 Hps11 Hps12 Hp21 MV1 Näytteet on otettu vuodesta 2007 lähtien keksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Pohjavesiputkista otetuista näytteistä analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä kloridi, väri, sameus, kolibakteerit, haju, maku, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium ja KMnO4-luku. Tarkkailupisteistä Humikkala-Alhon pohjavesialueella sijaitsevat MV1, Hps1, Hps2, Hps3. Linnavuoren pohjavesialueella sijaitsevat puolestaan havaintoputket Hps10, Hps11, Hps12 ja Hp21. Ympäristöluvan LSY-173/2006/3 mukaisen tarkkailun tulokset ovat samansuuntaisia kuin samojen pohjavesialueiden kloridiseurannassa olevissa tarkkailupisteissä. Molemmilla pohjavesialueilla on useita seurantapisteitä, joissa 25 ylittyy. Kloridiseuranta 2009
30 Kuva 31 Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuudet vuosina 2007-2009 Humikkala-Alhon ja Linnavuoren pohjavesialueella. Kloridiseuranta 2009
31 Kuva 32. Vt 8 nelikaistaistaminen Raisio-Nousiainen tarkkailupisteiden sijainnit, Humikkala-Alhon pohjavesialue. Kuva ei ole mittakaavassa. Kloridiseuranta 2009
32 Kuva 33. Vt 8 nelikaistaistaminen Raisio-Nousiainen tarkkailupisteiden sijainnit, Linnavuoren pohjavesialue. Kuva ei ole mittakaavassa. 6. Johtopäätökset Vuonna 2009 pohjavesinäytteitä otettiin yhteensä 25 havaintopaikasta, joista 13 oli vedenottamoita ja 11 pohjaveden havaintoputkia. Vuoden viimeisten (lokakuu tai erityisseurantakohteiden joulukuu) kloridipitoisuustulosten keskiarvo oli 33,3 pitoisuuksien vaihdellessa havaintopisteissä 2,6-120. Viimeisten kloridipitoisuuksien mediaaniarvo oli 24, toisin sanoen puolessa seurantapisteistä kloridipitoisuudet alittivat pohjaveden ympäristölaatunormiksi (Vna 1040/2006) asetetun 25 pitoisuuden. Kun mukaan lasketaan vielä luonnontilaisen pohjaveden kloridipitoisuus, joka voi vaihdella 1-5 alueesta riippuen, kymmenessä havaintopisteessä ylitettiin 30 pitoisuustaso vuoden 2009 viimeisimmissä näytteissä. Vuoden 2008 tuloksiin verrattuna vuoden 2009 aikana ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kohteissa, joissa seuranta on kestänyt vasta muutaman vuoden, seurantatiedon lisääminen on tarpeen, jotta kloridipitoisuuden trendi saataisiin määritettyä. Pitoisuuskuvaajissa on pääsääntöisesti rajattu tarkkailutulokset viimeiseen 10 vuoteen, vaikka seurantaa olisi tehty pidempäänkin. Rajaus helpottaa pitoisuustrendin määrittämistä. Nousevan kloriditrendin kohteita vuoden 2009 seurantakohteista oli yhteensä seitsemän kappaletta. Eurajoki, Korvenkulma, Kämpän vo Loimaa, Oripäänkangas, Hp 200604 Masku, Linnavuori, Kairinen 2 vo Kloridiseuranta 2009
33 Mynämäki, Hiivaniitty, Hp 250301 Mynämäki, Motelli, Hp 250302 Paimio, Nummenpää-Aakoinen, Nummenpään vo Salo, Kankkonummi, Kankkonummen vo Tasainen kloridipitoisuustrendi löytyy seitsemästä tarkkailupisteestä: Honkajoki, Palokangas, PVP1 Honkajoki, Palokangas, PVP2 Laitila, Kovero, Koveron vo Loimaa, Säkylänharju-Virttaankangas, Hp 200601 Masku, Humikkala-Alho, Alhon vo Mynämäki, Hiivaniitty, Hiivaniitty vo Laskeva trendi on puolestaan seitsemästä kohteesta: Loimaa, Leppikankaanselkä, Metsämaan vo, Hp 243102 ja Hp 243103 Mynämäki, Motelli Laajoen vo Paimio, Nummenpää-Aakoinen, HP103 Salo, Kurjenpahna-Ristinummi, Ristinummen vo Salo, Märynummi, Sairaalan vo Neljälle kohteelle trendiä ei voida vielä määrittää, joko liian lyhyen tai liian vähäisten seurantatulosten vuoksi. Laitila, Palttila, Hp RF1/09 Masku, Humikkala-Alho, PV301 Paimio, Nummenpää-Aakoinen, Aakoisten vo Salo, Kurjenpahna-Ristinummi, Kurjenpahnan vo Arvioidut kloridipitoisuustrendit ja viimeisimmät kloridipitoisuudet on esitetty kootusti liitteessä 3. Koska osalle pohjavesialueita sijoittuu useita havaintoputkia, ei yksittäisen tarkkailupisteen trendin tarkastelu anna selkeää kuvaa pohjavesialueen tilasta. Pohjavesialueen tilan määrittäminen vähäisillä tarkkailupistemäärillä ei anna oikeaa kuvaa alueen tilasta. Seuraavassa on tästä huolimatta esitetty yhteenveto vuonna 2009 tarkkailussa mukana olleista pohjavesialueista, joista tarkkailtiin useampaa kuin yhtä pistettä. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että vedenottamoiden kehitys kuvaa aina havaintoputkea paremmin pohjavesialueen tilaa. Havaintoputkista saatava tieto on pistemäisempi. Honkajoki, Palokangas, molemmissa tarkkailupisteissä pitoisuustaso matala ja trendi tasainen Loimaa, Leppikankaanselkä, kaikissa kolmessa tarkkailupisteessä trendi laskeva. Viimeisimmät kloridipitoisuudet pisteissä olivat 24, 7 ja 22. Masku, Humikkala-Alho, vedenottamolla trendi tasainen, viimeisin pitoisuus 28, havaintoputkessa pitoisuus 42. Havaintoputken pitoisuustrendi ei voida vielä määrittää. Mynämäki, Hiivaniitty, vedenottamolla trendi tasainen ja havaintoputkessa nouseva. Pitoisuustaso molemmissa on samankaltainen, viimeisimmät tulokset 49 ja 51. Mynämäki, Motelli, vedenottamolla trendi loivasti laskeva ja havaintoputkessa loivasti nouseva. Vedenottamolla viimeisimmät kloridipitoisuudet alhaisempia (20 ) kuin havaintoputkessa (36 ). Paimio, Nummenpää-Aakoinen, alueella kolme tarkkailupistettä. Kloridipitoisuuksien keskiarvot vaihtelevat alueella 40-110. Korkeimmat pitoisuudet on mitattu havaintoputkesta. Havaintoputkessa trendi on tällä hetkellä laskeva. Toisella vedenottamolla trendi on nouseva ja toiselta trendiä ei voida vielä määrittää. Viimeisimmät kloridipitoisuudet vedenottamoilta ovat 41 ja 56. Salo, Kurjenpahna-Ristinummi, alueella kaksi vedenottamoa, joista toisen trendiä ei voida vielä määrittää, toisella laskeva trendi. Viimeisimmät kloridipitoisuudet vedenottamoilta olivat 15 ja 9. Kloridiseuranta 2009
34 Lähtökohtaisesti kloridipitoisuudet, jotka ylittävät 5 eivät ole enää luonnontilaisia pitoisuuksia. Kloridin ympäristölaatunormiksi on määritelty 25, jota asetuksen 1040/2006 mukaan ei saisi ylittää. Kloridipitoisuuksien nousua on torjuttu pohjavesisuojauksin. Suojaukset ovat kalliita ja niiden toteutus on mahdollista vain muun alueelle kohdistuvan tiehankkeen yhteydessä. Suolauksen vähentäminen ei useimmissa tapauksissa ole mahdollista tieturvallisuutta vaarantamatta. Keinot kloridipitoisuustrendien kääntämiseksi laskuun ovat vähäiset. Keinoiksi jäävät tarkkailun myötä mahdollistuva ennakointi, tienhoidon urakoitsijoiden kouluttaminen liukkauden torjunnan täsmällisyyteen ja mahdolliset laitteistokehitykset liukkauden torjunnan parissa. Vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntakemikaalien käyttöönottoa tulisi harkita alueilla, joilla tienhoidon taso on jo valmiiksi huippuluokkaa. 7. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi vuodelle 2010 Tarkkailuohjelman muutoksista vuosille 2009-2010 tehtiin vuonna 2008 koottujen kloridipitoisuustietojen perusteella, joten suuria muutoksia vuoden 2010 tarkkailuun ei ole tarpeen tehdä. Seuraavat muutokset kuitenkin ehdotetaan tehtäväksi: Erityisseurantakohteiden ja tavallisten seurantakohteiden näytteenoton yhtenäistämiseksi ehdotetaan näytteenottokuukausiksi maalis-, touko-, loka- ja joulukuuta, joista touko- ja lokakuu olisivat kaikkien kohteiden seurantakuukausia ja maalis- ja joulukuu pelkästään erityisseurantakohteiden näytteenottokuukausia. Näin näytteenottokierrosten määrä vähenisi nykyisestä viidestä neljään kertaan. Sauvon Nummenpäähän on esitetty asennettavaksi uusi pohjaveden havaintoputki tiesuolauksen vaikutusten tutkimiseksi. Nummenpään vedenottamolla kloridipitoisuudet ovat korkeita ja seurantatietoa tarvitaan myös tien läheisyydestä. Putken asentamisesta on jo sovittu. Näytteenoton yhdistäminen kloridiseurannan piiriin vuonna 2010 edistäisi asian käsittelyä jatkossa. Seurantaraportointi ehdotetaan tehtäväksi nykyisessä laajuudessaan kahden kolmen vuoden välein. Välivuosina raportointi voitaisiin hoitaa pelkästään Excel-taulukoiden päivittämisen ja analyysitodistusten muodossa. Raportoinnissa keskitytään pääasiallisiin tiesuolauksen vaikutusten parametrien (Cl ja SO 4 ) arviointiin Valtioneuvoston asetuksen 1040/2006 mukaisin periaattein. Vedenottamoiden pumppaustiedot ja sadantatiedot kootaan takautuvasti vain laajempaa raportointia tehtäessä. Näytteenoton ja vedenpinnan mittauksen ollessa vain kaksi kertaa vuodessa, yhteys sadantaan ja vedenottoon ei ole yhtä selkeästi nähtävissä kuin tiheämmässä seurannassa. Lisäksi tiesuolaus ei vaikuta pohjaveden määrälliseen tilaan. Sen sijaan pohjavesialueen määrällinen tila voi vaikuttaa kloridipitoisuuksiin. Päivitetty tarkkailuohjelma on esitetty raportin liitteessä 5. Kloridiseuranta 2009
Liite 1
Seurantatulokset Liite 1 Havaintopaikka Eurajoki, Korvenkulma, Kämpän vo Sameus FTU Cl, Näytteenottopvm Sähkönjohtavuus, ms/m Na, Sulfaatti, Kalsium, Magnesium, Kokonaiskovuus, mmol/l Alkaliniteetti, mmol/l ph Analysoiva labra lämpötila Talousveden laatusuositus 1,0 NTU 25 250 200 150 6,5-9,5 17.6.1998 20,0 16,0 20,0 6,1 Lounais-Suomen ympäristökeskus 18.3.2002 5 Rauman ympäristölaboratorio 2.4.2003 16 0,41 6,3 Rauman ympäristölaboratorio 28.5.2003 16 7,3 4,4 0,42 Rauman ympäristölaboratorio 1.7.2003 18 15 11 22 9 5,2 0,44 0,42 6,2 Rauman ympäristölaboratorio 15.11.2004 20 15.11.2006 19 18 12 19 9,1 5 0,43 0,44 6,1 Rauman ympäristölaboratorio 9.1.2007 21 17 12 16 8,9 5,1 0,41 0,4 6,1 Rauman ympäristölaboratorio 5.6.2007 22 17 12 16 8,4 4,7 0,38 0,36 6,2 Rauman ympäristölaboratorio 22.4.2008 9,8 23 17 15 6,1 Ramboll Analytics 24.6.2008 23 17 15 6,2 Ramboll Analytics 14.10.2008 8,3 20 18 17 6,2 Ramboll Analytics 19.5.2009 11 23 17 17 6,3 Ramboll Analytics 27.10.2009 7,6 23 17 16 6,2 Ramboll Analytics 19,46 Yleisesti Cl 61% ja Na 39% Cl/Na ka 1,56 17.6.1998 Cl/Sähkö 17.6.1998 1,25 18.3.2002 18.3.2002 2.4.2003 2.4.2003 0,00 28.5.2003 28.5.2003 1.7.2003 1,64 1.7.2003 1,20 15.11.2004 15.11.2004 15.11.2006 15.11.2006 15.11.2006 1,58 15.11.2006 1,08 9.1.2007 1,75 9.1.2007 1,27 5.6.2007 1,83 5.6.2007 1,33 22.4.2008 22.4.2008 1,32 24.6.2008 24.6.2008 1,34 14.10.2008 14.10.2008 1,12 ka 1,10 mediaani 1,25 hajonta 0,42 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Eurajoki, Korvenkulma, Kämpän vedenottamon vedenlaadun kehitys ms/m 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Cl, Sähkönjohtavuu s, ms/m Sulfaatti, 5,0 5,0 Trendi 0,0 0,0 17.6.1998 18.3.2002 2.4.2003 28.5.2003 1.7.2003 15.11.2004 15.11.2006 9.1.2007 5.6.2007 22.4.2008 24.6.2008 14.10.2008 19.5.2009 27.10.2009 pvm 82119389
Seurantatulokset Liite 1 Havaintopaikka Näytteen-ottopvm Lämpötila, C Sameus, FNU Cl, Sähkönjohtavuus, ms/m Na, Sulfaatti, Kalsium, Kokonaiskovuusteetti, Alkalini- Magnesium, mmol/l mmol/l ph Analysoiva laboratorio Talousveden laatusuositus 1,0 NTU 25 250 200 150 6,5-9,5 Honkajoki, Palokangas, PVP1 29.6.2005 5,1 8,0 0,84 6,7 L-Suomen vesi- ja ymp.tutkimus Oy 24.10.2005 3,9 6,0 0,55 6,5 L-Suomen vesi- ja ymp.tutkimus Oy 9.5.2006 2,5 6,0 0,75 6,6 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 3.7.2006 2,6 6,0 0,73 6,7 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 31.10.2006 2 6,0 0,72 6,8 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 25.4.2007 0,68 21,3 3,4 6,2 Nablabs Oy 19.6.2007 1,2 5,7 0,9 6,4 Nablabs Oy 23.10.2007 1,3 5,5 0,68 6,4 Nablabs Oy 23.4.2008 6,9 1,8 5,7 <1,0 6,2 Ramboll Analytics 24.6.2008 7,2 1,4 5,9 <1,0 6,4 Ramboll Analytics 14.10.2008 6,9 1,1 5,9 <1,0 6,4 Ramboll Analytics 20.5.2009 7,1 1,3 5,6 <1,0 6,6 Ramboll Analytics 27.10.2009 7,3 1,3 5,2 <1,0 6,5 Ramboll Analytics 2,1 Honkajoki, Palokangas, PVP2 29.6.2005 0,99 3,0 3,8 6,4 L-Suomen vesi- ja ymp.tutkimus Oy 24.10.2005 0,88 6,0 2,5 6,5 L-Suomen vesi- ja ymp.tutkimus Oy 9.5.2006 1 3,0 2,7 6,4 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 3.7.2006 1,2 3,0 2,7 6,4 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 31.10.2006 1,1 4,0 2,3 6,2 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 25.4.2007 2,3 6,0 0,87 6,3 Nablabs Oy 19.6.2007 0,46 3,1 2,1 6,3 Nablabs Oy 23.10.2007 0,82 3,8 2,7 6,2 Nablabs Oy 22.4.2008 7,3 <1,0 3,5 3,1 6,2 Ramboll Analytics 24.6.2008 6,4 <1,0 3,3 2,2 6,3 Ramboll Analytics 14.10.2008 6,5 <1,0 3,9 2,6 6,3 Ramboll Analytics 20.5.2009 6,8 <1,0 3,7 2,7 6,4 Ramboll Analytics 27.10.2009 6,2 <1,0 3,9 3 6,3 Ramboll Analytics Vedenottamon pumppaustiedot, toimitti Marita Berglund @honkajoki.fi, tiedot peräisin vesilaitoshoitaja Paavo Jutilalta (puh 044 5775248) 1,09 Honkajoki, Palokangas, (PVP1) vedenlaadun kehitys Honkajoki, Palokangas, (PVP2) vedenlaadun kehitys 25,0 20,0 Cl, 7,00 6,00 Cl, 15,0 10,0 5,0 0,0 Sähkönjoh-tavuus, ms/m Sulfaatti, 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Sähkönjohtavuus, ms/m Sulfaatti, Linear (Cl, ) 1.6.2005 1.6.2006 pvm 1.6.2007 1.6.2008 1.6.2009 Linear (Cl, ) 0,00 1.6.2005 1.6.2006 1.6.2007 1.6.2008 1.6.2009 pvm
Seurantatulokset Liite 1 Havaintopaikka Näytteenottopvm Vedenotto, Lämpötila, m 3 /vrk C Sameus, FTU Cl, Sähkönjohtavuus, ms/m Na, Sulfaatti, Kalsium, Magnesium, Kokonaiskovuus, mmol/l Alkaliniteetti, mmol/l ph Analysoiva laboratorio Laitila, Kovero, vedenottamo Talousveden laatusuositus 1,0 NTU 25 250 200 150 6,5-9,5 12.10.1995 35 25 19 53 6,3 Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä 24.2.1998 104 35 45 42 C 9,4 Lounais-Suomen ympäristökeskus 16.6.1998 194 35 38 33 7,4 Lounais-Suomen ympäristökeskus 3.11.1998 238 32 33 58 6,3 Lounais-Suomen ympäristökeskus 15.2.1999 398 3,00 34 34 47 0,98 0,58 6,1 Lounais-Suomen ympäristökeskus 6.7.1999 92 0,83 26 28 17 0,62 0,42 6,1 23.11.1999 79 14 22 15 7,2 Lounais-Suomen ympäristökeskus 14.2.2000 182 13 19 13 7,1 Lounais-Suomen ympäristökeskus 6.6.2000 168 8 15 8 7,9 Lounais-Suomen ympäristökeskus 7.11.2000 249 22 24 23 6,3 Lounais-Suomen ympäristökeskus 4.6.2001 176 35 28 6,0 13.6.2001 176 34 30 33 6,2 Lounasi-Suomen vesi- ja ympäristötutkimusoy 9.10.2001 113 28 30 6,2 4.12.2001 291 25 30 37 6,2 Lounasi-Suomen vesi- ja ympäristötutkimusoy 18.3.2002 226 35 30 36 6,2 Lounasi-Suomen vesi- ja ympäristötutkimusoy 10.7.2002 273 29 25 31 6,2 Lounasi-Suomen vesi- ja ympäristötutkimusoy 30.9.2002 319 33 29 42 6,2 Lounasi-Suomen vesi- ja ympäristötutkimusoy 1.4.2003 130 33 22.10.2003 165 25 36 15 53 23 8,7 1,10 0,84 6,7 1.4.2004 41 33 1.6.2004 244 33 1.8.2004 191 35 13.12.2004 310 41 40 17 63 27 10,0 1,10 0,73 6,3 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 13.4.2005 223 44 37 50 40 57 27,0 0,98 0,65 6,2 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 14.6.2005 228 36 35 20 51 24 8,5 0,94 0,66 6,2 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 10.8.2005 256 33 38 1,10 6,1 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 10.10.2005 231 32 36 18 52 25 8,9 0,98 0,69 6,2 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 12.12.2005 177 32 35 17 52 24 8,5 0,96 0,79 6,2 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 3.5.2006 91 29 33 0,90 6,3 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 27.6.2006 58 39 34 0,85 6,2 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 30.8.2006 200 32 32 0,79 6,2 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 23.10.2006 180 28 34 0,91 6,2 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 3.4.2007 266 0,10 39 29 19 31 20 7,1 0,79 0,59 6,2 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 4.4.2007 266 39 29 31 20 7,1 6,2 4.6.2007 193 32 29 37 19 6,8 6,2 25.6.2007 193 0,10 32 32 18 37 19 6,8 0,78 0,61 6,2 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 1.8.2007 167 29 29 41 19 6,9 6,2 14.8.2007 167 29 32 19 41 19 6,9 0,80 0,60 6,2 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 3.10.2007 29 30 6,3 5.12.2007 230 28 30 17 43 22 7,9 0,89 0,69 6,2 Lounais-suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 9.4.2008 297 34 27 6,2 23.4.2008 297 6,4 32 29 29 6,1 Ramboll Analytics 10.6.2008 296 25 25 6,2 25.6.2008 296 6,9 22 27 11 35 15 4,7 0,54 0,62 6,2 Ramboll Analytics 5.8.2008 23 26 6,3 7.10.2008 252 23 28 6,2 15.10.2008 252 8,4 21 31 36 6,1 Ramboll Analytics 8.12.2008 198 8,2 22 29 14 38 21 7,9 0,85 0,75 6,3 Ramboll Analytics 14.4.2009 6,6 <0,2 22 24 14 27 15 6,0 0,63 0,69 6,1 Ramboll Analytics 4.6.2009 6,6 <0,2 24 26 15 36 18 7,6 0,77 0,70 6,1 Ramboll Analytics 28.10.2009 8,2 <0,2 24 28 13 41 17 6,4 0,70 0,80 6,2 Ramboll Analytics 7.12.2009 7,9 <0,2 24 29 14 46 22 8,6 0,91 0,83 6,4 Ramboll Analytics 29,45 Laitila, Kovero, vedenottamon vedenlaadun kehitys 70 60 50 40 Cl, 30 Sähkönjohtavuus, ms/m 20 10 Sulfaatti, Linear (Cl, ) 0 15.2.1999 15.2.2000 15.2.2001 15.2.2002 15.2.2003 15.2.2004 15.2.2005 15.2.2006 15.2.2007 15.2.2008 15.2.2009 pvm 82107456