R A M I R E N T I N V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3
Ramirentilla on 243 toimipistettä 11 maassa
Ramirentin toimipisteet Euroopassa Suomi 100 Norja 38 Ruotsi 43 Tanska 15 Viro 10 Latvia 9 Liettua 3 Puola 13 Venäjä 4 Unkari 7 Ukraina 1 Yhteensä 243
VENÄJÄ NORJA SUOMI PIETARI RUOTSI VIRO LATVIA MOSKOVA LIETTUA TANSKA PUOLA UKRAINA UNKARI
KARTTA RAMIRENT LYHYESTI 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 YHDISTETTY LIIKETOIMINTAMALLI JA ORGANISAATIO 6 RAMIRENT SUOMI 7 RAMIRENT SKANDINAVIA 11 RAMIRENT EUROPE 12 RAMIRENT ALTIMA 14 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 19 KONSERNIN TULOSLASKELMA 21 KONSERNIN TASE 22 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 24 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA 25 EMOYHTIÖN TASE 26 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA 28 LIITETIEDOT 29 TUNNUSLUVUT 42 VOITONJAKOEHDOTUS 44 TILINTARKASTUSKERTOMUS 45 HALLINTOELIMET 47 OSAKKEEN KUUKAUSIVAIHTO JA KURSSIKEHITYS 48 TOIMIPAIKKAVERKOSTO 49 1
2 KEMIN KIRKKO
RAMIRENT LYHYESTI Ramirent on Pohjois- ja Itä-Euroopan johtava rakentamiseen ja teollisuudelle koneita sekä laitteita vuokraava yhtiö. Konsernilla on Altiman oston jälkeen yhteensä 240 kiinteää toimipaikkaa yhdessätoista Euroopan maassa (Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, ja Ukraina). Ramirent -konsernin päätuoteryhmiä ovat rakennuskoneet, henkilönostimet, telineet, muotit, työmaatilat, työmaiden sähkö- ja lämmitysjärjestelmät sekä torninosturit. Konserni tarjoaa myös näihin liittyviä suunnittelu-, asennus-, kuljetus- ja neuvontapalveluja. Konsernin asiakaskunta koostuu mm. rakennusliikkeistä, asennusliikkeistä, teollisuuslaitoksista, telakoista, valtion ja kuntien organisaatioista sekä yksityishenkilöistä. Konsernin asiakasmäärä on noin 40 000. Suomessa Ramirent on suurin konevuokraamo, sillä on yli 90 toimipaikasta koostuva vuokraamoverkosto, joka kattaa koko valtakunnan. Norjassa Ramirentilla on 100%:sesti omistettu tytäryhtiö, joka on Norjan suurin konevuokraamo ja jolla on 38 toimipistettä. Ruotsissa Ramirent on Altiman oston jälkeen toiseksi suurin konevuokraamo ja toiminta tapahtuu Ramirent AB:n tytäryhtiöissä, Altima AB:ssa, Stavdal Byggmaskiner AB:ssä sekä Stavdal Lift AB:ssä. Ramirentilla on Ruotsissa yhteensä 43 toimipistettä. Tanskassa Ramirent toimii tytäryhtiönsä Altima A/S:n kautta. Altima A/S on Tanskan suurin konevuokraamo ja sillä on 15 toimipistettä eri puolilla Tanskaa. Ramirent Europe vuokraa tytäryhtiöidensä kautta rakennuskoneita ja -laitteita Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa ja Ukrainassa. Näissä maissa on tällä hetkellä yhteensä 47 toimipistettä käsittävä vuokraamoverkosto. Avainlukuja 2003 2002 2001 2000 1999 Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, Me Tulos rahoituserien jälkeen, Me Tulos per osake, e Sijoitetun pääoman tuotto, % Henkilöstön määrä 31.12. 173,4 13,0 1,58 10,3 1452 102,3 14,3 1,49 13,3 1327 68,5 11,5 1,89 25,3 629 54,0 11,4 1,96 32,4 524 37,7 7,7 1,44 29,2 317 3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Katsaus vuoteen 2003 Konevuokraustoiminnan kokonaismarkkinat jäivät vuonna 2003 kaikissa Pohjoismaissa yhtiön arvion mukaan edellisvuotta alhaisemmiksi. Erityisesti Norjan Oslon alueella markkinatilanne heikkeni merkittävästi. Toisaalta konevuokrausmarkkinat kehittyivät positiivisesti itäisen Euroopan maissa. Euron voimakas vahvistuminen ennen kaikkea Norjan kruunuun nähden (Norjan kruunu heikentyi 15,5 % euroon nähden vuoden 2003 aikana) ja myös Venäjän ruplaan sekä Puolan zlotiin nähden, rasitti konsernin vuoden 2003 liikevaihtoa, tulosta, omaa pääomaa sekä tunnuslukuja. Ramirent-konsernin liikevaihto kasvoi 70,3 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon kasvusta merkittävä osa tuli Skandinavian (Norja ja Ruotsi) yhtiöistä, jotka olivat mukana edellisen vuoden luvuissa vain kolmelta kuukaudelta. Ramirent Skandinavian liikevaihto oli 94,7 (26,8) Me. Ramirent Europe kasvoi edelleen voimakkaasti 29,9 % verrattuna edelliseen vuoteen liikevaihdon ollessa 20,8 (15,7) Me. Kotimaan toiminnot supistuivat 4,6 % verrattuna vuoteen 2002, ollen 57,2 (60,0) Me. Konsernin käyttökate kasvoi 53 %, ollen 45,2 (29,6) Me. Konsernin liikevoitto kasvoi 17,7 %, ollen 19,3 (16,4) Me. Kotimaan toimintojen liikevoitto oli 10,3 (11,6) Me. Ramirent Skandinavian liikevoitto oli 6,1 (2,9) Me ja Ramirent Europen liikevoitto oli 2,8 (1,9) Me. Konsernin voitto ennen vähemmistön osuutta ja veroja laski 9,0 % ollen 13,0 (14,3) Me. Konsernin tilikauden voitto kasvoi 10,8 % edelliseen vuoteen verrattuna ollen 10,5 (9,5) Me ja myös tulos per osake parani ollen 1,58 (1,49). Ramirent-konserni panosti strategiansa mukaisesti vuoden 2003 aikana voimakkaasti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ramirent Oyj:n tytäryhtiö Ramirent Hungary Berleti Kft laajensi konevuokraustoimintaansa Unkarissa toukokuussa 2003 ostamalla Gepbazis Kft:n koko osakekannan. Yhtiö toimii Etelä- Unkarissa Pecsin kaupungissa ja sillä on neljä toimipistettä. Ramirent yhdistää Gepbazis Kft:n ja Ramirent Hungary Berleti Kft:n vuokraustoiminnot sekä laajentaa toimipisteverkostoaan koko Unkarin alueelle lähivuosien aikana. Ramirent Oyj teki julkisen ostotarjouksen 10.12.2003 Altima AB (publ):n osakkeenomistajille. Tarjouksen mukaan Ramirent tarjosi Altiman osakkeenomistajille kustakin Altiman osakkeesta 0,6054 Ramirentin uutta osaketta. Tarjousaika alkoi 22.12.2003 ja päättyi 19.01.2004. Tarkemmat tarjouksen ehdot ja toteuttamisedellytykset ilmenevät Ramirentin kyseistä asiaa koskevasta listalleottoesitteestä. Ramirentin hallituksen mukaan yhtiöiden (Ramirent ja Altima) liiketoiminnot täydentävät hyvin toisiaan ja niiden yhdistämisen myötä syntyy yksi johtavista eurooppalaisista konevuokrausyrityksistä, jonka vahva rakenne tukee kansainvälisen kasvun jatkumista etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa. Ramirent perusti tytäryhtiön, Ramirent Ukraine Ltd:n, Ukrainaan vuoden 2003 lopulla. 4
Näkymät vuodelle 2004 Kokonaismarkkinoiden odotetaan Pohjoismaissa pysyvän ennallaan tai hieman kasvavan verrattuna vuoteen 2003. Itäisen Euroopan maissa kokonaismarkkinoiden arvioidaan edelleen kasvavan. Johtuen ennen kaikkea Altima-kaupasta, arvioidaan Ramirentkonsernin liikevaihdon kasvavan merkittävästi vuonna 2004. Konsernin vuoden 2004 tulosta tulee rasittamaan varsinkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla Altiman yhdistämisestä Ramirentiin aiheutuvat yhdistämiskustannukset. Yhdistämisestä saatavat synergiahyödyt tulevat vaikuttamaan täysimääräisesti vasta vuoden 2005 tulokseen. Ramirentin kansainvälistymisja kasvustrategia Ramirent-konserni hakee edelleen kasvua tulevina vuosina. Samanaikaisesti konsernin kannattavuus on tarkoitus pitää hyvällä tasolla. Kasvu tapahtuu pääsääntöisesti kansainvälistymisen kautta, mutta myös kotimarkkinoilla tullaan jatkamaan kasvu-uralla. Konsernin päämarkkina-alue on Pohjoismaiden lisäksi itäisen ja keskisen Euroopan maat. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus, vaan taustalla ovat selkeät syyt, miksi se on Ramirentille valittu kehityssuunta. Ensinnäkin, riittävän kasvun ja yrityskoon saavuttaminen pelkästään Suomen markkinoilta on käytännössä mahdotonta johtuen Suomen rajallisista konevuokrausmarkkinoista. Voimakas kasvu taas on välttämätöntä, jotta yritys pystyy kilpailemaan tasavertaisesti muiden eurooppalaisten konevuokraamoiden kanssa kasvavilla markkinoilla. Toiseksi, eri maiden konevuokrausmarkkinat ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja myös näiden markkinoiden nousu- ja laskusuhdanteet voivat kulkea eri tahtia, joten olemalla mukana useiden maiden markkinoilla on yrityksen kehitys selvästi tasaisempaa kuin toimittaessa vain yhden maan markkinoilla. Kolmanneksi, konevuokrauksessa käytettävät koneet ja laitteet ovat eri maissa samanlaisia, jopa usein samojen kansainvälisten valmistajien tuotteita. Näin ollen kapasiteettia voidaan tarvittaessa helposti siirtää myös maasta toiseen ja saada tätä kautta parempi kapasiteetin käyttöaste kuin toimittaessa ainoastaan yhden maan markkinoilla. Maaliskuussa 2004 Erkki Norvio Toimitusjohtaja TULOS RAHOITUS- ERIEN JÄLKEEN 1999-2003 LIIKEVOITTO 1999-2003 LIIKEVAIHTO 1999-2003 Me 20 Me 20 19,3 Me 200 16,4 172,9 15 10 7,7 11,4 11,5 14,3 13,0 15 10 8,4 12,1 12,9 150 100 101,5 68,2 5 5 50 53,8 36,9 99 00 01 02 03 99 00 01 02 03 0 99 00 01 02 03 5
KONSERNIN TOIMINNALLINEN RAKENNE JA ORGANISAATIO RAMIRENT-KONSERNI VUOKRAAMOVERKOSTO SUOMI NORJA RUOTSI TANSKA EUROOPPA TUOTELINJAT OSTOT MARKKINOINTI Ramirent -konserni toimii yhdessätoista maassa. Toiminnallisen rakenteen peruslähtökohta on paikallisuus ja toiminta tapahtuu eri maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden kautta. Konsernitasolla koordinoidaan strateginen suunnittelu, investointitoiminta, rahoitus sekä kaikkia markkina-alueita koskevat yhteiset asiat. Suomessa toimitaan Ramiret -tuotemerkin alla, emoyhtiössä Ramirent Oyj:n lisäksi konsernilla on Suomessa telinetoimintaa varten kaksi tytäryhtiötä Teline-Rami Oy ja Uudenmaan Telineykköset Oy, sekä torninosturivuokrausta varten Rami-Cranes Oy. Suomen toiminta on maantieteellisesti jaettu kahdeksaan alueeseen ja kiinteitä toimipaikkoja on jo yli 90 kappaletta. Norjassa toiminta tapahtuu tytäryhtiö Bautas AS:n kautta. Yhtiöllä on 38 kiinteää toimipaikkaa neljällä alueella eri puolilla Norjaa. Ruotsissa toimita tapahtuu Ramirent AB:n tytäryhtiöiden Altiman ja Stavdalin kautta. Yhteensä Ramirentillä oli 43 toimipaikkaa Ruotsissa. Tanskassa toimitaan Ramirentin tytäyhtiön Altima A/S:n kautta, jolla on 15 toimipistettä. Itä- ja Keski-Euroopan maissa ( Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari ja Ukraina ) toiminta tapahtuu Ramirent Europe -ryhmän kautta siten että, joka maassa on omat tytäryhtiöt. Kiinteitä toimipaikkoja on yhteensä näissä maissa 47 kappaletta. KONSERNIN JOHTORYHMÄ Erkki Norvio Thorolf Hannus Kurt Opseth Mikael Öberg Lars Henningsson Erik Höi Timo Korhonen Petri Söderholm Reijo Fernelius Jorma Nyyssölä RAMIRENT OYJ HALLITUS Erkki Norvio TOIMITUS- JOHTAJA TALOUS JA HALLINTO Thorolf Hannus RAMIRENT SUOMI Petri Söderholm RAMIRENT NORJA BAUTAS Kurt Opseth RAMIRENT RUOTSI ALTIMA Mikael Öberg STAVDAL Lars Henningsson RAMIRENT TANSKA ALTIMA Erik Höi RAMIRENT EUROPE Timo Korhonen 6
RAMIRENT SUOMI Historia Ramirentin historia ulottuu vuoteen 1955, jolloin avoin yhtiö nimeltä Rakennusmies perustettiin. Tuolloin Suomeen tarvittiin uusia rakennuskohteita ja -laitteita tukemaan sodanjälkeistä rakentamista. Yhtiön toimialaksi määriteltiin rakentamisen koneiden ja laitteiden maahantuonti, kauppa ja valmistus. 1960- ja 1970-luvuilla tuotevalikoima kasvoi ja yhtiön toiminta laajeni käsittämään myös erilaisten elementtien kehittämisen ja valmistuksen. Tässä vaiheessa yhtiön nimi oli A-Elementti Oy Rakennusmies. Vuonna 1983 Oy Partek Ab osti yhtiön koko osakekannan ja seuraavien 2 3 vuoden aikana elementtituotanto siirrettiin Partekin vastaavaan ryhmään. Yhtiön nimi muuttui oman tuotannon loputtua A-Rakennusmies Oy:ksi. Tämän muutoksen kautta yhtiö palasi juurilleen ja keskittyi rakennuskoneiden ja -laitteiden maahantuontiin, myyntiin ja vuokraukseen. 1980-luvun lopulla toiminta jälleen kasvoi ja tuotevalikoima laajeni. Lisää kasvua haettiin lähinnä yritysostoin. Vuonna 1989 ostettiin Rakennuslaite Oy, joka oli toiminut siinä vaiheessa jo 15 vuotta rakennuskonevuokraamona. Hytec Oy, joka oli johtava muotteja ja henkilönostimia myyvä ja vuokraava yritys, liitettiin yhtiöön vuonna 1991. Vuonna 1992 ostettiin suurin osa Monivuokraus Ky:n liiketoiminnasta ja vuokraamoverkostosta. Tämä kasvatti huomattavasti yhtiön toimintaa rakennuskonevuokraamona. Vuonna 1993 Starckjohann Telko Oy:n rakennuskonetoiminta yhdistettiin yhtiöön ja vuonna 1994 ostettiin Tallberg Rakennustekniikka Oy:n liiketoiminta. Vuonna 1995 ostettiin Betox Oy:n liiketoiminta. Joulukuussa 1995 A-Rakennusmiehen liiketoiminta siirtyi uudelle yhtiölle, jonka omistajiksi tulivat A-Rakennusmiehen avainhenkilöt Gaspar Oy Ab-nimisen holdingyhtiön kautta ja CapMan Capital Management Oy:n ja MB Finance Group Oy:n hallinnoimat rahastot. Vanhoista omistajista säilyivät Oy Julius Tallberg Ab, Oy Partek Ab sekä Starckjohann Oy, joista kaksi jälkimmäistä myivät marraskuussa 1997 osuutensa yhtiön muille omistajille. Vuonna 1998 yhtiö listautui Helsingin Pörssin päälistalle ja julkinen noteeraus yhtiön osakkeilla alkoi 30.4.1998. Tässä yhteydessä pääomasijoittajat CapMan Capital Management ja MB Finance Group luopuivat omistuksestaan. Yhtiö jatkoi edelleen yritysostojaan. Vuonna 1998 ostettiin Kehä-Vuokrauksen ja Cranes- Sammon konevuokraustoiminnot ja vuonna 2000 ostettiin kaksi telinevuokrausalan yhtiötä: Uudenmaan Telineykköset Oy ja Etelä-Suomen Telinepiste Oy. Torninosturitoiminta yhtiöitettiin Rami-Cranes Oy nimiseksi tytäryhtiöksi maaliskuun alussa 2000 ja telinetoiminnot yhdistettiin Teline-Rami Oy nimiseksi tytäryhtiöksi vuoden 2001 alussa. A-Rakennusmies Oyj:n nimi muutettiin Ramirent Oyj:ksi maaliskuussa 2001. Vuonna 2002 ostettiin telinevuokrausalan yhtiön Tupla-Rakenne Oy:n ja sen sisaryhtiöiden telineliiketoiminnat. Markkinakehitys Ramirentin arvion mukaan Suomen rakennuskonevuokrausmarkkinat heikkenivät vuonna 2003 jonkin verran edellisen vuoden tasolta. Vuokrakoneiden käyttö on kansainvälisen mittapuun mukaan Suomessa edelleen suhteellisen alhaisella tasolla. Rakennusliikkeiden ja teollisuuden keskittyessä kannattavuuden ja toiminnan tuottavuuden parantamiseen on odotettavissa, että vuokrauspalvelujen käyttö lisääntyy tulevaisuudessa jonkin verran. Rakentamisen ja teollisuuden yleisen aktiivisuuden kasvusta riippuen Suomen rakennuskonevuokrausmarkkinoiden kasvun arvioidaan tulevaisuudessa vaihtelevan 0 5 %:n välillä vuosittain. Toiminnot ja markkinatilanne Rakennuskoneet ja henkilönostimet tuotelinjat kattavat rakentamisessa ja teollisuuden kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja henkilönostinten vuokraamisen sekä niihin liittyvien tarvikkeiden ja oheistuotteiden myynnin. Näiden ryhmien koneet ja laitteet liittyvät mm. betonointiin, maan tiivistämiseen, nostamiseen, lämmittämiseen, hiontaan, jyrsintään, hitsaamiseen, poraamiseen ja naulaamiseen. Myös erilaiset leikkurit, paineilmakalustot, sähkö- ja valaisinkalustot, pumput sekä tutkimus- ja mittauskalustot kuuluvat ryhmän tuotevalikoi- 7
8 PILARIMUOTTIKALUSTOA. KAMPIN KESKUS, HELSINKI, JOULUKUU 2003.
maan. Näiden tuotelinjojen yhteinen liikevaihto kasvoi jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2004 vuokrausliikevaihdon arvioidaan edelleen hieman kasvavan. Muotti-tuotelinja vuokraa ja myy rakennustyömaiden tarvitsemia betonointimuottikalustoja sekä niihin liittyviä suunnittelu- ja asennussekä opastuspalveluja. Muottikalustoa käytetään sekä pysty- että vaakarakenteiden, kuten seinien ja holvien valamiseen. Muotti-tuotelinjan liikevaihto jäi alle edellisen vuoden tason. Vuoden 2004 liikevaihdon arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai hieman kasvavan verrattuna vuoteen 2003. Teline-tuotelinjan toiminta tapahtuu Ramirent Oyj:n kokonaan omistamien tytäryhtiöiden, Teline-Rami Oy:n ja Uudenmaan Telineykköset Oy:n kautta. Näiden yhtiöiden vastuu alueena on telineiden ja sääsuojien vuokraus ja myynti. Yhtiöiden kokonaisvaltainen palvelu käsittää telineiden ja suojauksien vuokrauksen lisäksi suunnittelua, pystytykset, siirrot, purut ja kuljetukset. Teline-tuotelinjan liikevaihto pysyi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2004 liikevaihdon arvioidaan kasvavan jonkin verran. Työmaatila-tuotelinja vuokraa ja myy työmaatiloja ja kontteja uudis- ja korjausrakennustyömaille sekä moniin muihin käyttötarkoituksiin. Tuotevalikoima kattaa mm. työmaiden toimisto-, pukeutumis-, ruokailu-, varasto- ja majoitustilat. Tämän tuotelinjan liikevaihto laski jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Vuodelle 2004 arvioidaan pientä kasvua. Torninosturi-tuotelinjan toiminta tapahtuu Ramirent Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön, Rami-Cranes Oy:n kautta. Rami-Cranes Oy:n vastuualueena on torninostureiden ja työmaahissien vuokraus ja myynti sekä niihin liittyvät huolto- ja varaosapalvelut. Lisäksi erilaisten nostinten ja rakennuskoneiden korjaus- sekä varaosapalvelut ovat osa Rami- Cranesin liiketoimintaa. Rami-Cranesin liikevaihto laski jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2004 liikevaihdon arvioidaan jonkin verran kasvavan verrattuna vuoteen 2003. Ramirent Suomen liikevaihto Ramirent Suomen liikevoitto 57,2 M 10,3 M 9
10 RASKAAN BETONILAATAN TUENTAKALUSTOA, KAMPIN KESKUS, HELSINKI, JOULUKUU 2003.
RAMIRENT SKANDINAVIA Historia Norjan suurin rakennusyhtiö Veidekke ASA yhtiöitti sisäisen konevuokrausosastonsa Bautas-nimiseksi tytäryhtiökseen vuonna 1997. :n perustamisen ajoitus oli onnistunut, sillä yhtiö kasvoi orgaanisesti vuodesta 1997 vuoteen 1999 kolminkertaiseksi ja samanaikaisesti Veidekken osuus liikevaihdosta putosi 100 %:sta alle 50 %:iin. Vuonna 2000 Bautas osti suurimman kilpailijansa Stavdalin, joka oli tuolloin listattu yhtiö Oslon pörssissä. Tämän yritysoston myötä Bautaksen liikevaihto kaksinkertaistui ja samalla yhtiö sai hyvän markkina-aseman myös Ruotsissa. Norjassa Stavdal sulautettiin Bautakseen, mutta Ruotsissa jatkettiin Stavdal-nimellä. Vuonna 2001 Norjan toiseksi suurin rakennusyhtiö AF-gruppen teki sisäistä rakennuskonevuokraustoimintaansa koskevan ulkoistamissopimuksen :n kanssa, sopimuksen myötä suurin osa ns. kevyestä konekalustosta siirtyi Bautaksen hoidettavaksi. Tämä oli selvä merkki siitä, että Bautas oli onnistunut kehittymään itsenäiseksi konevuokraamoksi. Vuonna 2001 ostettiin vuokraamoalan yritys myös Etelä-Ruotsista, jolloin Stavdalista tuli Ruotsissa valtakunnallinen vuokraamo, jolla on toimintaa kaikilla tärkeimmillä alueilla Ruotsissa. Bautas ja Stavdal siirtyivät syyskuussa 2002 tehdyn kaupan myötä 1.10.2002 alkaen osaksi Ramirent-konsernia. Samalla Norjan ja Ruotsin toiminnoista muodostettiin Ramirent Skandinavia-ryhmä. Norja () vuoteen verrattuna. Bautas keskittyy vuonna 2004 ennen kaikkea kannattavuuden parantamiseen. Ruotsi (Stavdal i AB) Ruotsissa konevuokrausmarkkinat heikkenivät jonkin verran johtuen rakentamisen vähentymisestä. Alueellisia eroavaisuuksia esiintyi kuitenkin edelleen. Stavdalin liikevaihto kasvoi jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Kannattavuustavoitteita ei kuitenkaan saavutettu johtuen lähinnä siitä, ettei suunniteltuja kustannussäästöjä saavutettu. Stavdal pystyi kuitenkin pitämään markkinaasemansa Ruotsissa. Vuonna 2004 Ruotsin konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan olevan suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Stavdal keskittyy vuonna 2004 ennen kaikkea kannattavuuden parantamiseen. Ramirent Skandinavian liikevaihto 94,7 M Konevuokrausmarkkinat heikkenivät Norjassa voimakkaasti vuoden 2003 aikana verrattuna edelliseen vuoteen. Konevuokrausmarkkinoiden heikkeneminen johtui ennen kaikkea rakentamisen vähentymisestä. Erityisesti markkinat heikkenivät Oslon alueella, josta tulee merkittävä osa. Bautaksen liikevaihdosta. Bautaksen toiminta ei ole kehittynyt suunnitellulla tavalla johtuen lähinnä markkinatilanteen heikkenemisestä. Bautas pystyi kuitenkin pitämään hyvin markkina-asemansa Norjassa. Vuonna 2004 kokonaismarkkinoiden arvioidaan pysyvän ennallaan tai jopa hieman paranevan edelliseen Ramirent Skandinavian liikevoitto 6,1 M 11
RAMIRENT EUROPE LENTOKONEEN TELINETELAKOINTI HUOLTO JA MAALAUSTÖITÄ VARTEN. Historia Ramirent Europen konevuokraustoiminta aloitettiin Moskovassa vuonna 1989 perustamalla yhteisyritys silloiseen Neuvostoliittoon yhdessä kahden paikallisen yhteistyöpartnerin kanssa. Vuonna 1993 toiminta Moskovassa siirrettiin 100 %:sesti omistettuun tytäryhtiöön, ZAO Techrentiin. Vuonna 1994 Ramirent Europe toimintaa laajennettiin Pietariin ja Tallinnaan perustamalla paikalliset tytäryhtiöt. A-Rakennusmies East Oy aloitti toimintansa vuonna 1997, jolloin silloisista A-Rakennusmies Oy:n idäntoiminnoista muodostettiin oma yhtiönsä, johon tuli 50 %:n osuudella mukaan Capman Capital Management Oy:n hallinnoima Alliance ScanEast Fund L.P. -rahasto. Nykyisellään toiminta hoidetaan Ramirent Europe Oy:n ja sen tytäryhtiöiden kautta. Ramirent Europe Oy:llä on tytäryhtiöitä seitsemässä maassa. Venäjällä OOO Techrent Moskovassa ja ZAO Peterrent Pietarissa, Virossa AS Ramirent, Latviassa Ramirent SIA sekä Ramiteh SIA, Liettuassa Ramirent UAB sekä Puolassa Ramirent S.A. ja Operator S.A. Unkarissa toiminta tapahtuu Ramirent Hungary Bérleti Kft:n nimissä, joka aloitti toimintansa vuoden 2002 alkupuolella. Vuonna 2000 toimeenpannun osakeannin myötä Ramirent Oyj:n omistusosuus Ramirent Europe Oy:ssä nousi 65 %:iin ja vastaavasti Alliance ScanEast Fund L.P.:n osuus laski 35 %:iin. Ramirent Oyj allekirjoitti 27.02.2004 sopimuksen, jonka mukaan yhtiö ostaa Ramirent Europe Oy:n 35 %:n vähemmistöosuuden Alliance ScanEast Fund L.P:ltä Kaupan voimaantulon jälkeen 29.3.2004 Ramirent Oyj omistaa 100 %:a Ramirent Europe Oy:stä. Yleistä Ramirent Europe on kehittynyt strategiansa mukaisesti. Vuonna 2003 Ramirent Europe -ryhmän liikevaihto kasvoi 29,9 % verrattuna edelliseen vuoteen, myös liiketulos parani vuoteen 2002 verrattuna, ollen 2,8 milj. euroa (1,9 milj. euroa v. 2002). Tulos parani kaikissa Ramirent Europe -ryhmän maissa. Vuonna 2004 toiminnan odotetaan edelleen kasvavan, päähuomio on kuitenkin kannattavuuden parantamisessa. Viro (AS Ramirent) Rakentaminen Virossa kasvoi vuonna 2003 noin 11 % ja tämä yhdessä AS Ramirentin toimipisteverkoston kasvattamisen kanssa johti erittäin hyvään vuoteen Virossa. Yhtiön liikevaihto kasvoi 38 % edelliseen vuoteen verrat- 12
tuna ja tulos oli hyvällä tasolla. Hyvän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös vuonna 2004. Latvia (Ramirent SIA, Ramiteh SIA) Rakentaminen kasvoi Latviassa 14%. Ramirent SIA:n liikevaihtoa kasvoi 23 % ja Ramiteh SIA:a 25% verrattuna edelliseen vuoteen. Molempien yhtiöiden tulos oli hyvä. Hyvän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös tilikaudella 2004. Liettua (Ramirent UAB) Rakentaminen Liettuassa kasvoi 25% vuonna 2003. Myös yhtiön liikevaihto kasvoi ja muodostui tavoitteidensa mukaiseksi, kasvua kertyi 38% verrattuna edelliseen vuoteen. Myös tulos oli odotusten mukaisella hyvällä tasolla. Tilikaudella 2004 tuloksen odotetaan parantuvan edellisvuodesta. arvioidaan kehittyvän positiivisesti ja painopiste on yrityksen tuotevalikoiman ja toimintaedellytysten parantamisessa. Peterrentin toiminta kasvoi 45% verrattuna edelliseen vuoteen ja tulos oli kohtuullisen hyvä. Vuodelta 2004 odotetaan edelleen hyvää kehitystä. Unkari (Ramirent Hungary Bérleti Kft.) Unkarin rakentaminen kasvoi vuonna 2003 8 prosenttia. Yhtiö osti tilivuonna Etelä- Unkarista Gepbasis Kft:n. Osto vahvensi huomattavasti toimipisteverkkoamme, joka on nyt 7 pistettä. Toiminta kasvoi suunnitellusti ja vuodelle 2004 odotetaan voimakasta kasvua. Ukraina (Ramirent Ukraine Ltd) Yhtiö rekisteröitiin loppuvuodesta ja varsinainen toiminta alkaa keväällä 2004. Puola (Ramirent S.A.) Vuokraustoiminta tapahtui Puolassa pääasiallisesti Ramirent Europe Oy:n 100 %:sesti omistaman tytäryhtiön, Ramirent S.A.:n kautta. Markkinatilanne Puolassa oli odotetusti vaikea. Rakentaminen väheni jo kolmatena peräkkäisenä vuotena, nyt lasku oli hidastunut 5 prosenttiin. Vuonna 2004 tilanteen arvioidaan kohentuvan. Puolassa on tällä hetkellä 13 toimipisteen verkosto ja tavoitteena on kasvattaa verkostoa ja tuotevalikoimaa edelleen tulevina vuosina. Yhtiön liikevaihto kasvoi 20 % verrattuna edelliseen vuoteen. Ramirent S.A:n tytäryhtiön Operator Sp Z o.o.:n sisältyvät Puolan lukuihin. Toiminnot yhdistetään Ramirent S.A:n kanssa vuonna 2004. Yhtiön tuloksen arvioidaan paranevan vuoden 2004 aikana. Tammikuussa 2004 Ramirent S.A. osti MVS AG:n Puolan työmaatila liiketoiminnan. Venäjä, Moskova (OOO Techrent), Pietari (ZAO Peterrent) Ramirent Europe -ryhmän liikevaihdon kehitys Ramirent Europe -ryhmän liikevaihto Ramirent Europe -ryhmän liikevoitto 20,8 M 2,8 M Venäjällä rakentaminen kasvoi 14 % vuonna 2003. Techrentin liikevaihto kasvoi vain 2 % verrattuna edelliseen vuoteen mutta tulos muodostui hyväksi. Vuonna 2004 toiminnan 13
RAMIRENT ALTIMA VUODEN TEOLLISUUSTAPAHTUMA TAMPEREELLA LOKAKUUSSA 2003. Yleistä Ramirent Oyj teki julkisen ostotarjouksen 10.12.2003 Altima AB (publ):n osakkeenomistajille. Tarjouksen mukaan Ramirent tarjosi Altiman osakkeenomistajille kustakin Altiman osakkeesta 0,6054 Ramirentin uutta osaketta. Tarjousaika alkoi 22.12.2003 ja päättyi 19.01.2004. Ramirentin julkinen ostotarjous hyväksyttiin siten, että Ramirentin hallintaan tuli 94,62 prosenttia Altiman osakkeista ja äänistä. Ramirent toteutti tarjouksen Altiman osakkeenomistajille ja jatkoi samalla tarjousaikaa 13.2.2004 asti. Ramirentin hallinnassa oli 19.02.2004 98,39 prosenttia Altiman osakkeista ja äänistä. Ramirent Oyj:n hallitus päätti, että tarjousaikaa ei enää jatketa. Lisäksi Ramirentin hallitus päätti aloittaa vähemmistöosakkaiden lunastusmenettelyn jäljellä olevien Altiman osakkeiden lunastamiseksi niin pian kuin mahdollista. Tarjouksen tausta ja perusteet Ramirentin hallitus katsoi, että Ramirentin ja Altiman yhdistyminen oli järkevää sekä strategisista, liiketoiminnallisista että taloudellisista syistä. Ramirent pyrkii kansainväliseen kasvuun tähtäävällä strategiallaan Euroopan johtavaksi konevuokrausyritykseksi. Kansainvälinen kasvu on tärkeää Ramirentille useista syistä. Yhdistyminen mahdollistaa synergioiden syntymisen, koska saadaan aikaan laajempi ja täydellisempi tarjonta asiakkaille sekä tehokkaampi toimipisterakenne vahvempi neuvotteluasema suhteessa alihankkijoihin parantaa ostotoiminnan kustannustehokkuutta käyttöastetta voidaan nostaa siirtämällä koneita maantieteellisten alueiden välillä kiinteät hallinto- ja it-kulut voidaan jakaa useamman yksikön kesken. 14
Yhdistyminen mahdollistaa suurien, useissa maissa toimivien asiakkaiden palvelemisen. Ramirentin hallituksen mukaan yhtiöiden liiketoiminnot täydentävät hyvin toisiaan ja niiden yhdistämisen myötä syntyy yksi johtavista eurooppalaisista konevuokrausyrityksistä, jonka vahva rakenne tukee kansainvälisen kasvun jatkamista etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa. Uudelle konsernille tulee vahva tase ja yhdistymisen odotetaan tuottavan merkittäviä synergioita. Arvion mukaan yhdistyminen tuottaa vuosittain vähintään 10 miljoonan euron synergiat, jotka toteutuvat täysimääräisesti vuodesta 2005 alkaen. Kustannukset synergioiden saavuttamiseksi ovat arviolta 5 miljoonaa euroa. Edellä esitettyä taustaa vasten Ramirentin hallitus päätti 9.12.2003 tehdä Altiman tuleville osakkeenomistajille tarjouksen kaikkien Altiman osakkeiden hankkimisesta. Tarjous julkistettiin 10.12.2003, ja koska se toteutetaan osakevaihdolla, sekä Ramirentin että Altiman osakkeenomistajat voivat osallistua täysipainoisesti Uuden Konsernin tulevaan kehitykseen. Toiminta-ajatus Uuden Konsernin toiminta-ajatuksena on tuottaa osakkeenomistajille lisäarvoa tarjoamalla tehokkaita koneiden ja laitteiden vuokraukseen liittyviä palveluita rakennusyrityksille ja teollisuudelle Pohjoismaissa sekä muissa valikoiduissa Euroopan maissa. Tavoitteet ja strategia Uusi Konserni pyrkii vahvalla ja kannattavalla kasvulla lujittamaan asemansa yhtenä Euroopan johtavana rakennusyrityksille ja teollisuudelle koneita ja laitteita vuokraavana yhtiönä. Tavoitteen saavuttamista tuetaan osallistumalla aktiivisesti markkinoiden keskittymiseen erityisesti Pohjoismaissa, mutta myös Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhdistymisen jälkeen Uusi Konserni tulee olemaan markkinajohtaja Pohjoismaissa ja tietyissä Itä-Euroopan maissa. Lisäksi Uudella Konsernilla on hyvät valmiudet kasvaa muilla Euroopan markkinoilla. Uusi Konserni pyrkii kannattavaan kasvuun seuraavien päälinjojen mukaisesti: Keskitytään orgaaniseen kasvuun ja samalla arvioidaan jatkuvasti mahdollisuuksia yritysostoihin. Investoidaan jatkuvasti koneisiin ja laitteisiin vuokrauskaluston ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Perustetaan uusia vuokraustoimipisteitä nykyisten ja uusien asiakkaiden tarpeiden täyttämiseksi. Suurennetaan rakennusalan ulkopuolella toimivien asiakkaiden osuutta liikevaihdosta, jotta voidaan vähentää rakentamisen suhdannevaihtelun vaikutuksia. Hyödynnetään kasvumahdollisuuksia, joita syntyy rakennus- ja teollisuusyhtiöiden siirtäessä sisäisiä konetoimintojaan konevuokrausyrityksille. Pohjoismaissa toteutettavilla yritysostoilla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan nykyisiä tuoteryhmiä. Koska muilla markkinoilla on parhaat kasvumahdollisuudet, niillä toteutettavilla yritysostoilla osittain vahvistetaan nykyisiä tuoteryhmiä ja osittain laajennetaan ja vahvistetaan läsnäoloa markkinoilla. Kansainvälinen kasvu on tärkeää uudelle konsernille useita syistä: Tehokas kilpailu markkinaosuuksista edellyttää kasvavilla markkinoilla riittävän suurta kokoa. Useilla markkinoilla toimiminen vakauttaa kasvua ja tulovirtaa, koska maantieteelliset alueet kehittyvät eri vauhdilla ja ne voivat olla eri suhdannevaiheissa. Maantieteellinen hajauttaminen parantaa kapasiteetin käyttöastetta, koska koneita ja laitteita voidaan siirtää maasta toiseen. Uudella Konsernilla on seuraavat keskeiset pitkäntähtäimen taloudelliset tavoitteet: Suhdannejakson keskimääräinen liikevoittoprosentti ennen poistoja vähintään 30 prosenttia. Omavaraisuusaste vähintään 50 prosenttia. Velkaantumisaste enintään 50 prosenttia. Uuden Konsernin mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet riippuvat muun muassa konevuokrausmarkkinoiden taustakysynnästä sekä Uuden Konsernin kyvystä säilyttää markkina- 15
osuutensa, hyödyntää tehokkaasti vuokrauskalustoaan, rahoittaa tehokkaasti uusia investointeja sekä toteuttaa synergiat. Riskitekijöiden osalta kts. Ramirent Oyj:n Listalleottoesite, kohta 5.14. Markkinat Rakennus- ja teollisuussektorin koneiden ja laittein vuokrausmarkkinat kasvavat maailmanlaajuisesti enemmän kuin koneiden ja laitteiden kokonaismyynti. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että asiakkaat haluavat lisätä joustavuutta ja vähentää sidotun pääoman määrää, minkä tuloksena vuokrauspalvelujen kysyntä kasvaa. Alan asiantuntijoiden arvion mukaan kone- ja laitevuokrauksen maailmanlaajuisten markkinoiden arvo on noin 55 miljardia euroa, josta Yhdysvaltojen osuus on yli kolmannes ja Euroopan osuus runsas 20 prosenttia. Ramirentin arvion mukaan Euroopan markkinat ovat kasvaneet kahden viime vuosikymmenen aikana 5 8 prosenttia vuodessa ja eräät tekijät viittaavat siihen, että kasvulla on pitkällä aikavälillä edellytyksiä pysyä yleistä talouskasvua suurempana. Pohjoismaiset koneiden ja laitteiden vuokrausmarkkinat ovat Ramirentin arvion mukaan lähes 1,4 miljardia euroa. Ruotsin markkinat ovat Pohjoismaiden suurimmat; niiden arvo on arviolta noin 650 miljoonaa euroa. Sekä Norjan että Tanskan markkinat ovat kumpikin noin 250 miljoonaa euroa eli hieman suuremmat kuin Suomen markkinat, jotka ovat noin 200 miljoonaa euroa. Pohjoismaiden markkinat, kuten muunkin Euroopan markkinat, ovat kasvaneet hyvin jo pidemmän aikaa, ja Ramirentin arvion mukaan keskimääräinen kasvu vuodessa on ollut noin viisi prosenttia kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Rakennussektori vastaa noin 50 prosentista konevuokrauksen pohjoismaisten kokonaismarkkinoiden arvosta, ja teollisuuden osuus on noin 20 prosenttia. Loppuosa liittyy pääosin asiakasmyyntiin valtioille ja kunnille sekä yksityishenkilöille. 16