Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 17/2011/2 Dnro ISAVI/205/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011 HAKIJA Ahti Kopponen ASIA Ala-Paukkajan järven säännöstelypatojen muuttaminen kiinteiksi ylisyöksypadoiksi ja säännöstelyn lopettaminen sekä Ala-Paukkajan ja Kassaralammen välisen tulvauoman perkaus, Joensuu HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo Ahti Kopponen on Itä-Suomen aluehallintovirastoon 27.12.2010 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa Ala-Paukkajan järven säännöstelypatojen muuttamiseen kiinteiksi padoiksi ja säännöstelyn lopettamiseen sekä järven alapuolisen tulvauoman perkaukseen Joensuun kaupungin Enon kylässä. Hakemuksessa olevan suunnitelman on laatinut Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Hankkeen sijainti Ala-Paukkajan järvi sijaitsee Joensuun kaupungin Enon kylässä noin 35 km Joensuun keskustasta koilliseen. Järven luusuassa on vuosina 1966 2006 toiminut Ahti Kopposen kalankasvatuslaitos, jonka vedenottoa varten järven vedenkorkeutta on säännöstelty järven lasku-uomissa, Sirkanpurossa ja tulvauomassa, olevien säännöstelypatojen avulla. Aikaisemmat päätökset Ahti Kopponen on saanut Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 45/II/90 23.7.1990 luvan veden johtamiseen Ala-Paukkajan järvestä Enon kunnan Enon kylässä Koppolan tilalla RN:o 64:16 sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen tarpeisiin ja tätä varten luvan Ala-Paukkajan vedenkorkeuden säännöstelemiseen seuraavin lupaehdoin: "1) Luvan saaja säännöstelee Ala-Paukkajan järven veden korkeutta jo olemassa olevien, Ala-Paukkajan järvestä lähtevän Sirkanpuron suulla ja Ala-Paukkajan järvestä Kassaralampeen kaivetun ns. tulvauoman suulla sijaitsevien säännöstelypatojen
avulla 20.5.1974 päivätyn, 20.10.1980 täydennetyn sopimuksen mukaisesti siten, ettei järven vedenpinta laske tason N 60 +114,93 m alapuolelle eikä nouse tason N 60 +115,33 m yläpuolelle. Veden juoksutus Ala-Paukkajan järvestä järjestetään siten, että kalalaitoksen kautta Sirkanpuroon juoksutetaan tulvakausia lukuunottamatta vain kalankasvatustoiminnan vaatima vesimäärä ja muu juoksutus suoritetaan Kassaralampeen johtavaa tulvauomaa pitkin. 2) Ala-Paukkajan järven veden korkeutta tulee tarkkailla Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. 3) Patojen ja säännöstelylaitteiden kunnossapito- ja hoitovelvollisuus kuuluu luvan saajalle." Itä-Suomen vesioikeus on antanut päätöksellä nro 47/97/2, 8.10.1997 Ahti Kopposelle luvan kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkamiseen ja pysyttänyt päätöksen nro 45/II/90, 23.7.1990 muilta kuin kalankasvatustoimintaa koskevilta osin voimassa. Hankkeen tarkoitus Ala-Paukkajan vedenkorkeuden vaihteluväli on säännöstelyluvan mukaan 0,40 m. Luvan haltija on pyrkinyt pitämään järven vedenkorkeuden varsinkin kesäaikaan luvan mukaisella ylärajalla. Kalalaitoksen toiminta on loppunut ja järven vedenkorkeuden säännöstelyyn ei ole enää laitoksen vedenottoon perustuvaa tarvetta. Säännöstelyn hoito käy luvan haltijalle hänen ikääntymisensä myötä liian vaativaksi. Enonkylän osakaskunta on vesialueen omistajana huolestunut vakiintuneiden vedenkorkeuksien säilymisestä tulevaisuudessa. Tämän vuoksi säännöstelyluvan haltija ja Enonkylän osakaskunta ovat tehneet 29.10.2007 Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle (nykyisin Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) yhteisen esityksen säännöstelypatojen muuttamisesta kiinteiksi padoiksi. Tarkoitus on luvan haltijan, osakaskunnan ja ranta-asukkaiden yhteisymmärryksessä muuttaa nykyiset säännöstelypadot kiinteiksi padoiksi, jolloin vedenkorkeutta ei tarvitse jatkuvasti säännellä patojen virtausaukkoja säätämällä. Vesistötiedot Ala-Paukkaja sijaitsee Pielisjoen yläosan vesistöalueeseen kuuluvalla Sirkanpuron osavesistöalueella (04.345). Sirkanpuro alkaa Ylä-Paukkajasta ja laskee Ala- Paukkajan, Kassaralammen, Salmilammen ja Suuren Louhilammen kautta Pielisjokeen. Ala-Paukkajasta Kassaralampeen johtaa Sirkanpuron lisäksi keinotekoinen lasku-uoma, ns. tulvauoma, johon on rakennettu seteillä suljettava kaksiaukkoinen pato. Vettä voidaan johtaa Ala-Paukkajasta Kassaralampeen Sirkanpurossa olevan vanhan myllypadon tai tulvauoman padon tai molempien kautta. Ala-Paukkajan keskivedenkorkeuden (N 60 +115,30 m) mukainen pinta-ala on 38,4 ha ja tilavuus 2,46 milj. m 3. Valuma-alueen koko on järven luusuassa noin 23 km 2, josta vesistön osuus 9,2 %. Järven keskisyvyys on 6,4 m, suurin syvyys 27 m ja rantaviivan pituus noin 5,5 km. Järveä on säännöstelty vuonna 1990 annetun lupapäätöksen mukaisesti niin, ettei järven vedenkorkeus laske tason N 60 +114,93 m alapuolelle eikä nouse tason N 60 2
+115,33 m yläpuolelle. Kopponen on pyrkinyt pitämään vedenkorkeuden varsinkin kesäaikaan säännöstelyn ylärajalla N 60 +115,33 m. Hakemuksessa on arvioitu, että Ala-Paukkajan järven nykyiset vedenkorkeudet ovat: ylin vedenkorkeus (HW) N 60 +115,35 m keskiylivedenkorkeus (MHW) N 60 +115,33 m keskivedenkorkeus (MW) N 60 +115,30 m alin vedenkorkeus (NW) N 60 +114,93 m. Arvio Ala-Paukkajasta purkautuvien virtaamien ääri- ja keskiarvoista on seuraava: ylivirtaama (HQ) 4,5 m 3 /s keskiylivirtaama (MHQ) 3,0 m 3 /s keskivirtaama (MQ) 0,3 m 3 /s keskialivirtaama (MNQ) 0,03 m 3 /s. Ala-Paukkajan vedenlaatu on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen. Vesistön ekologista luokkaa ei ole arvioitu. Yleisimpiä kalalajeja ovat ahven, särki ja hauki; myös madetta, salakkaa, seipiä ja kiiskeä esiintyy. Järveen on istutettu vuosittain planktonsiikaa. Järven rannat ovat suurimmaksi osaksi kaltevuudeltaan jyrkkää metsämaata. Peltoja ei rannoilla ole. Rannalla ja rannan tuntumassa on yhdeksän loma-asuntoa sekä yksi vakituisessa käytössä oleva asuinkiinteistö. Vesistön käyttö on virkistyskäyttöä, kotitarve- ja virkistyskalastusta sekä huvi- ja kalastusveneilyä. Hankkeen kuvaus Ala-Paukkajan ja Kassaralammen välisen tulvauoman niskalla oleva nykyinen betoninen säännöstelypato korvataan pohjapadolla, joka rakennetaan noin 5 m nykyisen padon alapuolelle. Pohjapadon yläpuolinen uoma avarretaan 14 m leveäksi. Nykyinen säännöstelypato puretaan. Pohjapato rakennetaan 2,5 m leveäksi ja 20 m pitkäksi maarakenteiseksi ylisyöksypadoksi, jonka tiivisteenä on betoniseinämä. Seinämän keskiosan (pituus 14 m, korkeus 1,18 m) harjakorkeus on N 60 +115,18 m; reunoilla seinämän korkeus on 1,8 m ja harjakorkeus N 60 +115,80 m. Seinämän paksuus on 0,25 m ja se perustetaan 0,2 m paksulle murskearinalle. Tiivisteseinämä ulotetaan uoman kummankin rantapenkan sisään noin kolmen metrin pituudelta. Padon harja kivetään seinämän molemmin puolin luonnonkivillä tai louheella niin, että kiveys ulottuu vähintään 0,5 metrin paksuisena 1,25 metrin päähän tiivisteseinämästä. Kiveykset tehdään kaltevuuteen 1:20. Padon alavedenpuoleinen luiska verhoillaan louheella tai luonnonkivellä. Verhouksen paksuus on vähintään 0,5 m. Verhouksen alla käytetään hienompaa louhetta tai karkeaa kivistä soraa. Luiskan pituus on noin 3,5 m, ja se tehdään kaltevuuteen 1:6. Padon ylävedenpuoleinen luiska verhoillaan myös louheella tai luonnonkivellä. Verhouksen paksuus on vähintään 0,4 m. Verhouksen alle tiivistetään hiekka- tai soramoreenia. Luiskan pituus on noin 1 m ja kaltevuus 1:3. Verhouskiveykset tiivistetään kiilaamalla kivet pienemmillä kivillä ja soralla. Padon rakennekerrosten alle laitetaan suodatinkangas. 3
Tulvauoma perataan noin 130 metrin pituudelta padosta alaspäin. Peratun uoman pohjan kaltevuus on 5 cm/100 m ja luiskien kaltevuus 1:2. Uoman pohjan leveys on 4,0 m pohjapadosta noin 45 m alaspäin ja siitä alaspäin 3,0 m. Tulvauoman ylittävän yksityistien rumpu uusitaan ja korvataan kahdella 6,0 metrin pituisella, 1,4 m:n läpimittaisella kierresaumaputkella, joiden yläpään korkeus on N 60 +114,32 m ja pituuskaltevuus sama kuin uomassa. Tulvauoman pohjapato rakennetaan kuivatyönä nykyisen säännöstelypadon suojassa ennen Sirkanpuron myllypadon kunnostamista. Työn ajaksi vedet ohjataan kulkemaan myllypadon kautta. Työmaatienä käytetään säännöstelypadolle johtavaa tieuraa, joka tarvittaessa vahvistetaan soralla. Tulvauoma ruopataan ja yksityistien rumpu uusitaan kuivatyönä samanaikaisesti pohjapadon rakentamisen kanssa. Ruoppausmassat läjitetään ja muotoillaan tulvauoman viereen niin, että ne sulautuvat ympäröivään maastoon. Myös muut alueet, joilla on tehty toimenpiteitä, verhoillaan ja palautetaan mahdollisimman hyvin rakentamista edeltäneeseen tilaan. Sirkanpuron myllypato vahvistetaan betoni-injektoinnilla ja padon tulva-aukkojen kynnyskorkeutta korotetaan. Lisäksi myllypadon järvenpuoleista luiskaa vahvistetaan 0,5 1,0 m paksulla moreenikerroksella. Myllypadon tulva-aukkojen kynnysten yläreuna asetetaan tasoon N 60 +115,17 m eli 1 cm alemmas kuin tulvauoman pohjapadon kynnys, millä turvataan vedenjuoksu Sirkanpurossa kuivinakin kausina. Korotus tehdään puuseteillä, jotka voidaan tarvittaessa poistaa, mikäli Ala-Paukkajan vedenkorkeus uhkaa nousta tason N 60 +115,50 m yläpuolelle eli korkeammalle kuin tätä suunnitelmaa laadittaessa on arvioitu. Myllypadon muutos- ja korjaustyön ajaksi padon tulva-aukkojen yläpuolelle tehdään 15 20 m pitkä työpato ja vedet ohjataan työn aikana kulkemaan tulvauoman kautta. Työ tehdään pienen virtaaman aikana helmi maaliskuussa tai elo syyskuussa. Hankkeen vaikutukset Ala-Paukkajan vedenkorkeuden (W) sekä patojen virtaamien (Q) riippuvuus (purkautumiskäyrä) on määritetty patolaskelmien avulla. Uusi purkautumiskäyrä on seuraava (vedenkorkeudet N 60 -tasossa): W(m) Q pohjapato (m 3 /s) Q myllypato (m 3 /s) Q yht. (m 3 /s) 115,17 0,00 0,00 0,00 115,18 0,00 0,01 0,01 115,20 0,06 0,02 0,04 115,22 0,17 0,05 0,22 115,25 0,38 0,10 0,48 115,30 0,86 0,21 1,07 115,35 1,45 0,35 1,80 115,40 2,13 0,50 2,63 115,45 2,90 0,67 3,57 115,49 3,57 0,82 4,39 115,50 3,74 0,86 4,60 4
Ala-Paukkajan tulevat vedenkorkeudet ja vedenkorkeuden muutokset nykyiseen verrattuna ovat uuden purkautumiskäyrän ja virtaamien ääri- ja keskiarvojen perusteella arvioituna seuraavat: Virtaama Vedenkorkeus Muutos HQ 4,5 m 3 /s HW N 60 +115,50 m + 0,15 m MHQ 3,0 m 3 /s MHW N 60 +115,42 m + 0,09 m MQ 0,3 m 3 /s MW N 60 +115,23 m 0,07 m MNQ 0,03 m 3 /s MNW N 60 +115,19 m + 0,26 m* *Säännöstelyn alarajasta lukien Säännöstelypatojen kiinteiksi padoiksi muuttaminen alentaa Ala-Paukkajan keskivedenkorkeutta (MW) noin 7 cm, kesä syyskuussa vedenkorkeus laskee nykyisestä noin 10 cm. Huhti toukokuussa esiintyvä keskimääräinen ylivedenkorkeus (MHW) nousee nykyisestä noin 9 cm. Erittäin harvoin toistuva ylin vedenkorkeus (HW) nousee lyhytaikaisesti nykyisestä enimmillään noin 15 cm. Sirkanpuron ja tulvauoman virtaamiin patojen muuttamisella ei ole sanottavaa vaikutusta. Alimmilla vedenkorkeuksilla Sirkanpuron virtaama pyritään turvaamaan niin, että Sirkanpuron myllypadon aukkojen kynnykset ovat hieman alempana kuin tulvauoman pohjapadon kynnys. Hankkeella ei ole vaikutusta ranta-alueille, rantarakenteille, kalastukselle tai alapuoliseen vesistöön. Hankkeella ei ole pysyvää vaikutusta vedenlaatuun. Työn aikana saattaa ilmetä alapuolisessa vesistössä tilapäistä veden samentumista. Hankkeella ei ole haitallista vaikutusta kalastoon, linnustoon, kasvillisuuteen tai muuhun eliöstöön. Arvio vahingoista ja haitoista Ala-Paukkajan rantarakenteiden korkeudet on mitattu vaaitsemalla talvella 2009 2010. Korkeusmittausten perusteella hakijan, Ahti Kopposen, talo on kaikkein alimpana: betonisokkelin alareunan korkeus on N 60 +115,62 m. Alimmat muut rakennelmat ovat korkeustason noin N 60 +115,70 m yläpuolella. Ala-Paukkajan tuleva ylin vedenkorkeus (HW) on N 60 +115,50 m, jolloin ylivesi nousee patojen muutoksen johdosta nykyisestä noin 15 cm. Mittaustulosten perusteella rantakiinteistöille ei aiheudu hankkeesta tulvavahinkoja. Järven keskivedenkorkeus laskee noin 7 cm. Maa-aluetta ei jää veden alle. Vedenkorkeusmuutoksista ei aiheudu rantakiinteistöille tai niiden käytölle korvattavia vahinkoja tai haittoja. Kiinteistötiedot sekä hanketta koskevat suostumukset Myllypato sijaitsee Enonkylän osakaskunnan vesialueella RN:o 876:45. Osakaskunta on antanut suostumuksen hankkeelle ja osakaskunnan vesialueelle sijoittuvan padon kunnostamiseen. Tulva-uoman pohjapato sijaitsee hakijana toimivan Ahti Kopposen ja Hilja Kopposen yhdessä omistaman tilan Koppola (kiinteistötunnus 167-435-64-40) alueella. Hilja 5
6 Kopposen valtakirja on liitetty hakemukseen. Hankkeen vaikutusalueella on mainitun Koppolan tilan lisäksi 11 Ala-Paukkajaan ja Sirkanpuroon rajoittuvaa rantatilaa. Hakemukseen on liitetty 9 tilan omistajien antamat suostumukset hankkeen toteuttamiseen. Ehdotus työnaikaiseksi tarkkailuohjelmaksi Työn vaikutuksia vesistön vedenlaatuun tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä kerran ennen töiden aloittamista, kerran töiden aikana ja kerran töiden lopettamisen jälkeen. Töiden jälkeen näytteet otetaan 2 3 viikkoa töiden lopettamisen jälkeen. Vesistötarkkailun havaintopaikat ovat: Ala-Paukkaja 8 koordinaatit (KKJ): x 3657965, y 6979408 Kassaralampi 35 koordinaatit (KKJ): x 3658584, y 6979594 Veden näkösyvyys ja lämpötila määritetään näytteenoton yhteydessä. Näytteet otetaan pinnasta ja niistä analysoidaan hapen määrä ja kyllästysaste, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine ja fosforipitoisuus (kokonaispitoisuus ja suodatetun näytteen pitoisuus). HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Muistutukset Hakemus on annettu tiedoksi vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 17.2.2011. 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on puoltanut hanketta. Kalalaitoksen vedenottotarpeisiin perustuvan säännöstelytarpeen lakattua hakemuksen mukaisten pohjapatojen rakentaminen on asiallinen ja tarpeellinen nykyisen säännöstelyn lopettamistoimi. Settipadoilla tapahtuneen vedenpinnan säännöstelyn muuttaminen kiinteiden pohjapatojen säätämäksi vaihteluksi poistaa tarpeettomaksi käyneen säännöstelyn valvontatarpeen. Toimenpide on tarpeen myös varmistamaan Ala-Paukkajan vedenpinnan ennustettavissa olevan säätymisen säännöstelypatojen sijaintikiinteistöjen mahdollisista omistajavaihdoksista riippumatta. Suunnitelman mukaiset vedenkorkeuden muutokset eivät aiheuta luonnonolosuhteiden heikkenemistä Ala-Paukkajan järvessä tai siihen liittyvillä ranta-alueilla. Vaikka täysin luonnonmukaista vedenpinnan vaihtelua ei todennäköisesti hakemuksen mukaisilla toimenpiteillä voidakaan saavuttaa, kiinteiden pohjapatojen rakentamisella voidaan katsoa muutettavan keinotekoisesti vähäisenä pidetty vedenpinnan vaihtelu luonnonmukaisemmaksi ja kulloinkin vallitsevasta valunnasta riippuvaksi vaihteluksi. Hakemussuunnitelmassa arvioidut vedenpinnan korkeuksien muutokset nykyiseen nähden eivät ole yleisen edun kannalta esteenä luvan myöntämiselle hakemuksen mukaisille toimille.
7 Hakemuksessa esitetty rakentamisen aikainen vesistötarkkailu on riittävä mahdollisten haitallisten vesistövaikutusten havaitsemiseksi. 2) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kalatalousviranomaisena puoltanut hanketta. Luvan myöntämiselle ei ole yleisen kalatalousedun kannalta estettä ja hankkeella ei ole odotettavissa vaikutuksia kalatalousoloihin. 3) Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että suunnitelmassa on otettu huomioon toimenpiteen vaikutukset. Suunniteltu toimenpide ei aiheuta haittaa järven ranta-asutukselle tai ympäristölle. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupa-asian ratkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Ahti Kopposelle luvan Ala-Paukkajan lasku-uomissa, Sirkanpurossa ja niin sanotussa tulvauomassa, olevien säännöstelypatojen muuttamiseen kiinteiksi ylisyöksypadoiksi sekä tulva-uoman perkaukseen Joensuun kaupungin Enon kylässä. Tämä päätös lupamääräyksineen korvaa kiinteiden patojen käyttöönoton jälkeen Itä- Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 45/II/90, 23.7.1990 Ala-Paukkajan järven vedenkorkeuden säännöstelemiseen annetun luvan ja sen lupaehtoihin 1, 2 ja 3 sisältyvät säännöstelyä, järven vedenkorkeuden tarkkailua sekä patojen ja säännöstelylaitteiden kunnossapitoa ja hoitoa koskevat määräykset, jolloin säännöstelyyn annettu lupa lakkaa olemasta voimassa. Hankkeesta ja säännöstelyn lopettamisesta ei aiheudu ennalta arvioiden korvattavia vahinkoja, haittoja tai edunmenetyksiä. Suunnitelma 1. Tulvauomassa oleva nykyinen säännöstelypato puretaan ja sen tilalle rakennetaan kiinteä pohjapato uomissa tehtävine muutoksineen. Rakentamistyöt tehdään hakemuksen suunnitelman 28.7.2010 päivättyjen piirustusten nro 6 10 osoittamalla tavalla. Sirkanpurossa oleva myllypato kunnostetaan ja muutetaan kiinteäksi padoksi hakemuksen suunnitelman 28.7.2010 päivättyjen piirustusten nro 12 15 osoittamalla tavalla. Rakentamistyöt 2. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Työt on tehtävä käyttäen sellaisia menetelmiä, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä.
8 3. Rakentamiseen on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia. Purku- ja rakennusjätteet on vietävä luvalliseen käsittelypaikkaan. 4. Patojen rakenteet on vahvistettava siten, että ne kestävät virtaus- ja jäätymisolosuhteista johtuvat rasitukset. Rakenteet ja työalueet on viimeisteltävä ja siistittävä ympäristöön sopiviksi. Kunnossapito 5. Patojen ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. Tarkkailu 6. Rakennustöiden vaikutuksia vesistön veden laatuun on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailun tulokset ja niistä laadittava yhteenveto on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Myllypadon yläpuolelle on asennettava vedenkorkeusasteikko, johon on merkitty korkeus N 60 +115,50 m. Voimassaolo 8. Rakentamistyöt on saatettava loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Ilmoitukset 9. Rakentamistöiden aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava kirjallisesti Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tähän päätökseen perustuvasta rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi.
9 Ratkaisun perustelut Lainkohdat KÄSITTELYMAKSU Ala-Paukkajan järven säännöstelylupa on myönnetty Ahti Kopposelle kalankasvatuslaitoksen vedenottoa varten. Vedenoton loputtua luvan haltijalla ei ole tarvetta vedenkorkeuden säännöstelyyn Sirkanpuron myllypadon ja tulvauoman säännöstelypadon avulla. Hakijalla on tarve vapautua säännöstelyn hoidosta muuttamalla nykyiset säännöstelypadot kiinteiksi padoiksi, joiden ylläpito ei vaadi patojen virtausaukkojen säätelyä. Hakemuksen suunnitelma on laadittu Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Suunnitellut kiinteät padot on mitoitettu siten, että vallinneet vedenkorkeudet eivät muutu haitallisesti, vaikka vedenkorkeuden vaihtelu kasvaa säännöstelyn aikaiseen vaihteluun verrattuna. Järven vedenkorkeuksien pysyvästä turvaamisesta kiinteiden patojen avulla koituu hyötyä yleiselle ja yksityiselle edulle. Tulevista vedenkorkeuksista ei aiheudu ennalta arvioiden vahinkoja tai haittoja maaalueille, rakenteille, vesistölle tai maa- ja vesialueiden käytölle. Patojen muuttamisesta ei aiheudu vesistön virtaamien haitallista muuttumista. Vesistön vedenlaatu ja kalataloudellinen tila säilyvät hankkeen toteuttamisen jälkeen ennallaan. Rakentamistyön aikana aiheutuu tilapäistä veden samentumista työkohteen alapuolella. Padot ja rakentamistoimenpiteet sijoittuvat osaksi hakijan kiinteistölle ja osaksi osakaskunnan vesialueelle. Osakaskunta on antanut oikeuden alueellaan tehtäville toimenpiteille. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä mahdollisesti aiheutuviin haittoihin, vahinkoihin ja edunmenetyksiin verrattuna. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja lupa voidaan myöntää. Viranomaiset ovat puoltaneet hanketta ja yksityisten muistutuksia ei ole tehty. Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 12 ja 14a sekä 7 luku 14 ja 8 luku 23. Päätöksestä peritään käsittelymaksu 793 euroa. Perustelu Asetuksen (1145/2009) maksutaulukko: "muu vesilain mukainen päätös" 1 220 euroa. Taulukon mukaista maksua on alennettu 35 %, koska asian käsittelyn työmäärä on ollut tavanomaista pienempi.
10 Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Viljo Mikkonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Marjo Kaikkonen ja Viljo Mikkonen (asian esittelijä). VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8067
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.5.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.