Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 1 (14) Aika 25.06.2015, klo 19:50-21:25 Paikka Kyyhkylän kartano Naakka-kabinetti Käsitellyt asiat 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 28 Pöytäkirjan tarkastus 29 Ilmoitusasiat 30 Talouden seuranta 5/2015 31 Vesilaitoksen johtajan sijaisuuksien hoitaminen 32 Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon toteuttaminen 33 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 2 (14) Saapuvilla olleet jäsenet Tapani Korhonen, puheenjohtaja Helena Partanen, 1. varapuheenjohtaja Aija Himanen Ari Kuikka Jorma Hartikainen Merja Toijonen Terttu Mäkeläinen Timo Suomela Muut saapuvilla olleet Helena K. Hänninen, taloussuunnittelija, sihteeri Kati Kähkönen, kaupunginhallituksen jäsen Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja, esittelijä Allekirjoitukset Tapani Korhonen Puheenjohtaja Helena K. Hänninen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 26.06.2015 30.06.2015 Jorma Hartikainen Ari Kuikka Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja nähtävillä vesilaitoksen toimistossa (osoite Mannerheimintie 1) 29.06.2015-29.06.2015 Taloussuunnittelija Helena Hänninen
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 3 (14) 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 4 (14) 28 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Jorma Hartikainen ja Ari Kuikka. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 5 (14) 29 Ilmoitusasiat Rakennuslautakunnan päätös 32/28.5.2015; Mikkelin Vesiliikelaitoksen/ Mikkelin kaupungin rakennuslupahakemus jätevedenpuhdistamolle Metsä- Sairilaan (Asia MliDno-2015-1070) Rakennuslupa 15-0338-A (päätöksen liite). Jätevesien käsittelyn tehostaminen, HKScan Finland Oy, Mikkeli (Asia Dno-2015-1099). Kaupunginhallituksen päätös 220/ 22.6.2015/Vesiliikelaitoksen johtokunnan edellisen kokouksen pöytäkirja. Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/2.6.2015; Ympäristösuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta (Dnro ESAELY/1671/2014). ----- Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä esitteli EcoSairila 2020+ hankkeen tavoitteita kaupungin strategian näkökulmasta sekä toimintaperiaatteita Metsä-Sairilan alueella olevien eri hankkeiden yhteensovittamisesta. Johtokunta kävi asiasta vilkkaan keskustelun. --- Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ 17.6.2015; Mikkelin kaupungin Ristiinan puhdistamon ohijuoksutukset (ESAELY/132/07.00/2010) Selvityspyyntö Mikkelin kaupungin Ristiinan jätevedenpuhdistamon usein toistuvista ohijuoksutuksista ja näiden ehkäisemiseksi suunnitelluista toimenpiteistä (LIITE). Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 6 (14) 30 Talouden seuranta 5/2015 Esitellään vesilaitoksen talouden toteutuminen toukokuu 2015 tilanteessa. Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Vesiliikelaitoksen johtokunta merkitsee tiedoksi talouden seurannan 5/2015. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 7 (14) 31 Vesilaitoksen johtajan sijaisuuksien hoitaminen Vesiliikelaitoksen johtosäännön 5 kohta 11 on seuraava: Sen lisäksi, mitä muutoin on määrätty johtokunnan päätettäväksi, johtokunta päättää toimialallaan seuraavista asioista:...9. vesilaitoksen johtajan tehtävien hoitaminen hänen esteellisenä tai estyneenä ollessa. Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Johtokunta päättää, että vesilaitoksen johtajan estyneenä ollessa hänen tehtäviä hoitaa 1. varahenkilönä käyttöpäällikkö Jani Koski ja 2. varahenkilönä verkostopäällikkö Sami Kaipainen. Tiedoksi: Jani Koski, Sami Kaipainen, vesilaitos/hallinto, käyttö, verkosto, kaupunginhallitus Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 8 (14) 32 Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon toteuttaminen MliDno-2015-1377 Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Liitteet 1 Metsä-Sairilan puhdistamon hankekuvauslopullinen.pdf Mikkelin Vesiliikelaitos on valmistellut Kenkäveronniemen jätevesipuhdistamon lakkauttamista ja uuden jätevesipuhdistamon rakentamista vuodesta 2007. Eri selvitys-, suunnittelu- ja lupavaiheiden jälkeen uusi puhdistamo on tarkoitus rakentaa Metsä-Sairilan jätekeskuksen läheisyyteen. Nykyisen puhdistamon alueelle rakennetaan Vesilaitoksen käyttöön tulopumppaamo, josta jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Metsä-Sairilaan puhdistamolle. Puhdistettuja vesiä varten rakennetaan purkulinjan Metsä-Sairilasta Pappilanselälle. Kalliopuhdistamosta on valmisteluvaiheen aikana muodostunut merkittävä osa EcoSairila 2020+ -nimen saanut vihreän teollisuuden kasvukeskus konseptia. Hankkeeseen liittyvät keskeiset lupa- ja kaavapäätökset ovat: - Etelä-Savon ympäristökeskus, 5.6.2008. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta - Itä- Suomen Aluehallintovirasto, 12.1.2012. Päätös vesihuoltolinjan rakentamisesta välille Kenkäveronniemi Metsä-Sairila - Vaasan hallinto-oikeus 8.11.2013. Päätös valituksesta koskien Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon toimintaa - Korkein hallinto-oikeus 20.11.2014. Päätös valituksesta yleiskaava-asiassa ja valituksesta asemakaava-asiassa - Mikkelin kaupunki, Ympäristöluvat ja ilmoitukset 7.5.2015. Päätös meluaja tärinää aiheuttavasta toiminnasta, Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon louhinta - Mikkelin kaupungin rakennuslautakunta 28.5.2015. Rakennuslupa, Metsä- Sairilan jätevesipuhdistamon maanalaisten tilojen rakentaminen. Puhdistamon vesiprosessi Vesilaitos on 2014 teettänyt tarkemman puhdistamonvertailun kalvobioreaktoritekniikkaan (MBR) perustuvan prosessiratkaisun ja alkuperäisessä toteutussuunnitelmassa esitetyn perinteisen prosessiratkaisun kesken. Tarve prosessivaihtoehtojen vertailulle on muodostunut mm. sen vuoksi, että MBR-tekniikan kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeaa ja niiden kustannustaso on sekä investointi- että käyttökustannusten osalta pienentynyt merkittävästi verrattuna perinteisiin prosesseihin. Ratkaisua puoltavat mm. paremmat puhdistustulokset tulevaisuudessa mahdollisesti kiristyviä vaatimuksia varten sekä pienemmät prosessitilantarpeet ja sen myötä pienemmät investointikustannukset sekä lyhyempi rakennusaika. Kalvosuodatus korvaa perinteisestä puhdistamoprosessista jälkiselkeytyksen,
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 9 (14) tertiäärikäsittelyn ja desinfioinnin sekä niiden vaatimat oheistilat, joten vertailukustannukset ovat jo nykyäänkin tavanomaisen aktiivilieteprosessin kanssa lähellä toisiaan. MBR-prosessitekniikkaan perustuvia laitoksia on rakennettu maailmanlaajuisesti jo tuhansia ja niistä on myös riittävän pitkäaikaisia käyttökokemuksia (10 15 vuotta) Vesiliikelaitoksen johtokunta on käsitellyt prosessivaihtoehtoja kokouksessaan 4.11.2014. Tehdyn puhdistamovertailun perusteella toteutusvaihtoehdoksi valittiin kalvobioreaktoriin perustuva prosessi, jossa kalvosuodatuksella käsitellään myös huippuvirtaamat, eikä erilliselle ohitusvirtaamien käsittelylle ole tarvetta. Uuden puhdistamon mitoituksessa on huomioitu myös kasvuvaraa tulokuormitukseen Mikkelin lähitaajamien puhdistamoja mahdollisesti lakkautettaessa. Puhdistamoon rakennetaan tilavaraus mahdolliselle jälkikäsittelylle, jolloin puhdistusprosessia voidaan myöhemmin tehostaa esimerkiksi aktiivihiilisuodattimilla mm. lääkeainejäämien poistamisen tehostamiseksi. Lisäksi tilavarausta on kaavailtu hyödynnettäväksi puhdistamoteknologiaa koskevissa T&K- hankkeissa. Puhdistustulokset paranevat merkittävästi perinteiseen laitokseen verrattuna etenkin kiintoaineen ja BOD:n osalta. Kokonaistypen poistoteho on vuosikeskiarvona noin 75 %. Kalvosuodatuksessa voidaan saada parempia ja tasalaatuisempia fosforinpoistotuloksia vähemmällä saostuskemikaalimäärällä. Kalvosuodatusprosessissa on mahdollista päästä vieläkin parempaan fosforinpoistotehoon kemiallista saostusta optimoimalla. Puhdistetussa vedessä suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrä on erittäin vähäinen. Laitos täyttää tavanomaiset jäteveden desinfiointivaatimukset ympärivuotisesti. Kalvosuodatus poistaa jätevedestä myös mikromuovit sekä tehostaa orgaanisten haitta-aineiden poistumista. Vähäinen lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus mahdollistaa tarvittaessa kustannustehokkaamman aktiivihiilikäsittelyn tai otsonoinnin haitta-aineiden poistamiseksi tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että puhdistusprosessien tulee jatkossa tehostetusti poistaa joitakin lääkeaineita ja hormoneita sekä tiettyjä kuluttajatuotteissa käytettyjä kemikaaleja. Näiden edellyttämä aktiivihiilikäsittely on toteutettavissa MBR-reaktoreissa ilman lisätilantarvetta. Lietteenkäsittely Puhdistuksessa syntyvän lietteen lisäksi puhdistamolla vastaanotetaan myös vesilaitoksen muiden puhdistamojen ylijäämälietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä erillisen vastaanottoaseman kautta. Lietteenkäsittely on järjestetty lupamääräysten mukaisesti kahdella eri vaihtoehdolla. Lietteet johdetaan prosessivaiheista kuivauksen syöttösäiliöihin. Säiliöistä se pumpataan lietteenkuivauslingoille ja varastoidaan niiden alapuolella oleviin siiloihin. Lietteenkuivauksen yhteyteen rakennetaan tila lietteen kemiallista hygienisointia varten. Lietteet toimitetaan käytettäviksi maanparannusaineina tai jatkokäsiteltäviksi vastaanottolaitoksiin. MBR-prosessin lietteentuoton arvioidaan olevan tavanomaista aktiivilieteprosessia vähäisempää mm. pidemmän lieteiän vuoksi. Siirtolinja Vesiliikelaitoksen johtokunnan 23.6.2010 tekemän päätöksen mukaisesti jätevedet on tarkoitus johtaa nykyiseltä Kenkäveronniemen
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 10 (14) jätevedenpuhdistamolta uudelle Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolle siirtoviemärillä. Siirtoviemäri toteutetaan paineviemärinä, joka vaatii uuden tulopumppaamon rakentamisen nykyiselle Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Paineviemäri varustetaan virtaamamittaus- ja vuodontarkkailuautomatiikalla. Siirtoviemäri on kahdesta PEH 630 kokoisesta putkesta koostuva paineviemäri, jonka pituus on noin 5 400 m. Paineviemärilinjasta noin 4 100 m tehdään vesistöalituksina pohjaan painottamalla. Paineviemärin rakentamisen yhteydessä rakennetaan pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 800 kokoinen purkuviemäri Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Pappilanselälle. Painovoimaisesti toimivan purkuviemärin pituus on noin 4 100 m. Lisäksi rakennetaan PEH 800 kokoinen varapurkuputki Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Mustaselälle. Rahoitus ja kustannusarvio Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 25.5.2015 käsitellyt puhdistamohankkeen rahoitusta ja päättänyt taselainan ottamisesta hankkeen rahoittamiseen. Puhdistamon arvioidut investointikustannukset ovat noin 34,4 M, tulopumppaamon n. 1,5 M ja siirtolinjojen 9,5 M. Koko hankkeen investointikustannukset yleiskustannuksineen ovat silloin noin 45 M. Käyttökustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan 1,38 M /a sisältäen jäteveden siirto- ja puhdistuskustannukset. Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon käyttökustannukset 2014 olivat 1,2 M. Hankintamuoto Mikkelin Vesilaitos käynnisti syksyllä 2014 puhdistamon hankinnan valmistelun tueksi Tekesin osarahoittaman IJH-projektin (Innovatiiviset Julkiset Hankinnat), jossa varsinaisen hankintaprosessin suunnittelun ohella selvitettiin mm. rahoitusvaihtoehtoja, lieteen käytön vaihtoehtoja, uuden puhdistamoympäristön hyödyntämistä T&K-toiminnassa sekä aluetalousvaikutuksia. Lisäksi valmistelussa perehdyttiin myös uusiin, hankintaa tukeviin menetelmiin, kuten projektijohtaminen ja hankinnan vaatimusmäärittelyn laatiminen. Puhdistamohankkeeseen liittyviin hankintoihin sovelletaan ns. erityisalojen (vesi- ja energiahuolto, liikenne, postipalvelut) hankintalakia. Kyseisessä laissa asetetaan mm. hankintoja koskevat kynnysarvot sekä eräitä hankintoihin liittyviä keskeisiä määräaikoja. Kynnysarvot tarkistetaan kahden vuoden välein. Hankintoihin liittyvät kynnysarvot ovat vuonna 2015 (alv 0): - Tavara- ja palveluhankinnat 414 000 euroa - Rakennusurakat 5 186 000 euroa. Puhdistamohankkeen kustannusarvio ylittää rakennusurakoille asetetun kynnysarvon. Näin ollen kaikki hankkeeseen sisältyvät urakat tullaan kilpailuttamaan EU-hankintoina.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 11 (14) Hankintojen valmistelussa on painotettu hankintojen innovatiivisuutta sekä mikkeliläisen yritystoiminnan mahdollisimman laajaa osallistumista kohteen rakentamiseen. Kohteessa rakennetaan samanaikaisesti toisaalta veden käsittelyyn liittyvät prosessilaitteet ja rakenteet sekä toisaalta maanalainen tila kaikkine rakenteineen prosessin ympärille. Näistä prosessihankinta edustaa hyvin edistyksellistä ja innovatiivista teknologiaa, jolla veden puhdistuksen laatutaso saadaan nostettua esimerkilliselle tasolle. Maanalaisen tilan rakentaminen sekä maanpäälle tehtävät hallinto- ja huoltorakennukset puolestaan edustavat perinteisempää osaamista. Rakennushankkeen hankintamuodot ovat: 1. Erillinen rakennuttajakonsultti johtamaan hanketta yhteistyössä tilaajana toimivan Mikkelin Vesilaitoksen kanssa 2. Puhdistusprosessi KVR- muotoisena toimituksena tilaajan erillishankintana 3. Laitoksen muu suunnittelu tilaajan hankintoina esim. seuraavina kokonaisuuksina: Arkkitehti-, kalliorakennus-, rakenne- ja geotekninen suunnittelu LVIA- suunnittelu Sähkösuunnittelu 1. Urakat seuraavina kokonaisuuksina: Ajotunnelin suuaukkoon liittyvät maankaivu- ja avolouhintatyöt erillisurakkana, mahdollisesti joitain betonirakenteita mukaan Louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt sekä raskaat betonirakenteet betonirakentamisen osalta KVR- urakkana, louhintaosuus tilaajan suunnitelmilla Luolaston ja maanpäällisten rakennusten rakennusvaiheen työt tilaajan teettämillä suunnitelmilla jaettuna urakkana siten, että rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja talotekniset urakoitsijat (LV, IV, A, S, prosessi) tälle alistettuina sivuurakoitsijoina. Esitetyllä hankintamuodolla voidaan erottaa erityisosaamista ja kalustoa vaativat tehtävät omiksi hankintapaketeikseen ja muodostaa muista töistä paikallista yritystoimintaa parhaiten hyödyntäviä urakkakokonaisuuksia. Aikataulu Rakentamisen valmistelu ja toteutus voidaan nopeimmillaan toteuttaa seuraavalla aikataululla. 1. Projektinjohtokonsultin valinta hankintapäätöksen jälkeen 2. Prosessitoimittajan kilpailutus hankintapäätöksen jälkeen 3. Ajotunnelin avolouhintaurakan suunnittelu ja kilpailutus syksyllä 2015 4. Avolouhinnat syksy-talvi 2015-2016 5. Avolouhinnan aikana tarkistetaan laitoksen layout ja laaditaan suunnitelmat maanalaisen louhintaurakan kilpailutusta varten 6. Maanalaiset louhinnat 2016-2018 7. Maanalaisten louhintojen aikana laaditaan työpiirustukset tilojen rakennus- ja varustelu-urakoita varten 8. Rakennusurakat 2018-2019 9. Laitoksen koekäytöt 2019 2020.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 12 (14) Puhdistamon hankesuunnitelma esitellään kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Vesiliikelaitoksen johtokunta hyväksyy hankesuunnitelman ja esittää sen kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi sekä pyytää kaupunginvaltuustolta Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon rakennustöiden aloituslupaa 2015 alkaen. Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamo on kiinteä osa EkoSairila 2020+ konseptia. Puhdistamon toteutus ei ole sidoksissa Metsä-Sairilan muihin hankkeisiin eikä hankepäätöksellä ole vaikutusta eri hankkeiden toteutukseen. Aloituslupa mahdollistaa puhdistamohankkeen jatkamisen rahoituspäätöksen ja eri lupapäätösten sekä -hakemusten mukaisena. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Asianosaiset, kaupunginhallitus, vesilaitos
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 13 (14) 33 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Vesilaitoksen johtajan ja käyttöpäällikön tekemät päätökset edellisen kokouksen jälkeen. Käyttöpäällikkö 1 Mikkelin Vesiliikelaitoksen jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupaehtojen mukaiset purkuvesistöjen tarkkailut, vedenottamoiden pohjaveden laadun tarkkailut sekä lampien vedenlaadun seurannat, 11.06.2015 2 Pursialan vesilaitoksen rikkihapon laimennussäiliön uusiminen, 11.06.2015 3 Haukivuoren Huosiuskankaan varavoimakone, 18.06.2015 4 Mikkelin Kirkonvarkauden asemakaava-alueen jätevedenpumppaamoiden hankinta, 18.06.2015 Vesilaitoksen johtaja 4 Helppanalan jätevedenpumppaamon hankinta, 28.05.2015 Ehdotus Esittelijä: Tapani Korhonen Koska vesilaitoksen johtajan ja käyttöpäällikön päätösten pöytäkirjoissa ei ole havaittu sellaista, joka on esteenä päätösten toimeenpanolle, johtokunta sallii päätösten toimeenpanon. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2015 14 (14) Muutoksenhakukielto 29, 30, 31, 32 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.
MIKKELIN VESILAITOS METSÄ-SAIRILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO HANKEKUVAUS 1. TAUSTAA Mikkelin uudelle, Metsä-Sairilan jäteaseman länsipuolelle suunnitellulle kalliopuhdistamolle on myönnetty ympäristölupa (ISA-VI/200/04.08/2010) 12.1.2012. Ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi joulukuussa 2013. Puhdistamon toteutussuunnittelu on valmistunut vuonna 2012, mutta rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt lupakäsittelyn sekä kaavoitusprosessin viivästymisen vuoksi. Puhdistamolle on tehty alustava prosessivertailu vaihtoehtoisista puhdistusmenetelmistä vuonna 2013, jossa tarkasteltiin Metsä-Sairilan puhdistamolla mahdollisesti sovellettavissa olevia tekniikoita toteutussuunnitelman pohjana olleen perinteisen aktiivilieteprosessin vaihtoehtona tai rinnalla. Alustavan vertailun pohjalta on vuonna 2014 tehty tarkempi vertailu kalvobioreaktoritekniikkaan (MBR) perustuvan prosessiratkaisun ja toteutussuunnitelmassa esitetyn prosessiratkaisun kesken. Tarkastelussa on laadittu suunnitelmat MBR-prosessiin perustuvista vaihtoehdoista ja keskenään vertailukelpoiset kustannusarviot sekä toiminnallinen vertailu vaihtoehdoista. Tarve prosessivaihtoehtojen vertailulle on muodostunut myös sen vuoksi, että MBR-tekniikan kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeaa ja niiden kustannustaso on sekä investointi- että käyttökustannusten osalta pienentynyt merkittävästi verrattuna perinteisiin prosesseihin. MBRprosessitekniikkaan perustuvia laitoksia on rakennettu maailmanlaajuisesti jo tuhansia ja niistä on myös riittävän pitkäaikaisia käyttökokemuksia (10 15 vuotta). Kalvosuodatus korvaa jälkiselkeytyksen lisäksi tertiäärikäsittelyn sekä desinfioinnin ja niiden vaatimat oheistilat, joten vertailukustannukset ovat jo nykyäänkin tavanomaisen aktiivilieteprosessin kanssa lähellä toisiaan. Vertailun perusteella voitiin suositella prosessikokonaisuutta, jossa kalvosuodatuksella käsitellään myös huippuvirtaamat, eikä erilliselle ohitusvirtaamien käsittelylle ole lähtökohtaisesti tarvetta.
2 Uuden puhdistamon mitoituksessa on huomioitu melko paljon kasvuvaraa tulokuormitukseen. Puhdistamon rakentaminen olisi mahdollista toteuttaa myös vaiheittain siten, että siihen asennettaisiin aluksi vain n. 80 % kalvomoduuleista. Tilavaraus on kuitenkin täydelle määrälle, jotka voidaan hankkia sitten, jos jätevesimäärät kasvavat ennustetulle tasolle. Puhdistamoon rakennetaan tilavaraus mahdolliselle jälkikäsittelylle, jolloin puhdistusprosessia on mahdollista myöhemmin tehostaa esimerkiksi aktiivihiilisuodattimilla mm- lääkeainejäämien poistamisen tehostamiseksi. Ratkaisua puoltavat mm. paremmat puhdistustulokset tulevaisuudessa mahdollisesti kiristyviä vaatimuksia varten sekä pienemmät prosessitilantarpeet ja sen myötä pienemmät investointikustannukset sekä lyhyempi rakennusaika. Jälkiselkeytysaltaat, hiekkasuodatus ja UVdesinfiointi jäävät pois ja ne korvataan kalvosuodattimilla. Kun biolietettä ei eroteta puhdistetusta vedestä laskeuttamalla, vaan suodattamalla se ohuen kalvon läpi, voidaan biomassan konsentraatio reaktorialtaissa pitää korkeampana. Tämä parantaa puhdistustuloksia ja pienentää lietteentuottoa. Kalvosuodatetun jäteveden hygieeninen laatu on korkea ympäri vuoden, eikä se sisällä normaalisti suolistobakteereita. Valitusta prosessiratkaisusta on alkuvuoden 2015 aikana laadittu päivitetyt rakennuspiirustukset ja tilamalli. Rakennuslupahakemus on maanalaisten tilojen osalta jätetty 24.3.2015. Liitteenä on myös prosessimitoituskaavio uudesta MBR-prosessivaihtoehdosta. 2. LUPAPROSESSIT Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamohake käynnistettiin marraskuussa 2007. Hankkeeseen liittyvät keskeiset lupa- ja kaavapäätökset ovat: o Etelä-Savon ympäristökeskus, 5.6.2008. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta o Itä- Suomen Aluehallintovirasto, 12.1.2012. Päätös vesihuoltolinjan rakentamisesta välille Kenkäveronniemi Metsä-Sairila o Vaasan hallinto-oikeus 8.11.2013. Päätös valituksesta koskien Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon toimintaa o Korkein hallinto-oikeus 20.11.2014. Päätös valituksesta yleiskaava-asiassa ja valituksesta asemakaava-asiassa. o Mikkelin kaupunki, Ympäristöluvat ja ilmoitukset 7.5.2015. Päätös melua- ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta, Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon louhinta. o Mikkelin kaupungin rakennuslautakunta 28.5.2015. Rakennuslupa, Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon maanalaisten tilojen rakentaminen.
3 3. PUHDISTAMON PROSESSIKUVAUS Esikäsittely rakennetaan kaksilinjaisena ja se käsittää välppäyksen ja ilmastetun hiekan- ja rasvanerotuksen sekä lisäksi kalvosuodattimien toimintavarmuutta parantavan hienovälppäyksen. Välppeet ja hiekat pestään ja sijoitetaan välpelavalle ja hiekkalavalle poiskuljetusta varten. Pääosin kuiduista ja muusta orgaanisesta aineksesta koostuva hienovälpe voidaan tarvittaessa sekoittaa ylijäämälietteeseen ja johtaa se lietteenkäsittelyyn, mikä parantaa MBR-lietteen kuivattavuutta. Fosforinpoistoon tarkoitetun saostuskemikaalin (ferri- tai ferrosulfaatti) syöttö tapahtuu pääosin hiekanerotuksen jakokanavaan. Esiselkeytys rakennetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kolmilinjaisena, suorakaiteen muotoisilla altailla. Yksi linja jaetaan väliseinällä kahteen puoliskoon, joilla on omat lietetaskut virtaussuunnassa altaan alkupäässä. Poikkeustilanteissa (maksimivirtaamat, huolto yms.) yhtä allasta voidaan käyttää myös jäteveden tasauskäytössä tai biologisen osan ohitusvesien kemialliseen saostukseen. Esiselkeytys voidaan ohittaa osittain ilmastukseen (0 70 %), jolloin aktiivilieteosan hiili/typpi -suhdetta voidaan säätää ja typenpoiston tehokkuutta optimoida ilman ulkopuolisen hiililähteen käyttöä. MBR-prosessi rakennetaan kolmilinjaisena. Jokaisen linjan ilmastusallaslinja jaetaan kuuteen eri lohkoon, joista osa on anoksisia (hapettomia) ja osa ilmastettuja. Esiselkeytetty vesi ja esiselkeytyksen ohitus yhdistetään ilmastuksen jakokanavassa, josta vedet jaetaan tasan kaikkiin käsittelylinjoihin. Kokonaistypenpoisto tapahtuu kokonaan DN-tyyppisessä MBR-prosessissa. Suorakaiteen muotoiset ilmastusaltaat jaetaan ilmastettuihin ja ilmastamattomiin lohkoihin ja näiden keskinäistä määrää voidaan säätää linjakohtaisesti ja ajotilanteen mukaan. Ilmastamattomissa lohkoissa vallitsee anoksiset olosuhteet (ei vapaata happea) ja aktiiviliete pidetään liikkeessä mekaanisella sekoituksella. Ilmastetuissa lohkoissa
4 ammoniumtyppi hapettuu nitraatiksi, joka pelkistyy anoksisissa lohkoissa kaasumuotoiseksi typeksi. Typpikuplat nousevat veden pintaan ja poistuvat kaasuna ilmaan. Jälkiselkeytyksen, tertiäärikäsittelyn ja UV-desinfioinnin korvaava kalvosuodatus tarvitsee kalvojen puhtaanapidon vuoksi lisäksi karkeakuplailmastuksen, joka toimii myös ilmastustilavuutena. Happi- ja nitraattipitoisen lietteen kierrättäminen puhdistusprosessin alkuun vaatii erillisen deox-altaan, jossa vapaa happi kulutetaan loppuun ennen denitrifikaatiota. Nitrifikaation aiheuttama ph:n lasku kompensoidaan syöttämällä tulevan jäteveden sekaan kalkin sijaan lipeää. Kalkin sisältämä kalsium voi saostua kalvojen pintaan tukkien huokosia ja se lisää myös lietteentuottoa. Alkalointitarve voi olla vähäistä, jonka vuoksi alkalointi on helpompaa toteuttaa lipeällä, jonka tarve on arvioitu olevan vuositasolla alle 200 m3/a. Kalvosuodattimien puhtaanapito vaatii karkeakuplailmastuksen ja sen myötä sen energiankulutus on suurempaa kuin aktiivilieteprosessissa. Taulukossa 1 esitetyn arvion mukaan MBR-puhdistamon energiankulutus olisi Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolla noin 0,91 kwh/m 3, mikä on noin 23 % enemmän kuin aktiivilieteprosessilla. Suurempaa prosessienergian kulutusta kompensoi MBR-laitoksen pienemmästä rakennustilavuudesta johtuva alhaisempi lämmitys- ja ilmanvaihtoenergian kulutus. Energiankulutuksen minimoimiseksi MBR-prosessia on optimoitava sopivien säätöjen saavuttamiseksi. Ilmapuhdistuksen lisäksi kalvoja on ajoittain pestävä kalvojen pintaan kiinnittyneen orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen poistamiseksi joko natriumhypokloriitilla tai sitruunahapolla. Pesukertojen määrä ja kemikaalitarve riippuu käytettävästä kalvotyypistä ja ajotavasta, mutta alustavan arvion mukaan pesumääriä olisi noin neljä vuodessa ja kemikaalimäärät ovat noin 25 m 3 /a 15 %:sta natriumhypokloriittia sekä 15 m 3 /a 50 %:sta sitruunahappoa. Vesipolymeeriä ja jälkikäsittelyn ferrisulfaattia ei tarvita MBRprosessissa. Kalvosuodatusyksiköt sijoitetaan ilmastusaltaiden perälle rakennettaviin erillisiin suljettaviin allasosioihin, joiden päädyssä on tilat vaadittaville putkistoille, venttiileille ja pumpuille sekä kompressoreille. Kuva 1. Prosessikaavio Esiselkeytysaltaat rakennetaan ns. syvillä lietetaskuilla, joissa raakaliete sekä tarvittaessa biologisen osan ylijäämälietteet sakeutetaan ennen lietteenkäsittelyä. MBR-prosessin ylijäämälietteet pumpataan normaalisti suoraan lietevarastoon, mutta ne voidaan pumpata myös hienovälppäykseen mahdollisten
5 kuitujen poistamiseksi, jolloin ylijäämäliete kulkeutuu lietteenkäsittelyyn esiselkeytyksen kautta raakasekalietteenä. Syvät lietetaskut varustetaan hämmentimillä ja ne toimivat lietteen sakeuttamoina. Liete johdetaan esiselkeyttimien lietetaskuista raaka(seka)lietteenä sekä MBR-altaista ylijäämälietteenä koneelliseen sakeutukseen ja siitä edelleen kuivauksen syöttösäiliöihin. Säiliöistä se pumpataan lietteenkuivauslingoille ja varastoidaan niiden alapuolella oleviin siiloihin (2 kpl, a 90 m 3 ) poiskuljetusta varten. Kuivattu liete kuljetetaan autoilla jatkokäsittelyyn vastaanottolaitokseen. Lietteen kuivauksen yhteyteen varataan tilat mahdollista kemiallista hygienisointia varten. MBR-prosessin lietteentuoton arvioidaan olevan tavanomaista aktiivilieteprosessia vähäisempää mm. pidemmän lieteiän vuoksi. Puhdistamolle vastaanotetaan myös sakokaivolietteitä erillisen vastaanottoaseman kautta. Puhdistamoprosessin loppupäähän vesilaitos varaa tilan eri jälkikäsittelytekniikoiden testaamista varten. Tila mahdollistaa myös eri tutkimuslaitosten harjoittaman koetoiminnan puhdistamolla. 4. PUHDISTUSTULOKSET Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon puhdistustehoksi ja vesistökuormitukseksi on mitoitusvuonna 2030 arvioitu MBR-prosessilla seuraavaa: Taulukko 3. Ympäristöluvassa ja prosessivertailussa esitetyt arviot MBR-prosessin puhdistustuloksesta. Ympäristölupa-määräykset MBR-prosessi mg/l % mg/l % kg/d BOD 7 10 96 2,5 99 41 kok.p 0,30 96 0,16 98 2,8 kok.n 70 12,1 76 199 NH 4 -N 4 90 0,40 99 6,0 Kiintoaine 15 90 1,4 99,5 24 Puhdistustulokset paranevat merkittävästi etenkin kiintoaineen ja BOD:n osalta. Tehokkaammasta ilmastuksesta johtuen lähtevä BOD on aina alle 5 mg/l, ja ammoniumtyppi on alle 2 mg/l. Kokonaistypen poistoteho on vuosikeskiarvona noin 75 %. Typenpoistoteho riippuu kuitenkin biologian toiminnasta. Kalvosuodatuksessa typenpoisto saadaan helpommin ylläpidettyä ympärivuotisesti, sillä kylmää sulamisvesikautta varten lietepitoisuutta voidaan nostaa, eikä aktiiviliete ja typenpoistoon osallistuva mikrobisto karkaa membraanien läpi. Fosforipitoisuus riippuu saostuskemikaalin syöttömäärästä ja kalvosuodatuksessa voidaan saada parempia ja tasalaatuisempia tuloksia vähemmällä saostuskemikaalimäärällä. MBR-prosessissa on mahdollista päästä vieläkin parempaan fosforinpoistotehoon kemiallista saostusta optimoimalla, sillä fosforia ei pääse lähtevään veteen kiintoaineen mukana. Kiintoainepitoisuus on normaalitilanteessa alle 2 mg/l. Normaalisti suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrä on erittäin vähäinen ja täyttää tavanomaiset jäteveden desinfiointivaatimukset ympärivuotisesti. Kalvosuodatus poistaa jätevedestä myös mikromuovit sekä tehostaa haitta-aineiden poistumista mm. pidemmän lieteiän ja korkean kiintoaineen poistotehon vuoksi. Vähäinen lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus mahdollistaa tarvittaessa kustannustehokkaamman aktiivihiilikäsittelyn tai otsonoinnin haitta-aineiden poistamiseksi tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että puhdistusprosessin tulee jatkossa
6 tehostetusti poistaa joitakin lääkeaineita ja hormoneita sekä tiettyjä kuluttajatuotteissa käytettyjä kemikaaleja. Aktiivihiilikäsittely on toteutettavissa MBR-reaktoreissa ilman lisätilantarvetta. 5. TULOPUMPPAAMO JA SIIRTOLINJAT Jätevedet johdetaan nykyiseltä Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolta uudelle Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolle siirtoviemärillä. Siirtoviemäri on paineviemäri, joka vaatii uuden tulopumppaamon rakentamisen nykyiselle Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Uudelle tulopumppaamolle sijoitetaan virtaamamittaus- ja vuodontarkkailuautomatiikka. Paineviemärin painetasoa ja virtaamaa seurataan jatkuvatoimisesti uuden puhdistamon valvomosta. Pumppaamon toiminta sähkökatkotilanteessa voidaan varmistaa automaattisesti käynnistyvällä dieselgeneraattorilla. Siirtoviemäri on kahdesta PEH 630 kokoisesta putkesta koostuva paineviemäri, jonka pituus on noin 5 400 m. Paineviemärilinjasta noin 4 100 m tehdään vesistöalituksina pohjaan painottamalla. Vesistöalituksia puoltavat mm. helpompi ja edullisempi rakentaminen kaupunkialueella, lyhyempi linjapituus, vähäisemmät louhinta- ja maansiirtotyöt sekä vähäisemmiksi arvioidut ympäristövaikutukset. Paineviemärin rakentamisen yhteydessä rakennetaan pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 800 kokoinen purkuviemäri Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Pappilanselälle. Painovoimaisesti toimivan purkuviemärin pituus on noin 4 100 m, josta vesistöalitusten osuus on noin 3 100 m. Lisäksi rakennetaan pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 160 kokoinen vesijohto Tuppuralasta Metsä-Sairilan puhdistamolle, sekä PEH 800 kokoinen varapurkuputki Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Mustaselälle. Vesijohdon vesistöosuuden pituus on noin 2 750 m. Varapurkuputken kokonaispituus on noin 700 m, josta vesistöosuuden pituus on noin 400 m. Puhdistetut jätevedet johdetaan painovoimaisesti purkuputkessa Saimaan Pappilanselälle Pursialan teollisuusalueen edustalle. Uusi purkupaikka sijaitsee noin 1 km etelään nykyisestä Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon purkupisteestä vesistön virtaussuunnassa alavirtaan. Pappilanselän purkupaikka on valittu vaihtoehtotarkastelun perusteella. Vaihtoehdon valintaan ovat vaikuttaneet kustannuksien lisäksi myös jätevesien sekoittuminen ja ranta-alueiden maankäyttö ja vesistön muu kuormitus. Varapurkuputkea käytetään poikkeustilanteissa, jos puhdistetun veden pääpurku suunnitellulle uudelle purkupaikalle
7 Pappilanselälle on jostain syystä estynyt. Mustaselän varapurkupisteeseen ei johdeta käsittelemätöntä jätevettä missään tilanteessa. 6. HANKINTAMUOTO Kalliopuhdistamon rakentaminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Metsä-Sairilan alueelle jätekeskuksen yhteyteen luodaan uudenlaista liiketoiminta- ja tutkimusympäristöä. EcoSairila 2020+ -nimen saanut vihreän teollisuuden kasvukeskus -konsepti on yksi Mikkelin kaupungin kärkihankkeita. Mikkelin vesilaitos käynnisti syksyllä 2014 hankinnan valmistelun tueksi Tekesin osarahoittaman IJHprojektin (Innovatiiviset Julkiset Hankinnat), jossa varsinaisen hankintaprosessin suunnittelun ohella selvitettiin mm. rahoitusvaihtoehtoja, lieteen käytön vaihtoehtoja, uuden puhdistamoympäristön hyödyntämistä T&K-toiminnassa sekä aluetalousvaikutuksia. Lisäksi valmistelussa perehdyttiin myös uusiin hankintaa tukeviin menetelmiin, kuten projektijohtaminen ja hankinnan vaatimusmäärittelyn laatiminen. Mikkelin Vesilaitos on teettänyt selvityksen, jossa on tarkasteltu vaihtoehtoisia hankintamuotoja maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakennuttamiseksi. Tarkastelussa on tutkittu rakennusalalla yleisesti käytössä olevia urakkamuotoja ja niiden soveltuvuutta tähän hankkeeseen. Tarkastelutyössä on painotettu hankintojen innovatiivisuutta sekä mikkeliläisen yritystoiminnan mahdollisimman laajaa osallistumista kohteen rakentamiseen. Kohteessa rakennetaan samanaikaisesti toisaalta veden käsittelyyn liittyvät prosessilaitteet ja rakenteet sekä toisaalta maanalainen tila kaikkine rakenteineen prosessin ympärille. Näistä prosessihankinta edustaa hyvin edistyksellistä ja innovatiivista teknologiaa, jolla veden puhdistuksen laatutaso saadaan nostettua esimerkilliselle tasolle. Maanalaisen tilan rakentaminen puolestaan edustaa perinteisempää osaamista. Rakennushankkeen hankintamuodoksi esitetään seuraavaa: 1. Erillinen rakennuttajakonsultti johtamaan hanketta yhteistyössä tilaajana toimivan Mikkelin Vesilaitoksen kanssa 2. Puhdistusprosessi KVR- muotoisena toimituksena tilaajan erillishankintana 3. Laitoksen muu suunnittelu tilaajan hankintoina esim. seuraavina kokonaisuuksina: - Arkkitehti-, kalliorakennus-, rakenne- ja geotekninen suunnittelu - LVIA- suunnittelu - Sähkösuunnittelu 4. Urakat seuraavina kokonaisuuksina: - Louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt sekä raskaat betonirakenteet betonirakentamisen osalta KVR- urakkana, louhintaosuus tilaajan suunnitelmilla - Rakennusvaiheen työt tilaajan teettämillä suunnitelmilla jaettuna urakkana siten, että rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja talotekniset urakoitsijat (LV, IV, A, S, prosessi) tälle alistettuina sivu-urakoitsijoina Ehdotetulla hankintamuodolla voidaan erottaa erityisosaamista ja kalustoa vaativat tehtävät omiksi hankintapaketeikseen ja muodostaa muista töistä paikallista yritystoimintaa parhaiten hyödyntävän kokoisia urakkakokonaisuuksia.
8 7. KUSTANNUKSET Puhdistamon arvioidut investointikustannukset ovat noin 34,4 M, tulopumppaamon n. 1,5 M ja siirtolinjojen 9,5 M. Koko hankkeen investointikustannukset ovat silloin noin 45 M. Käyttökustannusten arvioidaan olevan vuoden 2020 kuormitustilanteessa n. 1,4 M /a sisältäen jäteveden siirto- ja puhdistuskustannukset. Puhdistamon käyttökustannukset laskutettua jätevesikuutiota kohti laskettuna ovat n. 0,41 /m 3 ja kokonaiskustannukset 1,23 /m 3. Taulukko 1. Puhdistamohankkeen kustannusarvio. Vuotuisten kustannusten laskennassa kuoletusaikoina on käytetty 30 vuotta rakennusteknisille töille ja 15 vuotta laiteteknisille töille. Korkona on ollut 4 %. Käyttökustannukset on arvioitu vuoden 2020 kuormitustilanteelle. ALV 0% MBR-PUHDISTAMO TULOPUMPPAAMO SIIRTOLINJAT YHTEENSÄ INVESTOINTIKUSTANNUKSET - Maanalaiset tilat - Kenkäveronniemessä Kenkäveronniemi - Puhdistamo - Hallintorakennukset Metsä-Sairila Pumppaamo Siirtolinjat Muut rakennustekniset työt M 9,83 0,60 5,91 16,34 Louhintatyöt M 8,05 1,20 9,25 Koneistotekniset työt M 7,20 0,40 0,50 8,10 SIA-työt M 4,30 0,20 0,10 4,60 LVI-työt M 1,30 0,10 1,40 Yleiskustannukset (12 %) M 3,68 0,16 1,54 5,38 YHTEENSÄ M 34,36 1,46 9,25 45,07 Vuotuinen annuiteetti M /a 2,40 0,11 0,55 3,06 KÄYTTÖKUSTANNUKSET Energia, kiinteistöenergia M /a 0,18 0,01 0,19 Energia, prosessienergia M /a 0,18 0,05 0,02 0,25 Kemikaalit M /a 0,24 0,02 0,26 Lietteenkäsittely M /a 0,18 0,18 Kunnossapito M /a 0,28 0,02 0,06 0,36 Käyttöhenkilökunta M /a 0,15 0,15 YHTEENSÄ M /a 1,20 0,10 0,08 1,38 KOKONAISKUSTANNUKSET M /a 3,60 0,21 0,63 4,44 /jv-m3 1,23 0,07 0,22 1,52 jv-m3/d 8 000 8 000 8 000 8 000 8. RAKENTAMISAIKATAULU 08/2015 MBR-prosessiurakkatarjouspyynnöt 09/2015 Ajotunnelin louhintaurakkatarjouspyynnöt 10/2015 MBR-urakkatarjoukset ja urakoitsijan valinta 12/2015 Louhinta- ja betonointiurakan tarjouspyyntö 12/2015 Ajotunnelin louhinta alkaa 02/2016 Louhinta- ja betonointiurakan tarjoukset ja valinta 08/2016 12/2017 Luolaston louhinta 01/2018 05/2019 Rakennusurakka 06/2018 08/2019 Koneistotyöt 01/2019 08/2019 LVI työt 01/2019 10/2019 Sähkö- ja automaatiotyöt 09/2017 09/2019 Linjaurakat 01/2018 09/2019 Tulopumppaamo 10/2019-01/2020 Koekäytöt 02/2020 Käyttöönotto.