PÄÄTÖS Nro 61/2011/2 Dnro ISAVI/27/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011

Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 61/2011/2 Dnro ISAVI/27/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011 HAKIJAT Kalevi Nykänen, Tenho Väisänen, Pekka Rusanen, Eero Natunen ja Lauri Palkeinen ASIA Pohjapadon rakentaminen Pölkönjärven luusuaan järven vedenkorkeuden nostamiseksi, Pieksämäki HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo Kalevi Nykänen, Tenho Väisänen, Pekka Rusanen, Eero Natunen ja Lauri Palkeinen ovat Pölkönjärven rantakiinteistöjen omistajina aluehallintovirastoon 11.4.2011 saapuneessa, 9.6.2011 täydennetyssä hakemuksessa pyytäneet lupaa pohjapadon rakentamiseen Pölkönjärven luusuaan järven vedenkorkeuden nostamiseksi Pieksämäen kaupungin Montolan kylässä. Pölkönjärven rantakiinteistöjen omistajat ovat kokouksessaan 8.6.2010 valinneet edellä mainitut hakijoina toimivat rantakiinteistöjen omistajat jäseniksi toimikuntaan, jonka tehtävänä on Pölkönjärven vedenkorkeuden nostamishankkeen toimeenpano. Vesistötiedot ja asian tausta Pölkönjärvi on Vuoksen vesistöalueella sijaitseva, 1,91 km 2 :n suuruinen latvajärvi, joka laskee Pölkönjoen kautta Salmenjärveen. Valuma-alueen koko on järven luusuassa 29,32 km 2 ja järvisyys 7,7 %. Järven arvioitu keskisyvyys on 1,5 2 m ja suurin syvyys noin 7 m sekä tilavuus noin 3,5 milj. m 3. Pölkönjokea on perattu vuonna 1971 Mikkelin maanviljelysinsinööripiirissä vuonna 1967 laaditun perkaussuunnitelman mukaisesti, mutta perkaus on päättynyt suunnitelman mukaisesti noin 600 metrin päähän järvestä. Perkaushankkeen suunnitelmaan on kuulunut kuivatusojan kaivaminen luonnonuoman itäpuolelle niin, että oja olisi päättynyt runsaan 100 m:n päähän järvestä olevaan mutahautaan. Perkaushankkeen toteuttamisen jälkeen tätä ojaa oli jatkettu järveen saakka, jolloin sillä oli ol-

lut vaikutusta järven vedenkorkeuteen. Valvontaviranomaisen kehotuksesta oja on kuitenkin täytetty vuonna 1989 niin, että sen kautta vettä ei nykyisin purkaudu järvestä. Pölkönjokeen 1990-luvun alkuvuosina asettuneet majavat olivat rakentaneet patoja järven luusuan ja perkauksen päätekohdan väliseen Pölkönjoen uomaan. Patojen aiheuttama vedenkorkeuden nousu oli valvontaviranomaisen arvion mukaan ollut noin 0,3 m. Majavien padot oli poistettu valvontaviranomaisen kehotuksesta syksyllä 2009 räjäyttämällä. Jo syksyllä 2004 majavien patoja oli poistettu, mutta majavat olivat rakentaneet padot uudelleen. Majavien patoja oli lasku-uomassa ollut siten noin 17 vuoden ajan, vaikka niitä oli välillä poistettukin. Majavien patojen poistamisen jälkeen kesällä 2010 Pölkönjärven vedenkorkeus oli laskenut rannankäyttäjien kannalta haitallisesti. Padotuksen aikana vallinneet järven vedenkorkeudet olivat tyydyttäneet ranta-asukkaita eikä veden korkeudesta aiheutuvia vettymis- ja muitakaan vahinkoja ollut aiheutunut. Pölkönjärvestä ei ole pitkäaikaisia kirjattuja vedenkorkeushavaintoja. Vuonna 1967 laaditussa Pölkönjoen perkaussuunnitelmassa on esitetty arviot silloisista vedenkorkeuksista. Tiedot myöhemmistä vedenkorkeuksista perustuvat rantakiinteistöjen omistajien vuosina 2005 2010 tekemiin havaintoihin. Hakemuksessa on esitetty mainittuihin tietolähteisiin perustuvat arviot ennen vuotta 1967 vallinneista vedenkorkeuksista ja vuosina 2005 2010 vallinneista vedenkorkeuksista. Suunnitelmassa on arvioitu, että jakson 2005 2010 vedenkorkeushavainnot kuvaavat vedenkorkeusvaihtelua koko jaksolla, jolloin majavanpatoja on ollut lasku-uomassa vuosina 1993 2009. Pölkönjärven vedenkorkeudet (N 60 +m) Ennen Jaksolla v. 1967 2005 2010 Ylin vedenkorkeus (HW) 100,10 100,23 Keskiylivesi (MHW) 99,77 100,05 Keskivedenkorkeus (MW) 99,45 (arvio) 99,80 (arvio) Keskialivesi (MNW) 99,27 99,54 Alin veden korkeus (NW) 99,18 (arvio) 99,18 Maanmittauslaitoksen peruskartassa Pölkönjärven vedenkorkeutta N 60 -järjestelmässä osoittavana merkintänä on 100,2 m. Pölkönjoen pohjan korkeus on 25.5.2011 tehdyn mittauksen mukaan ollut järven luusuan alapuolisessa uomassa noin N 60 +99,0 +99,2 m. Järven vedenkorkeus on ollut mittauspäivänä N 60 +99,85 m. Vedenkorkeuteen on vaikuttanut Pölkönjoessa alempana ollut majavanpato. Mittauspäivänä vedenkorkeus on ollut padon alapuolella +99,50 m ja yläpuolella +99,82 m. Pölkönjärvestä purkautuvat virtaamat on määritetty laskennallisesti valumaaluetietojen ja ammattikirjallisuuden perusteella arvioitujen valuma-arvojen perusteella. Virtaamien keski- ja ääriarvot ovat: Ylin virtaama (HQ 1/20 ) 3,99 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 2,35 m 3 /s 2

3 Keskivirtaama (MQ) 0,26 m 3 /s Keskialivirtaama (MNQ) 0,04 m 3 /s Alivirtaama (NQ) 0,02 m 3 /s. Pölkönjärveen ulottuu 41 kiinteistöä, joista 22 tilalla on vapaa-ajan käytössä oleva asunto ja kolmella tilalla pysyvä asunto alle 200 m:n etäisyydellä järvestä. Järvi on tärkeä virkistyskäytölle. Järvessä on tyypillinen pienehkön järven kalasto. Pyynnin kannalta runsaimpia lajeja ovat ahven, hauki, made, kuha, lahna ja säyne. Lisäksi järvessä on vähäinen siikakanta. Järveen on istutettu säännöllisesti kuhaa ja ajoittain siikaa ja haukea. Järvessä on myös hyvä jokirapukanta. Hankkeen tarkoitus Matala vedenkorkeus kesällä vaikeuttaa rantojen virkistyskäyttöä ja rumentaa rantamaisemaa. Vedenkorkeuden noston tarkoitus on parantaa järven veden laatua sekä uinti- ja veneilyolosuhteita ja näin vesistön ja rantojen käyttökelpoisuutta. Tarkoitus on myös parantaa kalaston olosuhteita turvaamalla kevätkutuisten kalojen kudun onnistuminen ja kutualueiden säilyminen veden peitossa pienpoikasvaiheen aikana. Pölkönjokeen rakennettavan pohjapadon avulla järven keskivedenkorkeus on tarkoitus saada vastaamaan noin vuodesta 1993 vuoteen 2010 vallinnutta majavanpatovaiheen mukaista vedenkorkeutta. Tarkoituksena on nostaa järven ali- ja keskivedenkorkeuksia nostamatta kuitenkaan tulvakorkeutta merkittävästi ja aiheuttamatta mainittavaa vahinkoa rantamaille. Rannat nousevat vesirajasta melko jyrkästi ja ovat enimmäkseen metsämaata. Kahden lähimmän pellon alimmat kohdat ovat yli 1,2 m korkeammalla kuin tuleva ylin vesi. Patosuunnitelma Hakemuksen vireillä ollessa muutetussa suunnitelmassa on esitetty, että Pölkönjokeen, asemapiirustuksen mukaan noin 20 metrin päähän järvestä, rakennetaan pohjapato, jonka harjan korkeus on padon keskellä N 60 +99,72 m ja reunoilla +99,77m. Purkautumisaukon leveys on 8,4 m. Padon tiivisterakenteena on teräs- tai puuponttiseinämä, joka tuetaan molemminpuolin moreeni- ja kivitäytöllä. Alavirran puoleinen luiska tehdään kaltevuuteen 1:8 ja muotoillaan loivasti kourumaiseksi niin, että veden virtaus keskittyy pienen virtaaman aikana uoman keskiosaan. Uoman keskiosaan porrastetaan kiveyksillä 1 3 m 2 :n kokoisia altaita, joiden väliin jätetään virtausrakoja. Näin muotoillun padon yli on kalojen kulku mahdollista. Aluehallintovirastoon 9.6.2011saapuneessa hakemuksen täydennyksessä oli esitetty, että Pölkönjoen alivirtaamien säilymisen turvaamiseksi padon läpi asennetaan muoviputki (PEH 75 PN 10). Sittemmin hakija on esittänyt muistutuksiin antamassaan vastineessa, että putken sijasta padon harjaan tehdään sen keskikohdalle kolmion muotoinen syvennys, jonka pohjan korkeus N 60 +99,65 m ja sivut kaltevuudessa 1:1.

4 Hankkeen vaikutukset Hakemuksessa on arvioitu järven tulevat vedenkorkeudet laskennallisesti pohjapadon purkautumiskaavan avulla käyttäen lähtötietoina uoman virtaamien ääri- ja keskiarvoja sekä suunnitellun pohjapadon patoaukon korkeutta ja leveyttä. Seuraavassa on esitetty vallinneiden ja tulevien vedenkorkeuksien vertailu N 60 -korkeusjärjestelmässä: Ennen 2005 Tulevat v.1967 2010 vedenkorkeudet Ylin vedenkorkeus (HW) 100,10 100,23 100,18 Keskiylivesi (MHW) 99,77 100,05 100,05 Keskivedenkorkeus (MW) 99,45 arvio 99,80 arvio 99,81 Keskialivesi (MNW) 99,27 99,54 99,76 Alin veden korkeus (NW) 99,18 arvio 99,18 99,76 Pölkönjärven keskivedenkorkeus vastaa padon rakentamisen jälkeen jaksolla 2005 2010 ennen majavanpatojen poistoa vallinnutta keskivedenkorkeutta. Keskialivedenkorkeus nousee mainitun ajanjakson vedenkorkeuksiin verrattuna noin 0,20 m. Ylivedenkorkeuksien arvioidaan pysyvän suunnilleen ennallaan. Kokemusperäisen tiedon perusteella Pölkönjärven vedenkorkeus ei nouse mainittavasti yli tason +100,20 m, sillä järven vesi alkaa purkautua joen itäpuolella olevan rantaniityn kautta, kun vedenkorkeus nousee tasoon noin N 60 +100,10 m. Tulevia vedenkorkeuksia on lisäksi verrattu Pölkönjoen perkaussuunnitelmasta (1967) ilmeneviin, arvioimalla täydennettyihin vedenkorkeustietoihin, jotka kuvaavat ennen vuotta 1967 vallinnutta tilannetta. Vertailun mukaan tuleva keskivedenkorkeus nousee silloin vallinneeseen keskivedenkorkeuteen verrattuna 0,36 m, keskialivedenkorkeus noin 0,5 m, keskiylivedenkorkeus 0,28 m ja ylin vedenkorkeus 0,08 m. Pohjapadon vaikutus Pölkönjoen virtaamiin on vähäinen. Tulvavirtaamat eivät kasva. Pato on suunniteltu niin, että siitä purkautuu alivirtaaman aikanakin luonnonmukaista tilannetta vastaava virtaama. Pitkäaikainen kuivuus ja haihdunta saattavat laskea vedenkorkeuden alle padon harjan korkeuden, jolloin virtaus Pölkönjokeen loppuu. Tästä syystä hakijat ovat esittäneet, että padon harjaan tehdään alivirtaaman turvaamiseksi syvennys. Arvio vahingoista Hakemuksen suunnitelmassa oli alkuaan esitetty padon korkeudeksi N 60 +99,82 m ja siihen liittyvä vettymisvahinkoarvio. Pölkönjärven keskivedenkorkeus olisi noussut verrattuna vuosina 1993 2010 vallinneeseen tilanteeseen, jota on käytetty vahingonarvioinnin vertailuajankohtana. Vahinkoarviossa oli todettu, että vedenkorkeuden nosto aiheuttaisi kuivatustilanteen huononemista pääosin kapealla alle 10 metrin levyisellä rantavyöhykkeellä, joka oli tiluslajiltaan metsää tai tonttimaata. Vain järven luoteispäässä oli noin 16 hehtaarin suuruisella alueella alavaa huonotuottoista metsämaata, jonka kuivavara olisi pienentynyt. Noin 20 hehtaarin suuruisella vettymisalueella vettymisvahingoksi oli saatu 450 vuodessa, kun laskentaperusteina oli käytetty nettotuottoa 150 /ha/a ja vahinkoasteena 15 %:a, ja pääomitettuna 5 600.

Hakemuksen täydennyksessä hakija on muuttanut suunnitelmaa siten, että padon harjan korkeus on 10 cm alempi eli N 60 +99,72 m. Padon korkeuden alentamisen huomioon ottaen vedenkorkeuksissa ja kuivatustilanteessa ei tapahdu mainittavaa muutosta vuosina 1993 2010 vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Mainittuna jaksona vallinneista vedenkorkeuksista ei ole havaittu aiheutuneen haittaa tai vahinkoa kenellekään. Tilojen omistajat ovat antaneet suostumuksen hankkeelle vaatimatta korvauksia vettymisestä. Hyödyt Vedenkorkeuden nosto parantaa rantakiinteistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vesimaisemaa. Rannan käyttöolosuhteiden paranemisen on arvioitu tuottavan kiinteistöille 15 %:n arvonnousun. Pölkönjärven rannoilla on 22 vapaa-ajan asuntoa. Kun kiinteistöjen keskimääräiseksi arvoksi arvioidaan 80 000, on hankkeen tuottama kiinteistöjen arvon nousu yhteensä 264 000. Rannalla tai rannan tuntumassa sijaitsevat vakituisesti asutut kiinteistöt saavat vastaavan käyttöhyödyn. Hanke tuottaa hyötyä myös järven kalakannoille poikastuotannon olosuhteiden paranemisen myötä. Omistusolot ja suostumukset Hakemukseen on liitetty Pölkönjärven rantatilojen omistajien allekirjoittamat suostumukset siihen, että "Pölkönjärven pintaa nostetaan entiseen korkeuteensa laskuojan perkausta edeltäneelle tasolle korvauksetta". Hakemuksessa on selvennetty, että suostumuksissa mainitulla "laskuojan perkauksella" on tarkoitettu majavanpatojen poistamista syksyllä 2009. Suostumukset tarkoittavat hyväksyntää vedenkorkeuden nostamiseen ennen majavanpatojen hävittämistä vallinneelle tasolle. Pölkönjärvessä on neljän osakaskunnan vesialuetta. Hällinmäen osakaskunta omistaa yhteisen vesialueen 593-876-3-3, Virtasalmi Montola osakaskunta yhteisen vesialueen 593-876-1-3, Montola 6 8 osakaskunta yhteisen vesialueen 593-416-876-3 ja Montola 1 osakaskunta yhteisen vesialueen 593-416-876-2. Kiinteistörekisterikartan mukaan Pölkönjoen vesialue kuuluu Virtasalmi Montola osakaskunnan vesialueeseen 593-876-1-3. Hällinmäen osakaskunta on järjestäytynyt, muut osakaskunnat järjestäytymättömiä. Hällinmäen osakaskunta on antanut suostumuksen Pölkönjärven vedenkorkeuden nostoon ja pohjapadon rakentamiseen Pölkönjoen suualueelle. Pohjapato sijoittuu itärannalla tilan Päivölä 593-416-3-24 maa-alueen kohdalle ja länsirannalla tilan Tolola 593-416-5-13 kohdalle. Tilojen omistajat ovat antaneet suostumuksen padon rakentamiseen tilansa maa-alueen kohdalle korvauksetta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedoksianto Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 8.9.2011. 5

6 Muistutukset Hakijoiden selitys Etelä-Savon elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on esittänyt lausuntonaan seuraavaa: Pölkönjoen alivirtaamien turvaamiseksi padon lävitse on suunniteltu asennettavaksi putki. ELY-keskuksen mielestä alivirtaamat tulisi turvata mieluummin padon harjaan tehtävällä alivirtaamasyvennyksellä, sillä putkien toimivuudesta on huonoja kokemuksia muun muassa tukkeutumisvaaran vuoksi. Suunnitelmassa korkeuskiintopisteeksi on esitetty tilan RN:o 3:20 savusaunan sokkelin koilliskulmaa. Mikäli mahdollista, rakenteiden korkeudet tulisi sitoa mieluummin johonkin korkeuskiintopisteeseen padon läheisyyteen, josta korkeudet voidaan myöhemmin vaikeudetta tarkistaa. ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa hankkeen suhteen. Tiedossa ei ole erityisiä suojeluarvoja tai suojelukohteita rakenteen vaikutuspiirissä. Hanke on tarpeellinen järven virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. ELY-keskus esittää lupamääräyksiin sisällytettäväksi seuraavaa: Pölkönjärven vedenkorkeuksia on havaittava viiden vuoden ajan padon valmistumisesta lukien. Vedenkorkeuksia on havaittava 15.4. 31.10 välisenä aikana siten, että kevättulvan aikana (15.4 15.5.) havainto tehdään vähintään 2 kertaa viikossa, ei kuitenkaan peräkkäisinä päivinä, ja muuna aikana vähintään 2 kertaa kuukaudessa noin 2 viikon välein. Havaintotulokset on lähetettävä kirjallisesti vuosiyhteenvetona Etelä- Savon ELY-keskukselle aina kunkin vuoden loppuun mennessä. Töiden aloittamisesta on ennakolta kirjallisesti ilmoitettava Etelä-Savon ELYkeskukselle ja Pieksämäen kaupungille. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Pieksämäen kaupungille 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta lukien. Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmä on puoltanut muistutuksessaan luvan myöntämistä. Hakemuksen mukainen vedenkorkeuden nosto parantaa Pölkönjärven virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksia. Suunnitelman mukaan pohjapato rakennetaan siten, että kalan kulku padon yli on mahdollista ainakin ylimmillä vedenkorkeuksilla. Kulkumahdollisuus lisää jossain määrin rakennuskustannuksia. Vedenkorkeuden nosto on perusteltua ja palvelee yleistä kalatalousetua. Hakijat ovat vastanneet aluehallintovirastoon 27.9.2011 saapuneessa selityksessä muistutuksiin seuraavaa: Kiintopiste siirretään padon rakennustyön yhteydessä tilan Mäntyniemi RN:o 3:20 niemen päässä olevaan kallioon, johon piikataan rengas. Kiintopisteen sijaintikartta ja korkeustieto annetaan tiedoksi ELY-keskukselle. Alivirtaaman turvaamiseksi esitetyn putken sijasta padon harjaan tehdään sen keskikohdalle kolmion muotoinen aukko, jonka kärkikulma on 90 astetta ja kärjen korkeus

on N 60 +99,65 m ja sivut kaltevuudessa 1:1. Tällaisen aukon pinta-ala on 56 % suurempi kuin suunnitelmassa esitetyn putken (PEH 75 NP 10) poikkileikkausala. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Kalevi Nykäselle, Tenho Väisäselle, Pekka Rusaselle, Eero Natuselle ja Lauri Palkeiselle Pölkönjärven rannanomistajina luvan pohjapadon rakentamiseen Pölkönjokeen Pölkönjärven luusuaan järven vedenkorkeuden nostamiseksi Pieksämäen kaupungin Montolan kylässä sekä oikeuden padon tekemiseen Virtasalmi Montola osakaskunnan yhteiselle vesialueelle 593-876-1-3 (pysyvä käyttöoikeus). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Hankkeen suunnitelma 1. Pohjapato rakennetaan Pölkönjärvestä laskevaan Pölkönjokeen hakemuksen suunnitelmaan liitetyn, 28.3.2011 päivätyn asemapiirustuksen 1:200 osoittamaan paikkaan, 30.5.2011 muutetun suunnitelmapiirustuksen (pääpiirustus 1:50 ja leikkaukset 1:100/1:50) mukaisesti niin, että padon harjassa on seuraavassa kappaleessa mainittu alivirtaamasyvennys. Pohjapadon virtausaukon leveys on 8,4 m ja padon harjan korkeus on virtausaukon keskellä N 60 +99,72 m ja reunoilla N 60 +99,77 m. Padon harjaan tehdään sen keskelle alivirtaamasyvennys, jonka pohjan korkeus on N 60 +99,65 m ja sivut kaltevuudessa 1:1. Kiintopiste 2. Hankkeen seurantaa varten on perustettava padon läheisyyteen mieluiten peruskallioon merkitty korkeuskiintopiste, jonka sijaintikartta ja korkeus on annettava tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Töiden ajoitus 3. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että töistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Vesistön samentumista aiheuttavat työt on tehtävä ajalla 1.9. 30.5. Tarkkailu 4. Pölkönjärven vedenkorkeuden seurantaa varten on asennettava helposti päästävälle paikalle kiinteä, senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on merkittävä padon harjan korkeus N 60 +99,72 m. 7

5. Pölkönjärven vedenkorkeuksia on havaittava 5 vuoden ajan padon valmistumisesta lukien. Vedenkorkeuksia on havaittava 15.4. 31.10 välisenä aikana siten, että kevättulvan aikana (15.4. 15.5.) havainto tehdään vähintään kaksi kertaa viikossa, ei kuitenkaan peräkkäisinä päivinä, ja muuna aikana vähintään kaksi kertaa kuukaudessa noin kahden viikon välein. Havaintotulokset on lähetettävä kirjallisesti vuosiyhteenvetona Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle aina kunkin vuoden loppuun mennessä. Vedenkorkeuden seurantaa on tarpeen mukaan jatkettava viiden vuoden jälkeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tiheydellä. Jälkihoito ja kunnossapito 6. Työskentelyalueet on siistittävä ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi. 7. Tämän päätöksen mukainen pohjapato on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Rakentamisaika 8. Rakennustyöt on tehtävä valmiiksi neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Ilmoitukset Ratkaisun perustelut 9. Töiden aloittamisajankohta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Hankkeen tarkoituksena on Pölkönjärven luusuaan rakennettavan pohjapadon avulla pysyttää järven keskivedenkorkeus samana kuin se on hakijoiden arvion mukaan ollut jaksolla, jolloin järven lasku-uomassa, Pölkönjoessa, on ollut majavien tekemiä patoja eli noin vuodesta 1993 vuonna 2009 tapahtuneeseen majavanpatojen poistoon asti. Pohjapadon rakentamisen jälkeen järven alimmat vedenkorkeudet ja keskive- 8

denkorkeus nousevat vuonna 1967 laaditusta Pölkönjoen perkaussuunnitelmasta ilmeneviin ja niiden perusteella arvioituihin Pölkönjärven silloisiin vedenkorkeuksiin verrattuna. Hankkeesta saatava hyöty on vesistön tilan sekä järven ja sen rantojen virkistyskäyttökelpoisuuden paranemisesta saatavaa hyötyä. Hanke myös parantaa kalojen elinoloja järvessä. Hyödyn saajia ovat rannan- ja vesialueen omistajat. Hakemuksessa on arvioitu, että hankkeesta rantakiinteistöjen arvon nousuna saatava hyöty on 264 000 euroa. Hakemukseen on liitetty kaikkien rantatilojen omistajilta saatu suostumus Pölkönjärven vedenkorkeuden nostoon "laskuojan perkausta edeltäneelle tasolle korvauksetta". Hakemuksessa on selvennetty, että suostumuksissa laskuojan perkauksella on tarkoitettu majavanpatojen poistoa lasku-uomasta. Hakijoilla on siten katsottava olevan järven rannanomistajien antama suostumus Pölkönjärven keskivedenkorkeuden nostoon korvauksetta siten, että rantatilojen maa-aluetta muuttuu vesialueeksi. Pölkönjärvessä 1990- ja 2000-luvuilla vallinneista vedenkorkeuksista ei ole hakemuksessa esitetyn arvion mukaan aiheutunut rantatiloille vettymisvahinkoja. Vedenkorkeuksien pysyttämisestä vallinneella tasolla ei siten aiheudu sellaisia vettymisvahinkoja, joihin rannanomistajat eivät olisi korvausvaatimuksitta suostuneet. Pohjapadon rakentamisesta ja Pölkönjärven vedenkorkeuden nostosta ei aiheudu, hakemukseen liitetyt suostumukset huomioon ottaen, ennalta arvioiden korvattavia vahinkoja, haittoja ja edunmenetyksiä. Padon rakentamisesta aiheutuu vähäistä työnaikaista vesistön samentumista työkohteen alapuolisessa uomassa. Kun työ ajoittuu talveen, on haitta vesistön käytölle vähäinen. Rakennettava pato mahdollistaa kalojen kulun padon yli. Padosta ei aiheudu haittaa kalojen kululle. Hakemukseen on liitetty padon kohdalla olevien tilojen omistajien antama suostumus padon rakentamiseen tilojen maa-alueen kohdalle. Edellä esitetyn perusteella hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla olemassa. Pohjapato sijoittuu Pölkönjoen uomassa osakaskunnan omistamalle yhteiselle vesialueelle. Koska luvan myöntämisen edellytykset ovat edellä sanotun mukaisesti olemassa, hakijoille voidaan myöntää oikeus padon tekemiseen yhteiselle vesialueelle vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin nojalla. Lupa voidaan myöntää. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä. 9

10 Lainkohdat KÄSITTELYMAKSU Vesilain 2 luku 3, 6 2 momentti, 7 2 momentti ja 11 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 379 euroa. Maksun perustelu Valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaan hankkeen pohjapato tai muu kiinteä pato, jolla padotetaan vesialuetta 0,1 km 2 4 km 2 (8 13 htp) lupamaksu on 3 660 euroa. Tässä tapauksessa maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut, kattavat suostumukset huomioon ottaen, taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Esa Meriluoto Viljo Mikkonen Asian ovat ratkaisseet ympäristölakimies Esa Meriluoto ja ympäristöneuvos Viljo Mikkonen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8067

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.11.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.