Tilinpäätöstiedote
Toimitusjohtajan katsaus Hämeenmaa työllisti ja investoi voimakkaasti Kanta- ja Päijät-Hämeessä vuonna Hämeenmaan toiminta jatkui vuonna vakaana. Hämeenmaan myynti kasvoi hyvän asiakaspalvelun ja onnistuneiden investointien ansiosta 840 miljoonaan euroon. Kasvua edellisvuoteen kertyi 3 prosenttia, vaikka yleinen taloudellinen tilanne Suomessa oli heikko. Työntekijöiden kokema työtyytyväisyys Hämeenmaalla nousi kiitettävälle tasolle ja asiakasomistajien määrä kasvoi vuoden aikana lähes 120 000 jäseneen. Asiakasomistajien kerryttämä Bonus 19,9 25,5 25,0 Hämeenmaan omistaa 120 000 kanta- ja päijäthämäläistä Osuuskauppa Hämeenmaalla oli vuoden lopulla 119 801 asiakasomistajaa. Uusia asiakasomistajia liittyi vuoden aikana 6 369. Asiakasomistajatalouksia alueemme talouksista oli 63 prosenttia. Palveluja ja etuja asiakasomistajille investoinnit 60 miljoonaa euroa Hämeenmaa jatkoi toimipaikkaverkostonsa kehittämistä vuonna, ja kaikkiaan investointeja Kanta- ja Päijät-Hämeeseen tehtiin 60 miljoonalla eurolla. Merkittävin investointi oli maaliskuussa Lahteen avattu Prisma Holma ravintolamaailmoineen. Launeen Prisman laajennustyöt käynnistyivät ja laajennuksen ensimmäinen vaihe valmistui. Hollolan kirkonkylän lähipalveluja parannettiin avaamalla uusi Sale. Tervakosken ja Vääksyn S-marketteja uusittiin ja laajennettiin. Tavaratalotoimialalla merkittävin investointi oli Sokos Lahden kolmannen kerroksen tilojen ja kaluston uusiminen. Autokaupan toimialalla merkittävin investointi oli uusi täyden palvelun Toyotaautotalo, joka avattiin huhtikuussa Lahden Renkomäkeen. Läyliäisissä käynnistettiin syksyllä uuden Salen rakennustyöt ja Vierumäellä Salen laajennus. Hämeenlinnassa jatkettiin entisen Prisman laajentamista Kodin Terra -tavarataloksi, joka avataan maaliskuussa 2010. Forssassa alettiin loppukeväällä rakentaa uutta Prisma-keskusta. Forssan Prisma ravintolamaailmoineen avataan Sokos 5 % Salet 4 % Hämeenmaan myynti toimialoittain ABC 15 % S-marketit 41 % Autokauppa 6 % Ravintola 3 % Prismat 25 % Kodin Terra 2 % 13,4 16,7 0 5 10 15 20 25 30 Hämeenmaan asiakasomistajat 119801 113432 106420 97504 88933 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 syksyllä 2010, ja sen yhteyteen on jo avattu ABC-automaattiasema. Uusia työpaikkoja syntyi 78 Hämeenmaalla oli vuoden lopussa 2 627 työntekijää, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 78. Hämeenmaa panostaa vahvasti henkilöstön hyvinvointiin ja jatkaa sen kehittämistä. Vuoden marras joulukuussa Hämeenmaalla toteutettiin työyhteisötutkimus, jonka tulokset osoittivat, että Hämeenmaata pidetään hyvänä työnantajana ja työtyytyväisyysindeksi on kiitettävällä tasolla. Tulokset paranivat entisestään kaikilla osa-alueilla. Tulos parani hyvän kuluhallinnan ansiosta Hämeenmaan tulos nousi 22,3 miljoonaan euroon kuluhallinnan ja hyvin onnistuneiden investointien ansiosta. Hämeenmaan kerryttämä tulos jää Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, ja se käytetään alueen palvelutarjonnan edelleen kehittämiseen. Rahalliset palautukset asiakasomistajille olivat merkittäviä vuonna. Asiakasomistajat keräsivät Bonusta 25,5 miljoonaa euroa ja osuuspääoman korkoa maksettiin 1,0 miljoonaa. Keskimäärin maksoimme asiakasomistajaa kohden Bonusta ja osuuspääoman korkoa 221 euroa. Tämän lisäksi asiakasomistajat saivat 0,3 miljoonaa euroa maksutapaetua S-Pankin korteilla maksaessaan. Rahallisten palautusten lisäksi merkittäviä etuja asiakasomistajille ovat olleet ruuan hinnan aleneminen sekä S-Pankin maksuttomat päivittäiset pankkipalvelut. Hämeenmaa siirsi lokakuussa tehdyn elintarvikkeiden arvonlisäverokannan laskun suoraan hintoihin. Ruuan hintakilpailukykyisyys on Hämeenmaan tärkein tavoite myös tänä vuonna. Asiakasomistajat saavat S-Pankista Visakortin, pankkitunnukset ja S-Tilin veloituksetta. Investoimista jatketaan Hämeenmaa jatkaa voimakasta toimipaikkaverkoston kehittämistä myös vuonna 2010 ja investoi kaikilla toimialoilla. Konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan myös vuoden 2010 aikana. Toiminnan tuloksen odotetaan jäävän pienemmäksi kuin vuonna, koska investoinnit ovat suuria ja yleinen taloudellinen tilanne on heikko. Suuri kiitos Hämeenmaan asiakasomistajille, henkilöstölle, hallinnolle sekä muille yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä ja menestyksen rakentamisesta! Taavi Heikkilä toimitusjohtaja Osuuskauppa Hämeenmaa 2 Tilinpäätöstiedote Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni 1.1.-31.12. 3
Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni Toimintakertomus 1.1.-31.12. Kaupan yleinen toimintaympäristö Taloudellisen toimeliaisuuden heikkeneminen jatkui ennen näkemättömän voimakkaana vuoden alkupuolella. Rahoitusmarkkinoiden globaali kriisi kärjistyi syksyllä. Se aiheutti rajun supistumisen maailmankaupassa ja levitti vakavan taantuman kaikille mantereille. Maailmantalous supistui viime vuonna yli prosentin. Syvempi lama vältettiin vain erittäin voimakkaan ja eri talousalueiden samanaikaisen elvytyksen ansiosta. Vuosi oli historiallinen siinäkin mielessä, että voimakkaasta laskusta maailmantalous kääntyi nopeasti lievään kasvuun vuoden puolivälissä. Muutokset maailman teollisuustuotannossa olivat vieläkin suuremmat kuin kokonaistuotannon arvossa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teollisuustuotanto laski lähes 30 % ja kolmannella neljänneksellä se kasvoi yli kymmenen prosentin vauhdilla edelliseen neljännekseen verrattuna. Osa kasvusta johtui varastosyklistä ja elvytyksen vaikutuksista. Kasvu on taantumassa näiden vaikutusten vähetessä. Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna yli seitsemän prosenttia. Se oli selvästi enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Maailmankaupan supistumisen vaikutukset korostuivat Suomen vientipainotteisessa taloudessa. Erityisen suurta kysynnän lasku oli investointitavaroissa, joiden osuus meidän teollisuuden tuotannostamme on suuri. Suomen taantuma oli voimakas ja lyhyt. Talous kääntyi lievään kasvuun jo loppuvuoden aikana taantuman kestettyä vajaan vuoden. Suomen talouden ongelmat keskittyivät vientiin ja investointeihin, jotka supistuivat voimakkaasti. Julkinen kulutus kasvoi lievästi. Myös yksityisellä kulutuksella oli taloutta tasapainottava vaikutus, vaikka se supistuikin hieman. Alkuvuodesta kulutusta hillitsivät maailmantalouden synkät uutiset, joiden seurauksena kotitalouksien säästämisaste nousi jyrkästi. Yksityistä kulutusta ylläpiti suotuisa tulokehitys ja alhainen korkotaso. Inflaation jääminen nollaan piti yllä kotitalouksien reaalista ostovoimaa. Ruuan arvonlisäveron aleneminen vaikutti positiivisesti inflaatioon loppuvuonna. Korkotason lasku pienensi kotitalouksien menoja erityisen paljon Suomessa, jossa asuntolainojen viitekorko on yleisesti sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Kuluttajien luottamus talouden tulevaan kehitykseen on palautunut varsin nopeasti heikkenevästä työllisyydestä huolimatta. Työllisyyden kehitys oli vuoden aikana heikko. Työttömyys lisääntyi selvästi ja työllisten määrä laski. Kokonaistuotannon laskuun nähden kehitys oli kuitenkin jopa parempi kuin pelättiin. Suurimmat kysynnän laskut kohdistuivat hyvin pääomavaltaiseen teollisuuteen, jossa vaikutus työllisyyteen oli suhteellisesti pienempi. Työttömyys jatkaa edelleen kasvuaan ja varjostaa kuluttajien luottamuksen säilymistä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen vähittäiskaupan myynnin arvo ilman autokauppaa väheni marraskuun loppuun mennessä 2,2 prosenttia. Vähittäiskaupan kehityksessä oli toimialoittain suuria vaihteluita. Päivittäistavarakaupan kasvu oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 2,0 prosenttia. Päivittäistavarakauppa ry:n mittaama myynnin arvon kasvu oli tätä korkeampi 3,8 prosenttia. Tavaratalokauppa kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 1,6 prosenttia lokakuun loppuun mennessä. Myös tässä Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten myynnin kasvu oli selvästi korkeampi 5,2 prosenttia. Pukeutumisen kauppa väheni 2,8 prosenttia. Kodinkoneiden kaupassa vähennys oli lähes 14 prosenttia. Vähennyksestä yli puolet aiheutui hintatason laskusta. Rautakaupassa myynnin lasku oli 12,1 prosenttia lokakuun loppuun mennessä. Autokaupan myynti laski 16,4 prosenttia lokakuun loppuun mennessä. Erityisen voimakkaana taantuman vaikutus näkyi uusien autojen kaupassa. Vuonna uusia henkilöautoja rekisteröitiin 35,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Polttoaineiden vähittäiskaupassa 14,5 prosentin väheneminen johtui täysin hintatason laskusta. Anniskeluravintoloiden myynnin lasku oli 3 prosenttia syyskuun loppuun mennessä. Kaupan alan työllisten määrä väheni vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Työllisten määrän väheneminen kohdistui tukku- ja autokauppaan. Vähittäiskaupassa työllisten määrä kasvoi 3 prosenttia edellisestä vuodesta. S-ryhmä S-ryhmän vähittäismyynti oli viime vuonna 11 687, jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 %. Suomessa vähittäismyyntiä kertyi 11 454, jossa oli vähennystä edellisestä vuodesta 1,4 %. Lähialueiden liiketoimintojen myynti kasvoi edellisestä vuodesta 7,1 % ja oli 232. S-ryhmän vähittäismyynnistä osuuskauppojen osuus oli 10 113 eli 86,5 %. Osuuskauppojen myynti kasvoi edellisestä vuodesta 1,9 %. S-ryhmän kotimaan päivittäistavarakauppa oli vuonna yhteensä 6 294, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta 5,2 %. S-ryhmässä oli vuoden lopussa 1 598 toimipaikkaa, kun niitä oli 1 566 edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Alueosuuskauppojen lukumäärä 31.12. oli 22 ja paikallisosuuskauppojen 10. S-ryhmän yritysten bonusmyynti oli 8 035, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 4 prosenttia. Asiakasomistajille maksettiin Bonusta 316, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 3 %. Bonusjärjestelmään kuuluviin osuuskauppoihin liittyi vuoden aikana 104 109 uutta jäsentä ja niiden kokonaisjäsenmäärä oli vuoden lopussa 1 854 419. S-ryhmän sisällä tapahtui vuoden aikana kaksi merkittävää omistusjärjestelyä, kun heinäkuussa 50 % S-Pankki Oy:n omistuksesta siirtyi osuuskaupoille ja joulukuussa perustettiin alueosuuskauppojen omistama S-ryhmän Logistiikkakeskukset Oy. 4 Tilinpäätöstiedote Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni 1.1.-31.12. 5
Hämeenmaa-konsernin liikevaihto 406,9 496,2 572,3 691,9 669,7 0 100 200 300 400 500 600 700 800 HENKILÖSTÖ 31.12. S-Pankki jatkoi kasvuaan S-ryhmän omalla pankilla oli hyvät lähtökohdat vuodelle. Kiinnostus hieman yli vuotta aikaisemmin avattua kauppapankkia kohtaan oli kasvussa. S-Pankilla oli vuoden alussa 2 034 000 asiakasta. Asiakasmäärä kasvoi vuoden aikana keskimäärin 12 000 asiakkaalla kuukausittain. Vuoden lopussa asiakkaita oli 2 176 000. S-Pankki myönsi vuoden aikana Visa-ominaisuudella varustetun S- Etukortin 233 678 asiakkaalle. S-Etukortti Visan käyttäjämäärä yli puolitoistakertaistui. Vuoden päättyessä S-Etukortti Visalla oli lähes 380 000 käyttäjää. S-Pankin verkkopankin käyttö lisääntyi tasaisesti koko vuoden ajan. Uusia pankkitunnussopimuksia tehtiin keskimäärin 14 000 kappaletta kuukausittain. Verkkopankilla oli vuoden päättyessä lähes 800 000 käyttäjää. Talletusten määrä S-Pankissa kasvoi vuoden aikana 512,9 miljoonalla eurolla. Talletuskanta oli vuoden lopussa lähes 2,5 miljardia euroa. Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni Liikevaihto kasvoi taantumasta huolimatta Muutos markettoimiala 1695 1585 110 liikennemyymälä- ja polttonestetoimiala 304 315-11 tavaratalotoimiala 192 207-15 ravintolatoimiala 279 276 3 autokauppa 84 88-4 tukitoiminnot 73 78-5 yhteensä 2627 2549 78 Osuuskauppa Hämeenmaa -konsernin liikevaihto vuonna oli 691,9, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta 22,2 (3 %). Myynti asiakasomistajille (bonusmyynti) kasvoi 4 %. Liikevaihto jakaantui liiketoimintaryhmille siten, että market-toimialan liikevaihto oli 494,9 (+ 9 % ed.v.), liikennemyymälä- ja polttonestetoimialan 101,9 (- 8 % ed.v.), tavaratalotoimialan 29,0 (- 4 % ed.v.), ravintolatoimialan 18,6 (+ 4 % ed.v.) ja autoyhtiöiden 43,5 (- 19 % ed.v.). Market-toimialan liikevaihto sisältää Kodin Terran liikevaihdon. Market-kaupan palvelut paranivat S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus kasvoi vuonna 41,0 prosentista 42,4 prosenttiin. Hämeenmaan alueella markkinaosuus oli tätä korkeampi. Markkinaosuuden ennakoidaan kasvaneen edelleen vuonna. Suomen päivittäistavarakaupan arvioitu kasvu oli noin 3,8 prosenttia, kun Hämeenmaa -konsernin market-kauppa kasvoi 9 %. Toimialan liikeylijäämän taso sekä kehitys olivat hyvät. Päivittäistavarakauppaa harjoitettiin kolmen liikemerkin alla 4 Prismassa, 41 S-marketissa ja 13 Salessa. Erityisen hyvin myynti kasvoi Prisma -ketjussa (+ 23 %). Market-toimialan kehittämistoimenpiteet suunnattiin laajasti koko toimialueelle. Lahteen avattiin maaliskuussa kaupungin toinen Prisma (Holma) ja Launeen Prisman laajennustoimenpiteet käynnistettiin. Monivaiheisen laajennushankkeen ensimmäinen osa valmistui juhannukseksi ja laajennus käytettiin päivittäistavaraosaston myyntipinta-alan kasvattamiseen. Forssassa käynnistettiin loppukeväällä uuden Prisma-keskuksen rakentaminen. Forssan Prisma avataan syksyllä 2010. Hollolan kirkonkylälle avattiin uusi Sale ja Tervakosken ja Vääksyn S-marketit uusittiin ja laajennettiin. Läyliäisissä käynnistettiin syksyllä uuden Salen rakennustyöt ja Vierumäellä Salen laajennus. Hämeenlinnassa jatkettiin vanhan Prisman laajentamista Kodin Terra -tavarataloksi. Hämeenlinnan Kodin Terra avataan keväällä 2010. ABC-ketjun asema vahvistui Liikennemyymälä- ja polttonestekauppaa konserni harjoittaa ABCmerkin alla. Toimialalla oli vuoden lopussa 8 liikennemyymälää, 18 polttoaineenmyyntiautomaattia sekä pesukatu Lahden Prisman yhteydessä. ABC-polttonesteiden markkinaosuus Hämeenmaan toimialueella kasvoi vuonna, ja sen ennakoidaan kasvaneen myös vuonna. Toimialan liikevaihto laski 8 % valtakunnallisen vähennyksen ollessa 15 %. Liikevaihdon lasku johtui polttonesteiden alemmasta hintatasosta. Toimialan liikeylijäämän kehitys oli hyvä. Toimialan merkittävin investointikohde oli uuden automaattiaseman avaaminen rakenteilla olevan Forssan Prisma-keskuksen yhteyteen. Sokos Lahden laajennuksen kolmas vaihe valmistui Tavaratalokauppaa konserni harjoittaa kahdessa Sokos-tavaratalossa (Sokos Lahti ja Sokos Hämeenlinna). Tämän lisäksi tavaratalotoimialalla on kosmetiikan ja aluspukeutumisen erikoisliike Emotion Riihimäen ja Hämeenlinnan Prisma-keskuksissa. Toimialan liikevaihto laski 4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitykseen vaikutti erityisesti taloudellisen taantuman aiheuttama kysynnän supistuminen. Vuoden tärkein investointikohde oli Sokos Lahden laajennus- ja uudistusohjelman kolmas vaihe; tavaratalon 3. kerroksen tilat ja kalustus uusittiin täydellisesti. Liikevaihdon putoaminen sekä Sokos Lahden remontista aiheutuneet kustannukset heikensivät toimialan kannattavuutta. Prisma Holmaan avattiin uusi ravintolamaailma Ravintolatoimialan liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4 %, mikä oli alan keskiarvoa selkeästi parempi kasvu. Toimialan liikeylijäämä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan merkittävin investointikohde oli uuden ravintolamaailman (Presso, Buffa ja Hesburger) avaaminen Holman Prismaan (Lahti). Ravintoloita oli vuoden lopussa 25. Uusi Toyota-autotalo avattiin Lahdessa Autokauppaa konserni harjoittaa kahdessa tytäryhtiössään Vesijärven Auto Oy:ssä (Lahti) ja Nelipyörä Oy:ssä (Hämeenlinna ja Hyvinkää). Yhtiöt myyvät uusia Toyota henkilö- ja pakettiautoja, käytettyjä autoja sekä huoltavat ja korjaavat autoja. Toyota on edelleen valtakunnan myydyin henkilöautomerkki markkinaosuuden ollessa 16,0 %. Myös Hämeenmaan toimialueella Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Hyvinkäällä Toyota oli ykkönen. Vuoden aikana autoyhtiöt myivät yhteensä lähes 3 000 autoa, joista 896 oli uusia henkilö- ja pakettiautoja. Yhtiöiden liikevaihto pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 19 %. Kehitykseen vaikuttivat erityisesti taloudellisen taantuman aiheuttama kysynnän supistuminen sekä huhtikuussa voimaan tullut autoveron uusi kirjauskäytäntö. Autotoimialan merkittävin investointikohde oli uuden täyden palvelun Toyota-autotalon avaaminen Lahden Renkomäkeen huhtikuussa. Liikevaihdon putoaminen sekä uuden yksikön avauskulut heikensivät autoyhtiöiden kannattavuutta. Vuoden jälkimmäinen puolisko oli jo voitollinen. Investoinnit lähes 60 Hämeenmaa -konserni investoi edelleen voimakkaasti viime vuonna toimialueelleen Päijät- ja Kanta-Hämeeseen. Hämeenmaa -konsernin bruttoinvestoinnit olivat 59,5 (ed.v. 63,8 ). Näistä siirrettiin rahoittajille 15,0. Konsernin nettoinvestoinnit olivat näin 44,5. Käyttöomaisuutta myytiin yhteensä 0,4 :lla (ed.v. 0,5 ). Aikaisemmin mainittujen laajennusten, remonttien ja uusinvestointien lisäksi Hämeenmaan Kiinteistöt Oy osti osakkeita Metsäpellon Liikekeskus Oy:stä (Lahti), Orimattilan Markkinatalo Oy:stä ja Kiinteistö Oy Orimattilan Matinkujasta sekä Kiinteistö Oy Keijutie 15:sta (Lahti) koko osakekannan. Lahden Tonttilasta ostettiin kiinteistö ja Villähteeltä tontti uusia S-marketteja varten. Edellä mainittuihin S-Pankki Oy:n omistusjärjestelyihin liittyen Osuuskauppa Hämeenmaa merkitsi 3,87 % pankin koko osakekannasta. Perustetun S-ryhmän Logistiikkakeskukset Oy:n osakkeista Osuuskauppa Hämeenmaa merkitsi 7,7 %. 6 Tilinpäätöstiedote Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni 1.1.-31.12. 7
Muutokset konsernirakenteessa Konsernirakenne muuttui vuoden aikana kahdella uudella tytäryhtiöllä Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n ostettua Kiinteistö Oy Keijutie 15:sta (Lahti) koko osakekannan ja 91,3 % Metsäpellon Liikekeskus Oy:n (Lahti) osakkeista. Omistusosuus Kiinteistö Oy Orimattilan Matinkujasta nousi 90,0 %:sta 98,2 %:iin. Konsernirakenteen selkeyttämiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettiin vuoden aikana fuusioimalla Kiinteistö Oy Anianpellon Kauppakeskus Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:öön. Hämeenmaa palkittiin työllistäjänä Lahden kaupunki palkitsi Osuuskauppa Hämeenmaan Vuoden työllistäjä -kunniakirjalla tammikuussa. Lahden kaupunginhallituksen asettama työllisyystoimikunta on myöntänyt vuodesta lähtien vuoden työllistäjä -kunniakirjan sekä yksi tai kaksi kunniamainintaa lahtelaisille yrityksille. Vuoden työllistäjäksi ehdotettiin kahdeksaa lahtelaista yritystä. Kriteerinä valinnassa käytetään rekrytoitujen määrää sekä erityisesti ikääntyneiden, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämistä. Valittavat yritykset eivät ole lomauttaneet tai irtisanoneet henkilöstöään edellisen vuoden aikana. Yritykset ovat kehittäneet henkilöstöään pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Tuloslaskelma Osuuskauppa Hämeenmaa -konsernin tuloslaskelma Liikevaihto 691,9 669,7 Liiketoiminnan muut tuotot 0,4 0,6 Materiaalit ja palvelut 531,9 519,5 Henkilöstökulut 65,3 63,6 Poistot ja arvonalentumiset 20,3 17,0 Liiketoiminnan muut kulut 50,6 46,1 Liikeylijäämä 24,2 24,1 Rahoitustuotot ja kulut (+/-) -1,9-2,7 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja veroja 22,3 21,4 Satunnaiset erät (+/-) 0,0 0,0 Verot (+/-) -6,0-5,2 Tilikauden ylijäämä 16,3 16,2 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja veroja Liikeylijäämä liiketoimintaryhmittäin, (liikearvopoistot rasittavat market-toimialan sekä autokaupan liikeylijäämiä) 22,3 21,4 23,8 23,0 24,9 market-toimiala 20,4 19,3 liikennemyymälä- ja polttonestetoimiala 1,9 0,5 tavaratalotoimiala 0,3 1,9 ravintolatoimiala 0,3 0,1 autokauppa -0,8-0,6 Hämeenmaa Kiinteistöt Oy ja konsernin sisäiset erät 2,1 2,9 Yhteensä 24,2 24,1 Hämeenmaan Kiinteistöt Oy on konsernin toimitilojen ja kalustojen hallinnointiin keskittynyt yhtiö. 0 5 10 15 20 25 30 Vuoden marras-joulukuussa Hämeenmaassa toteutettiin työyhteisötutkimus, jonka tulokset osoittivat, että Hämeenmaa koetaan hyvänä työnantajana ja työtyytyväisyysindeksi on kiitettävällä tasolla. Tulokset paranivat entisestään kaikilla osa-alueilla. Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 2627 (ed.v. 2549). Kokoaikaisiksi työsuhteiksi muutettuna määrä vastaa 1931 henkilöä. Market-toimialalla työsuhteita oli 1695 (+ 110 ed.v.), liikennemyymälä- ja polttonestetoimialalla 304 (- 11), tavaratalotoimialalla 192 (- 15), ravintolatoimialalla 279 (+ 3) ja autokaupassa 84 (- 4). Henkilöstön kehittäminen on kohdistunut asiakaspalvelun ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen sekä johtamistaitojen lisäämiseen. Henkilöstön työhyvinvointiin on kiinnitetty edelleen huomiota ja sen kehittämistä on jatkettu. Hyvä tulos mahdollistaa kehittämisen Konsernin poistot olivat yhteensä 20,3 sisältäen liikearvopoistoja yhteensä 2,2. Poistojen määrä kasvoi 3,3 vuoteen verrattuna. Konsernin liikeylijäämä oli 24,2, ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,1. Suhteellisesti liikeylijäämä oli 3,5 prosenttia liikevaihdosta, edellisenä vuotena 3,6 prosenttia. Konsernin korolliset nettovelat kasvoivat suurista investoinneista johtuen 9. Rahoituskulut pienenivät edellisen vuoden 2,7 :sta 1,9 :oon matalasta korkotasosta johtuen. Rahoituskulujen suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 0,27 % (ed.v. 0,41 %). Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä likvidien varojen ollessa vuoden lopussa 34,5 (ed.v. 37,8 ). Tulos hyvällä tasolla Konsernin ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 22,3 ja se kasvoi 0,9 edellisestä vuodesta. Verojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 16,3 (ed.v. 16,2 ). Omavaraisuusaste nousi Konsernin oma pääoma lisättynä vähemmistöosuudella oli 141,7 (ed.v. 125,9 ). Omavaraisuusaste oli 44,2 prosenttia (ed.v. 43,2 prosenttia). Taseen loppusumma nousi 320,5 :oon edellisen vuoden 291,5 :sta. Vuoden 2010 näkymät Alkaneen vuoden näkymät ovat epävarmat kansainvälisen suhdannetilanteen herkkyydestä johtuen. Taantuman jälkeinen elpyminen on alkanut, mutta vaikutukset tulevat hitaasti. Suomen työttömyys jatkaa kasvuaan vielä tänä vuonna. Se heikentää kuluttajien luottamusta. Positiivista alkaneen vuoden näkymissä on se, että yksityisen kulutuksen ennusteet ovat kääntyneet lievään kasvuun. Viime vuonna yksityinen kulutus väheni parilla prosentilla. Nyt kotitalouksien kulutuksen ennakoidaan kasvavan reilulla prosentilla. Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni jatkaa voimakasta toimipaikkaverkoston kehittämistä myös vuonna 2010. Investointeja toteutetaan kaikilla toimialoilla. Konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan myös vuoden 2010 aikana. Tuloksen odotetaan yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja suurista investoinneista johtuen toteutuvan vuoden tasoa pienempänä. 8 Tilinpäätöstiedote Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni 1.1.-31.12. 9
Tase Osuuskauppa Hämeenmaa -konsernin tase Riskit ja epävarmuustekijät Vastaavaa Pysyvät vastaavat 224,0 200,2 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 42,2 39,8 Saamiset *) 19,8 13,7 Rahoitusarvopaperit 0,1 9,0 Rahat ja pankkisaamiset 34,4 28,8 Yhteensä 320,5 291,5 Vastattavaa Osuuspääoma ja vararahasto 37,9 33,1 Muu oma pääoma 101,3 90,3 Vähemmistöosuus 2,5 2,5 Pakolliset varaukset 0,1 0,1 Pitkäaikainen vieras pääoma **) 101,5 92,0 Lyhytaikainen vieras pääoma 77,2 73,5 Yhteensä 320,5 291,5 *) sisältää laskennallisen verosaamisen **) sisältää laskennallisen verovelan Konsernin vastuusitoumukset 31.12. Osuuskauppa Hämeenmaa -konsernin vastuusitoumukset Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta velasta Pantit 2,1 6,2 Kiinnitykset 1,4 2,0 Takaukset 75,0 62,6 Muut vastuut 1,4 2,8 Arvonlisäverolain palautusvastuu 10,1 6,6 Muiden velasta Takaukset 0,0 0,0 Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:llä on sekä omistus- että vuokrakiinteistöjä. Vuokrakiinteistöjä hallitaan pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Yhteen vuokrakiinteistöön kohdistuu lunastusvelvollisuus (Prisma Lahti v. 2012). Johdannaissopimuksista johtuva vastuu Korkojohdannaiset Optiosopimukset kohde-etuuden arvo 53,0 53,0 käypä arvo 1,8 0,2 Koronvaihtosopimukset kohde-etuuden arvo 86,0 150,5 käypä arvo -1,4-1,0 Strategialähtöisen ja koko organisaation kattavan riskienhallinnan tarve on tunnistettu Hämeenmaa -konsernissa. Erityisesti on kiinnitetty huomiota strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan. Hämeenmaassa nähdään riskienhallinta strategisena kilpailutekijänä, jolla voidaan vaikuttaa strategioiden toteutumiseen. Riskienhallinnassa käytetään vaihtoehtolaskelmia ja se on integroitu osaksi johtamisprosessia. Konsernin korollista vierasta pääomaa on korkosuojattu rahoitusstrategian mukaisesti vuoden 2014 loppuun saakka. Hämeenmaa -konsernin liiketoimintaan liittyvät ympäristöriskit tunnistetaan ja analysoidaan osana liiketoimintariskejä vuosittain. Merkittävimmät ympäristönäkökohdat ja niihin liittyvät toimenpiteet sekä tunnusluvut julkaistaan keväällä 2010 internetissä osana koko S-ryhmän vastuullisuusraporttia. Keskeisimmät Hämeenmaa-konsernin liiketoimintaa sekä taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut sisältyvät tähän tiedotteeseen. Asiakasomistajia jo lähes 120 000 Taseen loppusumma 320,5 291,5 240,5 221,1 181,0 0 50 100 150 200 250 300 350 Omavaraisuusaste 44,2 43,2 Osuuskauppa Hämeenmaan hallituksen esitys tuloksen käsittelystä Osuuskauppa Hämeenmaan jakokelpoinen ylijäämä on yhteensä 87 377 466,88 euroa. Osuuskauppa Hämeenmaan taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osuuskaupan maksuvalmius on hyvä, eikä alla ehdotettu tilikauden ylijäämän jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan osuuskaupan maksukykyä. Hallitus ehdottaa, että tilikauden ylijäämä 13 705 938,83 euroa käytetään seuraavasti: Siirretään sääntöjen 27 :n mukaisesti vararahastoon 2 600 000,00 euroa Maksetaan osuusmaksun korkona täyteen maksetuille osuusmaksuille 10 % eli 10,00 euroa / osuusmaksu, johon varataan arviolta 1 104 180,00 euroa Jätetään edellisten tilikausien ylijäämätilille arviolta 10 001 758,83 euroa. Lahdessa 18.2.2010 Osuuskauppa Hämeenmaa hallitus Osuuskauppa Hämeenmaalla oli vuoden vaihteessa 119 801 asiakasomistajaa. Uusia asiakasomistajia liittyi vuoden aikana 6369. Asiakasomistajatalouksia alueemme talouksista oli noin 63 %. Asiakasomistajat keräsivät vuoden aikana Bonusta 25,5 (ed.v. 25,0 ), joka on 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Osuuspääoman korkoa maksettiin 1,0. Tämän lisäksi asiakasomistajat saivat maksutapaetua S-Pankin korteilla maksaessaan 0,3. 45,9 42,0 % 41,4 0 10 20 30 40 50 10 Tilinpäätöstiedote Osuuskauppa Hämeenmaa -konserni 1.1.-31.12. 11