FIM OYJ TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2009
SISÄLLYSLUETTELO Hallituksen toimintakertomus 3 Konsernin tase (IFRS) 12 Konsernin tuloslaskelma (IFRS) 13 Laskelma oman pääoman muutoksista (IFRS) 14 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 15 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet (IFRS) 16 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS) 23 Riskienhallinta 23 Muut konsernitilinpäätöksen liitetiedot 35 Emoyhtiön tase (FAS) 46 Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 47 Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) 48 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 49 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 58 2
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toimintaympäristö vuonna 2009 Vuoden 2009 alussa tunnelmat arvopaperimarkkinoilla olivat hyvin synkät finanssikriisin jäljiltä ja osakekurssit laskivat maailmanlaajuisesti maaliskuun alkuun saakka. Yli vuoden kestänyt lähes yhtäjaksoinen lasku osakemarkkinoilla kääntyi kuitenkin keväästä 2009 voimakkaaksi nousuksi, kun taloudesta alkoi kantautua ensimmäisiä heikkoja signaaleja maailmantalouden elpymisestä. Luottamusindikaattorit vahvistuivat edelleen loppuvuotta kohden, ja niin talouteen kuin yritysten tuloskehitykseenkin liittyvä epävarmuus alkoi asteittain hälvetä. Vuosi 2009 päättyi selvästi alkuvuotta myönteisemmissä tunnelmissa. Maailman kehittyneitä osakemarkkinoita kuvaava MSCI World (Developed World) -indeksi nousi heikosta alkuvuodesta huolimatta euromääräisesti ja osinkokorjattuna 27 % vuonna 2009. Yhdysvaltojen teollisuusosakkeita kuvaava Dow Jones Industrial Average -indeksi nousi 19 %, ja OMX Helsinki Cap -indeksi 45 %. Samaan aikaan kehittyvien markkinoiden indeksi (MSCI EM) ylsi vuoden aikana peräti 73 %:n kasvuun. Rahamarkkinakorot laskivat merkittävästi vuoden aikana. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko laski vuoden 2008 lopun 3,05 %:sta vuoden 2009 lopun 1,25 %:iin. Syynä rahamarkkinakorkojen laskuun ennätyksellisen alhaiselle tasolle oli EKP:n elvyttävä rahapolitiikka rahoituskriisin jälkimainingeissa. Myös pidemmät korot pysyttelivät historiallisesti alhaisella tasolla, vaikkakin kymmenen vuoden Saksan valtion joukkovelkakirjalainan korko nousi vuoden 2009 alun 3,0 %:sta vuoden lopun 3,4 %:iin. Suomen rahastomarkkinoilla vuosi 2009 oli vahva. Puolentoista vuoden ulosvirran jälkeen sijoittajien nettomerkinnät rahastoihin kääntyivät positiivisiksi alkuvuonna 2009. Koko vuoden aikana nettomerkinnät nousivat 4,2 miljardiin euroon (2008-11,3 miljardia euroa). Erikoista vuodessa oli se, että 3,4 miljardin euron (2008-1,8 miljardia euroa) nettomerkinnät osakerahastoihin olivat kaikkien aikojen korkeimmat. Summasta puolet suuntautui kehittyvien markkinoiden osakerahastoihin. Suurten nettomerkintöjen ja vahvan arvonkehityksen myötä Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen kokonaispääoma kasvoi 54,3 miljardiin euroon (31.12.2008 41,3 miljardia euroa), eli 31 %. Vuosi 2009 oli euromääräiseltä vaihdoltaan NASDAQ OMX Helsingin Pörssin kuluneen vuosikymmenen heikoin. Osakevaihto supistui 51 % edellisvuodesta ja oli 130,7 miljardia euroa (269,2). Keskimääräinen päivävaihto jäi 0,5 miljardiin euroon (1,1). Osakekauppoja tehtiin päivässä keskimäärin 51 665 kappaletta, eli noin 20 % vähemmän kuin edellisvuonna (64 378). Osakekannan kiertonopeuden heikkenemisen lisäksi vaihtoa vähensi osaltaan myös kaupankäynnin osittainen siirtyminen nk. vaihtoehtoisiin markkinapaikkoihin. Suomalaisten kotitalouksien talletusten viime vuosien vahva kasvuvauhti tasoittui vuoden 2009 aikana. Kotitalouksien talletuskanta kasvoi vuonna 2009 ainoastaan 0,3 miljardia euroa 74,0 miljardiin euroon, eli 0,5 %. Kotitalouksien talletuskannan keskikorko laski vuoden aikana 0,8 %:iin. Vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden kokonaismyyntivolyymi kasvoi aavistuksen vuonna 2009. Suomen Strukturoitujen Sijoitustuotteiden yhdistyksen mukaan strukturoitujen sijoitustuotteiden kokonaismyyntivolyymi oli 2,1 miljardia euroa, eli 1,4 % edellisvuotta enemmän. Erityisen vahvasti kasvoi osakkeisiin ja osakeindekseihin sidottujen tuotteiden suosio, kun taas korko- ja luottoriskiin sidottujen tuotteiden myynti laski. Osaketuotteiden osuus liikkeeseen lasketuista tuotteista kasvoi vuoden aikana yli 70 %:n. Liiketoiminnat Varainhoito Hallinnoitavien varojen määrä kohosi osakekurssien noususta ja nettomerkintöjen kasvusta johtuen 67 %, eli 2,5 miljardiin euroon (31.12.2008 1,5 miljardia euroa). FIMin markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen rahastojen nettomerkinnöistä oli 6,8 % eli markkinan viidenneksi suurin. Vuoden aikana FIMin markkinaosuus Suomeen rekisteröidystä rahastopääomasta kohosi 3,2 %:iin edellisvuoden 2,4 %:sta. Osakerahastojen rahastopääomasta FIMin 3
markkinaosuus kohosi 6,0 %:iin (4,4). FIMin asema neljänneksi suurimpana osakerahastojen hoitajana Suomessa hoidettavalla varallisuudella mitattuna vahvistui entisestään. FIM Sijoitusrahastojen sijoitustoiminta onnistui vahvalla markkinalla erinomaisesti. Maailman osakeindeksi, MSCI World (Developed World + Emerging Markets), tuotti osingot huomioiden euromääräisesti 31 % vuoden aikana. Panostuksemme mm. kehittyville markkinoille toi suuren ylituoton verrattuna keskimääräiseen osakemarkkinaan. FIM Sijoitusrahastojen vertailuindeksien pääomilla painotettu keskituotto oli 50 % eli selvästi maailman osakeindeksiä enemmän. Sijoituspolitiikaltaan sopivien rahastojen lisäksi FIMin aktiivinen ja kantaaottava salkunhoito oli menestyksekästä. FIM Sijoitusrahastojen keskituottoa kaikkien kulujen jälkeen kuvaava FIM Index tuotti 7 prosenttiyksikköä vertailuindeksiään paremmin. FIM Sijoitusrahastojen osuudenomistajien kaikkien kulujen jälkeinen keskituotto oli siis 57 %. Vuosi 2009 oli FIMin toimintahistorian 16 vuodesta 12:s vuosi, jona salkunhoito on onnistunut luomaan passiiviseen indeksisijoittamiseen nähden kulujen jälkeen lisäarvoa. Myös yksilöllinen varainhoito onnistui sijoitustoiminnassaan erinomaisesti. Sekä korkean että neutraalin riskiluokan salkut tuottivat vuoden aikana vahvaa ylituottoa vertailuindekseihinsä nähden. FIM Sijoitusrahastot saivat tunnustusta myös kotimaan markkinoiden ulkopuolella. Thomson Reutersin omistama Lipper jakoi maaliskuun lopulla palkintoja parhaille Pohjoismaissa jakelussa oleville rahastoille. FIM Fenno, FIM Real, FIM Unioni ja FIM Varainhoito 30 -rahastot olivat kategorioidensa parhaita sijoitusrahastoja. FIM sai neljä yhteensä 21:stä suomalaisille rahastoyhtiöille päätyneistä palkinnoista, mikä jatkoi näin FIM Sijoitusrahastojen aiempina vuosina saavuttamien palkintojen sarjaa. Varainhoitotoiminnossa rahastotarjontaa virtaviivaistettiin lopettamalla FIM Maltti Sijoitusrahaston toiminta ja sulauttamalla FIM Kiinteistö, FIM Japan ja FIM Japan Small Cap Sijoitusrahastot FIM Mondo Sijoitusrahastoon sekä FIM Tiger Sijoitusrahasto FIM China Sijoitusrahastoon. Lisäksi päätettiin muuttaa FIM Rento Sijoitusrahaston nimi FIM Brands Sijoitusrahastoksi ja poistaa sen sijoituspolitiikasta toimialakohtaiset rajoitukset. Vuoden 2009 aikana FIMin varainhoitotoiminnossa investoitiin performance attribution -järjestelmään salkunhoidon laadun parantamiseksi entisestään. Lisäksi aloitettiin valmistelut konsultatiivisen varainhoitopalvelun käynnistämiseksi. FIM jatkoi Ruotsin liiketoiminnan kehittämistä ja odottaa Ruotsin markkina-alueen merkityksen konsernin liiketoiminnalle kasvavan edelleen. Pääomamarkkinat Vuosi 2009 oli FIMin pääomamarkkinatoiminnalle (välitys, online-kaupankäynti ja säilytystoiminta) haasteellinen. Maaliskuussa alkaneesta kurssinoususta huolimatta kaupankäyntivolyymit pysyivät markkinoilla alhaisina ja sijoittajien liikkeet varovaisina. Vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta FIMin pääomamarkkinatoiminta ylitti tavoitteensa. Vuonna 2009 FIMin arvopaperivälitystoiminnan markkinaosuus NASDAQ OMX Helsingin pörssissä odotetusti pieneni hieman vuoden 2008 lopulla toteutettujen resurssien sopeuttamistoimien johdosta. Markkinaosuus vuonna 2009 kauppojen arvolla mitattuna oli 3,7 %, kun se vuonna 2008 oli 4,1 %. Kauppojen määrällä mitattuna vaihto-osuus oli 3,2 %, kun se vuotta aiemmin oli 3,7 %. Vuoden 2009 aikana FIMin arvopaperivälityksessä panostettiin valitun asiakaskunnan palvelemiseen erityisesti osakeanalyysin uuden kohdentamisen myötä. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana aloitettiin myös joukkovelkakirjalainojen välitys. Vuoden lopulla käynnistettiin ns. Smart Order Routing -hanke, joka tuo rinnakkaismarkkinat FIMin arvopaperivälitystoiminnan palveluvalikoimaan vuoden 2010 alkupuolella. Myös FIM Direct -onlinekaupankäynnin asiakkaiden kaupankäyntivolyymit vuoden 2009 aikana heijastivat markkinoiden kaupankäyntivolyymien yleistä kehitystä ja laskivat hieman. Vuoden lopulla käynnistettiin projekti, jolla laajennetaan online-kaupankäynnin kohteena olevien tuotteiden valikoimaa vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon aikana. 4
FIMin selvitys- ja säilytystoiminnoissa toteutettiin useita kehityshankkeita, mm. tilinhoitajayhteisötoiminnan käynnistäminen, jotka alensivat toiminnon kuluja merkittävästi ja paransivat sekä selvitys- ja säilytystoiminnon että koko pääomamarkkinatoiminnan tehokkuutta. FIMin sijoitustutkimus oli kärkisijoilla Reuters-konserniin kuuluvan analyysitalo Starminen vuoden 2009 lopulla julkaisemassa välittäjävertailussa. FIMin suositukset pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten osakkeille olivat koko vertailun parhaat, ja FIM oli myös tulosennusteiden osuvuudessa kärkisijoilla. Suurten yritysten sijoitussuosituksissa FIM oli kolmanneksi paras. Vähittäispankki Asiakasmäärän huomattavasta kasvusta huolimatta FIMin vähittäispankkitoiminnan talletuskanta laski 6 % vuoden 2009 aikana sijoitusten siirtyessä pankkitalletuksista riskisempiin sijoituskohteisiin. Vuoden 2009 aikana uusia pankkitilejä avattiin yli 5 000 ja luottokanta kasvoi yli 20 %. FIM oli koko vuoden ajan kärkisijoilla riippumattomissa talletustuotteiden korkovertailuissa. Vaihtoehtoiset sijoitustuotteet FIMin markkinoille tuomien vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden myynti aleni edellisvuodesta. FIM toi markkinoille vuoden 2009 aikana yhteensä 11 sijoitustuotetta yhteistyössä viiden eri liikkeeseenlaskijan kanssa. Tuotteista kolme oli julkisia sijoitusobligaatioita ja loput rajatulle sijoittajajoukolle tarkoitettuja erillislainoja. Vuoden 2009 lopussa FIMin vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden liiketoiminta siirtyi vähittäispankin treasuryn yhteyteen. Siirron tarkoituksena on yhdistää molempien yksiköiden markkinatuntemus ja hyötyä synergioista vastapuolisuhteiden hoidossa sekä riskienvalvonnassa. Hallinnoitavat varat ja markkinaosuudet (miljoonaa euroa, lukuun ottamatta markkinaosuuksia) 1 12/09 1 12/08 Muutos Hallinnoitavat varat (kauden päättyessä) 2 505 1 502 +67 % Rahastopääoma (kauden päättyessä) 1 738 940 +85 % Osakerahastojen pääoma (kauden päättyessä) 1 142 447 +155 % Markkinaosuus, rahastopääoma (kauden päättyessä) 3,2 % 2,4 % Markkinaosuus, osakerahastot (kauden päättyessä) 6,0 % 4,4 % Nettomerkinnät, rahastot 285-586 Nettomerkinnät, osakerahastot 287-328 Markkinaosuus, eurovolyymi (NASDAQ OMX Helsinki) 3,7 % 4,1 % Markkinaosuus, kauppojen lukumäärä (NASDAQ OMX Helsinki) 3,2 % 3,7 % Vuoden 2009 tuotot, tulos ja tase (2008 vertailuluku) FIMin liiketoiminnan kannattavuus elpyi vuoden 2009 aikana. FIM-konsernin liiketoiminnan tuotot olivat vuonna 2009 37,8 miljoonaa euroa (42,9). Liiketoiminnan tuotot alenivat 12 % vuoteen 2008 verrattuna. Konsernin kulut vuonna 2009 olivat 31,3 miljoonaa euroa, eli 49 % pienemmät kuin edellisvuonna (vuonna 2008 61,0 ilman liikearvon alaskirjausta). Konsernin kustannustehokkuutta parantavien toimenpiteiden vaikutukset näkyivät alentuneina kustannuksina pääosin jo ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Täysimääräisesti kustannussäästöt vaikuttivat vuoden 2009 toisella vuosipuoliskolla. FIM-konsernin liiketulos oli vuonna 2009 6,5 miljoonaa euroa (vuonna 2008-18,1 ilman liikearvon alaskirjausta) ja tilikauden tulos 4,2 miljoonaa euroa (vuonna 2008-13,9 ilman liikearvon alaskirjausta). Tilikauden verot, 2,3 miljoonaa euroa, sisältävät 0,5 miljoonaa euroa edellisiin tilikausiin kohdistuvaa veroa ja 1,8 miljoonaa euroa laskennallisen verosaamisen muutosta. 5
FIMin kaikki liiketoiminnat tekivät positiivisen tuloksen vuonna 2009. Varainhoito-, pääomamarkkinat- ja vähittäispankkiliiketoiminnot myös ylittivät liikevaihto- ja liikevoittotavoitteensa. FIM-konsernin taseen loppusumma 31.12.2009 oli 266,3 miljoonaa euroa (261,2). Konsernin oma pääoma oli 49,8 miljoonaa euroa (43,0) ja Basel II -säännösten mukainen vakavaraisuussuhdeluku 20,7 % (16,1). Investoinnit Konsernin investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat vuonna 2009 yhteensä n. 1,0 miljoonaa euroa (2,7). Henkilöstö FIM-konsernin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 194 henkilöä. Joulukuun 2008 lopussa työsuhteessa olevan henkilöstön määrä oli 255. Joulukuun 2008 luvussa ovat mukana vuoden 2008 lopulla lopetettujen liiketoimintojen ja ytneuvottelujen myötä poistuneet henkilöt, yhteensä 59 henkilöä. Kaikki henkilöstöluvut on ilmoitettu kokoaikaisiksi muutettuina. Loppuvuonna 2009 tehdyssä Great Place to Work -tutkimuksessa 93 % henkilökunnasta arvioi FIMin olevan kokonaisuudessaan todella hyvä työpaikka. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 75 %. Hallinto ja johto FIM Oyj:n toimitusjohtajana toimi tilikaudella Johannes Schulman. FIM Oyj:n hallituksen ovat muodostaneet 23.3.2009 alkaen puheenjohtajana Timo T. Laitinen, Niklas Geust, Markku Kaloniemi, Vesa Honkanen, Esa Rautalinko, Lasse Kurkilahti ja Jussi Sokka. Vuonna 2009 perustetun nimitysvaliokunnan jäseninä ovat toimineet Niklas Geust, Timo T. Laitinen, Dan Karlsson ja Lasse Kurkilahti. 23.3.2009 saakka hallituksen muodostivat Timo T. Laitinen (puheenjohtaja), Niklas Geust, Vesa Honkanen, Esa Rautalinko ja Jussi Sokka. Yhtiön tilintarkastajana toimi 23.3.2009 saakka PriceWaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Kim Karhu. Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n ja päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Sixten Nymanin. Hallituksen ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 oli 161 200 osaketta, joka oikeuttaa 29,1 %:iin osake- ja äänimäärästä. Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2009 olivat yhteensä 652 tuhatta euroa. FIM laajensi omistuspohjaansa FIM laajensi omistuspohjaansa toteuttamalla henkilökunnalle suunnatun osakeannin huhtikuun alussa. Ylimerkityn annin jälkeen FIMin omistajina on yli 150 fimiläistä. Osakkeet ja osakepääoma FIM Oyj:n osakepääoma 31.12.2009 oli 2 813 505,37 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa, eikä kirjanpidollista vastaarvoa. Yhtiön osakekanta koostuu yhdestä osakesarjasta. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Osakemäärä nousi suunnatun osakeannin toteuttamisen jälkeen 560 000 osakkeeseen. Yhtiön hallitus käytti yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta omien osakkeiden hankkimisesta suunnatusti vuoden 2009 aikana hankkimalla yhteensä 8 400 omaa osaketta. Yhtiön hallitus käytti yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta suunnatusta osakeannista, jossa luovutettiin yhteensä 2 000 kappaletta yhtiön hallussa olleita omia osakkeita. Yhtiön hallussa olleista omista osakkeista mitätöitiin vuoden 2009 aikana yhteensä 6 400 kappaletta, eikä yhtiön hallussa ollut katsauskauden päättyessä omia osakkeita. Katsauskauden lopussa yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 553 600 kappaletta ja yhtiöllä oli 152 osakkeenomistajaa. Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset FIM Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2009. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen, joka sisälsi tuloslaskelman, rahoituslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiön hallituksen jäseninä olivat Timo T. Laitinen (puheenjohtaja), Niklas Geust, Vesa Honkanen, Esa Rautalinko ja Jussi Sokka, ja toimitusjohtajana Johannes Schulman. Yhtiökokous päätti, ettei tilikaudelta 6
2008 jaeta osinkoa. Yhtiökokous päätti alentaa ylikurssirahastoa siirtämällä koko ylikurssirahaston sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön hallitukseen valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa Niklas Geust, Vesa Honkanen, Markku Kaloniemi, Lasse Kurkilahti, Timo T. Laitinen, Esa Rautalinko ja Jussi Sokka. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Timo T. Laitisen. Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta suunnatusti sekä yhdestä tai useammasta suunnatusta osakeannista, joissa luovutetaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 23.9.2010 asti. Hallintoperiaatteet FIM Oyj:n toimielinten tehtävät määräytyvät Suomen lain ja FIM -konsernin (FIM) hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. FIM Oyj:n yhtiökokous on konsernin ylin päättävä elin, ja se kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista asioista kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta ja osingonjaosta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee myös hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heille maksettavista palkkioista. FIMin-konsernin johtamisesta vastaavat yhtiön hallitus ja konsernin emoyhtiön toimitusjohtaja. Muu toimiva johto avustaa toimitusjohtajaa hänen tehtävässään. Hallitus FIM Oyj:n hallitus valvoo FIM-konsernin toimintaa ja johtamista sekä päättää merkittävät yhtiön strategiaa, investointeja, organisaatiota, sisäistä tarkastusta, riskienhallintaa, pääomittamista ja muuta rahoitusta koskevat asiat. Tilintarkastus Yhtiössä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Vähintään yhden varsinaisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Yhtiöjärjestyksen mukaan tilintarkastajan valinnasta päättää yhtiökokous. Tilintarkastajan toimikausi kestää valintaa seuraavaan yhtiökokoukseen asti. Toimitusjohtaja FIM Oyj:n hallitus nimittää toimitusjohtajan, joka vastaa FIM-konsernin liiketoimintojen johtamisesta Suomen osakeyhtiölain, toimialaa koskevan lainsäädännön ja viranomaissääntelyn sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. FIM Oyj:n toimitusjohtaja raportoi hallitukselle ja antaa sille riittävästi tietoa FIM-konsernin liiketoimintaympäristöstä. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen käsiteltävänä olevat asiat ja panee täytäntöön sen tekemät päätökset, ellei hallitus yksittäisessä tapauksessa toisin päätä. Toimitusjohtaja ohjaa ja valvoo FIMin ja sen liiketoiminta-alueiden toimintaa. Toimitusjohtaja toimii lisäksi konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmä Konsernin johtoryhmä toimii toimitusjohtajan apuna konsernin operatiivisena ohjausryhmänä ja konsernia koskevien toimintojen koordinoijana. Johtoryhmä koostuu konsernin liiketoiminta-alueiden vetäjistä sekä toimitusjohtajan kutsumista muista jäsenistä. Johtoryhmä osallistuu konsernin ja liiketoimintojen strategioiden suunnitteluun. Liiketoiminta-alueet ja konsernin tukitoiminnot FIM-konsernin liiketoiminta jakautui neljän pääalueeseen: Varainhoitoon, pääomamarkkinoihin, vähittäispankkiin ja vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin. Liiketoimintoja harjoitetaan konsernin emoyhtiön FIM Oyj:n täysin omistamissa tytäryhtiöissä sen mukaisesti, miten kunkin yhtiön yhtiöjärjestys ja Finanssivalvonnan myöntämät toimiluvat sallivat. Varainhoitoliiketoimintaa harjoitettiin Suomessa FIM Varainhoito Oy:n ja Ruotsissa sen sivuliikkeen toimesta. 7
Vähittäispankin, pääomamarkkinoiden ja vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden liiketoimintoja harjoitettiin Suomessa FIM Pankki Oy:ssä. Konsernin emoyhtiö FIM Oyj on tytäryhtiöitä hallinnoiva omistusyhteisö, joka ei harjoita liiketoimintaa. Emoyhtiö tuottaa konsernin tytäryhtiöille osan näiden tarvitsemista tukitoiminnoista ja hallinnollisista palveluista. Tällaisia palveluja ovat tietohallinto, taloushallinto, markkinointi, henkilöstöhallinto sekä sisäinen tarkastus. Konsernihallinto myös valvoo, että konsernin liiketoimintaa toteutetaan lainsäädännön, emoyhtiön hallituksen ja johdon määrittelemän strategian ja riskipolitiikan mukaisesti. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus toimii FIMin liiketoiminnasta ja taloushallinnosta erillään. Sisäinen tarkastus seuraa FIMin sisäisten valvontajärjestelmien toimintaa ja raportoi niihin liittyvistä asioista. Sisäinen tarkastaja toimii yhteistyössä konsernin riskienhallintaryhmän kanssa. Sisäinen tarkastus antaa myös suosituksia FIMin valvontajärjestelmissä havaittujen epäkohtien ja mahdollisten puutteiden korjaamisesta. Sisäinen tarkastaja raportoi pääasiassa FIM Oyj:n hallitukselle ja tarpeen vaatiessa myös tytäryhtiöiden hallituksille. Riskienhallinta FIM-konsernin omien osakesalkkujen delta-arvo 31.12.2009 oli 0,02 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa 31.12.2008). Tilinpäätöshetkellä markkinahintojen liikkeiden tulosvaikutus tiliasemaan on erittäin pieni. Epäedullisin tulosvaikutus stressisimulaatiossa, jossa mitataan kohde-etuuksien hintamuutosten vaikutusta tulokseen välillä -20 % ja +20 % on -0,01 miljoonaa euroa hintojen noustessa 5 %. Osakesalkkujen riskinottotaso on pidetty hyvin maltillisena läpi tarkasteluajanjakson. FIM-konsernin treasury-toiminnon rahoitustoiminnan ja kaupintasalkun yhteenlaskettu korkoriski (prosenttiyksikön muutos markkinakoroissa) 31.12.2009 oli 0,1 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa 31.12.2008). Konsernin likviditeettiasema ja maksuvalmius on erittäin vahva ja sijoituspolitiikan ja maksuvalmiusreservin suhteen noudatetaan erittäin varovaista linjausta. Edellisen tilikauden päättyessä (31.12.2008) FIMin taseessa ollut välitysasiakkaan merkittävä kauppahintasaaminen on kokonaisuudessaan hoidettu, eikä FIMillä ole enää saamisia kyseiseltä asiakkaalta. Lisäksi edellisen tilikauden päättyessä FIMin välitysasiakkaan johdannaispositioon kohdistunut merkittävä vakuusvajesaaminen on poistunut position eräännyttyä. FIMille ei syntynyt luottotappioita katsauskaudella. FIM-konsernin ja FIM Pankki Oy:n vakavaraisuusasema on säilynyt edelleen vahvana ja asetettujen tavoitteiden puitteissa. Konsernin vakavaraisuussuhdeluku oli 20,7 % (16,1 % 31.12.2008) ylittäen selvästi viranomaisten asettaman 8 %:n vähimmäisvaatimuksen. FIM Pankki Oy on Suomen vakavaraisimpia pankkeja, vakavaraisuussuhdeluku oli 23,7 % (17,3 % 31.12.2008). Vakavaraisuussuhdeluku halutaan pitää jatkossakin vahvana, jotta voidaan varautua toiminnan kasvun ja ulkoisen liiketoimintaympäristön muutosten aiheuttamiin pääomatarpeisiin. FIM-konsernin merkittävin yksittäinen riski on sen liiketoiminnan tuottojen riippuvuus ulkoisen toimintaympäristön muutoksista ja osakemarkkinoihin liittyvistä tekijöistä yleisesti. Vakavaraisuus (1 000 euroa) 31.12.2009 31.12.2008 Omat varat 38 280 35 730 Ensisijaiset ennen osingonjakoa ja pääomanpalautusta 44 616 35 712 Hallituksen esitys osingonjaosta ja pääomanpalautuksesta -6 482 0 Toissijaiset 146 18 Omien varojen vähimmäisvaatimus 14 804 17 753 8
Luotto- ja vastapuoliriskin omien varojen vaatimus 4 894 7 018 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 1 940 2 114 Saamiset yrityksiltä 28 1 686 Vähittäissaamiset 2 332 2 194 Sijoitusrahastosijoitukset 76 0 Muut erät 517 1 024 Markkinariskin omien varojen vaatimus 1 615 760 Korkosopimusten positioriski 1 569 627 Osakkeiden positioriski 46 68 Valuuttakurssiriski 0 65 Operatiivisen riskin omien varojen vaatimus 8 295 9 975 Omien varojen ylijäämä 23 476 17 977 Vakavaraisuussuhdeluku, % 20,7 16,1 Oikeudenkäynnit Oikeudenkäynneistä FIM Oyj:llä oli katsauskauden päättyessä kesken niin sanottu Uoti-tapaus, jonka käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa Korkeimman oikeuden 17.4.2009 antaman ratkaisun perusteella. Lisäksi yksi konsernin entinen, johtotason tehtävissä työskennellyt henkilö on nostanut vahingonkorvauskanteen liittyen työsuhteensa irtisanomiseen joulukuussa 2008 päättyneissä yt-neuvotteluissa. FIM pitää esitettyjä vaateita sekä kannetta perusteettomina. Pankkien talletussuojarahasto ja sijoittajien korvausrahasto FIM Pankki Oy on Suomen talletussuojarahaston jäsen. Tallettajien varat on lakisääteisesti turvattu talletussuojarahastosta 50 000 euroon asti tallettajaa kohden. FIM Pankki Oy ja FIM Varainhoito Oy ovat myös sijoittajien korvausrahaston jäseniä. Yksittäiselle sijoittajalle korvattava määrä on enintään 20 000 euroa. Muut tilivuoden päättymisen jälkeiset tapahtumat Ei olennaisia tapahtumia. Tulevaisuuden näkymät Uskomme FIMin hyötyvän markkina-asemastaan ja asiakkaiden kiinnostuksen FIMin tuote- ja palveluvalikoimaan kasvavan myös vuoden 2010 aikana. Hoidettavan asiakasvarallisuuden huomattavasti korkeampi lähtötaso edellisvuoteen verrattuna luo liiketoiminnallemme vahvan pohjan alkavaan vuoteen. Suhdanneherkkyys kuuluu kuitenkin sijoituspalvelutoiminnan erityispiirteisiin ja FIMin liiketoiminnalle on ominaista voimakas riippuvuus kansainvälisten arvopaperimarkkinoiden kehityksestä. Mikäli osakemarkkinat eivät heikkene merkittävästi nykytasoiltaan, odotamme FIMin vuoden 2010 liiketuloksen paranevan edellisvuodesta. Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä ja pääoman palautuksesta FIM Oyj:n vapaat omat pääomat 31.12.2009 olivat 51,6 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättää varojenjaosta seuraavasti: 1. Päätetään jakaa yhtiön tilikauden voitosta osinkoa 3,60 euroa osakkeelta, eli yhteensä 1 992 960,00 euroa, ja että jäljelle jäävä tilikauden voitto siirretään edellisten tilikausien voitto -tilille. Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 3.3.2010 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. Osinko maksetaan 10.3.2010. 2. Päätetään lisäksi valtuuttaa hallitus päättämään harkintansa mukaan osingon maksamisesta edellä mainitun yhtiökokouksessa päätettävän osingon lisäksi enintään 3,60 euroa osakkeelta, kuitenkin yhteensä enintään 9
2 053 000,00 euroa. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingon maksupäivän. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. 3. Päätetään lisäksi valtuuttaa hallitus päättämään harkintansa mukaan varojen jakamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta siten, että varoja jaetaan enintään 4,40 euroa osakkeelta, kuitenkin yhteensä enintään 2 435 840,00 euroa. Jaettavat varat maksetaan osakkeenomistajille, jotka varojenjaon täsmäytyspäivänä on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää varojenjaon täsmäytyspäivän ja maksupäivän. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. 10
KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2007 2006 2005 1) Liiketoiminnan nettotuotot, meur 37,8 42,9 85,0 71,6 57,0 2) Liiketulos, meur 6,5-59,3 14,9 19,1 19,1 3) Bruttoinvestoinnit, meur 1,03 2,66 7,20 3,95 3,47 4) Oman pääoman tuotto prosentteina (ROE) 9,0 % -72,8 % 11,4 % 20,2 % 50,8 % 5) Omavaraisuusaste prosentteina 18,7 % 16,5 % 22,8 % 70,3 % 45,4 % 6) Kulu-tuotto -suhde 0,83 2,38 0,83 0,73 0,70 Liiketoiminnan nettotuotot Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien arvopapereiden nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot Liiketulos Liiketoiminnan nettotuotot - Hallintokulut - Liiketoiminnan muut kulut - Poistot ja arvon alennukset Oman pääoman tuotto prosentteina (ROE) Liiketulos - verot x 100 oma pääoma+väh.osuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste prosentteina oma pääoma + väh.osuus x 100 taseen loppusumma Kulu-tuottosuhde Kulut yhteensä Nettotuotot yhteensä 11
KONSERNIN TASE (IFRS) Konsernin tase (IFRS), 1 000 eur Liitet. 31.12.2009 31.12.2008 VARAT Saamiset luottolaitoksilta 14. 60 059 47 097 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 15. 48 711 58 795 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät arvopaperit 16. 73 189 51 071 Myytävissä olevat rahoitusvarat 17. 46 269 85 328 Aineettomat hyödykkeet 18. 2 683 3 131 Aineelliset hyödykkeet 19. 3 098 5 156 Muut varat 20. 21 325 259 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 21. 8 624 6 198 Laskennalliset verosaamiset 11. 2 333 4 164 Varat yhteensä 266 290 261 199 VELAT JA OMA PÄÄOMA VELAT Velat luottolaitoksille 22. 36 0 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 23. 180 411 203 300 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 16. 1 499 1 382 Muut velat 24. 26 542 2 140 Siirtovelat ja saadut ennakot 25. 8 024 11 377 Velat yhteensä 216 513 218 199 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 28. 2 814 2 814 Ylikurssirahasto 49 65 493 Muuntoerot -890-717 Käyvän arvon rahasto 17. 146 18 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 34 209 0 Kertyneet voittovarat 13 450-24 608 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 49 778 43 000 Velat ja oma pääoma yhteensä 266 290 261 199 Sivuilla 35-45 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä. 12
KONSERNIN TULOSLASKELMA (IFRS) Konsernin tuloslaskelma (IFRS), 1 000 eur Liitet. 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Korkotuotot 1. 4 830 13 437 Korkokulut 2. -2 539-11 216 Korkokate 2 291 2 221 Palkkiotuotot 3. 39 384 54 640 Palkkiokulut 4. -10 126-13 472 Nettopalkkiotuotot 29 258 41 168 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien arvopapereiden nettotuotot 5. 5 944-858 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 6. -101-96 Liiketoiminnan muut tuotot 9. 373 457 Nettotuotot yhteensä 37 765 42 892 Hallintokulut Henkilöstökulut 7. -14 670-33 427 Muut hallintokulut 8. -9 194-15 681 Poistot ja arvonalentumiset 10. -3 313-46 461 Liiketoiminnan muut kulut 9. -4 104-6 665 Kulut yhteensä -31 282-102 234 Liiketulos 6 484-59 341 Tuloverot 11. -2 316 4 226 KATSAUSKAUDEN TULOS 4 168-55 116 Jakautuminen Emoyhteisön omistajille 4 168-55 116 Vähemmistöille 0 0 Laajennettu tuloslaskelma, 1 000 eur 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Tilikauden tulos 4 168-55 116 Muut laajan tuloksen erät: Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 20-221 Käyvän arvon rahaston muutos 128-8 KATSAUSKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 4 316-55 345 Jakautuminen Emoyhteisön omistajille 4 316-55 468 Vähemmistöille 0 0 Sivuilla 35-45 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä. 13
KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Laskelma oman pääoman muutoksista, 1 000 eur Osake- Ylikurssi- Omat Muuntopääoma rahasto osakkeet erot Oma pääoma 31.12.2007 2 814 65 493-35 -125 Myytävissä olevien sijoitusten nettomuutos Muuntoerot -592 Tilikauden tulos Yhteensä kauden tuotot ja kulut 0 0 0-592 Osingonjako Omien osakkeiden mitätöinti 35 Oma pääoma 31.12.2008 2 814 65 493 0-717 Oma pääoma 1.1.2009 2 814 65 493 0-717 Myytävissä olevien sijoitusten nettomuutos Muuntoerot -173 Tilikauden tulos Yhteensä kauden tuotot ja kulut 0 0 0-173 Ylikurssirahaston konvertointi -65 444 Osakeanti Oma pääoma 31.12.2009 2 814 49 0-890 Emoyhteisön omistajille Käyvän arvon SVOP- Kertyneet kuuluva pääoma rahasto rahasto voittovarat yhteensä Oma pääoma 31.12.2007 26 0 40 172 108 345 Myytävissä olevien sijoitusten nettomuuto -8-8 Muuntoerot 371-221 Tilikauden tulos -55 116-55 116 Yhteensä kauden tuotot ja kulut -8-54 745-55 345 Osingonjako -10 000-10 000 Omien osakkeiden mitätöinti -35 0 Oma pääoma 31.12.2008 18 0-24 608 43 000 Oma pääoma 1.1.2009 18 0-24 608 43 000 Myytävissä olevien sijoitusten nettomuuto 128 128 Muuntoerot 193 20 Tilikauden tulos 4 168 4 168 Yhteensä kauden tuotot ja kulut 128 0 4 361 4 316 Ylikurssirahaston konvertointi 31 747 33 697 0 Osakeanti 2 483 2 483 Omien osakkeiden osto ja mitätöinti -21-21 Oma pääoma 31.12.2009 146 34 209 13 450 49 778 Sivuilla 35-45 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä. 14
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Konsernin rahavirtalaskelma, 1 000 eur Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 6 484-59 338 Oikaisut liiketulokseen: Poistot ja arvonalentumiset 3 313 46 461 Realisoitumattomat voitot/tappiot -2 286-243 Muut oikaisut -316-884 Maksetut verot -264 2 754 Muutokset liiketoiminnan rahoituserissä: Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien arvopapereiden muutos -19 462 51 600 Myytävissä olevien rahoitusvarojen muutos 38 918 69 598 Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos -14 909 36 410 Lyhytaikaisten velkojen muutos -1 419-149 085 Liiketoiminnan rahavirta 10 059-2 728 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 027-2 618 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 6 Luovutusvoitot muista sijoituksista 0 282 Investoinnit muihin sijoituksiin 0-460 Investointien rahavirta -1 027-2 791 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot 0-10 000 Osakeanti 2 462 0 Rahoituksen rahavirta 2 462-10 000 Rahavarojen muutos 11 494-15 519 Rahavarat tilikauden alussa 43 777 59 926 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -34-631 Rahavarat tilikauden lopussa 55 237 43 777 Rahavarojen muutos 11 494-15 519 Sivuilla 35-45 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä. 15
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET YLEISIÄ TIETOJA Sijoituspalvelukonserni FIM tarjoaa yksilöllisiä ja monipuolisia sijoitus-, säästämis-, ja varainhoitopalveluja. FIM Oyj on konsernin emoyhtiö, ja konserniin kuuluvat FIM Varainhoito Oy ja FIM Pankki Oy Suomessa. FIM Varainhoito Oy:llä on sivukonttori FIM Kapitalförvaltning Ab Finland Filial Ruotsissa. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Pohjoisesplanadi 33 A, 00100 Helsinki. FIM Oyj:n hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi 19.2.2010, ja jäljennös tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä osoitteesta. YHTEENVETO MERKITTÄVIMMISTÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEISTA Laatimisperusta FIM Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Arvioiden käyttö Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen arvioiden ja oletusten käyttämistä. Näiden oletusten ja arvioiden käyttäminen vaikuttaa konsernitilinpäätöksessä raportoituihin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen liitetiedoissa, liikearvon arvonalentumistestaukseen sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat erota arvioiduista määristä. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen sisällytetään yritykset, joiden äänivallasta konserni omistaa yli puolet tai sillä muutoin on määräysvalta. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, kun määräysvalta siirtyy konsernille ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappiota ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin laadintaperiaatteita. Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön FIM Oyj:n lisäksi 100 % omistetut FIM Pankki Oy:n, FIM Varainhoito Oy:n, CJSC Glitnir Securitiesin ja LLC Glitnir Asset Managementin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen Konsernin yksiköiden tilinpäätökseen sisältyvät luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön toimintavaluutta. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypään arvoon, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Ulkomaanrahan 16
määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat ja rahavirtalaskelmat on muunnettu euroksi käyttäen tilikauden painotettu keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaiseen yksikköön tehdystä sijoituksesta aiheutuneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Rahoitusvarat ja -velat Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu kolmeen ryhmään: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Yhtiö ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat Julkisesti noteerattujen sijoitusten ja johdannaissopimuksiin perustuvien rahoitusvarojen käyvät arvot perustuvat viimeiseen ostokurssiin (bid). Lyhyeksi myyntien ja johdannaissopimuksiin perustuvien velkojen käyvät arvot perustuvat viimeiseen myyntikurssiin (ask). Konserni on käyttänyt markkinoiden perusteella määräytyvää keskikurssia määrittäessään toisensa kumoavien riskipositioiden käypiä arvoja. Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat luokitellaan kolmeen luokkaan käyvän arvon määrittämisen mukaan. Tason 1 käyvät arvot märitetään käyttämällä toimivilla markkinoilla täysin samanlaisista varoista ja veloista noteerattuja oikaisemattomia hintoja. Tason 2. käyvät arvot määritetään yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinahintoihin. Tason 3. markkinahinnat perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin. Konserni käyttää ei-julkisten oman pääomanehtoisten sijoitusten käypien arvojen määrittelyyn arvostusmenetelmiä, joita ovat mm. viimeaikaisten markkinatransaktioiden hinnat, option hinnoittelumallit, diskontatut kassavirrat ja muut yleisesti markkinoilla hyväksyttävät menetelmät (Taso 2). Arvonalentumisia on kirjattu julkisesti noteeraamattomista myytävissä olevista rahoitusvaroista perustuen analyytikkojen tekemiin arvonmäärityksiin yrityksistä ja viimeisten markkinoilla tehtyjen osakkeiden kauppahintojen perusteella. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja -velat Rahoitusvarat ja -velat, joista odotetaan saatavan korkojen, hintojen tai kurssien muutoksen aiheuttamaa tuottoa lyhyellä aikavälillä, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Kaupankäyntitarkoituksessa olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Realisoitumattomat käypien arvojen muutokset sekä realisoituneet voitot ja tappiot esitetään nettona tuloslaskelman erässä Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien arvopapereiden nettotuotot. Myös kaupankäyntivaroihin sisältyvien oman pääomanehtoisten sijoitusten osinkotuotot esitetään tässä erässä. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat rahoitusvaroja, joissa on kiinteät tai määriteltävissä olevat maksuerät. Lainat ja muut saamiset arvostetaan hankinnan jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Saatavista kirjataan arvonalentumistappio silloin, kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että yhtiö ei pysty perimään saamisiaan alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan kirjanpitoon merkittäessä hankintahintaan ja tämän jälkeen käypään arvoon. Sijoitusten hankintahinta sisältää hankinnasta aiheutuneet transaktiokustannukset. Käypään arvoon arvostamisesta aiheutuneet realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Mikäli myytävissä olevat rahoitusvarat myydään tai niiden arvo on pitkäaikaisesti ja merkittävästi alentunut, kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Rahavarat Konsernin rahavarat koostuvat saamisista luottolaitoksilta, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. Rahavirtalaskelmassa rahavarat koostuvat vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. 17
Muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat Muut rahoitusvelat koostuvat veloista luottolaitoksille ja asiakkaille. Ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaisinstrumentit Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaisinstrumentit arvostetaan todennäköiseen luovutushintaan yleisesti hyväksyttyjen markkinoilla käytettyjen arvostusperiaatteiden mukaisesti. Konsernin kaikki johdannaissopimukset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja niiden käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Muut varat ja velat Muihin varoihin kirjataan myyntisaamiset, arvopapereiden välityksestä syntyvät saamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset. Muut varat arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyinä. Muihin velkoihin kirjataan ostovelat, arvopapereiden välityksestä syntyvät velat ja muut lyhytaikaiset velat. Muut velat arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Netotus Rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat erät netotetaan konsernitaseessa vain, mikäli konsernilla on laillisesti toimeenpantava oikeus kirjattujen erien kuittaamiseen ja konserni aikoo toteuttaa suorituksen nettomääräisenä. Aineellinen käyttöomaisuus Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvoalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästä aiheutuneet kustannukset. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistoajat ovat seuraavat: Koneet ja kalusto 5 vuotta ATK-laitteet 3 vuotta Autot 5 vuotta Vuokrahuoneiston perusparannukset 5 vuotta Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineeton käyttöomaisuus Liikearvo Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvolle on tehty siirtymästandardin edellyttämä arvonalentumistesti IAS 36:ta soveltaen IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 ja liikearvoa testataan lisäksi vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. FIM-konsernin taseessa ei ole liikearvoa 31.12.2009. Varainhoito-yksikköön kohdistunut liikearvo kirjattiin kokonaisuudessa alas vuonna 2008. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä 18
saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sille tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Yrityksen tämänhetkinen kehittämistyö on sen luonteista, että se ei täytä aktivointikriteereitä ja siten kehittämismenot on kirjattu kuluksi niiden syntyessä. Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Poistoajat: ATK-ohjelmat WWW-projekti Domainit 5 vuotta 3 vuotta 5 vuotta Arvonalentumiset Liikearvo ja muut hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Poiston kohteena olevien hyödykkeiden osalta arvioidaan, onko viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisen hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä siitä saatavan nettomyyntihinnan tai sitä korkeamman käyttöarvon kautta. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappioksi. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa käytetyt oletukset muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta. Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Ne vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottajalla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä sopimusajan kuluessa. Konsernin kaikki vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Konserni ei toimi vuokralle antajana. 19
Osakepääoma FIM Oyj:n osakepääoma 31.12.2009 oli 2 813 505,37 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa, eikä kirjanpidollista vastaarvoa. Yhtiön osakekanta koostuu yhdestä osakesarjasta. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Osakemäärä nousi suunnatun osakeannin toteuttamisen jälkeen 560 000 osakkeeseen. Yhtiön hallitus käytti yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta omien osakkeiden hankkimisesta suunnatusti vuoden 2009 aikana hankkimalla yhteensä 8 400 omaa osaketta. Yhtiön hallitus käytti yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta suunnatusta osakeannista, jossa luovutettiin yhteensä 2 000 kappaletta yhtiön hallussa olleita omia osakkeita. Yhtiön hallussa olleista omista osakkeista mitätöitiin vuoden 2009 aikana yhteensä 6 400 kappaletta, eikä yhtiön hallussa ollut katsauskauden päättyessä omia osakkeita. Katsauskauden lopussa yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 553 600 kappaletta ja yhtiöllä oli 152 osakkeenomistajaa. Työsuhde-etuudet Eläkevastuu Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä oleva TEL-eläkevakuutus on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä. Konsernin eläkevakuutusyhtiössä järjestetty lisäeläketurva on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat muita kuin maksupohjaisia järjestelyjä, jolloin työnantajan eläkevastuun määrä perustuu järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvoon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käypään arvoon, jotka selvitetään riittävän säännöllisesti perustuen IAS 19 standardin mukaisiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernilla ei tällä hetkellä ole etuuspohjaisia järjestelyjä. Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotusarvon välillä. Suurin erä on syntynyt emoyhtiön vahvistetusta tappiosta. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantaa, josta on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai jonka hyväksytystä määrästä on ilmoitettu. Laskennalliset verosaamiset kirjataan vain siihen määrän asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Tuloutus Tuotot liiketoimista kirjataan suoriteperusteisesti ja kun on todennäköistä, että liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja se on määritettävissä luotettavasti. Tätä periaatetta sovelletaan konsernin merkittävimpien tuottoihin seuraavasti: Palkkiotuotot Tuotot konsernin tuottamista varainhoitoon, arvopaperinvälitykseen ja vähittäispankkitoimintaan liittyvistä palveluista kirjataan, kun seuraavat kirjaamisedellytykset täyttyvät: tuotot ovat määritettävissä luotettavasti, on todennäköistä, että liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi ja toteutuneet ja toteutuvat liiketoimeen liittyvät menot ovat määritettävissä luotettavasti. Silloin, kun palvelun tuotantoon liittyvän liiketoimen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti, liiketoimeen liittyvät tuotot kirjataan tilinpäätöspäivän valmistumisasteen mukaisesti. Neuvontapalveluiden tuotot, jotka määräytyvät tietyn liiketoimen lopputuloksen perusteella kirjataan vasta, kun niiden määrä ja ansainta on varmistunut. Korko- ja osinkotuotot Korkotuotot kirjataan suoriteperusteisesti efektiivisen koron menetelmää käyttäen ottamalla huomioon rahoitusinstrumentin kaikki sopimusehdot. Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. 20