Turvallisuuden tarkistuslista Ruisku- ja pulverimaalaus Työterveyslaitos Työturvallisuusosasto Mauri Hakala
Sisällysluettelo Turvallisuuden tarkistuslista 2 Tarkistuslistan käyttöohje 3 Turvallisuusindeksi 4 Yhteenveto 5 1 Kone- ja laiteturvallisuus 6 2 Työhygienia 7 2.1 Kemialliset haittatekijät 7 2.1.1 Maalaustyö 9 2.1.2 Kappaleiden kuivatus 11 2.1.3 Maalien sekoitus ja työvälineiden puhdistus 11 2.1.4 Ilmanvaihtojärjestelmän huolto 12 2.1.5 Pölyt 12 2.2 Valaistus 14 2.3 Melu 15 2.4 Lämpöolosuhteet 15 3 Ergonomia 16 4 Henkilökohtainen suojautuminen 17 5 Järjestys ja siisteys 19 6 Kulkutiet 21 7 Työnopastus 23 8 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 24 8.1 Työterveyshuolto 24 8.2 Ensiapu 25 8.3 Pelastusvalmius 26 Lisätietoja 26 Turvallisuuden tarkistuslista Tämän alakohtaisen oppaan tarkoitus on auttaa huolehtimaan yrityksen koko henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä. Oppaaseen on koottu alan keskeiset työsuojeluasiat helppokäyttöiseksi tarkistuslistaksi. Sen avulla selviää mitkä asiat ovat kunnossa ja missä olisi parantamisen tarvetta. Sen avulla voi myös laskea yrityksen turvallisuusindeksin, joka on kunnossa olevien asioiden osuus kaikista listan kohdista. Teoriassa indeksi voi vaihdella nollasta sataan prosenttiin, mutta käytännössä tuskin on yritystä, jossa kaikki asiat vaatisivat korjausta tai kaikki asiat olisivat kunnossa. Indeksin avulla yrityksessä voidaan asettaa tavoitteita; esimerkiksi jos indeksi on nyt 65% voisi tavoite seuraavalle vuodelle olla 85%. Hyvät työolot eivät välttämättä maksa ylimääräistä. Siisti ja järjestyksessä oleva työpaikka ja kunnossa olevat välineet päinvastoin parantavat sekä tuottavuutta että työturvallisuutta. Siitä hyötyvät kaikki. Yritys hyötyy alempina kustannuksina, kun hukka-aikaa, tapaturmia, esinevahinkoja ja sairauspoissaoloja on vähemmän. Työntekijä viihtyy paremmin työssä ja säilyy terveempänä. Yhteiskunta hyötyy kilpailukykyisestä yrityksestä, joka antaa työtä ja verotuloja, mutta rasittaa vähemmän sosiaali- ja terveysbudjettia. Työnantajalla on myös lakisääteinen velvoite seurata säännöllisesti työolosuhteita, selvittää esiintyvät vaarat ja arvioida niiden aiheuttamat riskit. Opas helpottaa työolojen seurantaa ja muodostaa pohjan myös kehittämistoimenpiteille ja yrityksen työsuojelun toimintaohjelmalle. Lista on tehty Euroopan komission tuella Työterveyslaitoksella yhdessä alan asiantuntijoiden, yritysten ja viranomaisten kanssa. 2
Tarkistuslistan käyttöohje Turvallisuuden määrittämisessä otetaan huomioon kaikki yrityksen työntekijät ja eri työt. Tarvittaessa listan voi täyttää erikseen erilaisista töitä. Useat listan kohdat selviävät parhaiten paikan päällä työkohteessa ja/tai työntekijöiden kanssa keskustelemalla. Lista toistetaan esimerkiksi kerran vuodessa tai tarpeen mukaan, kun yrityksessä tehdään muutoksia. Tarkistuslistan kysymyksiin vastataan merkitsemällä rasti joko kunnossa, ei kunnossa tai ei sovellu -kohtaan. Asia on kunnossa, kun se täyttää viranomaismääräykset tai yrityksessä itse asetetut pelisäännöt. Jos kohta ei näitä täytä, merkitään ei kunnossa. Jos kohta ei koske yritystä, merkitään ei sovellu. Jos ei olla varmoja onko asia kunnossa vai ei, jätetään merkintä tekemättä ja asia selvitetään myöhemmin. Se saattaa edellyttää lisätietojen hankkimista esimerkiksi työterveyshuollolta, työhygieenisiä mittauksia tms. Tarkistuslistassa on esitetty myös mahdollisia toimenpiteitä, joista voi olla hyötyä varsinkin ei kunnossa olevien asioiden kehittämisessä. Toivottavasti ne antavat virikkeitä myös omalle ideoinnille työpaikalla. 3
Turvallisuusindeksi Turvallisuusindeksin laskemista varten tiedot kootaan yhteenvetolomakkeelle. Siitä näkyy pääkohdittain paljonko asioita on kunnossa ja paljonko ei kunnossa. Indeksi lasketaan kaavan avulla kunnossa olevien prosenttiosuutena näiden yhteismäärästä. 1. Kone- ja laiteturvallisuus 2. Työhygienia 3. Ergonomia 4. Henkilökohtainen suojautuminen 5. Järjestys ja siisteys 6. Kulkutiet 7. Työnopastus 8. Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius Yhteensä kunnossa Indeksi = ----------------------------- kunnossa + ei kunnossa = ---------------- x 100% = --------------- % 4
Yhteenveto Yhteenvetolomakkeeseen merkitään päätetyt toimenpiteet, niiden vastuuhenkilö ja toimenpiteen aikataulu. Toimenpiteiden toteutusta on hyvä seurata. Viimeistään niiden toteutuminen selviää, kun tarkistuslista käydään uudestaan läpi, mielellään viimeistään vuoden päästä. Sovitut toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu Toteutunut / pvm 5
1 Kone- ja laiteturvallisuus Toimenpideideoita Onko koneissa CE-merkinnät? - Vuoden 1995 jälkeen hankituissa tai peruskorjatuissa koneissa CE-merkinnät - Vaatimustenmukaisuusvakuutus kertoo, minkä standardien ja direktiivien vaatimukset kone täyttää Onko koneiden käyttö- ja huolto-ohjeet käytettävissä? - Suomen-/ruotsinkieliset huolto-ohjeet kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä - Dokumentit säilytetään nimetyssä paikassa Onko staattisen sähkön aiheuttama kipinöinti- ja räjähdysvaara poistettu? - Huolehditaan siitä, että maadoitus jatkuu maaliastiasta tai keskusmaalisäiliöstä maalipumpulle ja siitä edelleen maalipistoolille - Maalattava esine maadoitetaan - Jätemaalin ja puhdistusliuotteen keräilyastia maadoitetaan Onko korkeapaineruiskun vahinkokäynnistyminen estetty? - Varmistin korkeapainepistoolissa - Varmistin lukitaan aina työn loputtua ja työn keskeytyessä vähäksikin aikaa - Liipaisimen suojus Ovatko maaliruiskujen letkut ja liittimet ehjiä ja hyväkuntoisia? - Letkuliitosten säännölliset tarkastukset - Vialliset maaliletkut hävitetään Ovatko maalauskaappien reunat pyöristetyt? - Pyöristetään/pehmustetaan maalauskaappien terävät reunat 6
2 Työhygienia 2.1 Kemialliset haittatekijät Toimenpideideoita Alkydi-, akrylaatti-, epoksi-, polyuretaani-, vinyyli- ja kautsumaalit sekä -lakat. Erilaiset kitit Hiekkapuhalluksen ja hiontatyön tuottamat pölyt Jauhemaalauksen tuottamat pölyt ja lämpöhajoamistuotteet Onko maaleista, lakoista, pesuaineista, kiteistä ym. käytetyistä aineista työpaikalla käyttöturvallisuustiedotteet? Onko maalien osalta ryhdytty toimenpiteisiin terveysriskien vähentämiseksi? - Pyydetään valmistajalta/markkinoijalta kaikkien käytössä olevien aineiden käyttöturvallisuustiedotteet - Tiedotteet kansiossa kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä - Pidetään kansio ajan tasalla (tarpeettomiksi käyneet tiedotteet poistetaan) - Päivitetään myös työterveysaseman käytössä olevat tiedotteet - Liuotinaine vaihdetaan vaarattomampaan - Maali vaihdetaan vaarattomampaan, esim. perimävaaralliset epoksimaalit (TGCI) pulverimaalauksessa - Vesiohenteisten maalien käyttö aina kun se on teknillisesti mahdollista - Liuotinaineen määrän vähentäminen muuttamalla ruiskutusmenetelmää (sähköstaattinen maalaus, korkeapaineruiskutus) Ovatko kemikaalit turvallisissa ja kestävissä pakkauksissa? - Kemikaalit säilytetään alkuperäisissä ja kestävissä pakkauksissa - Kemikaaleja ei säilytetä elintarvikkeille tarkoitetuissa astioissa, esim. virvoitusjuomapulloissa 7
2 Työhygienia 2.1 Kemialliset haittatekijät Toimenpideideoita Ovatko kemikaaliastiat asianmukaisesti merkityt? - Vaarallisten kemikaalien päällykset merkityt kemikaalilainsäädännön mukaisin päällysmerkinnöin ja varoitusetiketein - Vaarallisten aineiden päällyksissä on varoituslausekkeet Onko työntekijöille kerrottu kemikaalivaaroista? - Kerrotaan työntekijöille kemikaalien käsittelyyn liittyvistä vaaroista, niiltä suojautumisesta ja ensiavun antamisesta Onko kappaleiden puhdistuksessa vähennetty liuotinainealtistusta? Onko myös maalaustyöpisteen läheisyydessä työskentelevät henkilöt huomioitu arvioitaessa työhygieenisiä olosuhteita? - Alkalinen pesu liuotinainepesun sijaan - Suljetut pesujärjestelmät - Selvitetään myös kuljetuksiin osallistuvien, siivoojien ym. liuotinainealtistus - Sijoitetaan maalaustyöpiste erilliseen tilaan tai työ järjestetään muuten niin, että kemikaalit eivät leviä työpaikan muihin tiloihin 8
2 Työhygienia 2.1 Kemialliset haittatekijät Toimenpideideoita 2.1.1 Maalaustyö Tuntevatko maalarit oikean maalaustekniikan? - Oikea suuttimen valinta - Ei liian korkean paineen käyttöä - Vähennetään maalin kulutusta antamalla opastusta maaliruiskun oikeasta käyttötekniikasta Onko käytössä työpistekohtaisia paikallispoistoja? - Ruiskumaalaus aina kappaleiden koon salliessa vetokaapin vaikutuspiirissä - Isot kappaleet ja esim. lujitemuovityöt maalaushuoneessa, jossa tuloilma katosta ja poistoilma lattiatasosta - Kohdepoistojen oikea käyttötapa, tuodaan mahdollisimman lähelle haihtumislähdettä Onko vetokaapin ja muiden paikallispoistojen imutehot riittävät? - Ilman liikenopeus (ns. sieppausnopeus) kaapin otsapinnassa vähintään 0,5 m/s - Lisätään imutehoa jatkamalla kaapin reunoja mahdollisimman lähelle maalaria työskentelyn vaatiman tilan huomioiden - Parannetaan muidenkin paikallispoistojen epäpuhtauksien sieppauskykyä parantamalla imujen keräysosien rakenteita 9
2 Työhygienia 2.1 Kemialliset haittatekijät Toimenpideideoita 2.1.1 Maalaustyö Onko maalaustyöpisteeseen tulevan korvausilman saanti järjestetty oikein? Onko työtilan yleisilmanvaihto muuten työn vaatimuksia vastaava? Onko ruiskumaalauslinjat (esim. listamaalaus) varustettu paikallispoistoin? Voiko maalattavaa kappaletta käännellä maalaustyövaiheiden aikana? - Korvausilma maalarin takaa hajotettuna - Myös kuivatustelineet vetokaapin ja tuloilman väliin - Maalaustila lievästi alipaineiseksi - Mahdollista ilmanvaihtojärjestelmän kiertoilmaa ei käytetä maalauksen aikana tuloilmaan sekoitettuna - Yleisilmanvaihto mitoitettu tehokkaaksi. Mitoitus: vähintään 100 m3/min. kunkin käytetyn ruiskun antamaa maalimäärää l/min kohti - Ilman jako sekä tulo- ja poistoilman keskinäinen sijainti (ns. huuhtelu) niin, että epäpuhtauspitoisuuksien laimeneminen on tehokasta - Tiivis kotelointi ja tehokkaat paikallispoistot - Linjan vastaanottopää eristetyssä kuivatustilassa - Myös vastaanottajalla hengityksen suojain - Esim. pyöriteltävät pöydät, jolloin maalarin ei tarvitse siirtyä kappaleen ja poistoaukon väliin 10
2 Työhygienia 2.1 Kemialliset haittatekijät Toimenpideideoita 2.1.2 Kappaleiden kuivatus Onko kappaleiden kuivatukselle oma tila? - Erillinen alipaineistettu tila kappaleiden kuivatukselle - Lyhytaikaisessa maalaustyössä kappaleiden kuivatus maalaustilassa työntekijöiden työskennellessä muualla tai työajan ulkopuolella Siirretäänkö kappaleet mahdollisimman nopeasti kuivatustilaan? Onko jauhemaalauksessa kuivatusuunin uunikaasujen leviäminen työtilaan estetty? - Kappaleet, kuivatushyllyt ym. mahdollisimman nopeasti maalaustyöpisteen läheisyydestä kuivatustilaan - Alipaineinen uuni - Mitoitetaan riittävä jäähdytysjakso - Estetään rakenteilla tuotteiden liian aikainen käsittely 2.1.3 Maalien sekoitus ja työvälineiden puhdistus Sekoitetaanko maalit ja puhdistetaanko työvälineet työhygieenisesti oikein? - Ei jätetä maaliastioita avoimiksi edes lyhyeksi aikaa - Maalien sekoitus paikallispoiston, esim. vetokaapin vaikutuspiirissä - Jätemaaleille ja käytetyille pesuaineille suljettava astia tai kaatosuppilolla varustettu jäteastia - Maalausvälineet pestään ja kuivataan paikallispoistolla varustetulla sekoituspöydällä 11
2 Työhygienia 2.1 Kemialliset haittatekijät Toimenpideideoita 2.1.4 Ilmanvaihtojärjestelmän huolto Tarkkaillaanko ja huolletaanko ilmanvaihtolaitteita säännöllisesti? Huolletaanko vetokaappien kuiva- ja märkäpuhdistusjärjestelmät säännöllisesti? - Tarkkaillaan toimivuutta esim. merkkisavun avulla - Kanavistojen puhdistukset - Kanaviston ja liitoskohtien vuotokohtien paikantaminen ja paikkaaminen - Suodattimien vaihto/puhdistus valmistajan ohjeiden mukaan - Ilmavirtojen säätö (tilavuusvirta, suunta) - Järjestelmällinen huolto ja puhdistus valmistajan ohjeiden mukaisesti 2.1.5 Pölyt Onko hiekkapuhalluksen aiheuttamia pölyongelmia torjuttu? - Avopuhallus korvataan tyhjö- tai märkäpuhalluksella - Avopuhalluksessa mahdollisimman vähän pölyävä ja kvartsivapaa puhdistusaine - Hiekkapuhalluslinjan automatisointi tai puhaltaminen suljetussa puhalluskoneessa - Puhallus puhalluskaapissa tai -huoneessa, jossa tehokas ilmastointi Käsitelläänkö puhallettuja kappaleita ja puhallusmateriaalia puhalluksen jälkeen oikein? - Käytetään hengityksen suojainta myös puhallustyön jälkeen (käytännössä merkittävin pölyaltistus) 12
2 Työhygienia 2.1 Kemialliset haittatekijät Toimenpideideoita 2.1.5 Pölyt Onko kittien hionnan tuottamaa pölyä vähennetty hengitysilmassa? Onko huolehdittu siitä, että jauhemaalauksessa jauhepölyä levitetään mahdollisimman vähän? - Hiomakoneessa tehokas pölynpoisto - Paikallispoistolla varustettu hiontapöytä kappaleiden koon ja muodon salliessa - Alipaineinen ruiskutuskaappi - Automaattiset suljetut laitteistot - Jauheiden annostelu ja erottimien tyhjennys "huolellisesti" - Kaapin ulkopuolella ei paikkamaalata - Maalaustilojen ja -laitteiden helppo puhdistettavuus, erityisesti lattia - Siivouksessa syklonierottimeen kytketty pölynimuri (ei harjasiivousta) Valvotaanko työhygieniaa mittauksin työpaikalla? - Tehdään/teetetään liuotinainepitoisuusmittauksia työilmasta - Työterveyshuolto seuraa työntekijöiden altistumista biomonitorointimittauksin 13
2 Työhygienia 2.2 Valaistus Toimenpideideoita Onko työpaikan yleisvalaistustaso riittävä? - Valaistumittaukset esim. työterveysaseman toimesta ja vertaaminen Suomen Valoteknillisen Seuran julkaisemiin suositusarvoihin Onko työpistekohtainen lisävalaistuksen tarve täytetty? - Järjestetään työpisteisiin säädettäviä kohdevaloja - Savunsyöjässä kohdevalaisin Onko kulkuteiden, sisäänkäyntien, rappujen ja porttien valaistus kunnollinen? - Riittävä valaistustaso - Ei varjoalueita Esiintyykö suoraa tai epäsuoraa häikäisyä? - Ei kirkkaita valopisteitä näkökentässä - Häikäisevät valaisimet näkökentän yläreunaan Esiintyykö haitallisia kiiltelyjä ja häikäisyjä? - Valon oikea suuntaus, usein hieman takaa työntekijän sivulta Onko valaisinhuolto järjestetty? - Säännöllinen valaisimien puhdistus ja kuluneiden/palaneiden lamppujen vaihto - Lamppujen ryhmävaihto 14
2 Työhygienia 2.3 Melu Toimenpideideoita Onko työpaikalla tehty melukartoitus? - Merkitään melualueet melutasosta ilmoittavin kyltein ja ilmoitetaan kuulonsuojauksen tarve melualueella Onko työtilan pinnat päällystetty ääntä vaimentavalla materiaalilla? - Seinien ja katon tai niiden osien pinnoittaminen ns. akustiikkalevyillä huomioiden pintojen puhdistusmahdollisuus Onko melua tuottavat koneet ja laitteet eristetty muusta tilasta? - Mahdollisuuksien mukaan melulähteet eristettyyn ja äänivaimennettuun tilaan 2.4 Lämpöolosuhteet Onko työympäristön lämpötila suositellulla alueella? - Lämpötilan säätömahdollisuus lisälämmityksellä tai ilmanvaihdon avulla Optimitasot lämpötilalle ja ilman liikenopeudelle työn fyysisen rasittavuuden mukaan ovat: Työn raskaus Lämpötila o C Ilman virtausnopeus m/s Kevyt istumatyö 21-25 alle 0,15 Muu kevyt työ 19-23 0,2-0,5 Keskiraskas työ 17-21 0,3-0,7 Raskas työ 12-17 0,4-1,0 Esiintyykö työpisteissä vetoa? - Ovivedon torjuminen a) tuulikaapit b) lämminilmaverhot c) jalankulkuovet isoissa ovissa d) nosto- ja taitto-ovien kumitiivisteiden kunto - Ilmanvaihdon tuloilmavirta ei suuntaudu voimakkaana suoraan työntekijään puhallussuihkujen riittävä hajottaminen - Sopiva vaatetus 15
3 Ergonomia Toimenpideideoita Onko käsinostot ergonomisesti kunnossa? - Kaksin käsin nostettaessa hyvissä nosto-oloissa (taakka lähellä vartaloa suorana seisten) suositus taakan maksimipainoksi 25 kg - Jos nostotyötä yli 1 h/pv tai nostoja yli 1 nosto/5 min tai nostoasento on hankala, suositusta tulee pienentää merkittävästi Onko käytössä muita nosto- ja kantoapuvälineitä? - Apulaitteet kappaleiden nostoissa kuljettimille - Apulaitteet nostoissa maalaustasolle Käytetäänkö kappaleiden siirroissa kuljettimia? - Vapaasti liikuteltavat ja vetävät riippukuljettimet - Edellisten yhdistelmät Onko kuivatushyllyt ja muut laskualustat sijoitettu oikein? - Hyllyt ja muut laskualustat työliikkeiden kannalta lähelle maalaria Onko työ fyysisesti riittävän vaihtelevaa? - Vaihtelevasti seisomista, istumista ja liikkumista - Mahdollisuus istua hyvällä istuimella työssä esiintyvien taukojen aikana Onko työpaikalla muuten sovellettu ergonomiaa? Esim.: - Kannatin maaliruiskulle - Joustava seisomisalusta, esim. kumi- tai muovimatto - Pyöristetyt vetokaapin reunat 16
4 Henkilökohtainen suojautuminen Toimenpideideoita Onko käytettävissä riittävästi henkilökohtaisia suojaimia? - Tarvittavia suojaimia ovat: a) hengityksen suojaimet b) suojakäsineet ja suojavaatteet c) silmien suojaimet d) kuulon suojaimet hiekkapuhalluksessa ja hiontatyössä e) antistaattiset työjalkineet, jos esiintyy staattista sähköä f) suojavaatetus - Suojaimet kullekin työntekijälle henkilökohtaiseen käyttöön Ovatko hengityksen suojaimet oikean tyyppisiä? - Ruiskumaalauksessa ja hionnassa ensi sijassa paineilmaverkkoon kytketty tai moottorikäyttöinen ns. raitisilmahuppu - Hiekkapuhallustyössä ja kappaleiden jälkikäsittelyssä aina paineilmaverkkoon kytketty hiekkapuhalluskypärä - Lyhytaikaisissa (alle 2h/pv) maalaus- ja hiontatöissä suodatinnaamari, jossa oikean tyyppiset suojaimet - Suodatintyyppi ja -luokka valitaan käsiteltyjen aineiden mukaan suojaimien valmistajan/markkinoijan ohjeiden mukaan Onko hengityskäyttöön tarkoitettu paineilma laadultaan vaatimukset täyttävää? - Paineilman suodatus (hiukkaset, öljysumu, kaasut) ennen paineenalennusventtiiliä - Paineilman kuivatus ja lämmitys hengittämiselle sopivaksi (15-25 o C) - Tarkkaillaan paineilman hajua, makua ja ryhdytään huolto-/puhdistustoimenpiteisiin haittojen ilmetessä 17
4 Henkilökohtainen suojautuminen Toimenpideideoita Ovatko suojakäsineet ja suojavaatetus oikean tyyppisiä? - Huomioidaan eri käsinemateriaalien kyky suojata ihoa eri kemikaaleilta - Noudatetaan käsineiden valmistajan/markkinoijan ohjeita käsinemateriaalin valinnassa - Huomioidaan erityisesti voimakkaasti herkistävät kemikaalit, kuten epoksimaalit ja jotkin kittityypit - Ei keinokuituisia suojavaatteita Käytetäänkö suojaimia? - Käytön opastus - Motivointi - Suojaimien käytön valvonta Huolletaanko ja säilytetäänkö suojaimia oikein? - Kuluneiden/vanhentuneiden osien vaihto ja suojaimien puhdistus järjestelmälliseksi - Noudatetaan valmistajan/myyjän ohjeita huollosta ja säilytyksestä - Huomioidaan vanhentumisajat esim. aktiivihiilisuodattimien kohdalla Säilytetäänkö suojaimia oikein? - Käyttöaikojen välillä suojaimet säilytetään niille varatuissa kaapeissa tai muuten suljetussa tilassa - Säilytys puhtaassa tilassa, ei maalaustilassa 18
5 Järjestys ja siisteys Onko työpaikalla sovitut pelisäännöt järjestyksestä ja siisteydestä? Toimenpideideoita - Yhteisesti sovitut pelisäännöt - Ohjetaulut hyvästä järjestyksestä Onko tarpeeton tavara poistettu työpöydiltä ja -tasoilta, hyllyiltä ja lattioilta? - Tavarat lajitellaan tarpeellisiin ja tarpeettomiin, tarpeettomat poistetaan Ovatko letkut ja kaapelit, joita ei käytetä, omilla paikoillaan? - Niputetaan säilytyspaikoilleen - Ei sijoiteta lattialle - Työskenneltäessä laajalla alueella hengityksen suojaimen paineilmaletku letkukelalle - Tarvittavan pituinen paineilmaletku kiepille suojattuun paikkaan, esim. kaappi Mahtuuko jäteastioihin lisää jätettä? - Tyhjennetään täyttyneet jäteastiat - Pidetään jäteastioiden ympäristöt puhtaina - Jäteastiat ovat ehjät - Palaville jätteille kannelliset metalliastiat (itsesytytysvaara) 19
5 Järjestys ja siisteys Toimenpideideoita Ovatko kuormalavat omilla paikoillaan? - Kuormalavat niille varattuihin säilytyspaikkoihin - Rikkinäiset korjattavaksi - Ei varastoida pystyasentoon - Lavapinojen maksimikorkeudet, esim. 1,5 m Huolehtivatko työntekijät työpisteidensä välittömän ympäristön siivoamisesta? Huolehditaanko työtilan, käytävien ja muiden yleisten alueiden päivittäisestä siivoamisesta? - Kemikaaliroiskeet lattialta ja muilta pinnoilta pyyhitään välittömästi - Saastuneet rätit, trasselit ja imeytysaineet metalliseen ja kannelliseen jäteastiaan - Hiontapölyn poisto teollisuusimurilla (ei harjasiivousta) - Varataan aikaa siivoukselle - Laaditaan siivoussuunnitelma Onko jätehuolto järjestetty määräysten mukaisesti? - Ongelmajätteet hävitettäväksi Ekokem Oy:lle - Ei jätteitä viemäriin 20
6 Kulkutiet Toimenpideideoita Ovatko kulkuväylät mitoitettu riittävän leveiksi? - Jalankulkuväylän leveys vähintään 80 cm, korkeus vähintään 2,1 m - Suositeltava leveys esim. trukkiväylän vieressä 1,2 m - Ajovara liikennöitäessä esim. trukilla kohtaavien ajoneuvojen välissä sekä käytävän reunalla vähintään 60 cm. Ajoväylän korkeus vähintään 0,3 suurempi kuin taakkaa kuljettavan laitteen korkeus Ovatko poistumisteiden, sähkökaappien ja alkusammutusvälineiden edustat vapaat? - Merkityt ja vapaat Onko kulkuväylien kunto sisällä ja ulkona moitteeton? - Kulkuväylillä ei ole tavaraa - Pinnat ehjät ja pitävät Huolehditaanko ulkoalueiden kulkuteiden kunnosta? - Huolellinen lumen poisto, jään rouhinta, hiekoitus ja suolaus talviaikana - Määritellään vastuut kunkin alueen kunnossapidosta - Pinnoitteiden kulumien ja rikkoutumisien pikainen korjaus 21
6 Kulkutiet Onko tarvittavia huolto- ja hoitotasoja ja niille nousutiet? (portaat, luiskat)? Toimenpideideoita - Vähintään 50 cm korkealle kulkutielle tai hoitotasolle nousutie - Nousutiellä tukeva kaide, jossa käsi- ja välijohde - Ei tilapäisiä "viritelmiä" seisomistasoina - Tikkaat vain kevyeen työhön tilapäisessä ja kevyessä työskentelyssä - Tikkaita ei käytetä työskentelyalustana Onko nousutiet mitoitettu oikein? - Portaan ja luiskan leveys vähintään 60 cm tai vähintään sille johtavan väylän leveys - Porrasaskelmat tasaväliset - Portaiden nousukulma enintään 45 astetta - Luiskan kallistus henkilöliikenteessä enintään 10 astetta ja ajoneuvoliikenteessä enintään 7 astetta - Yli 50 cm korkealla olevat kulkutiet ja yli kolmeaskelmaiset portaat varustetaan kaiteilla - Kaiteen korkeus vähintään 1,0 m ja kaiteessa välijohde 22
7 Työnopastus Annetaanko työnopastusta ennen työn alkua ja sen jälkeen säännöllisesti? Toimenpideideoita - Nimetään sopiva henkilö työnopastajaksi - Koulutetaan mahdollisesti työnopastaja tehtäväänsä - Työnopastukseen mukaan myös turvallisuusasiat Varmistetaanko, että ohjeet on ymmärretty? - Varmistetaan, että ohjeet on ymmärretty ja tarvittaessa toistetaan opastusta Onko opastuksessa otettu huomioon erityisryhmät ja -tilanteet? - Uudet työntekijät - Pitkään esim. sairaslomalla olleet työntekijät - Nuoret työntekijät - Tehtävien vaihtuminen - Uudet työmenetelmät, koneet ja laitteet - Esiintyneet vaaratilanteet Onko annettu kirjalliset toimintaohjeet seuraavista tilanteista? - Huolto- ja korjaustyö - Siivoustyöt - Henkilökohtaisten suojaimien käyttö ja huolto - Erityistyöt, kuten suljetussa tilassa työskentely - Toiminta onnettomuustilanteissa Pidetäänkö toimintaohjeet ajan tasalla? - Päivitetään toimintaohjeet - Poistetaan vanhentuneet ohjeet työpaikalta 23
8 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 8.1 Työterveyshuolto Toimenpideideoita Onko työntekijöille järjestetty työterveyshuolto? - Solmitaan tasoltaan vähintään lakisääteinen työterveyshuoltosopimus jonkin palvelun tarjoajan kanssa Onko työntekijöille tehty määräaikaistarkastuksia? - Tehdään määräaikaistarkastuksia Onko työterveyshuolto tehnyt työpaikkaselvityksiä? - Työpaikkaselvitykset ajan tasalle Tiedotetaanko työterveysasemaa muuttuneista työpaikan olosuhteista? Toteutetaanko työpaikalla työkykyä ylläpitävää toimintaa (ns. TYKY-toimintaa)? - Työterveysasemalle tiedot henkilövaihdoksista, uusista kemikaaleista ja muuttuneista työtavoista - Tyky-toiminta yhteistyössä työterveyshuoltohenkilöstön kanssa 24
6 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 8.2 Ensiapu Toimenpideideoita Onko työpaikalla ensiaputaitoista henkilökuntaa? - Koulutetaan yksi henkilö alkavaa 10 työntekijää kohti SPR:n EA-I kurssilla - Ensiapukoulutettujen nimet ensiapukaappiin Pidetäänkö ensiaputaitoja yllä? - Kertauskurssit kolmen vuoden väliajoin Ovatko ensiapuvälineet paikallaan ja käyttövalmiina? - Nimetään henkilö huolehtimaan ensiapuvälineiden täydentämisestä - Hätäsuihku silmätapaturmien varalta käsiteltäessä kemikaaleja Tietävätkö kaikki ensiapuvälineiden sijainnin? - Opastetaan henkilökuntaa Onko hätänumerot näkyvissä? - Hätänumerot puhelimiin - Hätänumerojen pikavalinnat 25
6 Työterveyshuolto, ensiapu ja pelastusvalmius 8.3 Pelastusvalmius Toimenpideideoita Onko alkusammutuskalustoa ja onko se helposti saatavilla? - Hankitaan oikean tyyppisiä alkusammuttimia - Pidetään kulkutie sammuttimille esteettömänä Tietävätkö kaikki sammutusvälineiden sijainnin? - Merkitään kaluston sijainti kyltein - Opastetaan henkilökuntaa harjoituksin Onko henkilökuntaa opastettu sammutuskaluston käytössä? - Pidetään harjoituksia Huolletaanko sammuttimet ja tarkistetaanko mahdollisen hälytysjärjestelmän toimivuus säännöllisesti? - Huoltosopimukset sammuttimille - Tehdään hälytysjärjestelmän tarkistuksia - Merkitään pelastautumistiet kyltein - Pelastautumistiet vapaina ja ovet sisältä avattavissa (ei lukittu) - Poistuminen mahdollista myös pimeässä (varavalaistus) Onko palovaaraa vähennetty? - Ei avotulta tai tupakointia palavien nesteiden käsittelyn yhteydessä - Palavien roskien siivoaminen Lisätietoja mm.: - VNp (920/1992,727/1993) työntekijöiden suojelemisesta kemiallisille tekijöille altistumiseen vaaroilta - Kemikaalilaki /299/58) muutoksineen - "Kemialliset haittatekijät." Erkki Sundquist, Kerttuli Harjanne toim. Työturvallisuuskeskus. Helsinki 1993 - "Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikalla". Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 1999:9. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tampere 2000 - "Kemikaalilta suojaavan käsineen valinta". Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 26. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tampere 2000 26