Riittääkö pelkkä peruskoulu? Näkökulmia nuorten koulutukselliseen syrjäytymiseen

Samankaltaiset tiedostot
Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Bovallius Turku Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys / Opit käyttöön jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com Aleksis Kiven katu 24 C Tampere

Johdatus nuorten tilanteeseen Pirkanmaalla Jukka Ohtonen, projektipäällikkö Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön p

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Raportti etsivästä nuorisotyöstä

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

Selvitys lastensuojelun kysynnästä ja kustannuksista Jukka Ohtonen, tutkija p

Nuorisotakuu määritelmä

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Väestön koulutusrakenne 2013

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Etsivä nuorisotyö 2012

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Kuopion työpaikat 2017

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Kuopion työpaikat 2016

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Työpaikat Vaasan seudulla

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely Kooste kyselyn tuloksista

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Korkeasti koulutettujen työllisyys

KUOPION TYÖPAIKAT

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Syyskuun työllisyyskatsaus 2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2015

Työpaikat ja työlliset 2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2015

Tilastokatsaus 12:2010

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lokakuun työllisyyskatsaus 2015

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Toimintaympäristön muutokset

Joulukuun työllisyyskatsaus 2014

Toukokuun työllisyyskatsaus 2015

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Transkriptio:

Riittääkö pelkkä peruskoulu? Näkökulmia nuorten koulutukselliseen syrjäytymiseen Vaasa 3.12.12 Projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys Oy p. 045 8722 118

OSAHANKKEET: 1. MONIALAISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kirsti Mäensivu / Ulla Rasimus: Hämeenlinna ja Kangasala esimerkkikuntina 2. MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET MONIALISESTA YHTEISTYÖSTÄ (työ meneillään) Jani Ursin: kirjallinen työskentely, raportti valmistuu syyskuussa 2012 Tapio Kuure: aineistojen keruumatkat: Ruotsi, Hollanti, Tanska 3. KOULUPUDOKKUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KUSTANNUSLASKENTA Tuomas Leinonen: SATAEDU ja Kokemäen kaupunki, valmistunut (www.sosiaalikehitys.fi / opit käyttöön) Jukka Ohtonen, Tapio Kuure, Riitta Hirsikoski: Kustannuskäsitteet, koulutuksellinen syrjäytyminen, valmistuu syyskuussa 2012 4. NUORTEN KUULEMINEN JA ASUINKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINEN Jukka Ohtonen: Tapio Kuure: Tietoa Opit käyttöön -hankkeesta Tehtävä: kuntien monialaisen yhteistyön opaskirja ja verkkojulkaisu Kunnille suunnatun verkkopalvelun tiedot www.sosiaalikehitys.fi ja jatkossa osoitteessa www.koordinaatti.fi yhteistyössä Kangasalan kunta, kaavoitus ja koulutoimi / yläaste ja lukio verkostokysely (Fontain Park Oy), Kangasalayhteistyö 5. PIRKANMAAN HANKEYHTEISTYÖ Jukka Ohtonen: noin 30 hankkeen yhteisjulkaisu, maaliskuu 2013 (19.3. Tampereen valtuustosali klo 9-16) 6. TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEMAAN MONIAISTA YHTEISTYÖTÄ (kilpailutuksessa) Kilpailutetaan marraskuun aikana, valmistuu maalis-huhtikuussa 2013. Vastaan kysymykseen, kuinka kunnallisista tietojärjestelmistä saadaan tietoa monialaisten yhteistyöryhmien työn perustaksi 7. HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKEMAAN MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ (työ meneillään) Jukka Lidman : Raportti valmistuu syksyllä 2012

Miksi juuri 29-vuotiaat nuoret tarkastelujen lähtökohtana? Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja samalla osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä. Tämän vuoksi 29 vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka moni nuori jättää kouluttautumisensa pelkän peruskoulun varaan. Samalla selviää, kuinka suuri osuus ikäluokasta menettelee näin eikä hanki itselleen ammatillista koulutusta. Kun tarkasteluun otetaan 29 vuotiaiden kohortti, heillä on kulunut jo 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja ensimmäisestä jatkokoulutukseen hakeutumisen päätöstilanteesta. Peruskoulutuksen onnistumisen osalta puhutaan niin ikään 13 vuoden takaisesta ajasta, joka joidenkin mielestä on historiaa ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana. Tämän vuoksi tarkasteluun on mahdollista ottaa myös esim. 25-vuotiaat ja katsoa, onko heidän koulutukseen hakeutumisessa tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Tällä tavoin aikaero saadaan supistettua 9 vuoteen, vaikka esim. vain niiden osuus ikäluokasta, jotka jättävät kouluttautumisensa pelkkään peruskouluun, laskettaisiinkin 29-vuotiaista.

29 vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja 1990-2010 Kaikki 29-vuotiaat, koko maa %-taulukko Koko ikäluokka Tutkinnon suorittaneet Vain yo-tutkinto Vain perusaste 1990 2000 2010 1990 2000 2010 1990 2000 2010 74 74 74 8 9 10 18 17 16 Työlliset ja opiskelijat 89 84 87 89 86 86 74 63 61 Ei-työssä eikä opiskelemassa 11 16 13 11 14 14 26 37 39 Lukujen lähde: Tilastokeskus

Niiden osuus, jotka eivät 29 -vuotiaiden ryhmissä olleet työssä tai opiskelemassa koko maa, Pohjanmaa ja seutukunnat vuonna 2010 - nuorten koulutuksen ja työhön osallistumisen / osallistumattomuudenperusluvut - 29 -vuotiaat 2010 Ei-työlliset ja ei-opiskelijat, % po. ryhmästä Koko ikäryhmä yhteensä % lkm Perusasteen tai yo - tutkinnon jälkeisen koulutuksen hankkineet Vain yotutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Koko maa 17 (68 000) 13 14 39 Pohjanmaa 14 (2 176) 10 11 36 Kyrönmaa 11 (199) 9 0 28 Vaasan seutukunta 13 (1 297) 10 8 38 Sydösterbotten 11 (144) 7 38 23 Jakobstadsregionen 15 (536) 12 19 37

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, ei työssä, ei opiskelemassa Vuosikertymät 17-19 20-24 25-29 17-29v POHJANMAA 5848 25148 43772 74 768 KYRÖNMAA 374 1338 2807 4 519 VAASA 3208 16187 28603 47 999 SYDÖSTERBOTTEN 335 1235 1922 3 492 JAKOBSTADSREGIONEN 1904 6582 10789 19 276 Isokyrö 232 950 1546 2 728 Laihia 87 317 748 1 152 Vähäkyrö 110 323 739 1 172 Korsnäs 36 163 223 422 Maalahti 144 622 920 1 685 Mustasaari 508 1507 3816 5 832 Vaasa 2247 13129 22281 37 657 Vöyri 236 864 1409 2 510 Kaskinen 43 202 237 481 Kristiinankaupunki 207 661 937 1 804 Närpiö 110 436 739 1 284 Kruunupyy* 0 0 0 0 Luoto 278 790 1209 2 277 Pietarsaari 815 2696 4624 8 135 Pedersören kunta 676 2391 3760 6 827 Uusikaarlepyy 199 908 1432 2 539 *Kruunupyyssä ei ollut vuonna 2010 yhtään perustietona käytettyä 29 -vuotiasta pelkän peruskoulun suorittanutta, joka ei olisi ollut työssä tai opiskelemassa.

Henkilövuosien kertymä 2012 Seuraavaan taulukkoon on koottu arvioluvut niiden 17-29 -vuotiaiden nuorten henkilövuosien kertymästä vuonna 2011, jotka ovat suorittaneet pelkän peruskoulun, jotka eivät opiskele ja joilla on merkittäviä vaikeuksia työelämään osallistumisessa. Henkilövuosikertymän arvio perustuu seuraaviin tietoihin ja laskutoimituksiin: 1. jokaisen ikäkohortin (17-29 vuotiaat vuonna 2011) todellinen koko 2. pelkän peruskoulun suorittaneiden 29 -vuotiaiden todellinen lukumäärä ja osuus ikäluokasta 3. Jokaisesta ikäluokasta arvioitiin niiden osuus, jotka jättävät opiskelun pelkkään peruskouluun %-osuus ikäluokasta määriteltiin samaksi joka ilmeni seutukunnan 29v joukossa (edellinen kohta 2.) 4. laskettiin vuosikertymä (1-13 vuotta) niiden vuosien lukumääristä, jotka 17-29 v nuori on ollut pelkän peruskoulun varassa (17 -vuotias yhden, 29 -vuotias 13) 5. vuonna 2010 työn ja opiskelun ulkopuolella olevien 29 v todellinen %-osuus, vain peruskoulun suorittaneista Vaasan Pohjanmaa 36% Kyrönmaa 28% kyseiseen ikäluokkaan kuuluvista: seutukunta 38% Sydösterbotten 23% Jakobstadsregionen 37% Henkilövuosien arvio tehtiin seuraavalla tavalla: 6. pelkän peruskoulun suorittavien 17-29 -vuotiaiden lukumääräksi arvioitiin sama osuus ikäluokasta, joka oli toteutunut 29 -vuotiailla (edellä kohta 2.) 7. pelkän peruskoulun varassa oloaikojen summa saatiin kertomalla pelkän peruskoulun suorittavien arvioluku kunkin ikäkohortin vuosikertymällä (1-13, edellä kohta 4.) 8. niiden 17-29 -vuotiaiden henkilövuosikertymä, jotka jättävät opiskelun peruskouluun ja joilla on merkittäviä riskejä työn saannissa, saatiin ottamalla vastaava 29 -vuotiaiden %-osuus (edellä kohta 5.) Näin saatu tulo on niiden nuorten osuus kustakin 17-29 -vuotiaiden ikäluokasta, jotka eivät hanki perusasteen jälkeistä koulutusta ja joilla sen lisäksi on erityisen suuri riski hohdata ongelmia työhön sijoittumisessa.

Henkilövuosien kertymä vuonna 2012 Arvioluku 17-29-vuotiaista, vain peruskoulun suorittaneista, jotka eivät ole työssä eikä opiskelemassa, (%-osuus vain peruskoulun suorittaneista, jotka ovat 29 -vuotiaina työn ja opiskelun ulkopuolella) Ikä Henkilövuosien kertymä Pohjanmaa (36%) Kyrönmaan seutukunta (28%) Vaasan (38%) Sydösterbotten (23%) Jakobstadsregionen (37%) 17 1 104 7 52 8 36 18 2 212 14 107 17 72 19 3 323 19 181 19 101 20 4 425 20 251 26 125 21 5 568 30 350 33 151 22 6 643 31 408 40 160 23 7 749 41 465 44 195 24 8 801 45 492 48 209 25 9 901 55 581 47 211 26 10 1007 64 614 59 259 27 11 1082 66 683 62 262 28 12 1228 86 768 60 303 29 13 1329 81 828 68 342 17-29v 9373 560 5779 532 2426

29-vuotiaiden kohortin koulutus- työtietoja maakunnittain vuonna 2009 Maakunta Kaikki 29-vuotiaat yhteensä Ylioppilastutkinnon tai vastaavan suorittaneet Yhteensä Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Yhteensä (%) Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Henkilöt, joilla ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Yhteensä (%) Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Koko maa yhteensä 67080 18 10 14 15 41 Uusimaa 22682 15 13 12 19 37 Varsinais-Suomi 5873 19 11 13 14 45 Satakunta 2271 21 8 22 16 44 Kanta-Häme 1822 18 7 15 17 37 Pirkanmaa 6610 19 11 13 12 43 Päijät-Häme 2242 22 8 22 19 44 Kymenlaakso 1889 24 8 18 16 52 Etelä-Karjala 1423 21 8 14 13 37 Etelä-Savo 1320 20 8 20 13 46 Pohjois-Savo 2626 22 7 18 13 46 Pohjois-Karjala 1754 24 8 14 12 52 Keski-Suomi 3344 20 8 19 12 45 Etelä-Pohjanmaa 2059 19 6 18 12 36 näistä 29-vuotiasta Pohjanmaa 2179 17 8 14 13 36 % Keski-Pohjanmaa 796 20 7 15 8 45 Pohjois-Pohjanmaa 5197 21 9 15 11 45 Kainuu 760 21 4 18 12 44 Lappi 1883 22 8 24 14 46 Ahvenanmaa 350 16 15 27 24 19

Koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna 2009/-10 Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan % lkm Koulutussektorit yhteensä 5,5 27 624 Lukiokoulutus 2 2 046 Ammatillinen koulutus 8,1 10 359 Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 8 202 Yliopistokoulutus 4,9 7 052 Lukujen lähde: Tilastokeskus

95 Tutkinnon suorittaneiden %-osuus 30-34-vuotiaista maakunnittain vuonna 2010 % 30-34 -vuotiaiden ikäluokasta 90 91 90 89 89 89 89 88 88 88 88 87 87 86 86 86 86 85 85 83 83 80 78 75 70 Lukujen lähde: Tilastokeskus

Tutkinnon suorittaneet 30-34-vuotiaista koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010 100 30-34 -vuotiaat tutkinnon suorittaneet %-osuutena ikäluokasta 90 80 70 60 50 0,2 0,9 8 1,1 0,2 0,2 15 10 8 14 25 21 24 23 23 0,9 1,0 0,9 1,0 0,4 0,2 0,2 12 12 18 11 8 14 10 21 22 23 22 23 23 25 1,0 0,8 0,3 15 15 10 22 23 22 0,2 0,1 1,2 9 0,2 8 9 0,1 21 7 23 21 23 13 23 40 30 20 53 47 47 54 51 43 51 51 49 45 53 52 45 44 48 50 52 36 47 53 10 0 Keskiaste Alempi korkeakoulu Ylempi korkeakoulu Tutkijakoulutus Lukujen lähde: Tilastokeskus

Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna 2009-2010, kaikki koulutusalat 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 % Lkm % Lkm 5 5 5 5 5 5 6 6 6 6 6 6 6 5 4 1106 7709 8 7 6 6 6 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Lukujen lähde: Tilastokeskus

Koulutuksen kokonaan keskeyttäneet 2009/-10 ammatillinen koulutus maakunnittain 14 12 % 12,2 10 9,7 9,6 8,5 8 6 8,2 8,1 8,1 7,9 7,9 7,8 7,8 7,6 7,4 7,4 6,8 6,8 6,6 6,3 6,2 5,3 5,1 4 2 0 Lukujen lähde: Tilastoksekus

Tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneet 2009/2010 (%) 14 % 12 10 Ammatillinen koulu Ammattikorkeakoulu Yliopisto, kun keskeyttäneitä > 10 8 7% 6 4 2 0 Lukujen lähde: Tilastokeskus

Sataedussa 2005, 2007 ja 2009 opintonsa keskeyttäneiden Kokemäkeläisten nuorten elämäntilanne vuonna 2012 Toiminta nyt (%) Toimeentulo (%) Työssä Opiskelemassa Työtön Palkka Opintotuki Toimeentulotuki 31 31 38 47 23 29 Tyytyväisyys elämään (%) Siviilisääty (%) Kyllä Ei Eos Naimaton Naimisissa Eronnut 90 5 5 83 13 4 n= 39 Vastausten lukumäärä vaihteli

Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat vuonna 2010 Vuosiluokat Peruste Esiopetus 1-6 7-9 Lisäopetus Yhteensä Vaikea kehitysviivästymä 252 1561 859 77 2749 joista vaikeimmin kehitysvammaisia 147 757 395 56 1355 Lievä kehitysviivästymä 278 3680 3514 70 7542 Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava 79 4590 2635 40 7344 Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus 11 3268 2582 33 5894 Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 47 815 503 17 1382 Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet 392 5923 3541 17 9873 Näkövamma 12 145 86 9 252 Kuulovamma 24 250 140 6 420 Muu syy 134 5652 5434 34 11254 Yhteensä 1 229 25 884 19 294 303 46 710 Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % 9,3 7,5 10,4 23,4 8,5 Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu].

Suomen- ja ruotsinkielisten 29v koulutus- ja työtietoja 2010 Koko ikäluokka Tutkinnon suorittaneet Vain yo tutkinto Vain perusaste Suomea puhuvat Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % % Koko ikäryhmä yhteensä Työlliset ja opiskelijat Ei työssä eikä opiskelemassa Ruotsia puhuvat Koko ikäryhmä yhteensä Työlliset ja opiskelijat Ei työssä eikä opiskelemassa 59280 45749 77 6383 11 7148 12 100 50005 84 40141 88 5548 87 4316 60 9275 16 5608 12 835 13 2832 40 100 100 100 100 3051 2371 78 347 11 333 11 100 2701 89 2163 91 303 87 235 71 350 11 208 9 44 13 98 29 100 100 100 100

Vain peruskoulun suorittaneiden 25-vuotiaiden %-osuus koko ikäluokasta äidinkielen mukaan vuosina 2009-2010

29 vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja 1990-2010 Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvat 29 -vuotiaat vuonna 2010 Koko ikäluokka Tutkinnon suorittaneet Vain yo - tutkinto Vain perusaste Yht. Lkm 2328 231 3053 5612 % 41 4 54 100 Työlliset ja opiskelijat Lkm 1629 155 1850 % 70 67 61 Työn ja opiskelun ulkopuolella Lkm 699 76 1203 % 30 33 39 Yhteensä Lkm 2328 231 3053 % 100 100 100 Lukujen lähde: Tilastokeskus

Suomessa asuvien ikäjakauma äidinkielen mukaan vuonna 2010 14 % 12 10 8 Kotimaiset kielet Venäjä Saksa Muut kielet 6 4 2 0 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Lukujen lhde: Tilastokeskus

Opit käyttöön hankkeessa sovelletun syrjäytymisen kustannuslaskennan periaatteet Laskennassa käytetään vuoden 2010 arvoja: - työmarkkinatuki oli 25,64 /pv (maksetaan 5 pv / vko). - yleinen asumistuki vaihtelee, keskimääräinen asumistuki oli 258,9 / kk - toimeentulotuen keskimääräinen määrä v. 2009 oli 280 / kk henkilö Toimeentulotuki katsotaan täydentäväksi tulomuodoksi ja oletetaan, että sitä käytetään 30 % ajasta ja laskentaperusteena käytetään koko maan keskiarvoa. Toimeentulotuen 30 % käyttöaika -arvio perustuu vuosina 2000-2010 tehtyihin työpajatoiminnan ja sosiaalisten yritysten asiakaskunnan analyyseihin. Pro-Ces, Syta-analyysit. Kustannustarkastelu on toteutettu varovaisuusperiaatetta noudattaen eli on pitäydytty vain niissä kustannuksissa, jotka voidaan todentaa. Tämän vuoksi esim. sairauksista aiheutuvat lisäkustannukset on jätetty huomiotta. Tuotannon menetysten laskennassa käytetään varovaisuusperiaatetta siten, että menetyksiksi lasketaan ainoastaan palkkauskustannukset, mutta ei yrityksen kiinteitä, investointi-, tai materiaalikustannuksia eikä toiminnan tuottamaa voittoa. Ansionmenetysten laskentaperuste on metalliteollisuuden alimman palkkaryhmän (c) miesten ja naisten keskiansio vuonna 2010, joka oli 2 122 /kk, kun teollisuuden keskiansio oli 2 638 /kk. Laskennan toteutti Tuomas Leinonen, T:mi Pro-Ces.

Syrjäytymisen kustannukset

Syrjäytymisen kokonaiskustannukset Suorien ja mitattavien euromääräisten kustannusten ohella syrjäytymiseen liittyy myös epäsuoria ja vaikeasti mitattavia kustannuksia. Tämän vuoksi todelliset kokonaiskustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin edellä kuvattujen kustannustekijöiden summa.

Työllisten määrä vuosina 1989-2012 Työllisten määrä nousi 21 000 (0,9%) aikavälillä 1990-2012 ja nousi samalla ensimmäisen kerran korkeammaksi kuin vuonna 1990 Vielä vuonna 2011 osuus oli 66 000 (2,7%) pienempi kuin vuonna 1990 M/S Monsun, moottorimies Ruostetsaari

Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan 1990-2010 Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste - 453 000 Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste + 145 000 Alempi korkeakouluaste + 167 000 Ylempi korkeakouluaste + 158 000 Työllisyysaste Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012. Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Korkeakouluaste 90% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.

1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suurimpien toimialojen työvoiman muutokset 1975-2010 600 500 400 300 200 100 0 1 000 Henkilöä Tehdasteollisuus Maa-, metsä- ja kalatalous Kauppa Rakentaminen Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuljetus ja varastointi Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muu palvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Lukujen lähde: Tilastokseskus

Nuorten, 15-24 vuotiaiden asema työmarkkinoilla

Työmarkkina-aseman vaihtelu iän mukaan vuonna 2010

Työllisten ja työttömien osuus ikäluokan työvoimasta vuonna 2010 Miehet Naiset

I5-29 vuotiaat työlliset ja työttömät 1989-2011 Nuorten työllisyys ja työttömyys reagoivat nopeasti taloustaantumiin (1991-1993 ja 2009), mutta elpyminen, työllisyyden nousu ja työttömyyden lasku, on hyvin hidasta.

Kotitalouksien tulot koulutuksen mukaan vuosina 1990-2009

Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa Suhteellinen köyhyys on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen Pienituloisia (alle 60% mediaanitulosta) oli 13% väestöstä vuonna 2010

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää - nuorten asumisen pysyvyys -

Niiden henkilöiden osuus, joiden asuinkunta on sama kuin syntymäkunta Koko väestön osalta 25 ikävuoden jälkeen syntymäkunnassaan asuvien osuus tasaantuu noin 35 prosentiksi ikäluokan väestöstä ja 65% on muuttanut muualle.

Jukka Ohtonen Projektipäällikkö p. 045-8722 118 jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com Aleksis Kiven katu 24C Tampere