Puurakentaminen puutuoteteollisuuden veturina Tulevaisuusfoorumi innovaatioita puusta 11.11.2011 Kouvola
Esitys pähkinänkuoressa 1. Kotimaan rakentaminen asiakasalana Kasvumahdollisuuksia sekä määrässä että arvossa 2. Puun käytön kansainväliset kasvumahdollisuudet ovat valtavat Puun käyttö rakentamisessa tulee lisääntymään 3. Puurakentamisen edistäminen on Suomessa hyvässä vauhdissa
Kotimaan rakentaminen asiakasalana mahdollistaa kasvua sekä määrässä että arvossa rakennustuotannon arvo 2010
Puuta käytetään kotimaan rakentamisessa verrattain paljon markkinaosuudet 2010 Rungot 2010 Muu 1% Julkisivut 2010 Tiili 1% Metalli 17% Muu 11% Puu 40% Metalli 20% Puu 51% Betoni 42% Tiili 9% Betoni 9% 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Rungot 2006-2010 Puu Betoni Tiili Metalli Muu 2006 2007 2008 2009 2010 60 50 40 30 20 10 0 Julkisivut 2006-2010 Puu Betoni Tiili Metalli Muu 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: VTT ja Tilastokeskus, rakentamisen tilastot
Rakennustuotekaupassa puu on alisuorittaja rakennustuotemarkkinat 2010 Yhteensä 10 mrd euroa
Puun käytön kansainväliset kasvumahdollisuudet ovat valtavat Puun käyttö rakentamisessa tulee lisääntymään globaalisti haluttiin tai ei Suomi voisi hyötyä ottamalla aktiivisen edelläkävijän rooli energia- ja ekotehokkaan rakentamisen edistämisessä. Käytämme vain 2/3 metsiemme kestävistä käyttömahdollisuuksista.
Myös komissio haluaa edistää kestävää puun käyttöä rakentamisessa Nykymenolla maailma tarvitsee vuonna 2050 kahden maapallon luonnonvarat EU on erittäin tuontiriippuvainen useissa keskeisissä raaka-aineissa Globaali kulutuksen kasvu näkyy jo nyt tiettyjen raaka-ainevarojen hintakehityksessä Talouden ja luonnonvarojen kulutuksen kasvu tulee erottaa toisistaan Rakentamisella on iso rooli. Sen osuus luonnonvarojen kulutuksesta on yli 50 prosenttia Komissio ehdottaa mm. Siirtyminen vuoteen 2020 mennessä lähes nollaenergiarakentamiseen Parhaat käytännöt materiaalitehokkuuden parantamiseen Puun kestävän käytön edistäminen rakentamisessa Lähde: EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.9.2011, COM(2011) 571 final. COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS, Roadmap to a Resource Efficient Europe. {SEC(2011) 1067 final} {SEC(2011) 1068 final}
Rakennustuoteasetus ja CEN TC 350 standardit luovat edellytykset kansalliseen ympäristöregulaation EU:n rakennustuoteasetus antaa EU-jäsenmaille mahdollisuuden asettaa määrällisiä vaatimuksia tai tavoitteita rakennustuotteiden ympäristösuorituskyvyn tasolle. EU ei aseta vaatimuksia vaan jäsenmaiden on asetettava ne itse. Vertailussa hyödynnetään CEN/TC350:n laatimia EN standardeja. Ne sisältävät 24 standardisoitua elinkaariarviointiin perustuvaa ympäristöindikaattoria ja niiden laskentamenetelmät kattaen rakennuksen koko elinkaaren. Lähde Ari Ilomäki, CEN TC 350 puheenjohtaja
Luonnonvarojen riittävyys erilaisilla perustuotannon kasvuvauhdeilla* [Puu] Euroopan metsät kasvavat huomattavasti enemmän puuta kuin käytetään Rauta Kupari Alumiini Maakaasu 5 % kasvu 2 % kasvu Raakaöljy Hiili 0 50 100 150 200 250 Lähteet: Tilton (2002); US Bureau of mines (1977); US Geological Survey (2000a); US Geological Survey (2000b); American Petroleum Institute (2000); BP Amoco (2000); International Energy Agency (2000). vuotta
Seuraus: materiaalien hinnat nousevat.
Puun ympäristöominaisuudet muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna Lähde: RT Ympäristöselosteet Hiilidioksidipäästöt/kg Puu Tiili Kuumasinkitty teräs Siporex Lecaharkko Betoni -2000-1000 0 1000 2000 Valmistuksen aiheittamat hiilidioksidiäästöt (g/kg) Tuotteeseen varastoitunut hiilidioksidi (g/kg) Energiankulutus/kg Puu Tiili Kuumasinkitty teräs Siporex Lecaharkko Betoni -40-20 0 20 40 Uusiutumattoman valmistusenergiankulutus (MJ/kg) Uusiutuvan valmistusenergiankulutus (MJ/kg) Sivutuotteista saatava energia (MJ/kg) Polttoarvo elinkaaren lopussa (MJ/kg)
Puurakenteiden ympäristövaikutukset ovat pienet verrattuna muihin - ulkoseinät 450,00 400,00 350,00 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus (kg/m2) Luonnonvarojen kokonaiskulutus (kg/m2) 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00-20,00 1800,00 1600,00 1400,00 1200,00 1000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00-200,00 Uusiutumattoman valmistusenergian kulutus (MJ/m2) Valmistusenergian kokonaiskulutus (MJ/m2) Hiilidioksipäästöt (kg/m2) Puurakenteiden valmistus kuluttaa huomattavan vähän luonnonvaroja. Puurakenteista saadaan enemmän energiaa kuin niiden valmistukseen tarvitaan. Puurakenteet ovat hiilivarastoja.
Käytännön erot rakentamisessa case Metla Raaka-aineet (tn) Lähde: VTT TIEDOTTEITA 2342 Betonitalo Puutalo 0 2000 4000 6000 8000 10000 Energiankulutus (GJ) Betonitalo Puutalo 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Hiilidioksidipäästöt (tn) Betonitalo Puutalo 0 200 400 600 800 1000
All of this makes it advisable to modify the current legal framework for building in order to promote the design of buildings with wooden structures rather than conventional structures based on reinforced concrete, as in addition of the clear environmental advantages, wooden structures offer better resistance against fires. In the current climate of promoting and investing large amounts of money into the capture and confinement of CO2 in thermoelectric plants, it must be considered that, provided the logging processes are sustainable, the use of structural wood in buildings entails a prior capture of CO2 in the forests and a storage of this CO2 for the whole useful life of the building (50 years at least), that in addition may be longer if the wood is reused at the end of its service life. This makes the buildings with wooden structures real CO2 warehouses that should be encouraged by the Administrations. This paper has been developed within the framework of the LoRe-LCA Project co-financed by the European Commission s Intelligent Energy for Europe Program and the PSE CICLOPE Project co-financed by the Spanish Ministry of Science and Technology and the European Regional Development Fund. Lähde: Life cycle assessment of building materials: Comparative analysis of energy and environmental impacts and evaluation of the eco-efficiency improvement potential. Ignacio Zabalza Bribián*, Antonio Valero Capilla, Alfonso Aranda Usón. CIRCE - Centre of Research for Energy Resources and Consumption, Campus Río EbroeUniversity of Zaragoza, Mariano Equillor Gómez, 15-50018 Zaragoza, Spain.
Puurakentamisen edistäminen on Suomessa hyvässä vauhdissa
Hallitusohjelma edistää puurakentamista erinomaisella tavalla Puurakentaminen tuodaan esiin kolmessa kohdassa, TEM, MMM ja YM vastuualueilla. Myös rakentamisen kehittämisen toimet ovat puurakentamiselle erittäin myönteisiä. Muut yleiset tavoitteet ja toimet luovat hyvät edellytykset puun käytön ja puurakentamisen edistämiselle. Suomesta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaa ja hiilineutraali yhteiskunta. Ohjelma sisältää runsaasti muita mainintoja, joilla on joko suora tai välillinen vaikutus puualan kehittämiseen
Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat meillä ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Puun osuus runkorakenteissa % Puun osuus ulkoverhouksissa % Markkinoiden kokonaisvolyymi (1000 m3) Lähde: Tilastokeskus, Rakentamisen tilastot. VTT
Kansainvälisesti kilpailukykyinen puurakennusteollisuus Kotimaahan kansainvälisesti kiinnostavia esimerkkirakennuksia Suomesta eko- ja energiatehokkaan rakentamisen mallimaa Huippuosaamisesta uutta liiketoimintaa Yrityskohtaiset ratkaisut uudisja korjausrakentamiseen Mikko Viljakainen
Viime aikoina puurakentamisessa on tapahtunut paljon hyvää Kuntien kiinnostus kaavoittaa puukaupunkialueita on yllättänyt myönteisesti Puurakennusteollisuus on järjestäytynyt osaksi Rakennusteollisuutta Palomääräysuudistus lisää puun käytön mahdollisuuksia uudis- ja korjausrakentamisessa Puurakentamisen osaamispalvelut on viety rakennusalan parhaiden joukkoon Uutta puurakentamisen teollista ratkaisutarjontaa kerrostaloihin ja niiden korjaamiseen
Kerrostalojen rakentamisessa huima kehitys
Kerrostalojen korjaus on merkittävä uusi puun käytön mahdollisuus
Resurssitehokkuusvaatimusten kiristyminen tukee puun käytön lisäämistä 2012 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen n. 20% 2013 Materiaalitehokkuuden ensimmäiset mallit 2015 Kokonaisenergiatehokkuutta 30-40% parantavat määräykset 2016 Energiatehokkuuden, toimivuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen 2017 Materiaalitehokkuus rakentamissäädöksiin 2019 Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa Lähde: ERA 17 työryhmä
Siirryttäessä energiatehokkaaseen rakentamiseen rakennusmateriaalivalintojen merkitys korostuu Normitalo 2010:n energiakulutus/50 vuotta 0-energiatalo 2019:n energiankulutus/50 vuotta 10 % 90 % 40 % 60 % Rakennusmateriaalit Käytön aikainen energiakulutus Rakennusmateriaalit Käytön aikainen energiakulutus Lähde: ERA 17 työryhmä
Puurakentamisen edistäminen palvelee koko metsäsektorin kehittämistä 4.11.2009
Kiitos! www.puuinfo.fi