Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2010

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2010

Tervetuloa kotisivuillemme: www.terramare.fi SISÄLTÖ 1 Kansikuva: Monopile-perustukseen asennetaan koetuulivoimalan mastoa Kemin Ajoksessa 3 Toimitusjohtajan palsta 4 Terramare Laurinmäenkuja 3A 00440 Helsinki Vaihde (09) 613 621 Faksi (09) 6136 2700 www.terramare.fi 4 Haminan ruoppauksissa poistetaan satoja lohkareita Vesirakennusurakoinnin kansainvälinen ammattilainen Ruoppaus 6 Monopile - Uudentyyppinen tuulivoimalan meriperustus Satamarakentaminen Vedenalainen louhinta koekäytössä Ympäristörakentaminen 8 Rauman keskussataman Ro-Ro 4 -laiturin korjaustyö 6 Liukuvalukohteet Erikoiskohteet Henkilökunta 16.11.2009: 249 10 Utön ja Naantalin välisen väyläurakan Liikevaihto 2008: 93,3 milj. loppusuora sujuu mukavasti 11 Terramaren Pekka Arppesta Vuoden RIAlainen 2009 Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster nv. 11 Uudistettu poralautta Playmate entistä tehokkaampi ja monipuolisempi 10 Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli 50 maassa. TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2009-2010 12. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg Puh. (09) 6136 2622, Fax (09) 6136 2700 e-mail: henrik.holmberg@terramare.fi 2

Mistä kasvua tulevaisuuden infra-alalle? Maailmanlaajuinen taantuma on jättänyt jälkensä satamarakentamisen näkymiin myös täällä Pohjolan perukoilla. Parhaillaan käydään julkista keskustelua siitä, onko satamaverkostomme liian laaja ja kilpailukyvytön verrattuna kilpailijamaidemme satamiin. Hyvin usein vertaan Suomea rakkaaseen kilpailijaamme Ruotsiin ja myös tässä asiassa on tunnustettava, että siellä tilanne näyttää olevan parempi. Satamaliikenne Ruotsissa on keskittynyt muutamiin suursatamiin, kun taas Suomessa tavaraliikenteen hoitavat yli viisikymmentä kaupallista satamaa. Niistä kymmenen suurimman sataman liikenne kattaa noin 80 % koko maan noin 100 miljoonan tonnin tavaraliikenteestä. Elinkeinoelämän Keskusliiton taannoinen viesti oli selvä: Jottain tarttis tehrä. Tämä tarkoittaa kunnallisten satamien entistä tiiviimpää yhteistyötä tai niiden yhdistymisiä. Vuosi 2008 oli vilkkaan toiminnan vuosi niin vesirakentamisessa kuin muussakin rakentamisessa. Pienentyneiden vientimäärien takia on kuitenkin vaikea löytää sellaisia teollisuuden aloja, jotka toisivat vesirakennusalalle kaivattuja uusia investointikohteita. Kaivosteollisuus näyttäisi kuitenkin olevan yksi näistä harvoista valopilkuista. Vuonna 1965 säädetty kaivoslaki tullaan korvaamaan uudella lailla, johon myös Infra-ala on aktiivisesti laatinut parannusehdotuksia. Kaivostoiminnalla on tällä hetkellä oiva mahdollisuus luoda korvaavia työpaikkoja kadonneiden tilalle, mistä hyvinä esimerkkeinä ovat jo avatut Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä, Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa sekä Pampalon rakenteilla oleva kultakaivos Ilomantsissa. Uusien tai vanhojen kaivosten toiminnan käynnistäminen tarkoittaa panostusta infra-rakentamiseen ja myös investoinnit vesiväyliin ovat merkittäviä. Kolarin- Pajalan suunnitellun rautakaivoksen avaaminen merkinnee suuria investointeja Pohjois-Suomen satamiin, etenkin Kemin satamaan ja sen meriväylään. Vaikka teollisuutemme käykin tällä hetkellä suurta muutosvaihetta läpi, infrarakenteidemme kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää; myös tulevaisuutta silmällä pitäen. Niin kuin jo mainitsin kesälehdessämme, tulee Terramaren kuluvan vuoden liikevaihto jäämään selkeästi alhaisemmalle tasolle edellisvuoden tilanteeseen verrattuna. Siihen on vaikuttanut lähinnä rakennusteknisten töiden määrän merkittävä väheneminen. Kuluvan vuoden liikevaihtomme tulee olemaan hieman yli 50 miljoonaa euroa, josta rakennusteknisten töiden osuus on vain noin 10 %. Suurin osa liikevaihdostamme on syntynyt meriväylien ruoppaustöistä, joista merkittävimmät kohteet ovat olleet Raahen väylän ja satama-altaan ruoppausurakka, Naantalin väylätyön loppuunsaattaminen sekä Haminan meriväylän ja satamaaltaan syventämisurakan aloitus. Lisäksi olimme mukana Kemin sataman edustalle toteutetun offshore-koetuulivoimalan perustuksen rakentamisessa, jossa osallistuimme myös varsinaisen maston asennustyöhön. Ulkomaisista kohteistamme merkittävin on ollut Peterheadin sataman vedenalainen louhinta- ja ruoppaustyö Skotlannissa. Näkymät ensi vuodelle säilyvät haasteellisina. Kilpailu niin kotimaassa kuin naapurimaissakin tulee säilymään kovana. Menestymisemme valtit tässä ovat ammattitaitoisen henkilöstömme korkea taso, toimintamme tehokkuus ja monipuolisuus sekä peräänantamaton terramarelainen tavoitteellisuus. Näillä vahvuuksilla uskomme lujasti kilpailukykyymme kaikilla vesirakentamisen osa-alueilla. Vuoden lähestyessä taas loppuaan kiitän koko henkilöstöämme arvokkaasta työstä yhtiömme hyväksi. Lisäksi haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme erinomaisesta yhteistyöstä sekä luottamuksesta, josta olemme saaneet myös teiltä paljon positiivista palautetta kuluvan vuoden aikana. Toivotan kaikille lukijoillemme rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta. Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja 3

Haminan ruoppauksissa poistetaan satoja lohkareita Haminan Satama on Suomen itäisin satama ja on näin sijainniltaan tärkeä Venäjän ja IVY-maiden transito- eli kauttakulkuliikenteelle. Satama sijaitsee vain 35 kilometrin päässä Venäjän rajalta. Satamassa toimii konttiterminaali ja nestemäisten aineiden varastointi- ja käsittelypalveluihin erikoistunut nestesatama. Myös täällä paineet väylien syventämiselle ja sataman laajentamiselle johtuvat rahtialusten kokoluokan kasvusta. Tilaa ruopataan mm. Panama Max -koon aluksille. Haminaan johtavaa meriväylää on ajan mittaan kehitetty yhä toimivammaksi ja turvallisemmaksi. Haminan sataman väylän ja satamaaltaan ruoppausurakka käsittää nykyisen 10 metrin väylän syventämisen 12 metriin. Väylän maksimilaivakoko on ollut noin 40 000 tonnia. Syväyksen kasvaessa kymmenestä kahteentoista metriin, voi laivan leveys kasvaa 7 10 metriä ja pituus 20 30 metriä. Tällöin lastikapasiteetti lisääntyy peräti 50 prosenttia. Väylää ruopataan kaikkiaan 15 eri kohteessa. Urakkaan sisältyy myös uuden väyläosuuden, Saukon oikaisun työt. Lisäksi syvennetään nykyistä satama-allasta haraussyvyyteen -13,2 metriin. Ruoppausajankohdat on aikataulutettu yleisen liikennearvion mukaan ja kohde valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Ympäristöruoppaus Projekti aloitettiin puhdistusruoppauksilla. Tributyylitinan (TBT) pilaama massa ruopattiin suljetulla ympäristökauhalla ja läjitettiin osaksi laajennettavan satamakentän pohjarakennetta. Pilaantunut massa peitettiin puhtailla massoilla. Läjitysalue suojattiin penkereillä ja kulkureitti uudentyyppisellä ilmakuplaverholla estämään sameuden leviämistä. Sameuden mittauksissa käytettiin suomalaisen Luode Consulting Oy:n kehittämää kolmiulotteista mittausmenetelmää. Satama-altaasta poistettiin TBT-pitoisia sedimenttejä kaikkiaan noin 770 000 m 2 :n alueelta. Kuorinta suoritettiin 0,2-0,4 metrin paksuudelta. 800 lohkareen poisto Ympäristöruoppausten myötä aloitettiin varsinaiset ja parhaillaan toteutettavat väyläruoppaukset. Ruoppausta edeltävät pohjatutkimukset ovat Haminan väylän kaltaisessa hankkeessa tehtävä tarkasti, sillä merenpohja on hyvin vaihtelevaa koostuen mudasta, moreenista, lohkareista ja hiekasta. Väylätyöt aloitettiin Saukon oikaisun lohkareiden Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 4

Teksti: Markku Salonen Kuvat: Terramaren kuva-arkisto TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI TALVI 2009-2010 Uudistettu kahmariruoppaaja Kahmari 2 ruoppaa tributyylitinan pilaamaa massaa suljetulla ympäristökauhalla. Vierellä Sirius-proomu, jolla lastikapasiteettia 660 m 3. poistolla. Väylän ja sataman syventämiseksi on päästävä eroon noin 800:sta yli viiden kuutiometrin lohkareesta, joista suurimmat ovat kooltaan kymmeniä kuutioita. Lohkareen ja kallion rajana pidetään kolmen metrin paksuutta. Tarkka mittaustekniikka Lohkareet paikannetaan ja mitataan viistokaikuluotauksella, joka toteutetaan useilla samanaikaisilla, suunniltaan toisistaan poikkeavilla luotauksilla. Täsmällinen mittaustekniikka on tärkeässä osassa, jotta työn jäljestä saadaan korkeatasoinen ja kustannustehokas. Esimerkiksi ruoppausalusten ja niillä työskentelevien ruoppauskoneiden ohjausautomaatio on viety pitkälle. Ruoppaustaso nähdään monitoreista parin senttimetrin tarkkuudella ja GPS-tekniikan avulla aluksen sijainti voidaan määrittää sekin kymmenen senttimetrin tarkkuudella. Haminan väyläalueella, ja yleensä Suomenlahden itäosissa, yksi suurimmista haasteista on voimakas vedenkorkeuden vaihtelu. Työn aikana vedenpinta on vaihdellut -20 senttimetristä +80 senttimetriin keskivedestä. Jatkuva korkeusmittaus on linkitetty ruoppausaluksen mittausjärjestelmiin. Ruoppausmassat Haminan väylällä käsitellään kokonaismassoja yhteensä noin 710 000 m 3, joista noin 160 000 m 3 on vedenalaisella louhinnalla poistettavaa kalliota. Satama-altaan kokonaisruoppausmassat ovat noin 1,6 miljoonaa m 3, josta vedenalaista louhintaa on noin 16 000 Tilaaja: Haminan kaupunki, Haminan Satama Oy (satama-allas), Merenkulkulaitos (väylä) Urakan arvo: n.33 miljoonaa Euroa Aikataulu: 15.6.2009-31.12.2010 Kalusto: kahmariruoppaaja Kahmari 2 kuokkaruoppaaja Nordic Giant trailer-ruoppaaja Cornelia itsekulkevat proomut 6-8 kpl poralautat Rockbuster ja Playmate tukialukset m 3 ja moreenin ruoppausta noin 220 000 m 3. Ruopattavasta massasta kuljetetaan Haminan satamaan uudelleen käytettäväksi noin 690 000 m 3. Rakentamiseen kelpaamattomat massat kuljetetaan meriläjitysalueille. Hanke on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi pääosin kuokkakauharuoppauksina siten, että kaikki ruoppausmassat voidaan läjittää proomuista pudottamalla. Ruoppaustöihin tullaan käyttämään kahmari- ja kuokkakauharuoppaajia sekä poralauttoja ja hopperiruoppaajaa. Haminan väyläurakka on Terramarelle merkittävä kohde ja se työllistää noin 70-80 terramarelaista. Haminan väylän ja satama-altaan syventäminen Massamäärät: TBT-pitoisten sedimenttien ruoppaus 450 000 m 2 / 160 000 m 3 puhtaiden savi- ja moreenimaiden ruoppaus, noin 1 600 000 m 3 vedenalainen louhinta, noin 190 000 m 3 3 yli 5 m lohkareiden poisto, noin 800 kpl www.portofhamina.fi N60 32 E027 10 www.terramare.fi 5

Monopile Uudentyyppinen tuulivoimalan meriperustus koekäytössä Kemin tuulipuiston avajaisissa 25.02.2009 ministeri Mauri Pekkarinen totesi: Rahaa on ja löytyy, kunhan esitätte nopeasti liikkeelle lähteviä ja tarpeeksi innovatiivisia tuulivoimalahankkeita. Ministerin sanat iskeytyivät otolliseen maaperään; olihan koolla puiston rakentamiseen osallistuneet yritykset. Niinpä PVO-Innopower Oy:n johdolla solmivat Insinööritoimisto Ponvia Oy, Terramare Oy, Pekkaniska Oy, Levator Oy, WinWind Oy, Insinööritoimisto Lujari Oy ja Oulun Yliopisto sopimuksen jääolosuhteita kestävän tuulivoimaloiden meriperustuksen tutkimisesta. Haastajana pohjoiset meriolosuhteet Monopile-nimiseksi ristityn uudenlaisen tuulivoimalan meriperustuksen tavoitteena on löytää tuuli-, jääja aaltokuormia kestävä perustusratkaisu, joka olisi hyödynnettävissä myöhemmin laajoissa teollisen mittakaavan merituulipuistoissa. Asiasta oli keskusteltu jo aiemmin, joten ministerin vakuuttelu antoi uutta uskoa ja koeperustusprojekti päätettiin käynnistää. PVO-Innopower Oy käynnisti lupaprosessin. Koska Lapin maakuntakaavaan oli Kemin Ajokseen varattu alue tuulivoimaloille, todettiin koeperustuksen rakentamisen soveltuvan alueelle hyvin. Lisäksi Perämeren haastavat meriolosuhteet sopivat erinomaisesti koeperustuksen kestävyystavoitteisiin. Monipuolista vesirakentamista Monopile-koeperustusprojekti käynnistyi. Tavoitteeksi asetettiin, että koevoimalatornin pystytykseen uudentyyppiselle teräsputkiperustukselle päästäisiin elokuun alussa. Sitä ennen oli toteutettava työn vaativin vaihe eli itse Monopile-perustuksen rakentaminen, mikä oli projektissa Terramare Oy:n osuus. Työ aloitettiin kesäkuun puolivälissä lupaehtojen Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 6

Teksti: Pekka Keskitalo Kuvat: Terramaren kuva-arkisto TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI TALVI 2009-2010 TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI KESÄ 2009 Monopile-teräsputken kuljetus Nosto-Pekalla. Perillä Ajoksen tuulipuiston koeperustuksella. Perustusputken tarkka asennus valmiina. Mastoelementtien kuljetus työlautta Paalulla. Uudistettu Playmate vakaana nosturialustana. Betonielementtien nosto torniin. varmistuttua. Projektin ensimmäinen vaihe oli vedenalaisen kalliopinnan puhdistus. Kalliopintaa peittänyt ohuehko maakerros poistettiin kuokkaruoppaajalla. Tällöin oltiin noin tasossa -7 metriä ja kallioon louhittavan kuopan tavoitetaso oli -14.5 metriä. Viisi metriä halkaisijaltaan ja 17 metriä pituudeltaan olevalle Monopile-perustusputkelle louhittiin mahdollisimman optimaalinen kalliokuoppa. Louhinta tehtiin poralautta Pora-Eerolla. Kuopan tyhjennys suoritettiin kahmarikauhalla ja mammutoimalla. Tarkkaa asennusta pienillä toleransseilla 100 tonnia painava Monopile-perustusputki toimitettiin maantiekuljetuksena Hangosta Kemiin, Ajoksen satamaan. Siellä uiva nosturi Nosto-Pekka otti Monopilen koukkuunsa ja kuljetus kohti kuoppaa alkoi. Pystytys ennen betonointia oli erittäin vaativa vaihe, sillä toleranssit olivat todella pienet. Putken tuli asettua kuoppaansa mahdollisimman pystysuoraan. Erityistä tarkkuutta vaatineen asennuksen jälkeen suoritettiin betonointi putken ulko- ja sisäpuolelta kallio-osuudella. Haasteellinen työvaihe toteutettiin työmaapäällikkö Heikki Porrasmaan ammattitaitoisessa valvonnassa. Monopile -perustusputken yläpää oli onnistuneen betonoinnin jälkeen tasossa +3 metriä. Työ jatkui kolmesta runkoputkesta rakentuneen voimalatornin nostolla ja asennuksella. Tähän tehtävään Terramare antoi vuokralle uudistetun poralautta Playmaten nostoalustaksi. Uudistetun lautan tuli nojata tukevasti meren pohjaan raskaan ja korkean nosturin alla. Koska kyseessä on koevoimala, tornin konehuonetta ei asennettu, vaan sen korvasivat vastaavan painoiset betonielementit. Mittaustulosten myötä ne voidaan korvata aikanaan varsinaisella voimalalla. Koevoimalan betonielementit asennettiin 80 metrin korkeuteen. Monopile -koeperustus saa nyt olla sijoillaan talven yli ja ottaa vastaan hyiset tuulet, voimakkaan aallokon ja armottomat jäät. Talven jälkeen odotamme mielenkiinnolla mittaustuloksia. Aikataulut menivät projektissa aivan nappiin ja säätkin suosivat. Uudentyyppisen perustuksen rakentaminen oli ainutlaatuinen myös rakennusvaiheiltaan. Sen myötä saaduista oivalluksista on paljon hyötyä jatkossa. www.terramare.fi 7

Rauman keskussataman Ro-Ro 4 -laiturin teräksinen korjaustyö Suomen suurimman paperisataman, Rauman sataman, Ro-Ro- ja Sto-Ro -rahtiliikenne on vilkasta. Hakunin satamanosasta viedään vuosittain noin 2,5 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia lähinnä muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Yhäti kasvavat alukset ja uudistuvat lastausmenetelmät vaativat laituritekniikankin ajanmukaistamista ja korjausta. Nykyajan termit päivitys ja face lift sopivat hyvin kuvaamaan Rauman sataman Ro-Ro 4 -laiturin korjaustyön luonnetta. Kun 222 metriä pitkä laituri vuonna 1984 rakennettiin, sen käyttöiäksi arvioitiin 25 vuotta ja täsmälleen sen se kesti. Kuluneina vuosina se on ollut raskaassa käytössä, josta reunapalkin kolhut ja vääntyneet reunaraudat sekä maailmaa kiertäneiden merimiesten kirjavat maalimerkinnät olivat näkyvinä todisteina. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 8

TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI TALVI 2009-2010 Nykyaikaiset lastausmenetelmät ja laivojen kasvanut koko edellyttivät korjaustoimia ja kun sellaiseen raumalaiset ryhtyivät, se tehtiinkin sitten kunnolla. Uudeksi käyttöiäksi määriteltiin nyt 50 vuotta ja mitoitus vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Jotta aikoinaan vedenalaisena valutyönä tehdyn, raudoittamattoman, massiivisen rantamuurin kapasiteettia voitiin kasvattaa, siihen porattiin sekä juotettiin rankka lisäterästys. Reunapalkin etuosa piikattiin kokonaan pois ja tilalle rakennettiin uusi reunarakenne, vastamaan nykyajan kuormituksia. Näin se varusteltiin myös uusilla fendereillä, reunaraudoilla sekä pollareilla. Peräportin etureuna sai uuden kulutuslankutuksen sekä sen kulma vankan teräsvahvistuksen. Samalla uusittiin laiturin takana kulkeneet sähkölinjat sekä parannettiin pintavesien ohjausta. Kokonaisuudessaan työt sujuivat joutuisasti työmaapäällikkö Jukka Sippolan ohjauksessa. Erityiskiitoksen ansaitsevat myös rautaiset ammattimiehemme sekä alaurakoitsijanamme toiminut Rauman Kaivin Oy. Onnistuneen projektin edellytyksenä on hyvä yhteistyö tilaajan kanssa ja tästä myötävaikuttamisesta rehelliset kiitoksemme rakennuspäällikkö Antti Kokkomäelle ja työtä valvoneelle työpäällikkö Heikki Hietavirralle. Ro-Ro 4 -laituri saa kaivattua lisäterästystä. Uskomme päivitetyn Ro-Ro 4 palvelevan sataman käyttäjiä vuosikymmeniä eteenpäin. Teksti: Pekka Arppe Kuvat: Terramaren kuva-arkisto, Rauman satama Uusittu Ro-Ro 4 -laituri täysin varustein. Ro-Ro, Sto-Ro ja Lo-Lo Ro-Ro -alus tarkoittaa rahtialusta, johon kuormaus tapahtuu aluksen keulasta, perästä tai sivusta rullaten. Lastaamiseen tarvitaan laiturissa ramppi, mutta ei nosturia. Lyhennys Ro-Ro tulee englannin kielen sanoista Roll on Roll off. Sto-Ro -aluksen kuormaus tapahtuu kuten Ro-Ro -aluksessa, mutta lasti siirretään aluksessa kuljetuskalustosta kannelle ja kiinnitetään kuten irtolasti. Rahtialuksen nimi tulee englannin kielen sanoista Stowable Roll on Roll off. Lo-Lo alus kuormataan nosturilla. Rahtialuksen nimi tulee englannin kielen sanoista Lift on Lift off. www.terramare.fi 9

Teksti: Markku Salonen Kuvat: Terramaren kuva-arkisto Vedenalaista louhintaa Naantalissa Moton matalalla. Työmaapäällikkö Reijo Kultalahti: Utön ja Naantalin välisen väyläurakan loppusuora etenee mukavasti Työmaapäällikkö Reijo Kultalahti tarkkailee tyytyväisenä Kuokka-Pekka 2:n työskentelyä satama-altaassa. Laajat syvennysruoppaukset Utön ja Naantalin laivaväylällä ovat päätöksessään. Noin 130 km pitkä väylä syvennettiin -13 metristä - 15,3 metriin. Uusi syvyys mahdollistaa mm. Neste Oilin Naantalin jalostamosatamassa asioivien suurten tankkereitten liikennöinnin täydessä lastissa. Tämä on ollut Terramarelle kaikin puolin normaali ruoppausurakka. Tosin Neste Oilin jalostamosataman ja tankkereitten läheisyys antoi oman haasteensa varsinkin vedenalaiselle louhintatyölle, Kultalahti kertoo. Koneautomaatioinsinööri Reijo Kultalahti on työskennellyt Terramarella vuodesta 1996. Työnkuvaan ovat kuuluneet myös kansainväliset kohteet muualla Euroopassa. Työmatkat ulkomaille olivat alkuaikoina yksi antoisimmista kokemuksista. Itse olen käynyt Britanniassa, Hollannissa ja Tanskassa, mutta kyllähän nämä kotimaisetkin koh- teet ovat varsin mieluisia, Kultalahti toteaa. Utön ja Naantalin välisen väyläurakan mittavin ruoppauskohde sijaitsi Naantalin jalostamosataman edustalla. Moton matalaksi tunnettu alue syvennettiin väyläsyvyyteen. Noin viiden hehtaarin kokoinen alue oli matalimmalta kohdaltaan vain viisi metriä ja kavensi tuntuvasti väylää. Alueella jouduttiin mittaviin vedenalaisiin louhintatöihin ja painevaikutuksia tankkereitten runkoihin mitattiin hydrofonilla. Työt tuli alueella aikatauluttaa päivittäisen tankkeriliikenteen mukaan. Hydrofonimittauksissa todettiin, että painevaikutukset jäivät reilusti alle sallitun rajan, kun louhintakohteen ja aluksen turvaväli oli vähintään 100 metriä. Mittauksista oli paljon hyötyä louhintatöiden edistymiselle, Kultalahti kertoo. Vesirakentaminen on tullut Reijo Kultalahdelle tutuksi jo lapsuuden ajoista, sillä hänen isänsä työskenteli samalla alalla. On merkille pantavaa, että aika moni terramarelainen on perinyt ammatin isältään. Kyllähän se kertoo alan kiehtovuudesta, Kultalahti miettii. Vesirakennusalasta tekee kiinnostavan juuri työkohteiden vaihtelevuus ja monipuolisuus, mutta myös sosiaalisuus. Erilaisten ihmisten kanssa työskentely niin kotimaassa kuin ulkomailla on palkitsevaa. Tällä alalla eivät yksinäiset sudet välttämättä pärjää, Kultalahti kuvailee ja katselee Kuokka-Pekka 2:n rinnalta lähtevää proomua, joka seilaa lähistöllä sijaitsevalle ja vedenalaisilla penkereillä virtaussuojatulle läjitysalueelle. Jälleen on yksi suuri väyläkohde valmistumassa ja yli 435 000 kiintokuution ruoppaukset ovat takana. Tankkereitten kapteeneilla on nyt huomattavasti helpompi hengittää avarammalla väylällä. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 10

Pekka Arppesta Vuoden RIAlainen 2009 Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry myönsi Vuoden RIAlainen palkinnon Terramaren työpäällikkö Pekka Arppelle. Insinööri Pekka Arppella on kunnioitettava ura rakennusteknisesti vaativien infra-hankkeiden työpäällikkönä. Vankan ammattitaidon lisäksi valintaperusteluissa todettiin pitkän kokemuksen tuoma esimerkillinen varmuus, rauhallisuus ja jämäkkyys. Pekka Arppe valmistui maa- ja vesirakennusalan insinööriksi vuonna 1976 Kuopion Teknillisestä oppilaitoksesta ja on ollut terramarelainen jo vuodesta 1978 lähtien. Arppen erityisosaamisalueita ovat olleet mm. satamarakentaminen ja betonirakenteet. Referenssikohteita on kertynyt niin kotimaassa kuin ulkomailla vuosien mittaan lähes 40. Näistä viimeisimpiä tunnettuja projekteja ovat olleet mm. Vuosaaren sataman laajat urakkakohteet. Aktiivisuudestaan tunnettu Arppe on toiminut työtehtäviensä lisäksi myös infra-alan työsuojeluun liittyvien kokoonpanojen jäsenenä, ylempien toimihenkilöiden edustajana YT-toimikunnassa ja työsuojelupäällikkönä. Hän myös luennoi vuosittain 1. lk:n betonityönjohtajan kursseilla liukuvalubetonoinnista. Vuoden RIAlainen palkinto myönnettiin Pekka Arppelle RIA ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.11. Palkinnolla RIA haluaa osoittaa arvostusta ansiokkaasta toiminnasta. Vuoden RIAlainen on valittu vuodesta 2005 lähtien. Terramare onnittelee lämpimästi Pekka Arppea. Uudistettu poralautta Playmate on entistä tehokkaampi ja monipuolisempi Playmaten uudet strategiset mitat: Pituus: 41,8 m Leveys: 18 m Syväys: 3,0 m Paino: 594 tonnia Kesällä 2009 valmistunut ja perusteellisesti uusittu poralautta Playmate on ollut merkittävä investointi. Uudistuksessa sen ponttonilauttaa pidennettiin kuusi metriä. Kannen alta ja päältä uusittiin kaikki rakenteet mukaan lukien hydrauliikka, sähköt ja vinssit. Lautan päätyihin asennettiin uudet ja nopeakäyttöiset tukijalat. Myös kaikki tilat, kuten ohjaamo ja hytit, ovat uusittu. Playmate pääsi edustamaan monipuolisuuttaan jo elokuussa Kemin Ajoksessa toteutetussa Monopile-perustusprojektissa. Siellä se toimi menestyksekkäästi vastapainonosturin tukevana alustana koetuulivoimalan asennuksessa. Playmate kantaa jopa 400 tonnia painavan nosturin. Se voi toimia myös mm. paalutus- ja betonointiyksiköiden alustana. Varsinaisessa tehtävässään, vedenalaisessa louhinnassa, uusittu Playmate on entistä ulottuvampi pystyen toimimaan syvemmissä vesissä. Se myös kestää paremmin merellisiä sääolosuhteita, kuten haastavaa aallokkoa. Poralautalla käytetään Terramaren kehittämää turvallista ja tehokasta pumpattavaan räjähdysaineeseen perustuvaa louhintamenetelmää. www.terramare.fi 11