Toimintakertomus vuodesta 2012 Imetyksen tuki ry:n perustehtävä on yksilöllisen imetyksen tukeminen tarjoamalla laadukasta vertaistukea ja edistämällä imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Yhdistyksen visio on, että imetys on luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa. Vision saavuttamiseksi yhdistys organisoi luotettavaa ja laadukasta imetyksen vertaistukea, välittää tutkittua ja ajantasaista tietoa imetyksestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä raskaana oleville ja imettäville äideille ja heidän läheisilleen sekä terveydenhuoltohenkilöstölle ja päättäjille. Yhdistys tuo julkiseen keskusteluun tietoa imetyksen kansanterveydellisestä merkityksestä sekä imeväisten ja imettävien äitien tarpeista. 1 Toiminnan periaatteet Imetyksen tuki ry:n tarjoama imetyksen vertaistuki on äitilähtöistä ja sitä toteuttavien tukiäitien näköistä. Imetyksen tuki ry tuo pienten lasten äitien äänen kuuluviin. Yhdistys toimii perheen ehdoilla. Vauva saa olla äidin mukana toiminnassa ja tukiäitien tapaamisiin pyritään järjestämään lastenhoito. Yhdistys tukee paikallista imetystuki- ja laktivistitoimintaa kautta maan ja tarjoaa vertaistukijoille ja imetyksen edistäjille virtuaalisen kohtauspaikan, Maitolaiturin. Imetyksen tuki ry:n arvoja ovat Yhteistyö, joka tarkoittaa avoimuutta, keskustelua, verkostoitumista ja hyvän kierrättämistä. Asiantuntijuus, joka on uskottavaa, kiihkotonta, luotettavaa, tietoon ja kokemukseen perustuvaa sekä ajankohtaista. Lapsi ja perhelähtöisyys, joka tarkoittaa lapsentahtista imetystä, yksilöllisyyttä sekä perheen ja valinnanvapauden kunnioittamista. Tukeminen, jonka perustana on kuuntelu, kiireettömyys ja inhimillisyys sekä WHO:n Baby Friendly -ohjelma. Yhdistyksen perusarvoja ovat ilo, lempeys, inhimillisyys ja tunteiden huomioiminen. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 1 /10
2 Yhdistystoiminta Sääntömääräiset jäsenkokoukset järjestettiin 10.3.2012 Hämeenlinnassa ja 17.11.2012 Helsingissä. Patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi vuonna 2011 tehdyt sääntömuutokset 28.5.2012. Uusien sääntöjen mukaisesti syyskokouksessa valittiin ensi kertaa hallitus, jossa puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. 2.1 Hallitus Imetyksen tuki ry:n puheenjohtajana toimi Tanja Koskinen. Muina hallituksen jäseninä toimivat Noora Askinen (sihteeri), Riikka Ikonen (vpj), Anne Kärki, Johanna Leppäpuska (erosi 5.6.2012) Kaisa Pikkarainen (rahastonhoitaja), Katriina Pitkäjärvi ja Christina Pönkkö. Varajäseninä toimivat Satu Orajärvi ja Pipsa Savolainen. Hallituksella oli 10 kokousta vuonna 2012. Kokouksista kuusi pidettiin Maitolaiturilla. Hallitus tapasi järjestäytymiskokouksessa Espoossa 22.1., kevätkokousviikonloppuna Hämeenlinnassa 11.3., Jyväskylässä kesätapaamisessa 10.6. ja syyskokouksen yhteydessä Helsingissä 18.11.2012. 2.2 Talous Imetyksen tuki ry sai kohdennettua toiminta-avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä imetyksen vertaistukeen ja sen kehittämiseen sekä Ci-projektiavustusta Esteetön imetys - projektiin vuonna 2012. Vertaistukikoulutuksiin osallistuvilta perittiin koulutukseen sitouttava kurssimaksu. Vertaistukitoiminnossa tuotettuja Äiti, minulla on nälkä -julisteita myytiin neuvoloille ja synnytyssairaaloille. Tukiäidin opas Laktivistin opas -kirjaa myytiin tukiäideille ja muille kiinnostuneille. Yhdistys sai Helsingin kaupungin terveysvirastolta 4000 euron avustuksen helsinkiläisiin äiteihin kohdistuvaan vertaistukitoimintaan, Espoon kaupungilta 500 euron avustuksen espoolaisiin kohdistuvaan toimintaan sekä Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalta 400 euron avustuksen Porvooseen äitien lainattavaksi hankittavan sähköisen rintapumpun hankintaan. Jäsenlehteä rahoitettiin mainos- ja irtonumeromyynnillä. Edellisten vuosien rintanappeja myytiin varainhankintatuotteina. Nettisivuille myytiin yhtä mainospaikkaa. Toiminnan kokonaistuotot julkiset avustukset mukaan luettuina olivat 214 830,79 euroa, kokonaiskulut 220 252,38 euroa ja tilikauden tulos 436,06 euroa ylijäämäinen. Yhdistyksen taloushallinto ostettiin Tilitoimisto Leerma Oy:ltä. Tilintarkastuksesta vastasi Jarmo Tähtinen Tilitoimisto Count Deal Oy:stä. 2.3 Toimitilat Imetyksen tuki ry vuokrasi kahta toimistohuonetta. Helsingin toimistoa vuokrattiin Sexpo Säätiöltä osoitteesta Malminkatu 22 E, 00100 Helsinki. Jyväskylän toimistoa vuokrattiin Perhehoitoliitto ry:ltä osoitteesta Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä. Kokous- ja tapaamistiloja vuokrattiin tarpeen mukaan. 2.4 Henkilöstö ja ulkopuoliset palvelut Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtajana toimi Maarit Kuoppala (osa-aikaisesti 30 h/vk 30.9.2012 saakka, jonka jälkeen kokoaikaisesti). Vertaistukikoordinaattoreina toimivat Liisa Ansio (25 h/vk, perhevapaalla 31.3.2012 alkaen) ja Anna Groundstroem (kokoaikaisesti Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 2 /10
18.3.2012 alkaen). Esteetön imetys -projektia johti vertaistukipäällikkö Leena Pikkumäki. Imetyksen tuki ry toimistonhoitajana toimi Edlira Veijalainen Espoon järjestöjen yhteisön Sektori-hankkeen kautta. Vakinaisen henkilöstön lisäksi yhdistys palkkasi mm. kouluttajia ja lastenhoitajia yhdistyksen tilaisuuksiin. Työntekijöiden työterveyshuolto on ostettu Vantaan työterveys liikelaitokselta ja Jyväskylän seudun työterveydeltä. Työntekijöiden työnohjausta ja työyhteisön kehittämisprosessi ostettiin Kehityspiikki Oy:ltä. Graafisia palveluita Imetyksen tuki ry:lle tuottivat Nettienkelit ja Grafemi. Tukiäidin opas Laktivistin opas kirjan viimeisteli Valmiixi-viestintäpalvelu. Maitolaituriviestinnän sovitteluprosessia konsultoi Timo Pehrman Suomen sovittelufoorumi ry:stä. 2.5 Käytäntöjen ja toiminnan kehittämistä Vuonna 2012 kehitettiin toimintamalleja ja alustettiin seuraavana vuonna käynnistettäväksi suunniteltua strategiatyötä. Imetyksen tuelle laadittiin organisaatiokaavio. Imetyksen tuki ry liittyi Sosiaalialan työnantajaliittoon elokuussa 2012. Työyhteisön varhaisen tuen malli hyväksyttiin elokuussa ja päihdeohjelma toukokuussa. Toukokuusta marraskuuhun oli käynnissä työyhteisön kehittämisprosessi. Kesäkuussa saatiin päätökseen Maitolaituriviestinnän sovitteluprosessi ja hyväksyttiin nettietiketti. Maitolaiturin keskustelualueita selkiytettiin kesän aikana. 2.6 Jäsentoiminta ja Imetysuutisia-lehti Imetyksen tuki ry:llä oli 551 henkilöjäsentä ja 23 kannatusjäsentä 1.1.2012. Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 81 uutta henkilöjäsentä ja 0 kannatusjäsentä. Yhdistyksellä oli 552 jäsentä, joista 552 varsinaista jäsentä ja 19 kannatusjäsentä 31.12.2012. Jäsenmaksun suuruus oli 20 euroa, ja kannatusjäsenmaksun 40 euroa. Imetyksen tuki ry:n jäsenten jäsenedut löytyvät yhdistyksen nettisivuilta. Vuoden aikana sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin ilmoittaneille jäsenille lähetettiin kuusi sähköistä Itunen-uutiskirjettä. Lisäksi lähetettiin kaksi jäsenkirjettä, ensimmäinen helmikuussa ja toinen marraskuussa. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saivat myös vuoden aikana ilmestyneet Imetysuutisia-lehden numerot. Imetysuutisia-lehdestä ilmestyi kaksi numeroa. Toukokuussa ilmestynyt lehti käsitteli mm. vertaistukea ja sen päätoimitti vertaistukipäällikkö Leena Pikkumäki. Numeron 2/12 myötä Imetysuutisia-lehden päätoimittajana aloitti Heini Kettunen. Lokakuussa ilmestyneessä lehdessä teemana oli Imetysviikon teema Imetys nyt ja aina. 3 Imetyksen vertaistuki Imetyksen tuki ry:n tarjoaman koulutetun vertaistuen muotoja ovat imetystukiryhmät ja tukiäitien antama vertaistuki, imetyksen vertaisvalmennus, Imetystukipuhelin sekä Internetin vertaistukipalvelut. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 3 /10
Imetystukiäitien vapaaehtoistyötä tuetaan koulutuksissa ja seminaareissa sekä tukiäitien tapaamisissa. Tukiäidin aarrearkku Maitolaiturilla sekä tukiäitien suljettu keskusteluryhmä Facebookissa ovat tukiäitien vertaisfoorumeja tapaamisten välillä. Vuonna 2012 Imetyksen tuki ry:n vertaistukikontakteja oli 10 403, mikä vastaa noin kuudesosaa vuosittain syntyvien lasten lukumäärästä. Lisäksi vertaistuki laajenee usein tukea saaneen äidin koko elämän piiriin. Äidit jakavat tietojaan ja kokemuksiaan toisille äideille ja voimaantuvat omassa imetyksessään niin, että yhä useampi äiti voi lopettaa imetyksen tyytyväisenä imetystaipaleeseensa. 3.1 Vertaistuki imetystukiryhmissä Imetystukiryhmien kävijätietoja ja muita tukikontakteja ilmoitti 32 ryhmää. Nämä ryhmät kokoontuivat vuoden aikana 361 kertaa. Aikuisia kävijöitä ryhmissä kirjattiin 2140. Ryhmissä kävi 1668 lasta, joista 192 tuli ryhmään alle kuusiviikkoisina. Aikuisista äidin puolisoita tai tukihenkilöitä oli 105. Äitien, vauvojen ja puolisoiden lisäksi ryhmissä kävi myös isovanhempia ja odottavia äitejä. Ryhmissä kävi myös lääkäreitä, terveydenhoitajia, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijoita, IBCLC-kätilöitä, doulia sekä asiantuntijavieraita, jotka alustivat keskustelua. Tukiäitien suoria tukikontakteja ilmoitti tänä vuonna 46 tukiäitiä. Tukiäidit ovat antaneet imetystukea sähköpostitse 299 kertaa, henkilökohtaisella puhelimellaan 375 kertaa, tekstiviestitse 381 kertaa ja kotikäynneillä perheiden luona 78 kertaa. Maitolaiturilla kirjoitettua imetystukea tukiäidit antoivat 193 viestiketjussa. Imetystukilistalla sekä muilla Internetin keskustelufoorumeilla tukiäidit antoivat imetyksen vertaistukea 352 kertaa. Tukiäidit vierailivat myös sairaalan lapsivuodeosastoilla. Perhekerhot ja perhekahvilat olivat tavallisia tukiäitien vierailupaikkoja. Useimmat ryhmät tekivät tiivistä yhteistyötä neuvoloiden kanssa. Muita tärkeitä alueellisia yhteistyökumppaneita olivat oman alueen synnytyssairaala, Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset ja seurakuntien lapsityö. 3.1.1 Imetyksen vertaistuki tapahtumissa Tukiäidit järjestivät vuonna 2012 imetysaiheisia tempauksia ja edistivät imetystä erilaisissa tapahtumissa. Perhekerhoissa tukiäidit vierailivat 15 paikkakunnalla. Imetyspiknikille kokoonnuttiin kesällä kymmenellä paikkakunnalla. Tapahtumiin tukiäidit osallistuivat 12 paikkakunnalla. Porvoossa tukiäidit ottivat osaa kaupunginosatapahtumaan sekä neuloivat pipoja synnytyssairaalan vastasyntyneiden osastolle. Pipoista ja imetysaiheisesta materiaalista koottiin lokakuussa runsaasti mediahuomiota saanut näyttely Porvoon pääkirjastoon. Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaan tukiäidit ompelivat talkootyönä 400 liivinsuojaa, jotka tiedottivat imetyksen vertaistuesta. Liivinsuojia lahjoitettiin synnyttäneille äideille vierihoitoosastovierailujen yhteydessä sekä paikallisissa tapahtumissa. Talkoilla leivottiin myös 1000 tissipiparia, joita jaettiin tapahtumissa. Joensuussa paikallisyhdistys Liekku ry järjesti lokakuussa lapsiperhetapahtuma Kiekkujaiset, jonka teemana oli imetys. Turussa tukiäidit osallistuivat Babyboom & Kidz -messuille yhteistyössä Mammakeitaan kanssa. Helsingissä tukiäidit osallistuivat Odotus ja Vauva -messuille. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 4 /10
3.2 Imetystukipuhelin Imetystukipuhelin tekee imetystuesta aidosti valtakunnallista ja helposti tavoitettavaa. Imetystukipuhelin päivysti tänä vuonna 3-4 päivänä viikossa, useammin kuin yksikään ryhmä voi kokoontua. Imetystukipuhelin antaa eri puolilla Suomea asuville tukiäideille mahdollisuuden antaa imetystukea omasta kodista käsin. Imetystukipuhelimessa vastattiin 471 puheluun. Puhelimessa päivysti 38 päivystäjää. Imetystukipuhelimeen vastattujen puheluiden määrä ei ollut vuonna 2012 yhtä suuri kuin edellisinä vuosina. Palveluntarjoajan mobiilivaihteen uudistumisesta aiheutui vaihteen toimintaongelmia elo-joulukuussa. Vaihdejärjestelmän ongelmien takia puhelut eivät aina ohjautuneet päivystäjille normaaliin tapaan. Imetystukipuhelimen soittajista suurin osa oli äitejä, jotka soittivat omasta aloitteestaan. Tavallisimmin soittajalla oli alle puolivuotias vauva ja puhelussa käsiteltiin imetyksen ja vanhemmuuden tukemista. Suurimmassa osassa puheluita päivystäjät arvioivat äitien mielialan huomattavasti paremmaksi puhelun lopussa kuin se oli ollut puhelun alkaessa. 3.3 Maitolaiturin vertaistukikeskustelu Maitolaituri on nettikohtaamispaikka, josta on helppo saada vertaistukea imetyksen eri vaiheessa, äitinä, tukiäitinä ja laktivistina. Keskustelufoorumilla voi tutustua ja osallistua vapaaehtoistyöhön. Jäsenalueella on mahdollisuus keskustella yhdistyksen toiminnasta. Äitejä varten Maitolaiturilla on avoin vertaistukialue, jonne voivat kirjoittaa rekisteröityneet käyttäjät. Maitolaiturin vertaistukialueelle kirjoitettiin 523 keskustelunavaukseen yhteensä 2744 viestiä vuonna 2012. Nämä vertaistukikeskustelut ovat avoimesti kaikkien luettavissa. Suosituimpia vertaistukialueita olivat Alle puolivuotiaan imetys 88 keskustelun aloituksella, 541 vastauksella ja 41166 lukukerralla sekä Yli yksivuotiaat maitolapset 64 keskustelun aloituksella, 318 vastauksella ja 17752 lukukerralla. Muita kiinnostavia aiheita olivat Imetys muun ruoan ohella, Ajankohtaista imetyksestä, Vauvaperheen yöelämä ja Imetyspettymykset. Lukukertojen ja kirjoitettujen viestien suhdetta tarkastelemalla voidaan päätellä, että Maitolaituri tarjoaa runsaasti vertaistukea myös sellaisille äideille, jotka eivät itse kirjoita viestejä Maitolaiturille, mutta käyvät lukemassa muiden kirjoittamia viestejä. Maitolaiturin jäsenalueella on erilaisia ryhmiä yhdistys- ja jäsentoimintaa varten. Tukiäidin aarrearkku on vertaistukijoiden yhteistyöfoorumi, jossa tukiäidit saavat ohjausta ja tukea toisilta vertaistukijoilta ja yhdistyksen työntekijöiltä sekä jakavat kokemuksia vertaistukityöstä. Maitolaiturin tarjoamia tukiäitipalveluja kehitettiin vuonna 2012. 3.4. Imetyksen vertaisvalmennukset Imetyksen edistämisen toimintaohjelman vakiintuessa osaksi kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaa useat neuvolat ovat innostuneet kehittämään yhteistyötä imetystukiäitien kanssa. Imetysvalmennukset olivat keskeinen yhteistyön muoto terveydenhuollon kanssa. Kunnat tarjosivat näitä erityisesti esikoistaan odottaville perheille. Toisaalta neuvolaterveydenhoitajien saaman imetyskoulutuksen myötä imetysvalmennukset ovat osassa neuvoloista siirtyneet vertaistukijoilta terveydenhuollon ammattilaisten tehtäväksi. Tukiäitien pitämissä valmennuksissa näkökulmana oli äiti- ja vauvalähtöinen imetys, jossa keskeistä on vauvan viesteihin vastaaminen ja imetys osana tavallista vauva-arkea. Tukiäidit pitivät valmennuksia 12 eri paikkakunnalla, esimerkiksi Jyväskylässä, Mäntsälässä, Vantaalla, Raahessa ja Lapualla. Lisäksi useissa ryhmissä suunnattiin Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 5 /10
odottajille imetysvalmennuspainotteisia iltoja 2-4 kertaa vuodessa. Osalla paikkakunnista neuvola ohjasi odottavia äitejä imetystukiryhmien Odottajien iltoihin. 3.5 Koulutus Imetyksen tuki ry järjestää koulutuksia äideille ja muille kiinnostuneille sekä tukiäideille. Koulutuksilla on tärkeä osa tukiäitien tukemisessa, toiminnan arvioinnissa ja imetystuen kehittämisessä. 3.5.1 Vertaistukikoulutus Imetystiedon peruskursseja järjestettiin vuoden aikana kymmenen: Raumalla, Seinäjoella, Lahdessa, Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Joensuussa sekä Helsingissä kaksi peruskurssia. Lisäksi yksi Imetystiedon peruskurssi järjestettiin nettityöskentelynä. Uudistettu imetystukiäitikurssi pilotoitiin lokakuussa Seinäjoella. Helsingin tukiäitikurssin osallistujat suorittivat harjoitteluaan vuoden 2012 aikana. Yhteensä koulutuksiin osallistui 91 henkilöä. 3.5.2 Kouluttajien koulutus Myös vapaaehtoiskouluttajille järjestettiin koulutustoimintaa. Kouluttajien koulutuspäivä järjestettiin elokuussa Helsingissä Tukiäitiseminaarin yhteydessä. Koulutuspäivän tavoitteena oli yhdistyksen koulutustyöhön perehtyminen sekä koulutusmetodien valinta ja käyttäminen. Päivän aikana esiteltiin myös tukiäitikurssin yksipäiväinen malli, jota pilotoitiin myöhemmin samana vuonna Seinäjoella. Koulutuksen aikana lapsille oli omaa ohjelmaa. Kouluttajien koulutukseen osallistui yhteensä 18 tukiäitiä. Lisäksi koulutuksessa mukana oli 13 lasta. 3.5.3 Täydennyskoulutus ja tukiäitien tukipalvelut Tänä vuonna lisäkoulutusta tarjottiin tukiäitien toivomista aiheista jäsenkokousten yhteydessä Tukiäitipäivänä, Tukiäitiseminaarissa sekä Imetysviikon päätapahtumassa. (Ks. Seminaarit ja muut tapaamiset.) Vuoden aikana ryhdyttiin myös kehittämään vertaistukijoiden säännöllistä lisäkoulutusta. Tukiäidit osallistuivat myös omilla paikkakunnillaan järjestettyihin yhdistysten, sairaanhoitopiirien tai ammattikorkeakoulujen imetysaiheisiin koulutuksiin sekä asiantuntijavieraina että koulutettavina. 3.6 Seminaarit ja muut tapaamiset Vuonna 2012 tavoitteena oli ylläpitää ja vahvistaa tukiäitien välisiä kontakteja. Tätä tavoitetta toteutettiin järjestämällä tukiäitien tapaamisia jäsenkokousten ja seminaarin yhteydessä, sekä luomalla sähköisiä yhteydenpidon välineitä kuten imetystukiäideille tarkoitettu, suljettu ryhmä Facebookissa. Kevätkokouksen yhteydessä julkaistiin Imetyksen tuki ry:n julkaisusarjan ensimmäinen osa, Tukiäidin ja Laktivistin opas. Hauskasti kuvitettu opaspari tarjoaa runsaasti tietoa ja vinkkejä vertaistukemiseen ja kansalaisvaikuttamiseen. Kirjan saivat veloituksetta toimintansa tueksi kaikki kävijätietonsa yhdistykselle toimittaneet imetystukiryhmät (1 opas / 3 tukiäitiä). Yhdistyksen julkaiseman Imetysuutisia -jäsenlehden välissä julkaistiin keväällä Tukiäidin Tueksi -liite, joka sisälsi 12 sivun verran vinkkejä käytännön tukiäitityöhön sekä vertaistukijana jaksamiseen. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 6 /10
Kaksipäiväinen Tukiäitiseminaari järjestettiin elokuussa 2012. Seminaarin ensimmäinen päivä sisälsi paikallisryhmien kuulumisten vaihtoa sekä lisäkoulutusta, jonka aiheena oli Keskosen imetys. Sairaanhoitaja, TtK Riikka Ikonen alusti aiheesta kertoen sekä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia keskosvauvojen hoidosta ja imetyksestä Suomessa ja ulkomailla. Aktiivista kuuntelemista, kohtaamista ja vertaistukijana kohdattujen kokemusten käsittelyä harjoiteltiin improvisaation avulla. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Marko Kokko veti tukiäideille kaksituntisen työpajan otsikolla: Kohtaaminen ja kuunteleminen improvisaatioteatterin keinoin. Lisäkoulutusta järjestettiin myös Tukiäitipäivässä syyskokouksen yhteydessä Helsingissä. IBCLC-kätilö Meri Ovaskainen alusti aiheesta Monikkoarki raskaudesta imetykseen. Käytännön kokemuksia aiheesta kertoi kaksosten äiti Meri Vehko. Tukiäideille suunnattu Oma imetys -työpaja järjestettiin syksyllä 2012 Helsingissä. Valtakunnallisia tapaamisia ja seminaareja järjestettiin kolme, joihin osallistui yhteensä 64 tukiäitiä ja 43 lasta. 4 Kuvita imetys -kilpailu Imetysviikolla 2011 julistettu Kuvita imetys -kuvakilpailu päättyi 31.1.2012. Kilpailuun lähetettiin 151 teosta eri puolilta Suomea. Monipuolisen ja uuden ilmaisun lisäksi perheet olivat lähettäneet myös perinteisiä kuvia kotoisista imetyshetkistä. Kuvakilpailun raati kokoontui Leena Pikkumäen johdolla Kuopiossa 18.2.2012. Raati valitsi töiden joukosta piirrossarjan voittajaksi äitiyden erilaisia tunnetiloja kuvaavan Sanna Hukkasen sarjakuvan Tissisarja. Valokuvasarjan voittajaksi valittiin Pia Viitalan oivaltava kuva Sakke ja tissi. Voittajat palkittiin 400 summalla. Piirrossarjan toinen ja kolmas olivat Sisko Mustonen symbolisella teoksellaan Imetys, kalat, luonnonläheisyys ja Maijariitta Karhulahti herkällä työllään Lauantai. Valokuvasarjan toinen palkinto meni Kim Arfmanin kaupunkimiljööseen sijoittuvalle kuvalle Pieni turkulainen ja kolmas palkinto Mia Harinen- Sarkkisen kesken nuken imetyksen nukahtaneesta taaperosta ottamalle kuvalle Tuore isosisko. Piirros- ja valokuvasarjojen voittajat palkittiin 400 :lla. Toiset ja kolmannet palkinnot olivat suuruudeltaan 150 ja 100. Molemmissa sarjoissa jaettiin lisäksi kahdeksan kunniamainintaa. Kuvita imetys -raatiin kuuluivat kuvataiteilijat Ulla Remes ja Tuire Punkki, graafikko Teija Lammi, taidekasvattaja ja imetystukiäiti Noora Askinen sekä esikoisen äiti Minna Mäkinen. Kuvita imetys -kilpailun voittajat julkistettiin Naistenpäivänä. Kilpailu sai mukavasti mediahuomiota. Kilpailutöitä nähtiin vuonna 2012 mm. Imetysuutisia-lehden kuvituksena. 5 Laktivismia eli imetyksen edistämistä 5.1 Imetysviikko Imetysviikkoa vietettiin totuttuun tapaan viikolla 42. The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) oli valinnut vuoden teemaksi Understanding the past planning the future, joka suomennettiin muotoon Imetys nyt ja aina. Viikon päätapahtuman Imetyspäivän järjestivät yhteistyössä Imetyksen tuki ry ja Metropolia ammattikorkeakoulun kätilökoulutus 16.10.2012 Helsingissä. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 7 /10
Imetysviikko sai myös paikalliset imetysaktiivit toimimaan: Seinäjoella ja Helsingissä tukiäidit osallistuivat imetysaiheiseen flashmobiin. Oulussa tukiäidit järjestivät imetysaiheisen tempauksen Kauppakeskus Zeppeliinissä. Hämeenlinnassa vierailtiin synnytyssairaalan vierihoito-osastolla. Vuoden Ritvaksi 2012 valittiin parkanolainen imetystukiäiti Minna Kallioharju. Itä-Afrikan nälkäkriisi sai imetystukiäiti Minna Kallioharjun pohtimaan, mitä hän voisi tehdä omilla taidoillaan tilanteen hyväksi. Pian Minnan suunnittelemat ja muidenkin valmistamat imetysnuket keräsivät nettihuutokaupassa 2500 euroa UNICEFin katastrofikeräykseen. Imetysviikolla julkaistiin neljä tiedotetta: Imetys nyt ja aina, Imetyshetkiä-valokuvanäyttely, Minna Kallioharjusta vuoden Ritva sekä Korvikemarkkinoinnin rajoitukset suojaavat imetystä. Imetysviikon tapahtumat ylittivät uutiskynnyksen kiitettävän monta kertaa. Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti, Iltasanomat, Helsingin uutiset, Espoon seurakuntasanomat, Seinäjoen Sanomat ja Radio Pooki. Ensimmäistä kertaa vuonna 2012 Imetysviikon tiedotuksessa kokeiltu Facebook-sivu tavoitti yleisönsä yllättävänkin hyvin. 5.2 Imetyksen politiikkaa Yhdistys oli Naisjärjestöjen keskusliitto ry:n, Kultti ry:n, WABA:n ja IBFAN:in jäsen. Yhdistys liittyi Soste Suomen sosiaali- ja terveys ry:n jäseneksi. Imetyksen tuki julkaisi imetysviikolla korvikemarkkinointia koskevan tiedotteen. Lisäksi äidinmaidon korvikkeita koskevasta mainonnasta ja sen rajoittamisesta keskusteltiin vilkkaasti Maitolaiturilla ja Facebookin suljetussa ryhmässä. 6 Esteetön imetys -projekti RAY:n rahoittaman Esteetön imetys -projektin perustehtävä on tunnistaa imetyksen esteitä ja vaikuttaa niihin yhdistysyhteistyön avulla. Projektin toisena vuotena kerättiin aineistoa kyselyillä ja työskenneltiin työpajoissa ja netissä, koettiin projektin puolivälikriisi ja tiedotettiin neuvoloita yhdessä Suomen Monikkoperheet ry:n kanssa. Oma imetys -kurssi järjestettiin kerran. Projekti tuo yhteen erilaisia potilas- ja perhejärjestöjä imetystä edistämään. Toisen vuoden aikana projektin tärkeimmäksi työvälineeksi valikoitui Imetyksen lohtukirja. Kirjaa varten kerättiin aineistoa internetkyselyillä, jotka vastaavat kokivat yllättävänkin koskettaviksi. Kirjaa työstettiin työpajoissa ja nettityöryhmässä. Puolivälikriisi on projekteissa tavallinen ilmiö: on pysähdyttävä kartoittamaan tilannetta ja harkittava tärkeimpiä valintoja suhteessa projektin ja yhdistyksen perustehtävään. Tässä projektissa puolivälikriisi merkitsi vaikeuksia töiden jakautumisessa ja myös useiden eri toimijoiden kalentereiden yhteen sovittamisessa. 6.1 Kyselyjen merkitys imetyskokemuksen jäsentäjinä Imetysaiheiset kyselyt tehtiin seitsemän yhteistyöjärjestön kanssa, sekä kaksi omalle kohderyhmälle. Näihin vastasivat yhteensä 1197 vastaajaa (taulukko 1). Yhtä lukuun ottamatta kyselyt toteutettiin zef-ohjelmalla. Migreeniyhdistys käytti oman vapaaehtoisensa ohjelmoimaa kyselyä. Kyselyt tuottivat paljon huolellisesti laadittuja vastauksia. Yhdistysten jäsenet innostuivat vastaamaan suhteellisen paljon lapsiperhejäsenmääriinsä nähden. Projekti purkaa Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 8 /10
kyselyillä imetyksestä puhumisen tarvetta. Jokaisen kyselyn palauteosiossa oli kiitoksia kyselyn tekijöille. Kyselyjen antama huomio imetykselle koettiin tärkeänä. Eniten negatiivista palautetta vastaajat antoivat Isä imetyksen tukena ja esteenä -kyselylle, jota moni vastaaja moitti asenteelliseksi. Vastauksissa olikin suurta hajontaa. Osa vastaajista kyseenalaisti kokonaan, miksi kysely edes olettaa, että isä voisi olla imetyksen este. Pieni osa vastaajista kuitenkin kertoi karuja tarinoita isästä äidin imetysluottamuksen loukkaajana. Kyselyt tuottivat runsaasti aineistoa Imetyksen lohtukirjaan. Niiden avulla kirjassa kuuluu aito äitien ääni. Kyselyaineistojen avulla myös yhteistyöjärjestöt tutustuvat ainutlaatuisella tavalla jäsentensä imetyskokemuksiin. Taulukko 1 Kyselykumppani Vastaajia Suomen Monikkoperheet 301 SUHUPO ry Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat ry 39 Lapsettomien yhdistys Simpukka ry 33 Leijonaemot ry 107 Refluksilapset ry 71 ProMama ry vastaajat Imetyksen tuen kohderyhmää 173 Suomen Migreeniyhdistys 284 Omat kyselyt Isä imetyksen tukena ja esteenä 167 Yksin imetysaikana 22 Yhteensä vastaajia 1197 6.2 Imetyksen lohtukirjan työryhmä Työryhmään koottiin edustajia yhteistyöjärjestöistä. Vapaaehtoiset tapasivat kahdesti työpajassa Tampereella 14 15.4. ja 16.6. Ensimmäisellä kerralla tutustuttiin ja keskusteltiin kirjan sisällöstä ja kuvituksesta. Journalistiikan tutkija Maria Lassila-Merisalo alusti keskustelua tarinoilla vaikuttamisesta. Toisella kerralla Leena Pikkumäki avasi imetyspettymyksen käsitettä ja ProMaman Ritva Passiniemi ja Paula Aarnio-Tarvo vetivät keskustelua naiseudesta. Työryhmällä oli tavoitteena tavata myös syyskaudella, mutta pitkien välimatkojen ja moninaisten elämäntilanteiden vuoksi kolmatta tapaamista ei saatu järjestymään. Työryhmä on jatkanut työskentelyä internetitse sen omassa wikissä. Kirjatyöryhmä jatkaa työskentelyään vuonna 2013. 6.3 Projektin yhteistyökumppanit Projektin yhteistyökumppaneina on useita kansalaisjärjestöjä, joiden näkökulma imetykseen liittyy äidin sairauteen, terveyteen ja kehonkuvaan tai vauvan erityisyyteen, useaan vauvaan tai odottamattomiin haasteisiin sekä kriiseihin, mielenterveyteen ja voimavaroihin: Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 9 /10
1. Äitilähtöiset imetyshaasteet: Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, ProMama ry, Suomen Kilpirauhasliitto ry, Suomen Migreeniyhdistys ry ja Syömishäiriöliitto-Syli ry. 2. Vauvalähtöiset imetyshaasteet: Kevyt Keskosvanhempien yhdistys, Leijonaemot ry, Refluksilapset ry, Suomen huuli-suulakihalkiopotilaat Suhupo ry, Suomen Monikkoperheet ry ja Sydänlapset ja -aikuiset ry. 3. Kriiseihin liittyvät imetyshaasteet: Mielenterveyden keskusliitto ja Äimä ry. 6.4 Monitoimijainen ohjausryhmä Esteetön imetys -projektin ohjausryhmä kokoontui 16.3. ja 13.9. Tapaamisissa on keskitytty rajauksiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Ohjausryhmässä on keskusteltu imetyspuheen monipuolistamisesta. Monenlaiset ihmiset voivat kokea imetyksen omaksi valinnakseen, kun imetyksestä puhutaan tunteina, kokemuksina ja voimavaroina. Imetyksen kapeita oletuslähtökohtia on avarrettava. Ohjausryhmään kuuluivat Kynnys ry:n vpj Amu Urhonen, Suomen Monikkoperheiden Ulla Kumpula, MTKL:n kuntoutussuunnittelija Markku Lehto kevätkaudella, syyskaudella Sanna Valkonen, järjestöyhteistyön asiantuntija Keski-Suomen Sosiaaliturvan keskusliiton Anne Laimio, imetyksen ammattilaisasiantuntija IBCLC Ritva Kuusisto ja Imetyksen tuen hallituksen edustaja Riikka Ikonen sekä Imetyksen tuen toiminnanjohtaja Maarit Kuoppala. 7 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Imetyksen tuki ry jatkoi vuonna 2011 käynnistynyttä VirtualCoach hyvinvoinnin polut - hankkeen yhteistyökumppanuutta. Hanke toteutetaan Aalto-yliopiston Teknisen korkeakoulun Tietojenkäsittelytieteen laitoksella yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Virtual Coach hankkeessa on tekeillä imetysaiheinen sosiologian väitöstutkimus. Toiminnanjohtaja Maarit Kuoppala osallistui Imetyksen tuki ry:n edustajana Virtual Coach hankkeen seminaariin 24.-25.9. Suomen seksologinen seura kutsui Imetyksen tuki ry:n yhdeksi yhteistyöjärjestökseen pohjoismaiseen seksologian alan ammatillisten yhdistysten konferenssiin. NACSkonferenssi järjestettiin Helsingissä 4.-7.10. Yhdistys oli imetyksen vertaistuen asiantuntijaroolissa mukana Pia Seivon ja Metsämarja Aittokosken Imetyksen aika -imetysopetus-dvd-hankkeessa. DVD julkaisiin helmikuussa. Imetyksen tuki ry teki yhteistyötä paikallisten imetystukea järjestävien yhdistysten kanssa. Näitä yhteistyökumppaneita olivat Jyväskylän imetystukiryhmä ry, Tampereen Napapiiri ry, Liekku ry Joensuusta ja Mammakeidas ry Turusta. Imetyksen tuki ry:n toimintakertomus vuodesta 2012 10 /10