Standardiluonnos 4.3a. Omat varat ja niiden vähimmäismäärä. Määräykset ja ohjeet

Standardiluonnos 4.3a Omat varat ja niiden vähimmäismäärä Määräykset ja ohjeet

Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita rahoitusmarkkinoilla toimivia, osoittaa valvojan tavoitteena olevan laatutason ja näkemyksen hyvästä menettelytavasta sekä perustelee sääntelyä. Standardissa esitetyt päivämäärät: Annettu Finanssivalvonta on tehnyt päätöksen ko. kappaleen antamisesta. Voimaan Kappale on astunut voimaan. Standardin jokaisella kappaleella on oma marginaali-merkintänsä: : Viittaus voimassa olevaan lain tai asetuksen säännökseen. Sitova: Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuutensa nojalla antama velvoittava määräys valvottavalle tai muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle. Suositus: Finanssivalvonnan suositusluonteinen toimintaohje valvottavalle tai muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle. /-esimerkki: in, Sitovaan tai Suositukseen liittyvä käytännön soveltamisohje tai esimerkki. Viittaus Finanssivalvonnan standardiin tai standardin osaan. Katso viereinen esimerkki. Perustelu: Avaa sääntelyn ja säännösten tarkoitusta, tavoitteita ja taustaa. Finanssivalvonnan standardit ovat luettavissa osoitteessa.

dnro 10/120/2007 3 (128) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 8 1.1 Soveltamisala ja sen tasot 8 1.2 Siirtymäsäännökset 11 2 Tavoitteet ja rakenne 13 3 Kansainvälinen viitekehys 15 4 perusta 17 5 Omat varat rakenne ja määritelmiä 19 5.1 Rakenne ja määritelmiä 19 5.2 Tilinpäätöksen oman pääoman erät ja omat varat 21 5.3 Yhtiöoikeuden mukainen oma pääoma ja omat varat 22 6 Ensisijaiset omat varat 24 6.1 Ensisijaisten omien varojen rakenne 24 6.2 Oman pääoman erät omissa varoissa 24 6.2.1 Osake-, osuus-, lisäosuus- ja peruspääoma ja vähennykset 33 6.2.2 Sijoitusosuus- ja lisäpääoma sekä kantarahasto 34 6.2.3 Antitilillä olevat varat ja antisaamiset 35 6.2.4 Muut oman pääoman erät 35 6.3 Vararahasto 35 6.4 Ylikurssirahasto 36

dnro 10/120/2007 4 (128) 6.5 Vapaan oman pääoman rahasto 36 6.6 Käyttämättömät voittovarat 37 6.7 Tilivuoden aikana kertynyt voitto 37 6.7.1 Tilintarkastajan lausunto osavuosikatsauksen osoittaman voiton määrästä 38 6.7.2 Emoyrityksen tilintarkastajan lausunto 38 6.8 Voittovaroihin kohdistuvat vähennykset 38 6.9 Voittovaroihin kohdistuvat oikaisut 39 6.10 Vapaaehtoiset varaukset 42 6.11 Rajoituksenalaiset ensisijaiset omat varat ja määrälliset rajoitukset 43 6.11.1 Hybridi-instrumenttien määrälliset rajoitukset 43 6.11.2 Hybridi-instrumenttien laadulliset ominaisuudet 46 6.11.3 Siirtymäsäännökset omanpääomanehtoisille ja hybridiinstrumenteille 58 6.12 Ensisijaisista omista varoista tehtävät vähennykset 59 6.12.1 Omat osakkeet ja osuudet 59 6.12.2 Antisaamiset 59 6.12.3 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo 60 6.12.4 Muut vähennykset 60 6.12.5 Omien pääomainstrumenttien hankinnan rahoittaminen 60 7 Toissijaiset omat varat 61 7.1 Ylemmät toissijaiset omat varat ja määrälliset rajoitukset 61 7.2 Ikuiset lainat 62 7.3 Omaan pääomaan tehdyt tuottoa kumuloivat ja määräaikaiset sijoitukset 65

dnro 10/120/2007 5 (128) 7.4 Arvonkorotusrahasto 65 7.5 Uudelleenarvostusrahasto 66 7.6 Käyvän arvon rahasto 66 7.7 Ylijäämä arvonalentumistappioiden ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB) 68 7.8 Alemmat toissijaiset omat varat ja määrälliset rajoitukset 68 7.9 Debentuurilainat 69 7.10 Toissijaisten omien varojen vähennyserät 72 8 Ensi- ja toissijaisista omista varoista tehtävät vähennykset 73 8.1 Vähennykset ja vähentämistapa 73 8.2 Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin 74 8.3 Omistukset ja sijoitukset vakuutusalan yrityksiin 78 8.4 Sijoitukset arvopaperistettuihin saamisiin 80 8.5 Alijäämä arvonalentumistappioiden ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB) 80 8.6 Sijoitukset muihin yrityksiin 81 8.7 Arvopaperikauppaan liittyvä luottokauppa 82 9 Muut omat varat 83 9.1 Muut omat varat ja määrälliset rajoitukset 83 9.2 Toissijaisten omien varojen ylijäämä 84 9.3 Lyhytaikaiset debentuurit 84 10 Lainaehtojen ja ennenaikaisen takaisinmaksun hyväksyminen 86 10.1 Yleistä Finanssivalvonnan hyväksymismenettelystä 86 10.2 Hakemus ja siihen liitettävät asiakirjat 88

dnro 10/120/2007 6 (128) 10.3 Lainaehtojen hyväksymiskäytäntöä 90 11 Konsolidoidut omat varat 91 11.1 Konsolidoitujen omien varojen soveltamisala 91 11.2 Konsolidoitujen omien varojen laskeminen 92 11.2.1 Mistä taloudellisesta kokonaisuudesta konsolidoidut omat varat lasketaan? 92 11.2.2 Konsernitilinpäätös ja konsolidoidun taloudellisen aseman valvontaan tarvittavat tiedot 93 11.2.3 Tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten yhdistely konsernitilinpäätökseen ja konsolidoidun taloudellisen aseman valvonnassa 94 11.2.4 Konsolidoitujen omien varojen laskentapohja 96 11.3 Konsolidointiryhmän pienten yritysten käsittely ja poikkeusluvat 98 11.4 Konsolidoidut ensisijaiset omat varat 99 11.5 Konsolidoidut toissijaiset omat varat 101 11.6 Konsolidoidut muut omat varat 101 11.7 Konsolidoiduista omista varoista tehtävät vähennykset 101 11.8 Määritelmiä 103 12 Talletuspankkien yhteenliittymän omat varat 107 12.1 Yleistä 107 12.2 Talletuspankkien yhteenliittymän omien varojen laskenta 108 12.3 Yhteenliittymän omista varoista tehtävät vähennykset 109 13 Omien varojen määrä 110 13.1 Omien varojen ehdoton vähimmäismäärä 110 13.2 Luottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat 114

dnro 10/120/2007 7 (128) 13.3 Markkinariskin kattamiseksi vaadittavat omat varat 115 13.4 Operatiivisen riskin kattamiseen vaadittavat omat varat 116 13.5 Sähkörahayhteisön omien varojen vaatimus 116 13.6 Suurten asiakasriskien vaatimat omat varat 117 13.7 Huomattavien omistusosuuksien vaatimat omat varat 117 13.8 Valvottavan ja valvottavaryhmän omien varojen vähimmäismäärää koskevien vaatimusten alittuessa 119 13.9 Talletuspankkien yhteenliittymältä ja siihen kuuluvalta jäsenluottopankilta vaadittavat omat varat 121 14 Raportointi Finanssivalvonnalle 124 15 Lisätiedot 125 16 Kumotut ohjeet ja määräykset 126 17 Standardin muutoshistoria 128

dnro 10/120/2007 8 (128) 1 SOVELTAMINEN 1.1 Soveltamisala ja sen tasot (1) Tätä standardia sovelletaan seuraaviin yhteisöihin: luottolaitokset sijoituspalveluyritykset rahastoyhtiöt talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain (xxx/2010) tarkoittama talletuspankkien yhteenliittymä (2) Standardin omien varojen vaatimuksia sovelletaan sekä yksittäisen valvottavan tasolla että valvottavaryhmän tasolla. (3) Tämä standardi ei koske maksulaitoksia, vaan niitä koskevat omien varojen vaatimukset on kerrottu standardissa 6 "Maksulaitokset". (4) Talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöllä on oikeus myöntää eräitä poikkeuksia jäsenluottolaitoksille luottolaitostoiminnasta annetussa laissa säädettyihin luottolaitoksen taloudellista asemaa koskeviin vaatimuksiin. Rajattua toimintaa harjoittavat sijoituspalveluyritykset (5) Sijoituspalveluyritykset, jotka tarjoavat sijoituspalveluna ainoastaan sijoitusneuvontaa tai toimeksiantojen välittämistä ja joilla ei ole hallussaan asiakasvaroja koskee ainoastaan jäljempänä luvussa 13 selostettu osakepääoman määrälle asetettu vaatimus. 1 Osakepääoman määrälle asetetun vaatimuksen lisäksi tällaisen sijoituspalveluyrityksen on täytettävä lisäksi vakuutusedustuksesta annetun lain (570/2005) tarkoittamalle vakuutusmeklarille asetetut vaatimukset. 2 1 Sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) 45 :n 4 momentti ja 46 :n 2 momentti 2 Sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 45 :n 5 momentti ja 46 :n 2 momentti.

dnro 10/120/2007 9 (128) Rahastoyhtiöt (6) Rahastoyhtiöihin, jotka eivät harjoita sijoitusrahastolain (848/1999) 5 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa (omaisuudenhoito) ei sovelleta standardin lukua 9 Muut omat varat. Poikkeuslupa tytäryritysvalvottavaan soveltamisesta (7) Finanssivalvonta voi emoyrityksenä toimivan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hakemuksesta myöntää luvan siihen, ettei sen suomalaiseen tytäryritysvalvottavaan sovelleta seuraavia luottolaitostoiminnasta annetun lain (jäljempänä LLL) mukaisia omien varojen vaatimuksia, jotka valvottavan tulisi normaalisti kattaa tai täyttää: 55 :n 1 momentti (luottoriski, operatiivinen riski, valuutta- ja hyödykeriski, kaupankäyntivarastoon liittyvät riskit) 55 :n 2 momentin 1 kohta (suuret asiakasriskit) 55 :n 4 momentti (maksuliikeyhteisön omien varojen vähimmäismäärä) ja 84 :n 1 momentti (tietojen ilmoitusvelvollisuus taloudellisten toimintaedellytysten seuraamiseksi). 3 (8) Mitä kappaleessa 7 todetaan luottolaitoksen suomalaisesta tytärluottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti sijoituspalveluyrityksen suomalaiseen tytärsijoituspalveluyritykseen ja rahastoyhtiön suomalaiseen tytärrahastoyhtiöön. (9) Finanssivalvonta myöntää edellä mainitun luvan, jos hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella on selvää, että luvan myöntämiselle asetetut seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: a) Varojen siirtämiselle emoyritykseltä tytäryritykselle oman ja vieraan pääoman ehdoin ei ole oikeudellista estettä b) Emoyritys vastaa Finanssivalvonnan hyväksymällä tavalla tytäryrityksen sitoumuksista c) Tytäryritys on sisällytetty emoyrityksen konsolidoituun valvontaan. Finanssivalvonta voi myöntää luvan, vaikka b-kohdassa säädetty edellytys ei täyty, jos tytäryrityksen toimintaan liittyvät riskit ovat vähäisiä. 4 Konsolidoitujen omien varojen vaatimusten soveltaminen (10) Luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen ja rahastoyhtiön, joka on luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen konsernin ylin suomalainen emoyritys, 3 Luottolaitostoiminnasta annetun lain 56 :n 1 momentti. 4 Luottolaitostoiminnasta annetun lain 56 :n 2 momentti.

dnro 10/120/2007 10 (128) tulee täyttää standardin vaatimukset myös konsolidoidusti. 5 (11) Konsolidoitujen omien varojen vaatimusta sovelletaan myös seuraavissa tapauksissa: Kun luottolaitoksen emoyrityksenä olevan omistusyhteisön kotipaikka on Suomessa ja luottolaitos on taseen loppusummaltaan suurin tällaisen omistusyhteisön tytärluottolaitoksista. Kun luottolaitoksen emoyrityksenä olevan omistusyhteisön kotipaikka on toisessa ETA-valtiossa ja kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) emoyrityksen kotivaltiossa ei ole konsolidointiryhmään kuuluvaa ulkomaista luottolaitosta b) luottolaitoksen taseen loppusumma on suurempi kuin emoyrityksen minkään muun sellaisen tytärluottolaitoksen taikka ulkomaisen tytärluottolaitoksen taseen loppusumma, jonka kotipaikka on ETAvaltiossa. Kun Finanssivalvonta on sopinut konsolidointiryhmään kuuluvien ulkomaisten luottolaitosten valvonnasta vastaavien toisten ETAvaltioiden viranomaisten kanssa siitä, että Finanssivalvonta toimii ulkomaisen valvottavan konsolidoidusta valvonnasta vastaavana valvontaviranomaisena ja että konsolidoituun valvontaan sovelletaan Suomen lakia. 6 (12) Konsolidoitujen omien varojen vaatimus koskee sijoituspalveluyrityksiä ja rahastoyhtiöitä vastaavasti kuin mitä kappaleessa 11 todetaan luottolaitoksista. Omien varojen vaatimusten soveltaminen alakonsolidointiryhmään (13) Luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen, joka on kirjanpitolain (1336/1997) tarkoittama toisen suomalaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen tytäryritys, ei tarvitse erikseen ilmoittaa konsolidoitua vakavaraisuusvaatimusta alakonsolidointiryhmän tasolla. (14) Vakavaraisuusvaatimus lasketaan kuitenkin myös alakonsolidointiryhmän tasolla silloin, kun tytärluottolaitoksella, -sijoituspalveluyrityksellä tai edellä mainitulla emoyrityksenä toimivalla omistusyhteisöllä on luottolaitos, sijoituspalveluyritys, rahoituslaitos tai omaisuudenhoitoyhtiö tytär- tai osakkuusyhtiönä ETA-alueen ulkopuolisessa maassa (ns. kolmannessa maassa). Jos taas kaikki tytäryhtiöt ovat ETA-alueella toimivia, alakonsolidointiryhmän konsolidoituja omia varoja ei ilmoiteta erikseen, vaan ne ovat osa ylemmän tason 5 Luottolaitostoiminnasta annetun lain 72 :n 1 momentti. 6 Luottolaitostoiminnasta annetun laina 72 :n 2 momentti ja direktiivin 2006/48/EY artikla 126.

dnro 10/120/2007 11 (128) konsolidointiryhmän ilmoitusta. 7 Määritelmiä (15) Standardissa käytetään yleisnimitystä valvottava luottolaitoksesta ja sijoituspalveluyrityksestä ja rahastoyhtiöstä, joka on saanut toimiluvan omaisuudenhoidon harjoittamiseen. (16) Yksittäisellä valvottavalla tarkoitetaan kuten edellä luottolaitosta, sijoituspalveluyritystä ja rahastoyhtiötä, joka on saanut toimiluvan omaisuudenhoidon harjoittamiseen. Käsitettä käytetään, kun on kyse konsolidoitumattomasta tasosta eli ns. soolotasosta. (17) Valvottavaryhmällä tarkoitetaan tässä standardissa edellä mainittua konsernia, jota valvotaan konsolidoidusti sekä talletuspankkien yhteenliittymää. Talletuspankkien yhteenliittymää koskevista vaatimuksista on tähän standardiin kirjoitettu omat lukunsa tai kohtansa, mutta usein osuuspankkien yhteenliittymää koskevat soveltuvin osin samat vaatimukset kuin luottolaitosta. Talletuspankkien yhteenliittymässä keskusyhteisö ja konsolidointiryhmässä emoyritys huolehtivat siitä, että ryhmästä laaditaan omia varoja koskeva ilmoitus ja että ryhmään kuuluvissa yrityksissä on otettu käyttöön omien varojen laskentaa varten tarvittavat menettelytavat. 1.2 Siirtymäsäännökset Siirtyminen kehittyneisiin luottoriskin tai operatiivisen riskin menetelmiin (18) Ne valvottavat, jotka siirtyvät tai ovat siirtyneet käyttämään luottoriskin sisäisten luottoluokitusten menetelmää tai operatiivisen riskin kehittynyttä menetelmää, laskevat vuosina 2009-2011 vertailutasona käytettyjen omien varojen vähimmäismäärän rahoitussektorin kumottujen määräysten 106.6, 203.23 ja306.6 sekä niitä täydentävien kannanottojen ja tulkintojen perusteella. 8 7 Luottolaitostoiminnasta annetun lain 72 :n 2 momentti ja direktiivin 2006/48/EY artikla 126. 8 Ks. tarkemmin Finanssivalvonnan valvottavatiedote 29/2009-12.10.2009 "IRBA- ja AMA- lattiasäännösten jatkaminen 31.12.2011 saakka".. Baselin pankkivalvontakomitea päätti heinäkuussa 2009 jatkaa siirtymäsäännöstä ja tämä on otettu osaksi ns. CRD3-muutospakettia, jolla muutetaan direktiivin 2006/48/EY artiklaa 152 lisäämällä siihen uudet kappaleet 5a-e. Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta xxx/2010, joka astui voimaan x.x.2010.

dnro 10/120/2007 12 (128) Hyödykemarkkinoihin liittyviä johdannaissopimuksia tarjoavat sijoituspalveluyritykset (19) Tätä standardia sovelletaan 1.1.2011 alkaen sijoituspalveluyritykseen, joka toimiluvan ehtojen nojalla saa tarjota sijoituspalvelua yksinomaan hyödykemarkkinoihin liittyvillä johdannaissopimuksilla. 9 9 Laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta ja sen 31 :ää koskeva voimaanpanosäännös.

dnro 10/120/2007 13 (128) 2 TAVOITTEET JA RAKENNE (1) Tämä standardi kuuluu Finanssivalvonnan määräyskokoelman rahoitussektorin pääjaksoon 4 "Vakavaraisuus ja riskien hallinta". (2) Tämän standardin tavoitteena on kuvata, mitä laadullisia ja määrällisiä vaatimuksia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten omille varoille asetetaan. Vähimmäismäärää koskevilla vaatimuksilla on keskeinen asema luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten valvonnassa ja EU:n sisämarkkinoilla sovellettavien valvontatekniikoiden tunnustamisessa. Omilla varoilla varmistetaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toiminnan jatkuvuus sekä suojataan tallettajia ja sijoittajia. Samalla vahvistetaan rahoitusjärjestelmää ja estetään kilpailun vääristymistä. (3) Valvottavat tarvitsevat omia varoja kattaakseen odottamattomia tappioita. Lisäksi omilla varoilla katetaan vakavaraisuuslaskennan pilari 1:n mukaisia riskejä kuten luottoriskiä, operatiivista riskiä, valuutta- ja hyödykeriskiä ja kaupankäyntivarastoon liittyviä riskejä. Omat varat ovat tarpeen myös, kun arvioidaan suurille asiakasriskeille ja huomattaville omistusosuuksille asetettujen lakisääteisten rajojen noudattamista. Näiden omien varojen määrällisten vaatimusten lisäksi toimiluvan saaneiden valvottavien on täytettävä myös omien varojen ehdoton vähimmäismäärä. (4) Vakavaraisuuden omien varojen vähimmäismäärää koskevien pilari 1- vaatimusten lisäksi tarvitaan omia varoja ja valvottavan itsensä määrittelemiä ja riskinkantokykyyn sisällyttämiä omien varojen eriä pilari 2 -vaatimusten täyttämiseen. Pilari 2 -vaatimuksissa otetaan huomioon vähimmäisvakavaraisuuden laskennan piirissä olevat riskit ja niiden kaikki ulottuvuudet sekä tämän laskennan ulkopuolelle jäävät riskit. Pilari 2 -vaatimuksia käsitellään tarkemmin Finanssivalvonnan rahoitussektorin standardissa 4.2 "Valvottavan vakavaraisuuden hallinta".

dnro 10/120/2007 14 (128) (5) Standardissa kuvataan aluksi omien varojen rakennetta. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään omien varojen eriä sekä niitä koskevia laadullisia ja määrällisiä vaatimuksia, minkä jälkeen käsitellään yksittäisiin valvottaviin ja valvottavaryhmiin kohdistuvia vaatimuksia. Erikseen käsitellään lainamuotoisten omien varojen hyväksyttävyyttä ja ennenaikaista takaisinmaksua koskevia viranomaishyväksyntään liittyviä säännöksiä ja suosituksia. Lopuksi käsitellään omien varojen riittävyyttä koskevia määrällisiä vaatimuksia.

dnro 10/120/2007 15 (128) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS (1) Omia varoja koskevat säännökset perustuvat edelleen suurelta osalta Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 1988 antamaan ensimmäiseen vakavaraisuussuositukseen (ns. Basel I). Lisäksi Baselin pankkivalvontakomitea on lokakuussa 1988 antanut lehdistötiedotteen ensisijaisiin omiin varoihin luettavista pääomainstrumenteista. Tiedotteeseen viitataan vuonna 2004 annetussa vakavaraisuussuosituksessa "International Convergence of Capital Measurement and Standards: A Revised Framework" (ns. Basel II). Komitea on julkaissut kesäkuussa 2006 päivitetyn version vakavaraisuussuosituksesta, ja suosituksessa on mukana myös omia varoja koskeva osuus. Suositus on saatavissa komitean kotisivuilta osoitteesta (http://www.bis.org/publ/bcbsca.htm). 10 (2) Basel I- ja II -suositukset ovat olleet pohjana säädettäessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2006/48/EY ja 2006/49/EY. Luottolaitosten omia varoja ja omien varojen riittävyyttä koskevat periaatteet, vaatimukset ja laskentasäännöt sekä soveltamisalaa koskevat säännöt sisältyvät luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun direktiivin 2006/48/EY osastoon V sekä direktiivin liitteisiin. Sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten oman pääoman riittävyydestä annettu direktiivi 2006/49/EY sisältää säännökset sijoituspalveluyritysten omista varoista ja omien varojen riittävyydestä. Samoin se sisältää periaatteet, vaatimukset ja laskentasäännöt, jotka koskevat luottolaitosten kaupankäyntivaraston ja markkinariskin vakavaraisuusvaatimusta ja niiden kattamista omilla varoilla sekä näiden soveltamisalaa koskevat säännökset. (3) Euroopan Unionissa on edellä mainittuja direktiivejä täydennetty lisäämällä ensisijaisiin omiin varoihin luettavilta pääomainstrumenteilta vaadittavat ehdot ja samalla Euroopan pankkivalvojien komitealle (Committee of European Banking Supervisors, CEBS) on annettu tehtäväksi soveltamisohjeiden an- 10 Basel II: International Convergence of Capital Measurement and Capital Standards: A Revised Framework - Comprehensive Version.

dnro 10/120/2007 16 (128) taminen hybridi-instrumenteista ja oman pääoman eristä. CEBSin soveltamisohjeilla pyritään harmonisoimaan Euroopan talousalueella omia varoja koskeva valvontakäytännöt. (4) Baselin pankkivalvontakomitea julkaisi ehdotuksen omien varojen laadun parantamisesta joulukuussa 2009 (ns. Basel III) ja näiden ehdotusten odotetaan valmistuvan joulukuussa 2010. Ehdotusten alustavaksi voimaantuloajankohdaksi on kaavailtu vuoden 2012 loppua. Euroopan unionissa nämä ehdotukset tullaan saattamaan voimaan ns. CRD 4 -paketilla, josta on alustavien suunnitelmien perusteella odotettavissa direktiiviehdotus syksyllä 2010. Realisoitumattomia voittoja ja tappiota koskevat suositukset (5) Baselin pankkivalvontakomitea on kolmessa eri lehdistötiedotteessa (8.6., 20.7. ja 15.12.2004) ottanut kantaa niihin muutoksiin, joita IFRS - tilinpäätössäännökset aiheuttavat vakavaraisuuslaskentaan. Lisäksi Baselin pankkivalvontakomitea on kesäkuussa 2006 julkistanut suositusluonteisen ohjeistuksen IAS 39 -tilinpäätösstandardiin hyväksytystä muutoksesta, joka koskee käyvän arvon option sallimisen vaikutusta vakavaraisuuslaskennan omiin varoihin. 11 (6) Euroopan pankkivalvojien komitea (Committee of European Banking Supervisors, CEBS) on 21.12.2004 julkaissut suositusluonteisen ohjeistuksen omiin varoihin sovellettavista ns. filttereistä. Ohjeistus koskee niitä valvottavia, jotka laativat tilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan. Näitä omiin varoihin tehtäviä oikaisuja sovelletaan myös muihin valvottaviin, jos kansallinen tilinpäätössäännöstö on samansisältöinen kuin IFRSsäännöstö. 12 CEBSin suosituksen soveltamista on ajallisesti rajattu siihen asti, kunnes EY:n direktiiveihin on tehty tarvittavat muutokset. Siihen asti Euroopan valvontaviranomaiset ovat sitoutuneet edistämään suosituksen kansallista täytäntöönpanoa. (7) Baselin pankkivalvontakomitean ja CEBSin antamat suositukset IFRS - tilinpäätössäännösten vaikutuksesta omien varojen laskentaan on vain osittain otettu huomioon direktiivissä 2006/48/EY. Baselin pankkivalvontakomitean ja CEBSin antamia suosituksia tullaan todennäköisesti muuttamaan, jotta niissä otettaisiin huomioon IAS 39 tilalle tulevassa IFRS 9 -tilinpäätösstandardissa tapahtuvat muutokset. Muutokset ovat jo osittain nähtävissä Baselin pankkivalvontakomitean joulukuussa 2009 julkaisemissa ehdotuksissa omien varojen laadun parantamisesta. Muutosehdotuksia voi tulla myös CRD 4 - paketissa. 11 Ohjeistus on saatavissa Baselin pankkivalvontakomitean kotisivuilta (www.bis.org). Suositus käyvän arvon option soveltamisesta on saatavissa osoitteesta http://www.bis.org/publ/bcbs127.htm. 12 CEBS Guidelines on prudential filters for regulatory capital on luettavissa Euroopan pankkivalvojien komitean kotisivuilla (http://www.c-ebs.org/prudential_filters.htm).

dnro 10/120/2007 17 (128) 4 NORMIPERUSTA (1) Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten omien varojen sääntely perustuu seuraaviin 14.6.2006 annettuihin EY:n direktiiveihin: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (32006L0048; EUVL N:o L 177, 30.6.2006, s. 1), erityisesti direktiivin V osaston 2 luvun 1 jakso Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten oman pääoman riittävyydestä (320060049; EUVL N:o L 177, 30.6.2006, s. 201), erityisesti IV luku. (2) Ensisijaisiin omiin varoihin luettavien oman pääoman eriä (57 artiklan a- kohta) ja hybridi-instrumentteja (57 artiklan ca -kohta) koskevia säännöksiä on muutettu ja lisätty 16.9.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/111/EY, jolla muutettiin direktiivejä 2006/48/EY, 2006/49/EY ja 2007/64/EY keskuslaitoksiin kuuluvien pankkien, tiettyjen omien varojen erien, suurten riskikeskittymien, valvontajärjestelyjen ja kriisinhallinnan osalta (32009L0111; EUVL N:o 302, 17.11.2009. s- 97). Tästä direktiivistä käytetään tässä standardissa nimitystä muutosdirektiivi 2009/111/EY. (3) Direktiivit ovat saatavilla Euroopan komission kotisivulla osoitteessa: http://ec.europa.eu/internal_market/bank/legislation/index_en.htm. (4) Muutosdirektiivi 2009/111/EY on kuitenkin saatavilla http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=celex:32009l0111:fi:not. (5) Direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY sekä 2009/111/EY säännökset omista varoista on otettu huomioon luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 5 luvussa.

dnro 10/120/2007 18 (128) (6) Finanssivalvonnan oikeus antaa standardin aihepiiriä koskevaa sitovaa sääntelyä perustuu seuraaviin säännöksiin: luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007, LLL) 93 :n 1 momentti sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007, SipaL) 46 :n 1 momentti sijoitusrahastolain (48/1999) 6 :n 5 momentti talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain (xxx/2010, TYL) 33.

dnro 10/120/2007 19 (128) 5 OMAT VARAT RAKENNE JA MÄÄRITELMIÄ 5.1 Rakenne ja määritelmiä /-esimerkki (1) Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten omat varat voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan. Ensisijaiset omat varat edustavat parasta ja pysyvintä omien varojen luokkaa ja ne täyttävät helpoiten myös omille varoille asetetut laadulliset vaatimukset. Nämä varat ovat vapaasti ja välittömästi käytettävissä odottamattomien tappioiden kattamiseen. Perinteisten ensisijaisten omien varojen määrää ei ole rajoitettu. Erityisehtoisten, lyhytaikaisempien ja usein lainamuotoisten instrumenttien määrää on kuitenkin rajoitettu. Toissijaiset omat varat ovat heikompilaatuisia ja siksi niitä saa olla yhteensä niin paljon kuin valvottavalla on ensisijaisia omia varoja yhteensä. Lisäksi määräaikaisten lainainstrumenttien määrä saa olla enintään puolet ensisijaisten omien varojen määrästä. Näiden lisäksi valvottavalla voi olla muita omia varoja, joita saa käyttää ainoastaan markkinariskien kattamiseen. (2) Ensisijaiset omat varat jaetaan tässä standardissa edelleen kahteen pääluokkaan: rajoituksettomiin (ns. Core Tier 1) ja rajoituksenalaisiin ensisijaisiin omiin varoihin (ns. Non-core Tier 1). (3) Rajoituksettomat ensisijaiset omat varat ovat luonteeltaan pysyvimmät omien varojen erät, ja valvottavalla on täysi päätäntävalta niiden takaisinmaksusta tai niille jaettavasta voitosta. Esimerkiksi osakeyhtiömuotoisen valvottavan tapauksessa osakkeenomistajien sijoittamat varat eli osakepääoma sekä toisaalta kertyneet rahastot, muut oman pääoman erät ja voittovarat ovat sellaisia ensisijaisten omien varojen eriä, joiden määrälle ei ole rajoituksia. Osakepääomalla valvottava voi jatkuvasti kattaa tappioita toimintaa keskeyttämättä. Valvottavan ollessa taloudellisissa vaikeuksissa tämän pääoman laji antaa valvottavalle täyden päätäntävallan sen suhteen, missä määrin ja missä ajassa osakepääomalle jaetaan voittoa osinkoina. Markkinoiden arvioidessa omien varojen riittävyyttä arvio tehdään useimmiten oman pääoman määrän perusteella. Osakepääomaan liittyvä omistajan äänioikeus on puoles-

dnro 10/120/2007 20 (128) taan tärkeä markkinakuria luova vastapaino valvottavan johdolle. Selvitystilassa oman pääoman erät maksetaan sijoittajille viimeiseksi muiden velkojen ja saamisten jälkeen. Siksi valtaosan ensisijaisista omista varoista tulisi olla äänioikeudellista osakepääomaa, rahastoja ja edellisiltä tilikausilta kertyneitä voittovaroja. 13 (4) Rajoituksenalaisilla ensisijaisilla omilla varoilla tarkoitetaan edellä mainittuja erityisehtoisia, ennenaikaisen takaisinmaksumahdollisuuden sisältäviä ja usein lainamuotoisia instrumentteja. Ne sisältävät piirteitä omasta ja vieraasta pääomasta ja siksi niitä kutsutaankin hybridi-instrumenteiksi. (5) Toissijaiset omat varat jaetaan myös kahteen pääluokkaan. Ylemmät toissijaiset omat varat ovat pitempiaikaisia ja pysyvämpiä omia varoja, minkä vuoksi niillä ei ole omaa määrällistä rajoitusta. Alemmat toissijaiset omat varat ovat määräaikaisia ja lyhyempiaikaisia eriä, mistä syystä näiden erien määrää, on erikseen rajoitettu enintään puoleen ensisijaisista omista varoista. (6) Kaikkia omiin varoihin luettavia eriä ei aina hyväksytä omiksi varoiksi. Tällöin voi olla kyse siitä, että määrälliset rajoitukset estävät lukemasta muutoin ehdot täyttäviä eriä omiin varoihin. Joitakin omien varojen eriä saa käyttää vain tiettyjen riskien kattamiseen. Joihinkin eriin kohdistuu laadullisia rasitteita, joiden takia niistä vähennetään sellaiset erät, joita ei voi käyttää tappioiden kattamiseen. Nämä vähennyserät supistavat omien varojen määrää eri tavoin, osa vähennetään ensisijaisista omista varoista kokonaan tai osittain ja osa vähennetään toissijaisista omista varoista. Kuva: Omien varojen rakenne Ensisijaiset omat varat Rajoituksettomat ensisijaiset omat varat Rajoituksenalaiset ensisijaiset omat varat Vähennykset Toissijaiset omat varat Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Vähennykset Muut omat varat Ensi- ja toissijaisista omista varoista tehtävät vähennykset 13 Baselin pankkivalvontakomitean 27.10.1998 julkaisema lehdistötiedote "Instruments eligible for inclusion in Tier 1 capital". Tiedote on luettavissa osoitteessa http://www.bis.org/press/p981027.htm.

dnro 10/120/2007 21 (128) (7) Laskettaessa omien varojen vähimmäismäärää, omiksi varoiksi luetaan ensisijaiset omat varat (Tier 1 capital) ja toissijaiset omat varat (Tier 2 capital) pienennettynä vähennyserillä. 14 Kaupankäyntivaraston ja markkinariskien kattamiseen vaadittavien omien varojen vähimmäismäärää laskettaessa omiksi varoiksi saa lisäksi lukea muiden omien varojen erät (Tier 3 capital). 15 5.2 Tilinpäätöksen oman pääoman erät ja omat varat (8) Omien varojen laskenta pohjautuu tilinpäätökseen. Omien varojen laskelmaan otetaan mukaan omaan pääomaan kirjattuja eriä sekä myös tietyt ehdot täyttäviä vieraaseen pääomaan kirjattuja rahoitusvelkoja. Nämä erät otetaan huomioon pääasiassa määrään, joka niistä on merkitty tilinpäätökseen. 16 Silloin kun tilinpäätöksessä omaksi pääomaksi kirjatut erät eivät täysin täytä (vakavaraisuuslaskennassa) omille varoille asetettuja vaatimuksia, näitä eriä on oikaistava omiin varoihin sisällytettäessä (oikaisut). Vaatimukset perustuvat ajatukseen omien varojen pysyvyydestä sekä varojen välittömästä ja rajoittamattomasta käytöstä tappioiden kattamiseen heti niiden synnyttyä. 17 Omiin varoihin luetuista eristä on myös vähennettävä verot ja muut vain tiettyyn tarkoitukseen käytettävissä olevat varat (ns. korvamerkityt erät). Verot (9) Mikäli tilinpäätöksessä omaksi pääomaksi kirjatusta erästä ei ole vähennetty erään mahdollisesti kohdistuvaa yhteisöverokannan mukaista laskennallista verovelkaa, tämä tulee vähentää tällaista erää omiin varoihin sisällytettäessä. 18 (10) Koska verotuksessa vahvistetuista tappioista johtuvat laskennalliset verosaamiset ovat käytettävissä vain myöhempinä vuosina syntyvästä verotettavasta tuloksesta aiheutuvien verojen kattamiseen, niin ne eivät ole luettavissa omiin varoihin. Eläkevastuiden ylikate (11) Eläkevastuiden laskennassa saattaa syntyä ylikatetta, joka on käytettävissä tulevaisuudessa syntyvien eläkevastuiden kattamiseen. Ylikatteella tarkoitetaan määrää, jolla eläkevastuun katteena olevien varojen määrä ylittää eläkelaitoksen eläkevastuun ja velkojen yhteismäärän. Tällainen erä ei ole 14 LLL:n 55 :n 5 momentti. 15 LLL:n 55 :n 6 momentti. 16 LLL:n 45 :n 6 momentti, 46 :n 8 momentti ja 47 :n 2 momentti. 17 LLL:n 45 :n 4 momentti ja direktiivin 2006/48/EY artikla 61(2) ja 63(1) alakohta a. 18 LLL:n 45 :n 2 momentti ja 46 :n 5 momentti sekä direktiivin 2006/48/EY artikla 61(2).

dnro 10/120/2007 22 (128) rajoituksetta ja välittömästi käytettävissä tappioiden kattamiseen, joten ylikatetta ei voi lukea omiin varoihin. Realisoitumattomat voitot ja tappiot (12) Tase-eriä käypään arvoon arvostettaessa kirjanpitoon tulee merkittäväksi realisoitumattomia (vielä toteutumattomia) voittoja ja tappioita. Rahoitusinstrumentin luokittelun perusteella nämä realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan joko suoraan omaksi pääomaksi käyvän arvon rahastoon (myytävissä olevat rahoitusvarat) tai tilikauden tulokseksi (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat). Realisoitumattomien erien käsittelysäännöt omien varojen laskennassa vaihtelevat eri tapauksissa. Näitä sääntöjä mm. oikaisujen tekemisestä, käsitellään yksityiskohtaisesti tämän standardin luvuissa 6 ja 7. (13) Tilikauden tulokseen kirjatut realisoitumattomat voitot, jotka syntyvät sijoituskiinteistöjä käypään arvoon arvostettaessa, voidaan ottaa huomioon omissa varoissa vain siinä määrin kuin tästä käypään arvon arvostamisesta on aiheutunut omien varojen lisävaatimusta. 19 Sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta johtuneet tilikauden tulokseen kirjatut realisoitumattomat tappiot vähentävät omien varojen määrää sellaisinaan. Osingot ja muu voitonjako Sitova (14) Tilivuoden aikana jaetut osingot ja siihen rinnastuva voitonjako edelliseltä tilikaudelta ja suunniteltu voitonjako kuluvalta tilikaudelta vähennetään omista varoista. 20 5.3 Yhtiöoikeuden mukainen oma pääoma ja omat varat Perustelu (15) Useat yhtiöoikeudelliset lait sekä mm. luottolaitostoiminnasta annettu laki määrittelevät omaan pääomaan kuuluvat erät. LLL:n 154 määrittelee, mitkä erät kuuluvat sidottuun omaan pääomaan ja mitkä vapaaseen omaan pääomaan. (16) Sidottua omaa pääomaa ovat seuraavat omiin varoihin kuuluvat erät: osake-, osuus- tai peruspääoma lisäpääoma lisäosuuspääoma sijoitusosuuspääoma 19 LLL:n 48 :n 1 momentti. 20 Direktiivin 2006/48/EY artiklan 57 ensimmäisen kappaleen alakohta b ja saman artiklan toiseksi viimeinen kappale. LLL:n 93 :n 1 momentti.

dnro 10/120/2007 23 (128) kantarahasto vararahasto ylikurssirahasto arvonkorotusrahasto uudelleenarvostusrahasto käyvän arvon rahasto. Vapaata omaa pääomaa ovat muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto. Perustelu (17) Yhtiöoikeudellinen oman pääoman jaottelu ei kuitenkaan vastaa omien varojen jaottelua ensi- ja toissijaisiin omiin varoihin. Eriä lähemmin tarkasteltaessa huomataan, että sidottuun omaan pääomaan kuuluvista eristä kolme rahastoa eli arvonkorotus-, uudelleenarvostus- ja käyvän arvon rahastot kuuluvat toissijaisiin omiin varoihin. Jaottelulla sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan on tärkein merkitys silloin, kun arvioidaan, täyttyvätkö ensisijaisiin omiin varoihin luetun pääomalainan takaisinmaksun ja koron maksun edellytykset. Jakokelpoisia varoja ovat vapaaseen omaan pääomaan luetut erät. Sidottuun omaan pääomaan luetut erät eivät ole vapaasti käytettävissä voitonjakoon, ja niiden jakaminen omistajille edellyttää määrämuotoisen prosessin läpikäymistä. (18) Jakokelpoisten varojen määrä todetaan vahvistetusta tilinpäätöksestä. 21 Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. 22 Koska valvottavien on täytettävä myös LLL:n taloudellista asemaa koskevat vaatimukset, on varojen jaossa otettava huomioon myös se, ettei varojen jako aiheuta vakavaraisuuden alittumista. 21 Osakeyhtiölain 13 luvun 3 ja osuuskuntalain 8 luvun 3-4. 22 Osakeyhtiölain 13 luvun 2 ja osuuskuntalain 8 luvun 5.

dnro 10/120/2007 24 (128) 6 ENSISIJAISET OMAT VARAT 6.1 Ensisijaisten omien varojen rakenne (1) Ensisijaisiin omiin varoihin luetaan jäljempänä esitetyin ehdoin rajoituksettomia ja rajoituksenalaisia ensisijaisten omien varojen eriä. Rajoituksettomiin ensisijaisiin omiin varoihin luetaan omaan pääoman eriä, rahastoja, voittovaroja, vapaaehtoisia varauksia. Rajoituksenalaisiin ensisijaisiin omiin varoihin luetaan lähinnä lainamuotoisia pääomainstrumentteja. (2) Lisäksi ensisijaisista omista varoista myös vähennetään tiettyjä eriä. Kuten edellä luvussa 5.2 on todettu, ensisijaisiin omiin varoihin luettavista eristä on ensin vähennettävä niihin mahdollisesti kohdistuva valvottavan yhteisöverokannan mukainen vero. 6.2 Oman pääoman erät omissa varoissa (3) Ensisijaisiin omiin varoihin luettavilta oman pääoman eriltä vaaditaan seuraavaa: Ne on maksettu valvottavalle. Niille maksettavan osingon, koron tai muun hyvityksen taikka pääoman palautuksen edellytyksenä tulee olla, että valvottavalla on jakokelpoisia varoja. 23 Ne eivät saa olla määräaikaisia. 24 Ne eivät saa tuottaa kumulatiivista oikeutta osinkoon, korkoon tai muuhun hyvitykseen. 25 Niiden pääoman taikka osingon, koron tai muun hyvityksen maksamisesta ei ole annettu vakuutta, jonka olisi antanut a) valvottava itse tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhteisö b) yhteisö, joka lain tai sopimuksen perusteella on vastuussa valvot- 23 LLL:n 45 :n 4 momentti. 24 LLL:n 45 :n 4 momentin 1 kohta. 25 LLL:n 45 :n 4 momentin 2 kohta.

dnro 10/120/2007 25 (128) tavan veloista, tai tällaisen yhteisön kanssa samaan konserniin kuuluva yhteisö c) yhteisö, jonka äänivallasta kohdassa a ja b tarkoitetut yhteisöt omistavat yhteensä yli puolet, tai tällaisen yhteisön kanssa samaan konserniin kuuluva yhteisö 26. Sitova /-esimerkki /-esimerkki Perustelu (4) Ensisijaisiin omiin varoihin voidaan lähtökohtaisesti lukea maksettu pääoma sekä ylikurssitilillä olevat varat, kun pääoma kattaa tappiot kokonaisuudessaan toimintaa keskeyttämättä ja sijoittuu konkurssissa tai selvitystilassa kaikkien muiden saamisten jälkeen. Pääomaksi hyväksytään instrumentit, joita pidetään LLL:n ja osakeyhtiölain mukaan omana pääomana, ja jotka ovat selvitystilassa tasavertaisia tavallisten osakkeiden kanssa, kattavat tappiot kokonaisuudessaan toimintaa keskeyttämättä tasavertaisesti tavallisten osakkeiden kanssa, voivat antaa etuoikeuksia osingonjaossa kumuloitumattomalta perustalta. Lisäksi osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001), osuuskuntalain (1488/2001), säästöpankkilain (1502/2001) ja hypoteekkiyhdistyksestä annetun lain (936/1978) eli muiden kuin osakeyhtiömuotoisten valvottavien yhteisöjen instrumentit voidaan lukea ensisijaisiin omiin varoihin, kun ne katsotaan pääomalaadultaan tavallisia osakkeita vastaaviksi erityisesti tappioiden kattamisessa. 27 Oman pääoman instrumentit, jotka eivät täytä yllä mainittuja ehtoja, luetaan rajoituksenalaisiin ensisijaisiin omiin varoihin. 28 (5) Kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan tilinpäätöksensä laativat valvottavat ovat saattaneet kirjata rahoitusvelaksi omiin varoihin omaan pääomaan erään luettavissa olevan erän, esimerkiksi osuudet tai etuoikeutetut osakkeet. IAS 32 -standardi ja IFRIC-2 -tulkinta edellyttävät oman pääoman ehtoisilta instrumenteilta, että liikkeeseenlaskijalla on ehdoton oikeus kieltäytyä lunastamasta instrumentti takaisin tai maksamasta sille tuottoa. 29 (6) Niin ikään tilinpäätöksessä on voitu kirjata omaksi pääomaksi joidenkin kytkettyjen johdannaisten pääomaosuus. Tätä pääomaosuutta ei kuitenkaan lueta omiin varoihin. 30 (7) Euroopan pankkivalvojien komitea (CEBS) on 14.6.2010 antanut soveltamisohjeen CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä eli ensisijaisiin omiin varoihin luettavista omanpääomanehtoisista eristä. Muutosdirektiivi 26 LLL:n 45 :n 4 momentin 3 kohta. 27 LLL:n 93 :n 1 momentti sekä muutosdirektiivin 2009/111/EY resitaali 4 ja 1 artiklan 7 kohdan muutos direktiivin 2006/48/EY 57 artiklan a-kohtaan. 28 LLL:n 93 :n 1 momentti ja muutosdirektiivin 2009/111/EY resitaali 4. 29 Baselin pankkivalvontakomitean 20.7.2004 julkaisema lehdistötiedote "Capital treatment of certain items under IFRS" ja CEBSin suositus "Guidelines on prudential filters for regulatory capital" (CEBS/04/91, 21.12.2004). 30 Suositus CEBS/04/91, 21.12.2004.

dnro 10/120/2007 26 (128) 2009/111/EY 31 edellyttää soveltamisohjeen laatimista ja sen tarkoituksena on lähentää valvontakäytäntöjä. sisältää 10 periaatetta, jotka oman pääoman instrumentin on täytettävä, jotta se voidaan lukea rajoituksettomiin, ensisijaisiin omiin varoihin. CEBSin antamassa soveltamisohjeessa on jo osittain otettu huomioon Baselin pankkivalvontakomitean joulukuussa 2009 julkaiseman konsultaatiopaperin sisältämät ehdotukset ensisijaisten omien varojen laadun parantamisesta (erityisesti ns. Core Tier 1 erät). CEBSin soveltamisohje on saatavissa http://www.c-ebs.org/documents/publications/standards--- Guidelines/2010/Guidelines_article57a/Guidelines_article57a.aspx. Perustelu Perustelu (8) CEBSin soveltamisohjeessa omanpääomanehtoisten instrumenttien määrittelyssä on mittapuuna käytetty osakeyhtiön tavallista osaketta, jonka ehdot ovat yksinkertaiset ja selkeät ja joka on käytettävissä tappioiden kattamiseen toimintaa keskeyttämättä ilman epävarmuutta ja välittömästi tappioiden synnyttyä. Nämä omanpääomanehtoiset instrumentit ovat myös korkealaatuisempia kuin hybridi-instrumentit. (9) Osuuskuntamuotoisen tai keskinäisen yhtiön oman pääoman instrumentit vastaavat pääoman laadulta osakeyhtiömuotoisten valvottavien tavallista osaketta etenkin kyvyltään kattaa tappioita. Siksi ei-osakeyhtiömuotoisten valvottavien oman pääoman erät voidaan lukea rajoituksettomiin ensisijaisiin omiin varoihin, kun ne täyttävät jäljempänä esitettyjen periaatteiden vaatimukset. 32 Periaate 1: Omanpääomanehtoisia varoja sijoittajilta, joista tulee sijoituksella yhteisön omistajia 33 Sitova /-esimerkki (10) Oman pääomanehtoinen instrumentti on kansallisen lainsäädännön mukaisesti omistajan merkitsemä sijoitus yhteisön omaan pääomaan. Se on omanpääomanehtoinen niin tilinpäätöksessä kuin arvioitaessa maksukyvyttömyyttä. Sijoittajasta tulee osakkeen- tai osuuden omistaja ja tämä määritellään yhtiöoikeuden mukaan. Omanpääomanehtoisuus merkitsee sitä, että instrumentin haltija ei voi hakea yhtiötä konkurssiin tai selvitystilaan sillä perusteella, että sijoitukselle ei ole maksettu tuottoa tai että sitä ei lunasteta takaisin. (11) Oman pääomanehtoiseen instrumenttiin voi liittyä äänioikeus, sitä ei kuitenkaan pidetä välttämättömänä piirteenä, jotta esimerkiksi osake tai osuus voitaisiin lukea rajoituksettomiin, ensisijaisiin omiin varoihin. Osakeyhtiömuo- 31 Muutosdirektiivin 2009/111/EY 1 artiklan 10 kohta, jolla direktiivin 2006/48/EY on lisätty uusi artikla 63a. Tämän artiklan 6 kohta sisältää CEBSin ohjeiden laatimisvelvoitteen. 32 CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, sivut 1-2 kappale 5 sekä sivu 8 ja kappaleet 34-35. 33 CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, periaate 1, sivut 8-9 ja kappaleet 38-41.

dnro 10/120/2007 27 (128) toisten yhteisöjen osakkeiden ja muiden yhteisöjen vastaavien oman pääomanehtoisten instrumenttien erilajisuus voi antaa sellaisia etuoikeuksia, jotka voivat vaikuttaa tappion kattamiskykyyn ja siksi Finanssivalvonta ottaa huomioon myös erilajisuuden, kun se arvioi omien varojen laatua ja riittävyyttä. 34 Periaate 2: Maksettujen oman pääoman erien rahoituskielto Sitova Perustelu Suositus (12) Vain täysin maksetut oman pääoman erät voidaan lukea rajoituksetta ensisijaisiin omiin varoihin. 35 (13) Valvottavan ensisijaisten omien varojen määrästä on vähennettävä määrä, jolla valvottava on LLL:n 35 :ssä säädetyn vastaisesti rahoittanut valvottavan omien osakkeiden, osuuksien tai kantarahastotodistusten hankintaa. 36 (14) Valvottavan ei tulisi suorasti tai epäsuorasti rahoittaa liikkeeseen laskemiensa omanpääomanehtoisten instrumenttien myyntiä tai merkintää osakkeen- tai osuudenomistajille, koska instrumentin tulisi varmistaa tehokas ja pysyvä pääomansaanti. Rahoituskielto liikkeeseenlaskujen lisäksi myös myöhempiä osakkeen- tai osuuksien ostoja vanhoilta omistajilta. 37 (15) Finanssivalvonta suosittelee koko rahoitetun määrän vähentämistä ensisijaisista omista varoista. Periaate 3: Ei erillisyhtiön liikkeeseen laskemia instrumentteja Suositus (16) Oman pääoman erien tulisi olla valvottavan itsensä liikkeeseen laskemia, koska mittapuuna on tavallinen osake. Varta vasten oman pääoman erien liikkeeseen laskua varten perustetun erillisyhtiön liikkeeseen laskemia oman pääomanehtoisia instrumentteja ei tulisi lukea rajoituksettomiin ensisijaisiin omiin varoihin. 38 Periaate 4: Pysyvyys Sitova (17) Omanpääomanehtoisen instrumentin tulee olla pysyvä eikä se saa sisältää ehtoja, jotka mahdollistavat liikkeeseen laskijan lunastuksen muulloin kuin yhteisön selvitystilassa (lukuun ottamatta harkinnanvaraisia takaisinostoja tai muita keinoja, jotka tosiasiassa vähentävät pääoman määrää harkinnanvarai- 34 CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, sivu 8 ja kappaleet 36-37. 35 LLL:n 45 :n 4 momentin 1. lause sekä CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, periaate 2, sivu 9. 36 LLL:n 48 :n 1 momentin 1 kohta. 37 CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, periaate 2, sivu 9-10 ja kappale 42-43. 38 CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, periaate 3, sivu 10 ja kappale 44.

dnro 10/120/2007 28 (128) sesti ja joista on säännökset yhtiöoikeudessa). Haltijalla ei saa olla oikeutta vaatia instrumentin lunastusta. 39 Sitova Suositus Perustelu Suositus (18) Omanpääomanehtoisessa instrumentissa ei saa olla eräpäivää eikä sitä tulisi lunastaa selvitystilan ulkopuolella. Pääoman on oltava valvottavan vapaasti käytettävissä jatkuvasti. (19) Valvottavalla ei saa olla liikkeeseen laskijana optiota instrumentin lunastamiseen (osto-optio, call option). (20) Instrumentin haltijalla ei saa olla muuta oikeutta vaatia instrumentin takaisinmaksua kuin oikeus vaatia selvitystilassa sijoitetun pääoman suhteessa osuutta yhtiön nettovaroihin. Haltijalla ei saa olla myyntioptiota (put option). (21) Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten yhteisöjen liikkeeseen laskemat instrumentit, joiden haltijoiden oikeus rajoittuu sijoitetun pääoman määrään selvitystilassa, ovat sallittuja, kunhan kaikkien liikkeeseen laskettujen instrumenttien haltijoilla on yhtäläinen oikeus nettovaroihin, eikä kenelläkään ole niihin etuoikeutta. Finanssivalvonta suosittelee, että valvottavat eivät laskisi liikkeeseen enää uusia omanpääomanehtoisia instrumentteja, joilla on etuoikeuksia muihin valvottavan omanpääomanehtoisiin instrumentteihin nähden. Finanssivalvonta suosittelee, että valvottavat tekisivät nämä tarvittavat muutokset myös sääntöihin. Finanssivalvonta suosittelee, että valvottavat harkitsisivat mahdollisuuksia muuttaa olemassa olevat instrumentit näiden suositusten mukaisiksi pidemmällä aikajänteellä. (22) Suosituksessa on otettu huomioon CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä sekä valmisteilla olevat Basel III ja CRD 4 - muutoshankkeet, joiden on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2012 lopussa. Mahdollisten siirtymäsäännösten sisällöstä ja pituudesta ei ole vielä tehty päätöksiä, jonka vuoksi valvottavien olisi hyvä ennakoida, mitä toimenpiteitä vaaditaan, että valvottavalla olisi tulevaisuudessa riittävästi rajoituksettomia ensisijaisia omia varoja. (23) Jos haltijalla on lainsäädäntöön perustuva oikeus palauttaa instrumentti sen liikkeeseen laskeneelle valvottavalle, sitä ei pidetä myyntioptiona. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että valvottavalla on mahdollisuus olla hyväksymättä lunastusta, jos sen taloudellinen tilanne tai vakavaraisuusasema sitä edellyttää. (24) Finanssivalvonnalla tulisi olla mahdollisuus estää tai rajoittaa lunastus tai sen määrää, mikäli valvottavan omien varojen määrä ei ole riittävä kattamaan olemassa olevia tai tulevia riskejä. 39 CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, periaate 4, sivu 10-12 ja kappale 49-52.

dnro 10/120/2007 29 (128) (25) Valvottavan on niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksen takaisinmaksusta, tehtävä hakemus Finanssivalvonnalle takaisinmaksun hyväksymiseksi. Hyväksymismenettelystä on kerrottu tarkemmin jäljempänä tämän standardin luvussa 10 "Lainaehtojen ja ennenaikaisen takaisinmaksun hyväksyminen". Periaate 5: Haltijalle ei saa luoda odotuksia takaisinmaksusta (26) Sopimus- tai markkinointiehdoissa ei saa luoda minkäänlaisia odotuksia siitä, että omanpääomanehtoinen instrumentti ostettaisiin takaisin. Takaisinosto edellyttää, että Finanssivalvonta on ennakolta antanut hyväksynnän. 40 (27) Valvottava voi lunastaa omanpääomanehtoisen instrumentin, mutta sopimuksessa tai markkinoissa ei saa luoda odotuksia lunastuksen toteuttamisesta. (28) Jos Finanssivalvonta katsoo, että valvottavan omien varojen määrää ei ole riittävä kattamaan olemassa olevia ja tulevia riskejä, Finanssivalvonta voi kieltää lunastuksen tai rajoittaa lunastettavaa määrää. (29) Valvottavan on niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksen takaisinostosta, tehtävä hakemus Finanssivalvonnalle takaisinoston hyväksymiseksi. Hyväksymismenettelystä on kerrottu tarkemmin jäljempänä tämän standardin luvussa 10 "Lainaehtojen ja ennenaikaisen takaisinmaksun hyväksyminen". Periaate 6: Haltijalla ei ole oikeutta vaatia tuottoa sijoitukselleen 41 Sitova Sitova (30) Valvottavalla on liikkeeseen laskijana oltava oikeus päättää, maksaako se tuottoa ja kuinka paljon se sitä maksaa. (31) Maksamatta jättämistä ei pidetä sopimusrikkomuksena (event of default), eikä se oikeuta haltijaa hakemaan valvottavaan konkurssiin. (32) Maksua ei voi suorittaa osakkeina (ns. alternative coupon satisfaction mechanism ACSM). (33) Instrumentti ei saa sisältää sopimuslausekkeita, jotka pakottavat tuoton maksamiseen tai maksamatta jättämiseen (ns. dividend stopper tai dividend 40 CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, periaate 5, sivu 12 ja kappaleet 58-61. 41 CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, periaate 6, sivut 13 ja kappale 64.

dnro 10/120/2007 30 (128) pusher). Periaate 7: Tuotto maksetaan jakokelpoisista varoista, eikä se kumuloidu. Maksettavan tuoton taso ei ole mitenkään sidoksissa määrään, joka maksettiin liikkeeseen laskussa. 42 Annettu: 1.4.2010 Annettu: 1.4.2010 Voimaan: 31.10.2010 (34) Omanpääomanehtoisille instrumenteille maksettavan tuoton on määräydyttävä samalla tavalla kuin tavallisen osakkeen. Tuoton maksun tulee olla yhtiökokouksen tai sitä vastaavan toimielimen hyväksymä ja siitä tulee päättää samanaikaisesti kuin osingonjaosta tavallisille osakkeille. Tuoton määrän tulee perustua yhtiölainsäädännön mukaisesti määriteltyihin jakokelpoisiin varoihin. Mikäli jakokelpoisia varoja ei ole riittävästi, ei tuottoa tulisi maksaa. Jos valvottava on laskenut liikkeeseen erilajisia omanpääomanehtoisia instrumentteja (osakkeita tai osuuksia), joillakin niistä saa olla oikeus saada suurempi tuotto kuin muilla instrumenteilla, joilla ei ole tätä etuoikeutta. (35) Maksettavan tuoton määrän on oltava täysin harkinnanvarainen. Tuoton määrää ei saa ennakkoon määritellä, esimerkiksi kiinteäksi summaksi, joka lasketaan prosenttina nimellismäärästä. Tuoton enimmäismäärän (cap) määrittäminen ei ole myöskään suositeltavaa, koska markkinoilla voi syntyä käsitys siitä, että valvottavalla on velvollisuus maksaa tuotto tietyn suuruisena, mikä vähentää maksujen joustavuutta. (36) Ei-osakeyhtiömuotoisille yhteisöille enimmäismäärän määrittäminen on sallittua edellyttäen että a) se perustuu yhtiöoikeuteen ja sääntöihin ja b) tuotonmaksun täysi harkinnanvaraisuus eli maksun joustavuus säilyy ja että tuotonmaksun määrä päätetään ja tarkistetaan määräajoin ja tuoton määrään vaikuttaa valvottavan tulos. Ei-osakeyhtiömuotoisissa yhteisöissä tämä on hyväksyttävää, koska tarkoituksena on säästää rahastoja. Jos samaa enimmäismäärää ei sovelleta kaikkiin instrumentteihin, on muiden instrumenttien täytettävä kaikki muut ehdot (ei saa taata tiettyä tuoton määrää, sama tappioiden kattamiskyky, sama etuoikeusasema selvitystilassa, mahdollisuus saada suurempaa tuottoa kuin muut instrumentit jne.). (37) Tämä ei estä valvottavia julkistamasta osinkopolitiikkaa, jos on kysymys vain hallituksen tämänhetkisestä aikomuksesta eikä se heikennä maksujen harkinnanvaraista luonnetta. 42 CEBSin soveltamisohje CRD:n 57 artiklan a-kohdan mukaisista eristä, periaate 7, sivut 14 ja kappaleet 65-71.