1/2013 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 6 Valtioneuvoston asetukset 7 MIETINNÖT YM. 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 8 Korkein hallinto-oikeus 10 KKO:N VALITUSLUVAT 15
Momentti 1/2013 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ja laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta (611-612/2012) HE 91/2012 vp VaVM 19/2012 vp Energiaverotuksen painopistettä siirretään vähäpäästöisyyteen kannustavaksi korottamalla lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan 35 euroon. Samalla alennetaan energiasisältöveron osuutta 6,65 euroon megawattitunnilta. Maakaasusta kannetaan alennettua energiasisältöveroa 4,45 euroa megawattitunnilta vuoden 2014 loppuun. Mäntyöljyn jatkojalostuksen raaka-ainesaannin turvaamiseksi mäntyöljyn veroa korotetaan saman verran kuin raskaan polttoöljyn osalta. Kaupallisen vesiliikenteen polttoaineiden verottomuus laajennetaan koskemaan myös maakaasua ja kivihiiltä. Laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta (619/2012) HE 73/2012 vp LaVM 9/2012 vp Laki tuli voimaan 20.11.2012. Laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta säädetään. Lain säännöksissä otetaan huomioon ulosottokaaren ja Valtakunnanvoudinvirastosta annetun lain vaikutukset maakunnanvoudinviraston hallinnolliseen asemaan. Laki tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta ja laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 2 :n muuttamisesta (620 621/2012) HE 63/2012 vp LaVM 10/2012 vp Lait tulivat voimaan 1.12.2012. Laeilla pannaan täytäntöön neuvoston puitepäätös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (622/ 2012) HE 113/2012 vp StVM 17/2012 vp Laki tuli voimaan 1.1.2013. Vakuutetun omavastuuosuuksia lääke- ja matkakustannuksista korotetaan sekä viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkevalmisteiden kohtuullisia tukkuhintoja alennetaan. Lääkekustannusten vuotuista omavastuuosuutta lasketaan. Säästöjen lisäksi lääkärinja hammaslääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaamisessa siirrytään euromääräiseen korvaukseen ja tutkimuksen ja hoidon kiinteästä omavastuusta luovutaan. Lainmuutoksista syntyvä säästö sekä valtiontalouden vuosille 2013 2016 annetussa kehyspäätöksessä sovittu 20 miljoonan euron säästö sairaanhoitokorvausmenoista kohdennetaan kokonaisuudessaan sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen valtion rahoitusosuuteen. Kohdentaminen toteutetaan määräaikaisella lainmuutoksella, jossa vakuutettujen ja valtion välisiä rahoitusosuuksia muutetaan lisäämällä sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen vakuutettujen sairaanhoitomaksuilla rahoitettava säästön suuruinen korjauserä ja vähentämällä valtion rahoitusosuutta korjauserän suuruisella rahamäärällä. Lisäksi pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 7 artiklan mukaisten paluumatkojen kustannusvastuun selkeyttämiseksi paluumatkan lisäkustannukset korvataan valtion varoista. Laki yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta (623/2012) HE 118/2012 vp StVM 11/2012 vp Laki tuli voimaan 1.1.2013. Lakia muutetaan siten, että aloittavat yrittäjät saavat alennusta työeläkevakuutusmaksuun määräajan siten, että maksu on 78 prosenttia normaalista työeläkevakuutusmaksusta. Laki Oikeusrekisterikeskuksesta (625/2012) HE 122/2012 vp LaVM 11/2012 vp Laki tulee voimaan 1.4.2013. Lailla Oikeusrekisterikeskuksesta toteutetaan oikeushallinnon tietohallintopalveluiden uudelleenorganisointi eli Oikeusrekisterikeskuksen ja Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen osittainen yhdistyminen. Oikeusrekisterikeskus huolehtii rekisterinpitoon ja seuraamusten täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien lisäksi oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmäpalveluiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtäväksi jää niin sanottujen perustietotekniikkapalveluiden tuottaminen. Asetuksentasoinen Oikeusrekisterikeskusta koskeva sääntely otetaan lakiin. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 2
18 :n muuttamisesta (626/ 2012) HE 135/2012 vp StVM 18/2012 vp Laki tuli voimaan 1.1.2013. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2013 0,60 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,80 prosenttia palkasta palkkasumman 1990500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,20 prosenttia palkasta. Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,20 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,80 prosenttia palkasta. Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen määrästä palkkasumman 1990500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,05 prosenttia palkasta. Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 prosenttia palkasta palkkasumman 1990500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia palkasta. Laki Taiteen edistämiskeskuksesta, laki valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ja laki alueiden kehittämisestä annetun lain 10 :n muuttamisesta (657 659/2012) HE 52/2012 vp SiVM 3/2012 vp Taiteen edistämistä varten perustetaan opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto Taiteen edistämiskeskus, jolla on aluetoimipisteitä. Keskuksen yhteydessä on taideneuvosto, valtion taidetoimikuntia, alueellisia taidetoimikuntia sekä erillislautakuntia. Lisäksi muutetaan valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia ja alueiden kehittämisestä annettua lakia. Laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, laki kilpailulain muuttamisesta, laki postilain 12 :n muuttamisesta, laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain 44 :n muuttamisesta, laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annetun lain 17 :n muuttamisesta, laki viestintämarkkinalain 12 ja 113 :n muuttamisesta, laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, laki sähkömarkkinalain 41 :n muuttamisesta, laki vakuutuskassalain 135 :n muuttamisesta, laki eläkesäätiölain 102 :n muuttamisesta, laki valmiuslain 29 :n muuttamisesta, laki maksupalvelulain 85 :n muuttamisesta, laki palvelujen tarjoamisesta annetun lain muuttamisesta, laki valmismatkaliikkeistä annetun lain muuttamisesta, laki kuluttajaneuvonnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta, laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain 26 :n muuttamisesta, laki eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta, laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta, laki talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki saatavien perinnästä annetun lain 14 :n muuttamisesta, laki asuntokauppalain 2 ja 7 luvun muuttamisesta, laki rikoslain 30 luvun 3a :n muuttamisesta ja laki kuluttajansuojalain muuttamisesta (661 684/2012) HE 108/2012 vp TaVM 9/2012 vp Laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta säädetään. Lisäksi muutetaan ne lait, joissa on mainittu Kilpailuviraston tai Kuluttajaviraston tehtävistä. Kilpailuviraston tai Kuluttajaviraston taikka kuluttaja-asiamiehen tehtäviin ei tehdä muutoksia. Biopankkilaki, laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta (688 690/2012) HE 86/2011 vp StVM 9/2012 vp Lait tulevat voimaan 1.9.2013. Biopankkilain tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön avoimuutta sekä turvata yksityisyyden suoja ja itsemääräämisoikeus näytteitä käsiteltäessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia täydennetään ihmisperäisen materiaalin käyttöä koskevalla säännöksellä. Laki yliopistolain 49 :n väliaikaisesta muuttamisesta (693/ 2012) HE 98/2012 vp SiVM 5/2012 vp Laki tuli voimaan 1.1.2013. Laki on voimassa 31.12.2013 saakka. Vuonna 2013 yliopistoille osoitettavaan talousarvion määrärahaan ei tehdä yliopistoindeksin mukaista vuotuista korotusta. Laki koskee vain vuoden 2013 kustannustason muutosta. Laki ei koske vuonna 2013 maksettavaa vuoden 2011 toteutuneen ja ennustetun kustannustason muutoksen välisen eron mukaista tarkistusta. Laki tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 2015 ja laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista annetun lain kumoamisesta (699 700/2012) HE 94/2012 vp VaVM 20/2012 vp Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskee uusia vuosina 2013 2015 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä. Verovuosina 2009 ja 2010 sovellettu laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista kumotaan. Laki vakuutusyhtiölain 31 luvun muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 :n muuttamisesta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta ja laki vakuu- Momentti 3 Momentti 1/2013
tusyhdistyslain 16 luvun muuttamisesta (701 704/2012) HE 55/2012 vp TaVM 12/2012 vp Lait tulivat voimaan 21.12.2012. Lakeja muutetaan siten, että kuluttajille myönnettävissä vakuutuksissa ei saa käyttää sukupuolta vakuutusmaksujen tai vakuutuksesta saatavien etuuksien laskennassa eikä tehdä sukupuoleen perustuvia eroja maksuissa tai etuuksissa. Laeista kumotaan säännökset sukupuoleen perustuvaa riskinarviointia koskevien tietojen toimittamis- ja julkaisuvelvollisuudesta. Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (705/ 2012) HE 93/2012 vp VaVM 21/2012 vp Laki tuli voimaan 1.1.2013. Lain 14 ja 19a ovat voimassa 31.12.2015 saakka. Veroasteikkoihin lisätään porras 1000000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ensimmäisen veroluokan ylimmän portaan veroprosentti on 19. Toisen veroluokan ylimmän portaan veroprosentti on 35. Vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadun vakuutuksen lahjaverovapaudesta 8500 euron määrään asti luovutaan. Lisäksi kuolinpesän varoista tehtäviä vähennyksiä koskevia säännöksiä tarkennetaan siten, että veron määrä ei riipu siitä, missä maassa perinnönjättäjä ja perillinen tai testamentinsaaja on asunut. Laki arvonlisäverolain muuttamisesta, laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18b :n muuttamisesta ja laki eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 :n muuttamisesta (706 708/ 2012) HE 89/2012 vp VaVM 24/2012 vp Arvonlisäverolakia ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annettua lakia muutetaan siten, että kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annettua lakia muutetaan siten, että vakuutusmaksuverokantaa korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Laki eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien osittain aikaistetusta indeksikorotuksesta vuonna 2013 (709/2012) HE 117/2012 vp StVM 16/2012 vp Laki tuli voimaan 1.1.2013. Eräitä kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 0,7 prosentilla vuoden 2013 indeksikorotuksen lisäksi. Korotus tehdään kansaneläkkeisiin, toimeentulotukeen ja eräisiin muihin kansaneläkeindeksin kehitykseen sidottuihin perusturvaetuuksiin. Laki lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ja 21 :n väliaikaisesta muuttamisesta (713/2012) HE 116/2012 vp StVM 20/2012 vp Laki tuli voimaan 1.1.2013. Lain 21 :n 2 momentti on voimassa 31.12.2015 saakka. Lapsilisälain indeksisidonnaisuutta koskevaa säännöstä muutetaan väliaikaisesti siten, että seuraava indeksitarkistus tehdään vasta vuoden 2016 alussa. Lapsilisiä tarkistetaan tällöin vain vuosien 2015 ja 2016 kansaneläkeindeksin pisteluvun muutoksen verran. Lapsilisien rahamäärät muutetaan vastaamaan vuodelle 2012 indeksillä tarkistettuja rahamääriä. Edelleen niiden säädetään katsottavan vastaavan vuodelle 2015 vahvistettavaa kansaneläkeindeksistä annetussa laissa tarkoitettua pistelukua. Laki Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain 4 ja 12 :n muuttamisesta ja laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta (715 716/2012) HE 62/2012 vp LaVM 8/2012 vp Rikosseuraamusalan koulutuskeskus siirretään osaksi Rikosseuraamuslaitosta. Koulutuskeskuksen aseman muuttumisen vuoksi tarkastetaan samalla myös eräitä päätösvaltaa koskevia säännöksiä. Koulutuskeskuksesta annettuun lakiin tehdään tutkinnon uudistamiseen liittyviä muutoksia. Rikosseuraamuslaitoksesta annettuun lakiin otetaan säännökset toimivallasta antaa tarkempia määräyksiä virkapukujen ja suojavaatetuksen käytöstä. Laki siviilipalveluslain 4 :n muuttamisesta (717/2012) HE 128/2012 vp TyVM 5/2012 vp Laki tulee voimaan 1.2.2013. Siviilipalvelusaika lyhenee 347 päivään. Vuoden 2013 tuloveroasteikkolaki ja laki tuloverolain muuttamisesta (784-785/2012) HE 87/2012 vp VaVM 23/2012 vp Tuloveroasteikkoon lisätään tuloluokka 100000 euroa ylittäville tuloille. Eläketulon verotusta kiristetään 45000 euroa ylittävältä osalta. Tuloverolakia muutetaan siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Kotitalousvähennys myönnetään myös ulkomaisen yrityksen myymien palvelujen osalta, kun palvelu tarjotaan toisessa Euroopan talousalueen valtiossa. Arvopaperimarkkinalaki, sijoituspalvelulaki, laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä, laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta, laki arvopaperitileistä, laki arvoosuustileistä annetun lain muuttamisesta, laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki rikoslain 51 luvun muuttamisesta, laki eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta, laki markkinaoikeuslain 1 ja 5 :n muuttamisesta, laki osakeyh- 4
tiölain muuttamisesta, laki osuuskuntalain 21a luvun muuttamisesta, laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 27 ja 33 :n muuttamisesta, laki säästöpankkilain muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki maksulaitoslain muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, laki kiinteistörahastolain muuttamisesta, laki sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain muuttamisesta, laki eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annetun lain muuttamisesta, laki rahoitusvakuuslain 3 :n muuttamisesta, laki maksupalvelulain 84 :n muuttamisesta, laki valtion vakuusrahastosta annetun lain 19b :n muuttamisesta, laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 2 :n muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki tuloverolain muuttamisesta, laki varainsiirtoverolain 15a :n muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 4 :n muuttamisesta, laki korkotulon lähdeverosta annetun lain 3 :n muuttamisesta ja laki kauppakamarilain 2 :n muuttamisesta (746 779/ 2012) HE 32/2012 vp TaVM 11/2012 vp Arvopaperimarkkinalainsäädännön rakenne on uudistettu ja muun muassa arvopaperimarkkinalaki jaettu useammaksi laiksi. Arvopaperimarkkinalaissa säädetään kolme keskeistä arvopaperimarkkinalainsäädännön yleissäännöstä, joita ovat hyvän arvopaperimarkkinatavan vastaisen ja sopimattoman menettelyn sekä totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen antamisen kiellot sekä riittävien tietojen tasapuolinen pitäminen saatavilla. Lisäksi lukuisia listayhtiöiden tiedonantovelvollisuutta ja julkisia ostotarjouksia koskevia säännöksiä on täsmennetty erityisesti yhtiöiden hallinnollisen taakan keventämiseksi. Finanssivalvonnan käytössä olevan hallinnollisen seuraamusjärjestelmän käyttöala laajenee sekä ankaroituu. Seuraamusjärjestelmää koskevat säännökset ovat Finanssivalvonnasta annetussa laissa mutta teot, joiden vastaisesta toiminnasta seuraamuksia voidaan määrätä, on kuvattu kussakin erillislaissa. Ankarimmat yli miljoonan euron suuruiset hallinnolliset seuraamukset määräisi jatkossa Finanssivalvonnan sijaan Markkinaoikeus. Arvopaperimarkkinalakiin sisältyy säännökset, joiden seurauksena pörssiyhtiöiden sisäpiiriläisten ja näiden lähipiirin julkiset sisäpiirirekisterit keskitetään yhteen ja niiden ylläpito on jatkossa Finanssivalvonnan tehtävä. Laki tuloverolain muuttamisesta (792/2012) HE 90/2012 vp VaVM 25/2012 vp Laki tuli voimaan 1.1.2013. Tuloverolain säännöksiä vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen sekä kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennysoikeudesta muutetaan siten, että maksut ovat vähennyskelpoisia vain, jos vanhuuseläkettä tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvia suorituksia voidaan alkaa maksaa aikaisintaan työntekijän eläkelain mukaisesta lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavasta iästä. Lakiin otetaan lisäksi säännös urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa tarkoitetun urheilijan vapaaehtoisen vakuutuksen maksujen vähennyskelpoisuudesta. Laki tuloverolain 73 :n muuttamisesta, laki tuloverolain 73 :n väliaikaisesta muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 55 :n muuttamisesta, laki maatilatalouden tuloverolain 10e :n muuttamisesta ja laki ennakkoperintälain 9 :n muuttamisesta (787-791/2012) HE 88/2012 vp VaVM 28/2012 vp Tuloverolaissa olevaa verovapaata kilometrikorvausta koskevaa säännöstä muutetaan vaiheittain siten, että vuodesta 2013 alkaen Verohallinto vähentää verosta vapaan kilometrikorvauksen yleistä määrää vahvistettaessa yksityisajojen osuutena 5 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta enimmäismäärästä. Verohallinto vahvistaa erikseen verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän 15 000 kilometrin ylittävälle osalle vuodesta 2014 alkaen. Verosta vapaaksi määräksi vahvistetaan 55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä. Vastaavat muutokset tehdään elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin. Ennakkoperintälakiin lisätään säännös, jonka mukaan suorituksen maksaja ei ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä, jos suorituksen maksajan maksama kilometrikorvaus ei ylitä Verohallinnon vahvistamaa verovapaan korvauksen määrää. Laki kirkkolain 17 luvun muuttamisesta (780/2012) HE 127/2012 vp HaVM 18/2012 vp Laki tuli voimaan 19.12.2012. Kirkkolakiin lisätään säännös hautaustoimen maksujen määräytymisestä ja päätöstoimivallasta. Maksuista päätettäessä otetaan huomioon seurakunnalle hautaustoimen tehtävistä aiheutuvat todelliset kustannukset, jolloin maksut vastaavat paremmin myös hautausmaiden hoitotasoa ja palvelujen laatutasoa. Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain voimaanpanolain 30 :n muuttamisesta, laki merimieseläkelain muuttamisesta, laki merimieseläkelain voimaanpanosta annetun lain Momentti 5 Momentti 1/2013
31 :n muuttamisesta, laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta, laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 29 :n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta, laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta, laki valtion eläkelain muuttamisesta, laki kansaneläkelain muuttamisesta ja laki takuueläkkeestä annetun lain 7 :n muuttamisesta (794 804/2012) HE 77/2012 vp StVM 19/2012 vp Varhennettu vanhuuseläke eläkemuotona lopetetaan ja työttömyysturvan lisäpäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä ei ole enää jatkossa mahdollisuutta saada varhennusvähennyksellä vähentämätöntä vanhuuseläkettä 62-vuotiaana työeläkejärjestelmässä. Työeläkelakeja muutetaan myös niin, että osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee 61 vuoteen. Työeläkelakeihin tehdään lisäksi eräitä, lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia. Kansaneläkelain mukaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan 63 vuoteen. Kansaneläkelakia muutetaan myös siten, että työttömyysturvan lisäpäivärahaa saavien pitkäaikaistyöttömien oikeus varhennusvähentämättömään vanhuuseläkkeeseen alkaa aikaisintaan 63 vuoden iässä. Takuueläkkeestä annettua lakia muutetaan niin, että vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä saavan oikeus takuueläkkeeseen alkaa aikaisintaan 63 vuoden iässä. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 162/ 2012 vp) eduskunnalle laeiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 ja 13 :n sekä korkeimman hallintooikeuden asiantuntijajäsenistä annetun lain 1 :n muuttamisesta Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kolmijäsenisen kokoonpanon käyttömahdollisuuksia laajennettaisiin nykyisestä. Ehdotuksen mukaan korkein hallinto-oikeus olisi toimivaltainen ratkaisemaan kolmen jäsenen kokoonpanossa myös asiat, joissa valitus on alemmassa asteessa jo kertaalleen jätetty tutkimatta. Tämän lisäksi kolmen jäsenen kokoonpanossa voitaisiin ratkaista mielenterveyslaissa tarkoitetut valitusasiat, jotka koskevat henkilön määräämistä hoitoon tai hoidon jatkamista hänen tahdostaan riippumatta tai potilaan omaisuuden haltuunottoa taikka yhteydenpidon rajoittamista. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden koko jaoston istuntoa koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä joustavammaksi ja lainkäyttötoiminnan vaatimuksia paremmin vastaavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä annettuun lakiin tehtäisiin uuden vesilain voimaantulon sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain nimikkeen muuttumisen edellyttämät lakitekniset muutokset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.2.2013. Hallituksen esitys (HE 167/ 2012 vp) eduskunnalle laiksi väliaikaisesta pankkiverosta sekä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 :n ja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 ja 20 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki väliaikaisesta pankkiverosta. Talletuspankeilta kerättäisiin pankkiveroa, joka suoritettaisiin valtiolle. Pankkiveron suuruus perustuisi talletuspankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien määrään edeltävän kalenterivuoden lopussa. Laki olisi määräaikainen. Pankkiveroa kerättäisiin verovuosina 2013 2015, kuitenkin siten, että laki ei olisi yhtä aikaa voimassa mahdollisesti voimaan tulevan kriisinhallintaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin mukaisen sääntelyn kanssa. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin lisättävän säännöksen mukaan pankkivero ei olisi verotuksessa vähennyskelpoinen erä. Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin lisättäisiin säännökset, joiden nojalla Verohallinto voisi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa verotustietoja Finanssivalvonnalle lausunnon antamista varten pankkiveroa koskevassa asiassa. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta. Väliaikaisesta pankkiverosta annettu laki olisi voimassa 31.12.2015 saakka. Hallituksen esitys (HE 172/ 2012 vp) eduskunnalle laiksi nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain 3 ja 4 :n muuttamisesta Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nuoren rikosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden määräaika alkaisi kulua esitutkinnan valmistumisesta. Muutoksella kyettäisiin välttämään tarpeettomien seuraamusselvitysten laadinta sekä välittämään syyttäjälle ja Rikosseuraamuslaitokselle esitutkinnassa selvitettyä tietoa nuoren rikoksesta nykyistä enemmän. Muutoksen avulla kyettäisiin välttämään myös salaisten pakkokeinojen ilmituloa esitutkinnan ollessa kesken. Lakiin lisättäisiin myös säännös, jonka mukaan sotilaskurinpitomenettelyssä käsiteltävistä nuoren rikoksista ei tarvitsisi tehdä esitutkintaviranomaisen ilmoitusta. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan syyttäjän ei tarvitsisi tehdä seuraamusselvityspyyntöä, jos nuori rikoksesta epäilty ei ole Suomen kansalainen eikä hänen vakinainen asuntonsa ole Suomessa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2013. Hallituksen esitys (HE 174/2012 vp) eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi luku tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotosta. Muutoksella pantaisiin täytäntöön tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (ITS-direktiivi). Tieliikennelain uusi 1a luku sisältäisi keskeiset tieliikenteen älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevat määritelmät ja pykälän järjestelmien käyttöönotossa sovellettavista periaatteista. 6
Hallituksen esitys (HE 175/ 2012 vp) eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013 2015. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013 2015. Lisävähennykseen olisivat oikeutettuja osakeyhtiöt ja osuuskunnat työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen perusteella. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä olisi 100 prosenttia yrityksen tutkimusja kehittämistoiminnan hankkeisiin kohdistuvista palkoista. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna olisi 400 000 euroa ja alaraja 15 000 euroa. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2013. Lakia sovellettaisiin verovuosilta 2013 2015 toimitettavissa verotuksissa. Hallituksen esitys (HE 177/ 2012 vp) eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013-2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 2015. Kohdeyhtiöstä riippumaton yksityinen sijoittaja voisi laissa säädetyin edellytyksin vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia vuosina 2013 2015 lain voimaantulon jälkeen osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä. Vähennyksen vähimmäismäärä olisi 5000 euroa ja enimmäismäärä 75 000 euroa vuodessa. Yksittäinen sijoittaja voisi tehdä sijoituksia useampiin kohteisiin, jolloin vähennyksen enimmäismäärä olisi yhteensä 150000 euroa vuodessa. Kohdeyhtiön veronhuojennukseen oikeuttava sijoitusten enimmäismäärä olisi 2 500 000 euroa 12 kuukauden aikana. Sijoitus tulee tehdä pieneen yritykseen. Pieni yritys määriteltäisiin yritykseksi, jolla on enintään 50 työntekijää ja jonka taseen loppusumma ja liikevaihto ovat alle kymmenen miljoonaa euroa. Vähennystä vastaava määrä palautettaisiin sijoittajan tuloon osakkeita myöhemmin luovutettaessa. Verotusmenettelystä annettuun lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan sijoituksen vastaanottaneen kohdeyhtiön olisi annettava sijoituksesta Verohallinnolle vuosi-ilmoitus. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen. Laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 2015 on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2013 sen jälkeen, kun Euroopan unionin komissio on hyväksynyt ehdotetun valtiontuen. Laki verotusmenettelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan samasta ajankohdasta. Lakien voimaantuloajankohdasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lakeja sovellettaisiin verovuosilta 2013 2015 toimitettavissa verotuksissa lain voimaantuloajankohdasta alkaen. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2013 (641/2012) Asetus tuli voimaan 1.1.2013 ja on voimassa 31.12.2013 saakka. Valtioneuvoston tulee ennen 23.11. vahvistaa vakuutetuilta perittävän sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun, palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävän sairausvakuutuksen päivärahamaksun sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentti seuraavalle vuodelle. Sairaanhoitomaksulla rahoitetaan noin puolet sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen vuotuisista etuuskuluista ja etuuksien toimeenpanokuluista. Sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen kuluista noin 94 prosenttia rahoitetaan päivärahamaksuilla ja työnantajan sairausvakuutusmaksuilla. Työtulovakuutuksen maksut vahvistetaan siten, että maksujen vuotuiset muutokset ovat yhtä suuret päivärahamaksussa ja työnantajan sairausvakuutusmaksussa. Kansaneläkelaitoksen tekemien laskelmien perusteella vuoden 2013 maksut ovat: vakuutetun sairaanhoitomaksu 1,30 % (+ 0,08), maksu eläke- ja etuustulosta 1,47 % (+ 0,08), palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu 0,74 % (- 0,08), YELyrittäjän lisärahoitusosuus 0,14 % (- 0,01), työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,04 % (- 0,08). Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013 2022 Asetus tuli voimaan 1.1.2013 ja on voimassa vuoden 2022 loppuun. Asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia. Kielilain mukaan voidaan kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Lohjan valtuuston 14.11.2012 tekemän esityksen nojalla asetuksessa säädetään Lohjan kaupunki kaksikieliseksi vuosina 2013 2022. MIETINNÖT YM. Todistelutoimikunnan mietintö Toimikunta ehdottaa todistelua koskevien säännösten uudistamista. Uutta on, että kaikkein vakavimmissa rikoksissa todistajan henkilöllisyys voitaisiin salata. Se lisäisi todistajien turvallisuutta ja helpottaisi näytön hankkimista vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Tuomioistuin voisi myöntää todistajalle anonymiteetin, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja jos se on välttämätöntä todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta. Lisäksi todistajan henkilöllisyyden salaaminen olisi sallittua ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa, vaikka niissä enimmäisrangaistus on alempi, kuusi vuotta vankeutta. Nämä rikokset ovat tyypillisesti vakavaa järjestäytynyttä ja usein myös kansainvälistä rikollisuutta, joiden yhteydessä voi esiintyä vakavaa uhkailua. Lisäksi uutta on, että myös avopuoliso voisi kieltäytyä todistamasta. Loppuraportti henkilökohtaisista koulutustileistä Selvityshenkilöiden mukaan aikuiskoulutuksen rahoitusta olisi syytä uudistaa. Selvityshenkilöt ehdottavat, että kysyntälähtöisyyt- Momentti 7 Momentti 1/2013
tä vahvistettaisiin luomalla koulutustilien perustamista vaativa infrastruktuuri. Ehdotuksen mukaan jokaisella yli 25-vuotiaalla Suomessa pysyvästi asuvalla olisi mahdollisuus avata koulutustili omalla säästöosuudella. Valtio tukisi tätä oman rahan käyttöä koulutukseen vastinrahoituksella. Koulutustilit toisivat lisää rahaa koulutukseen ja antaisivat näin vauhtia myös koulutustarjonnan kehittämiseen. Ne mahdollistaisivat myös työnantajille ja valtiolle kohdentaa taloudellista tukea koulutukseen juuri niille yksilölle ja ryhmille, kenelle halutaan. Ampuma-aseisiin ja -ratoihin liittyvän lainsäädännön uudistamishanke Työryhmä ehdottaa ampuma-aselakiin useita tarkennuksia ja tiukennuksia. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa ampuma-aseen säilyttäminen ei olisi enää mahdollista siten, että aseen osa säilytettäisiin muusta aseesta erillään niin, että osa ei olisi lukittuna. Lisäksi alustavissa linjauksissa ehdotetaan, että jos luvanhaltijalla on säilytettävänä erityisen vaarallinen ampuma-ase tai enemmän kuin viisi asetta, aseet olisi säilytettävä hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa. Turvakaapin hankintaan esitetään usean vuoden siirtymäaikaa. Työryhmä ehdottaa myös muun muassa, että asetta saisi säilyttää kulkuneuvossa vain väliaikaisesti ampuma-aseen käyttöön tai kuljetukseen liittyen. Tällöin asetta tulisi säilyttää lukitussa paikassa tai muutoin lukittuna siten, ettei asetta havaita kulkuneuvon ulkopuolelta. Turvapaikanhakijan asiointikorttia selvittäneen työryhmän loppuraportti Työryhmän mukaan turvapaikanhakijoiden raha-asiointiin liittyvät ongelmat ovat parhaiten ratkaistavissa valmisteilla olevan maksukortin avulla. Sen sijaan sisäministeriön identiteettiohjelmassa ehdotetulla asiointikortilla ei pankkiasiointiin liittyviä ongelmia voitaisi nykytilanteessa ratkaista. Työryhmä kannattaa vastaanottorahan maksamiseksi suunniteltua maksukorttia koskevaa Maahanmuuttoviraston erillistä hanketta. Oleskeluluvan saaneiden osalta työryhmä ehdottaa, että ulkomaalaisten henkilökortin saantiperusteita olisi muutettava. Kaikilla jatkuvan oleskeluluvan saaneilla ulkomaalaisilla tulisi olla mahdollisuus saada ulkomaalaisen henkilökortti. Ulkomaalaisen henkilökortin myöntämistä tulisi harkita ulkomaalaisrekisteriin merkittyjen henkilöllisyystietojen perusteella niille oleskeluluvan saaneille henkilöille, joilla ei ole esittää kansallista, henkilöllisyyden osoittavaa luotettavaa, asiakirjaa. Tilintarkastajajärjestelmän uudistamista selvittäneen työryhmän raportti Työryhmän mukaan kaikilla tilintarkastajilla tulisi olla yhteinen perustutkinto. Perustutkinnon suorittanut tilintarkastaja voisi toimia tilintarkastajana yksityisellä sektorilla valtaosassa yhteisöjä, säätiöitä ja pk-yrityksiä, joten yksityisen sektorin tilintarkastajien määrä kasvaisi. Erikoistumistutkinnot suorittamalla tilintarkastaja voisi laajentaa toimintakenttänsä myös isoihin yrityksiin ja julkiselle sektorille. Työryhmä ehdottaa myös, että kaikkien tilintarkastajien valvonta keskitettäisiin yhdelle itsenäiselle viranomaisyksikölle. Valvonta ehdotetaan sijoitettavaksi Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen. Lastensuojelun toimivuutta selvittäneen ryhmän väliraportti Selvityshenkilöryhmän mukaan toimiva lastensuojelu tarvitsee asiakkaiden ja lastensuojelun työntekijöiden aitoa kohtaamista ja riittävästi aikaa. Laadukasta lastensuojelutyötä ei voida tehdä ilman asiakkaiden kokemusta omasta osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta. Selvitysryhmä katsoo, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kiinnitettävä huomiota lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen ja palvelujen järjestämiseen kokonaisuutena. Rakenteellisia ja toimintakäytäntöjen muutoksia tarvitaan kunnan kaikilla sektoreilla. Selvitysryhmän mukaan laadukkaan lastensuojelutyön tekemistä ja kehittämistä vaikeuttaa osaavan ja pysyvän henkilöstön puute. Selvitysryhmä ehdottaa pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista uudistamisohjelmaa, jonka lähtökohtana on lapsiperheiden ja lasten tuen tarve. Aineettomien oikeuksien verokannustin -raportti Selvitys esittää uutta patentoinnin ja muiden aineettomien oikeuksien verokannustinta. Kannustin edistäisi T&K&I-toiminnan harjoittamista ja sen tulosten hyödyntämistä Suomessa. Mallina olisi ns. IPR (Intellectual Property Rights, aineettomat oikeudet)-boksi, jossa verokannustin kohdistuisi rekisteröityihin aineettomiin oikeuksiin kuten patentteihin ja tavaramerkkeihin sekä ohjelmistojen tekijänoikeuksiin. Verohuojennus olisi 50 prosenttia kannustimen soveltamisalaan kuuluvan aineettoman oikeuden lisensioinnista saatavasta tulosta. Veroprosentti tulolle olisi tällöin 12,25 prosenttia. Huojennus myönnettäisiin, jos patentti tai muu aineeton oikeus olisi kehitetty itse tai muualta hankittu ja edelleen kehitetty. Kannustin voitaisiin selvityksen mukaan ottaa asteittain käyttöön vuodesta 2014 alkaen. Selvitys alueellisten ympäristötehtävien järjestämisestä Selvityshenkilö Rainion tehtävänä oli arvioida vaihtoehtoisia tapoja hoitaa alueelliset ympäristötehtävät siten, että ympäristön tilan kannalta keskeisiä lakisääteisiä tehtäviä voitaisiin hoitaa nykyistä tehokkaammin. Rainion selvityksen mukaan alueellisia ympäristötehtäviä hoitavien aluehallintovirastojen ja ELYjen voimavaratilanne on huolestuttava. Ympäristökysymysten laadukas hoito edellyttäisi, että ympäristöministeriö voi vaikuttaa alueellisia ympäristötehtäviä hoitavien virastojen resurssien määrään ja laatuun. Ympäristöministeriöllä ei tällä hetkellä ole resurssiohjausta ELY-keskuksiin. Lisäksi Rainio esittää muun muassa, että ympäristöministeriön käyttöön varataan kehittämisraha, joka käytetään aluehallinnossa ympäristötehtävien hoidon kehittämiseen ja vaativien ympäristöongelmien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. KORKEIN OIKEUS KKO:2012:93 Ylimääräinen muutoksenhaku Tuomion purkaminen riitaasiassa Prekluusio 8
Korkein oikeus oli ulosottovelallisen valituksesta kumonnut ulosmittauksen katsottuaan, että perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittaneen ulosottovelkojan saatava päävelallista vastaan oli vanhentunut ja siten myös takaajana ollut ulosottovelallinen oli vapautunut takausvastuustaan. Ratkaisu oli keskeisiltä osiltaan perustunut siihen, että päävelkaa koskeva asia oli ollut vireillä ulosotossa vanhentumislain tullessa voimaan. Ulosottovelkoja vaati Korkeimman oikeuden päätöksen purkamista, koska myöhemmin oli käynyt ilmi, että ulosottoviranomaiselta saatu tieto päävelkaa koskevan asian vireilletulon ajankohdasta ulosotossa oli ollut virheellinen. Kysymys siitä, oliko ulosottovelkoja saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut aikaisemmin voinut vedota oikeaan ulosottoasian vireilletulon ajankohtaan. OK 31 luku 7 1 mom 3 kohta KKO:2012:94 Pahoinpitely Tahallisuus Syyte Syytesidonnaisuus Vahingonkorvaus Korvauksen sovittelu A oli tuomittu rangaistukseen pahoinpitelystä hänen lyötyään B:tä kerran nyrkillä päähän. Lyönnistä oli aiheutunut B:lle muun ohella laaja-alainen kallonsisäinen verenvuoto. Tähän vammaan oli vaikuttanut B:n veren hyytymisen häiriintyminen hänen käyttämänsä verenohennuslääkkeen ja sen liian korkean hoitotason seurauksena. Kun A ei vallinneissa olosuhteissa ollut voinut pitää mainittua vammaa menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena, hän ei ollut aiheuttanut vammaa tahallaan. Syyte tältä osin hylättiin, kun rangaistusta oli vaadittu vain tahallisesta rikoksesta. Koska B:lle aiheutuneen vamman vakavuuteen ja laajuuteen oli osaltaan vaikuttanut edellä mainitun lääkityksen ja sen liian korkean hoitotason aiheuttama veren hyytymisen häiriintyminen, A:n maksettavaa vahingonkorvausta soviteltiin vahingonkorvauslain 6 luvun 1 :n nojalla. RL 21 luku 5 ROL 11 luku 3 VahL 6 luku 1 KKO:2012:95 Lapsen huolto Puhevalta Asianosainen Asiavaltuus Lapsella ei ollut oikeutta panna vireille ja ajaa huoltonsa siirtämistä koskevaa hakemusasiaa. L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 14 KKO:2012:96 Perintökaari Perintö Lakiosan täydennys A oli omistanut 80 prosenttia osakeyhtiön osakkeista ja hänen vaimonsa B 20 prosenttia. Vuonna 1985 A lahjoitti omistamansa osakkeet vuosina 1970 ja 1973 syntyneille hänen ja B:n yhteisille lapsille C:lle ja D:lle. Lahjakirjan mukaan osakkeiden omistusoikeus ja niihin liittyvät varallisuusoikeudet siirtyivät C:lle ja D:lle heti, mutta A pidätti itsellään kuolemaansa saakka ja sen jälkeen B:llä osakkeisiin perustuvan äänioikeuden ja hallinnoimisoikeudet. A jatkoi työskentelyä yhtiössä ja oli sen toimitusjohtaja kuolemaansa saakka vuonna 2008. A:n velat olivat hänen kuollessaan suuremmat kuin hänen varansa. A:n aikaisemmista avioliitoista olevat lapset vaativat C:ltä ja D:ltä lakiosiensa täydennystä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A oli perintökaaren 7 luvun 3 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti tarkoittanut suosia C:tä ja D:tä muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten vahingoksi. Kysymys myös siitä, miten lahjojen arvo määräytyi perillisten lakiosia laskettaessa. PK 7 luku 3 3 mom KKO:2012:97 Tapaturmakorvaus Työliike Syy-yhteys A oli 21.1.2009 työssään yksin nostanut noin 90 kilon painoista henkilöä saman päivän aikana eri yhteyksissä useamman kerran pyörätuoliin ja siitä pois. A:n vasen ranne oli kipeytynyt. Siinä oli myöhemmin todettu ranteen kyynärluun puoleisen ojentajajänteen (ECUjänne) sijoiltaanmeno ja CRPS-kipuoireyhtymä. Ranteen ECU-jänne oli leikkauksessa 13.1.2010 kiinnitetty paikoilleen. Korkein oikeus katsoi, että A:n nostoliikkeissä oli ollut kysymys työliikkeestä. Kysymys siitä, oikeuttivatko A:lla todetut ECU-jänteen vamma ja CRPS-kipuoireyhtymä työliikkeen seurauksena tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen ja mikä merkitys tässä arvioinnissa oli sillä, että kipuoireyhtymä osaltaan johtui jännevamman hoidosta. KKO:2012:98 Tahallisuus Tappo A oli kahdessa vaiheessa lyönyt B:tä yhteensä noin 20 kertaa nyrkillä rintakehän ja pään alueelle. B oli pahoinpitelyn seurauksena kuollut. Kysymys siitä, oliko B:n kuolema ollut A:n teon varsin todennäköinen seuraus siten, että teko olisi luettava A:n syyksi tappona. (Ään.) KKO:2012:99 Oikeudenkäyntimenettely Pääkäsittely hovioikeudessa Rikosasia Pahoinpitelystä 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu vastaaja valitti hovioikeuteen ja vaati rangaistuksen lieventämistä sakoksi sekä pääkäsittelyn toimittamista suullisen todistelun uudelleen vastaanottamiseksi ja tullakseen henkilökohtaisesti kuulluksi rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavista henkilökohtaisista olosuhteistaan. Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely. OK 26 luku 14 1 mom OK 26 luku 14 2 mom KKO:2012:100 Vahingonkorvaus Korvattava vahinko Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta Pysyvä kosmeettinen haitta Kärsimys Tappo Tapon yritys A oli tuomittu tapon yrityksestä, koska hän oli lyönyt X:ää päähän kirveen teräosalla. X:lle oli aiheutunut kallonmurtuma, aivovamma sekä arpi kasvojen alueelle. Kysymys X:lle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä kosmeettisesta haitasta sekä kärsimyksestä tuomittavien vahingonkorvausten määrien arvioinnista. VahL 5 luku 2 3 kohta VahL 5 luku 2 4 kohta Momentti 9 Momentti 1/2013
VahL 5 luku 2 c VahL 5 luku 6 1 mom 3 kohta VahL 5 luku 6 2 mom KKO:2012:101 Irtaimen kauppa Vahingonkorvaus Välitön vahinko Välillinen vahinko A oli elinkeinonharjoittajana ostanut B Oy:ltä käytetyn pakettiauton ja myynyt sen edelleen C Oy:lle. Auto oli C Oy:n käytössä vaurioitunut, mikä oli johtunut B Oy:n työntekijän ennen ensiksi mainittua kauppaa tekemästä asennusvirheestä. C Oy oli reklamoinut virheestä A:lle ja B Oy:lle, joka oli kiistänyt vastuunsa. C Oy:n kanteesta A oli velvoitettu suorittamaan C Oy:lle auton virheen perusteella hinnanalennusta ja korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut. A:lle oli aiheutunut oikeudenkäynnistä myös omia oikeudenkäyntikuluja. A vaati B Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että B Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvaukseksi ne oikeudenkäyntikulut, jotka olivat aiheutuneet hänen ja C Oy:n välisestä oikeudenkäynnistä. Mainitut oikeudenkäyntikulut olivat A:lle aiheutunutta kauppalain 67 :ssä tarkoitettua välitöntä vahinkoa. Koska oikeudenkäynti oli ollut virheen syyn ja hyvitysten määrän selvittämiseksi perusteltu, B Oy oli velvollinen korvaamaan A:lle oikeudenkäyntikulujen määrän. KauppaL 40 KauppaL 67 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2012:97 Asiakirjajulkisuus Verotusasiakirja Perukirja Salassa pidettävä asiakirja Viranomaisen tietojensaantioikeus Tietojen antaminen yksityisen etujen ja oikeuksien toteuttamiseksi Luonnonsuojelun toteuttaminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) oli pyytänyt verotoimistolta jäljennöstä perukirjasta. ELY-keskus oli perustellut tietopyyntöään sillä, ettei se voinut täyttää velvollisuuttaan neuvotella Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen hankkimisesta valtion omistukseen alueen omistajien kanssa, jollei se tiennyt, ketkä olivat alueen omistajia. Alueen omistajat ilmenivät vain perukirjasta. Luonnonsuojelun toteuttaminen kuului ELY-keskuksen viranomaistehtäviin. Sillä ei kuitenkaan ollut oikeutta saada tietoja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 4 :n 1 momentin perusteella salassa pidettävästä perukirjasta yksinomaan tämän tehtävänsä perusteella. Perukirja oli kuitenkin ennen kiinteistön omistajanvaihdoksen rekisteröintiä ainoa asiakirja, josta kuolleen henkilön sijaan tulleet henkilöt kävivät ilmi. Tietoja oli pyydetty käytettäväksi näiden henkilöiden lakiin perustuvien oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen antamista yksityisen etujen ja oikeuksien toteuttamiseksi koskevaa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 13 :n 1 momenttia voitiin tässä tilanteessa tulkita laajentavasti niin, että ELY-keskukselle voitiin antaa ne osat perukirjasta, joista kuolinpesän osakkaita koskevat tiedot ilmenivät. Kun osakkaiden taloudellista asemaa koskevia tietoja ei luovutettu, ei osakkaiden yksityisyyden suojaa loukattu enempää kuin oli välttämätöntä heidän suojakseen luonnonsuojelulaissa säädettyjen menettelyllisten vaatimusten täyttämiseksi. Äänestys 4 1. Suomen perustuslaki 10 1 momentti ja 12 2 momentti Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 1 1 momentti, 2, 4 1 momentti ja 13 1 momentti Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 10, 26 ja 29 KHO:2012:99 Oppilasvalinta Helsingin eurooppalainen koulu Oppilasvalintaperusteet Sisarussuhde Asiassa oli kysymys Helsingin eurooppalaisen koulun oppilaskategorian II oppilaaksivalinnasta, jossa oppilaspaikkoja myönnettiin edellyttäen, että koulussa oli vapaita paikkoja. Oppilaaksi ottamisessa tuli noudattaa yhdenvertaisia valintaperusteita. Koulun itsensä asettamien ennalta ilmoitettujen perusteiden mukaisesti pääsykokeen hyväksytty suorittaminen oli ensisijaisena valintaperusteena. Pääsykokeen hyväksytysti suorittaneiden kesken etusija annettiin niille hakijoille, joilla oli sisarus koulussa. Oppilasvalintaperusteet eivät olleet ristiriidassa perustuslain 6 :ssä tarkoitetun yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen kanssa. Suomen perustuslaki 6 2 momentti ja 16 2 momentti Yhdenvertaisuuslaki 1, 2 1 momentti ja 6 Laki Helsingin eurooppalaisesta koulusta 11 1 ja 3 momentti KHO:2012:100 Kunnallisasia Julkinen hankinta Tarjouskilpailu Asian valmistelu Asiantuntija Esteellisyys Palvelussuhdejäävi Kuntayhtymän ylläpitämän yliopistollisen sairaalan magneettikuvauspalveluita koskeva hankinta oli annettu yhteistyösopimuksen perusteella kaupungin organisaatioon kuuluvan seudullisen hankintatoimen hoidettavaksi. Hankintaa koskevan tarjouspyynnön valmisteluun oli virka-asemansa perusteella asiantuntijana osallistunut kyseisen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, joka työskenteli sivutoimen työnantajansa ja tarjouskilpailuun osallistuneen yhtiön välisen sopimuksen perusteella jälkimmäiselle yhtiölle kuusi tuntia kuukaudessa olematta kuitenkaan suorassa taloudellisessa suhteessa kyseiseen yhtiöön. Ylilääkäri oli ollut esteellinen käsitellessään kyseessä olevaa hankintamenettelyä koskevaa asiaa. Hankintapäätös oli esteellisyyden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kuntalaki 52 2 momentti Hallintolaki 27 ja 28 1 momentti 4 kohta Hallintolainkäyttölaki 74 KHO:2012:101 Kunnallisasia Saamen kieli Oikeus saamen kielen käyttämiseen Kuntayhtymän toimielimen kokous Tulkkauksen järjestäminen Saamen kielilain 6 :ää oli tulkittava siten, että siinä annetaan saamen kielilain 2 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kuntayhtymän toimielimen saamelaiselle jäsenelle oikeus käyttää toimielimen kokouksissa saamen kieltä ja vastaavasti velvoitetaan kuntayhtymä tarvit- 10
taessa järjestämään kokouksissa tulkkaus. Suomen perustuslaki 17 3 momentti Saamen kielilaki 2 1 momentti 1kohta ja 6 KHO:2012:102 Kunnallinen viranhaltija Virantoimituksesta pidättäminen Päätöksenteko Kuuleminen Päätöksen luonne Kuntayhtymän hallituksen kokouksen esityslistan mukaan kuntayhtymän hallitus tulisi kokouksessaan käsittelemään muun muassa kuntayhtymän ylläpitämän vanhainkodin hoivatyön johtajan kuulemista mahdollisen irtisanomisen varalta. Kokouksen esityslista oli neljä päivää ennen kokousta toimitettu hoivatyön johtajan sähköpostiin. Hoivatyön johtajan lainopillinen avustaja oli esityslistan johdosta lähettänyt hallituksen puheenjohtajalle kirjeen. Hoivatyön johtaja ei ollut osallistunut kokoukseen, joka pidettiin hänen vuosilomansa aikana. Kokouksessaan kuntayhtymän hallitus oli päättänyt, että hoivatyön johtaja välittömästi vapautetaan virkatehtäviensä hoitamisesta kunnes hallitus häntä kuultuaan ottaa kantaa irtisanomisasiaan. Hallituksen päätöksen mukaan hoivatyön johtaja saa palkkaa ajalta, jonka vapautus virkatehtävistä kestää. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallituksen päätös vapauttaa hoivatyön johtaja virkatehtävien hoitamisesta oli luonteeltaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 :ssä tarkoitettu päätös pidättää viranhaltija virantoimituksesta. Saman lain 48 :n 3 momentin mukaan ennen kuin virantoimituksesta pidättämisestä tehdään päätös, viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Korkein hallinto-oikeus korosti, että kun palvelussuhteessa olevalle henkilölle on lain säännöksen nojalla varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa, kuultavan oikeusturva vaatii, että hänelle toimitetussa kutsussa kuulemistilaisuuteen selkeästi ilmoitetaan kuulemisen ajankohta, paikka, jossa kuulemistilaisuus pidetään, missä tarkoituksessa kuuleminen tapahtuu ja miten kuultava voi lausua käsityksensä kuulemistilaisuudessa esitettävistä seikoista. Kun kuntayhtymän hallitus oli tehnyt virantoimituksesta pidättämistä koskevan päätöksen kuulematta viranhaltijaa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 48 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja oli tällä perusteella lainvastainen. Laki kunnallisesta viranhaltijasta 47 ja 48 KHO:2012:104 Unionin oikeuden rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaaminen Jäsenvaltion korvausvastuu Hallintoriita Vahingonkorvaus Tapaturmavakuutuslain mukaisen haittarahan kertakorvaus X oli hallintoriitahakemuksessaan hallinto-oikeudessa vaatinut Suomen valtion velvoittamista korvaamaan X:lle syntynyt taloudellinen vahinko siitä, että tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun haittarahan kertakorvaus laskettiin sosiaali- ja terveysministeriön tätä koskevan normipäätöksen nojalla miespuolisille työntekijöille toisin kuin vastaavassa asemassa oleville naispuolisille työntekijöille. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko hallinto-oikeuden tullut jättää X:n hallintoriitahakemus tutkimatta. Asiassa oli arvioitava, voitiinko X:n vaatimus tutkia hallintoriita-asiana vai oliko vaatimus jätettävä tutkimatta sen vuoksi, että asia voitiin tutkia vahingonkorvauslain nojalla yleisen lainkäytön järjestyksessä yleisessä tuomioistuimessa, tai mahdollisesti jollakin muulla perusteella. Unionin oikeudesta johtui Suomelle jäsenvaltiona velvollisuus taata oikeusjärjestyksensä mukaisesti yksilön käytössä oleva oikeussuojakeino jäsenvaltion korvausvastuun toteuttamiseksi. Jäsenvaltion korvausvastuuta unionin oikeuden rikkomisesta koskeva nimenomainen kansallinen sääntely puuttui. Kun asiaa ei ollut sen paremmin yleisen lainkäytön kuin hallintolainkäytön osalta oikeuskäytännössä vakiintuneesti ja yksiselitteisesti katsottavalla tavalla ratkaistu eikä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtunut, että asia olisi käsiteltävä nimenomaan vahingonkorvauslain mukaisesti, oli jäsenvaltion korvausvelvollisuutta koskeva asia sen varmistamiseksi, että X sai asiassaan tehokasta oikeussuojaa ilman tarpeetonta viivästystä, mahdollista käsitellä hallintoriitaasiana hallintolainkäytön järjestyksessä. Korkein hallinto-oikeus kumosi välipäätöksellään hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallintoriitaasiaa koskeva hakemus oli jätetty tutkimatta, päätti tutkia asian välittömästi hallintoriita-asiana ja siirsi asian jatkokäsittelyyn. Äänestys 12 10 1. Hallintolainkäyttölaki 69 Vahingonkorvauslaki 3:2, 3:4, 3:5 ja 7:4 (kumottu lailla 144/2009) Ks. ja vrt. KHO 1991-A-47, KHO 1993-A-25, KKO 1993:3, KKO 2008:36 ja KKO 2012:81. KHO:2012:105 Kunnallisvalitus Kiinteistön kauppa Teollisuuskiinteistö Kunnanhallituksen toimivalta Alihinta Komission tiedonanto Ilmoitusmenettely Valtiontuki Valtiontukiedellytykset Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan Taloudellinen toiminta Jäsenvaltioiden väliset markkinat Kunnanhallitus oli päätöksellään hyväksynyt teollisuuskiinteistön myynnin valiten sille tehdyistä tarjouksista toisen. Hallinto-oikeus oli päätöksellään kunnan jäsenen valituksesta kumonnut kunnanhallituksen kiinteistön kauppaa koskevan päätöksen sekä kunnanhallituksen päätöksen muutoksenhakijan oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä. Hallinto-oikeus kumosi päätökset muun ohella julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista annetussa komission tiedonannossa kuvattua menettelyä koskevien seikkojen perusteella. Hallinto-oikeus oli sen sijaan valituksenalaisen päätöksensä perusteluissa jättänyt kokonaan arvioimatta, täyttyivätkö muut kuin valtion varoja tuen lähteenä ja taloudellista etua koskevat SEUT 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt valtiontuen kumulatiiviset edellytykset. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksensä perusteluissa, että Euroopan komission tiedonannossa kuvatun menettelyn noudattamatta jättämisestä ei vielä yksin seurannut, että kysymys olisi unionin oikeudessa kielletystä valtiontuesta. Kun unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan vain toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaiset edelly- Momentti 11 Momentti 1/2013
tykset, valtiontuen olemassa oloa ei voinut perustaa yksinomaan komission tiedonannon mukaista menettelyä koskevien yleisten ohjeiden noudattamisen arviointiin. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella ei ollut todettavissa, että ostajaksi valikoitunut henkilö olisi harjoittanut sellaista taloudellista toimintaa ja toiminut sellaisilla jäsenvaltioiden välisillä markkinoilla, että muiden SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tukiedellytysten täyttyessäkään tuella voitaisiin katsoa olevan mainitussa artiklassa tarkoitettua vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Näin ollen SEUT 108 artiklan 3 kohdassa säädetty ilmoitusvelvollisuus tai edellä mainitun komission tiedonannon sisältämät yleiset menettelytapaohjeetkaan eivät koskeneet kysymyksessä ollutta kiinteistön kauppaa, eikä kunnanhallituksen päätös näillä perusteilla ollut kuntalain 90 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkäsi kunnan jäsenen hallinto-oikeuteen tekemän valituksen kokonaisuudessaan. Kuntalaki 90 2 momentti Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta Komission tiedonanto julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista (EYVL C 209, 10.7.1997) KHO:2012:106 Holhoustoimi Edunvalvoja Maistraatti Holhousviranomaisen lupa Ositus Lahjoituskielto Perintökaari Lesken oikeus kodiksi sopivaan asuntoon Asunnon myynti Edunvalvonnassa olevan lesken yhdessä kuolinpesän muiden osakkaiden kanssa omistama kiinteistö oli myyty maistraatin aikaisemmin antaman luvan nojalla. Kiinteistöllä olevaa asuinrakennusta oli perittävän kuollessa käytetty puolisoiden yhteisenä asuntona. Edunvalvoja oli sittemmin pyytänyt maistraatilta lupaa holhoustoimesta annetun lain 34 :n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuun kuolinpesässä toimitettavaan ositukseen ja perinnönjakoon. Maistraatti hylkäsi edunvalvojan hakemuksen viitaten lesken perintökaaren 3 luvun 1 a :n 2 momentissa tarkoitettuun oikeuteen pitää jakamattomana hallinnassaan jäämistöön kuuluva eloonjääneen puolison kodiksi sopiva asunto. Maistraatti totesi, että hallintaoikeudella oli ollut taloudellista arvoa. Koska edunvalvonnassa olevalle leskelle ei ositusta ja perinnönjakoa koskevassa sopimusluonnoksessa esitetty korvausta hallintaoikeudesta luopumisesta, aiottua ositusta ja perinnönjakoa ei voitu pitää lesken edun mukaisena. Hallinto-oikeus hylkäsi edunvalvojan valituksen viitaten holhoustoimesta annetun lain 32 :n 1 momentissa säädettyyn lahjoituskieltoon ja perintökaaren 12 luvun 8 :n säännökseen käyttöoikeuden alaisen omaisuuden sijaan tulleesta omaisuudesta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että päämiehen etua oli holhoustoimesta annetun lain 35 :n mukaisessa harkinnassa arvioitava sen mukaan, oliko suunniteltu ositus ja perinnönjako tosiasiassa vastoin lesken asumisen turvaamiseksi säädettyjä periaatteita, kun otettiin huomioon hänen tilanteensa ja olosuhteensa. Hallinto-oikeuden ja maistraatin päätökset kumottiin ja asia palautettiin maistraatille uudelleen käsiteltäväksi. Perintökaari 3 luku 1a 2 momentti Laki holhoustoimesta 32 1 momentti, 34 1 momentti 9 kohta ja 35 sekä 37 1 momentti KHO:2012:107 Alkoholijuomien vähittäismyyntilupa Määräaikainen peruuttaminen Nuuskan myynti Avoimelle yhtiölle oli myönnetty alkoholijuomien vähittäismyyntilupa elintarvikeliikkeeseen. A oli ollut toinen avoimen yhtiön yhtiömiehistä ja hänellä oli ollut oikeus yksin kirjoittaa yhtiön nimi. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n tupakkalain vastaisen tuotteen myymisestä 45 päiväsakon sakkorangaistukseen, koska A 1.1.2005 30.9.2006 oli myynyt 256 pakkausta nuuskaa. A:n harjoittama nuuskan myynti oli ollut käräjäoikeuden päätöksessä mainitun ajan järjestelmällistä. Nuuskaa oli toimitettu A:lle säännöllisesti. A oli tiennyt, että kysymys oli myyntiä varten maahan salakuljetetusta nuuskasta. Yhtiö oli toisaalta kiistänyt, että myynti olisi tapahtunut yhtiön liiketoiminnassa. Nuuskanmyynti oli yhtiön mukaan ollut A:n yksityistä toimintaa ja nuuskaa oli välitetty pääosin pienellä katteella ystäville. A:n oli katsottu saaneen 256 pakkauksen myynnistä 1.1.2005 30.9.2006 vain 550 euron suuruisen taloudellisen hyödyn. Asiassa oli kysymys alkoholijuomien vähittäismyyntiluvasta elintarvikeliikkeessä, mutta ei anniskeluluvasta, eikä yhtiön kohdalla ollut todettu muuta alkoholilain vastaista menettelyä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A oli ollut yhtiössä määräävässä asemassa sekä nuuskan myyntiajankohtana että lääninhallituksen päättäessä yhtiön myyntiluvan peruuttamisesta. Asiassa oli siten arvioitava yhtiön luotettavuutta A:n luotettavuuden perusteella. Vaikka A olikin tuomittu rangaistukseen, jonka vuoksi hänen voitiin katsoa menettäneen luotettavuuttaan vähittäismyyntiluvan myöntämisen edellytysten kannalta, myönnetyn luvan peruuttamiseen kokonaan oli suhtauduttava pidättyväisemmin kuin jos kysymys olisi ollut uuden luvan myöntämisestä. Yhtiön ei voitu mainitut A:n eduksi puhuvat seikat huomioon ottaen katsoa menettäneen siten luotettavuuttaan, että alkoholijuomien myyntilupa olisi peruutettava kokonaan. Yhtiön myyntilupa oli tämän vuoksi peruutettava määräajaksi. Kun otettiin huomioon A:n toiminta ja luotettavuuden menetykseen liittyvän luvan peruutuksen kestosta esitetyt näkökohdat, määräaikaa ei ollut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa lyhyistä määräajoista lausuttu huomioon ottaen perusteltua vahvistaa lyhyemmäksi kuin kolmeksi kuukaudeksi. Hallinto-oikeuden päätöstä oli näin ollen muutettava siten, että yhtiön vähittäismyyntilupa peruutettiin kolmeksi kuukaudeksi. Äänestys 3 2. Alkoholilaki 14 3 momentti ja 15 1 momentti KHO:2012:108 Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntilupa Luvan peruuttaminen pysyvästi Nuuskan myynti Huoltoasema Yhtiön toimitusjohtaja Yhtiölle oli myönnetty alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntilupa huoltoasemalle. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön toimitusjohtajan ja yhtiön hallituksen varsinaisen jäsenen A:n laittomasta tuonti- 12
tavaraan ryhtymisestä ja tupakkalain vastaisen tuotteen myymisestä 70 päiväsakkoon, koska A oli myynyt yhtiön huoltoasemalla 690 pakkausta nuuskaa 1.1.2001 30.9.2006. Korkein hallinto-oikeus totesi, että nuuskan myynti oli ollut käräjäoikeuden päätöksessä mainitun ajan järjestelmällistä. Nuuskaa oli toimitettu A:lle säännöllisesti. A oli tiennyt, että kysymys oli myyntiä varten maahan salakuljetetusta nuuskasta. Nuuskan myyntitulo ei ollut sisältynyt kirjanpitoon ja se oli siten myös jätetty verotuksessa ilmoittamatta. A oli menettelyllä pyrkinyt taloudellisesti hyötymään myyntikiellosta aiheutuvista puuttuvista ostomahdollisuuksista niin, että nikotiinista ja nuuskan käytöstä riippuvaisilta asiakkailta oli voitu saada hankintahintaan nähden huomattavaa voittoa. Tälle rikoksen luonteelle eli nautintoaineen laittomalle välittämiselle taloudellisen edun saamiseksi oli annettava erityistä merkitystä, kun oli harkittava, oliko yhtiö menettänyt luotettavuutensa alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijana. Merkitystä oli myös sillä, että menettely oli jatkunut vuosia viranomaisten asiaan puuttumisesta huolimatta, mikä osoitti piittaamattomuutta nautintoaineiden myyntirajoitusten noudattamisen suhteen. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoi yhtiön menettäneen luotettavuutensa alkoholilain 15 :n 1 momentin 2 kohdassa, 22 :n 1 momentin 2 kohdassa ja alkoholilain 21a :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Yhtiölle myönnetty alkoholijuomien vähittäismyynti- ja anniskelulupa oli voitu siten peruuttaa kokonaan. Toimitusjohtajan menettelyä oli pidettävä niin vakavana, että lupien peruuttaminen kokonaan oli elinkeinonharjoittamisen rajoituksena oikeasuhtainen. Äänestys 4 1. Alkoholilaki 14 3 momentti, 15 1 momentti 2 kohta, 21a 1 4 momentti ja 22 1 momentti 2 kohta KHO:2012:110 Huostaanotto Tuntematon perheen olinpaikka Hallintooikeuden toimivalta Viranhaltija oli 17.10.2011 hallintooikeuteen saapuneella hakemuksella vaatinut, että 2.2.2011 syntynyt lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon sijaisperheeseen. Hakemus perustui pääasiassa lapseen kohdistuneeseen pahoinpitelyepäilyyn. Sittemmin käräjäoikeus oli 10.2.2012 tuominnut isän lapseen kohdistuneesta törkeästä pahoinpitelystä, mutta hylännyt äitiin kohdistetut syytteet. Vanhemmat olivat 25.3.2012 poistuneet lapsen kanssa sijaishuoltopaikasta, eikä heitä ollut sen jälkeen tavoitettu. Hallinto-oikeus hylkäsi huostaanottohakemuksen todeten, ettei se voinut lapsen senhetkisistä olosuhteista tietämättä arvioida sitä, olivatko lastensuojelulain 40 :n mukaiset edellytykset huostaanottamiseen olemassa eikä sitä, mikä oli lapsen edun mukaista. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan huostaanottohakemuksen vireillepano ei näissä olosuhteissa ollut mahdollista, kun vanhempien maasta poistumista ei voitu pitää poissuljettuna. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeus oli asiassa toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan asian, jossa hakemus hallintooikeudelle oli tehty perheen asuessa vielä Suomessa. Kun otettiin huomioon lastensuojelun tavoitteet ja laissa säädetyt keskeiset periaatteet, hallinto-oikeuden ei olisi tullut ilmi tulleissa oloissa hylätä huostaanottohakemusta käyttämällään perusteella. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallintooikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Lastensuojelulaki 1, 4 ja 40 Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/ 2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempain vastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta KHO:2012:111 Vammaispalvelu Henkilökohtainen apu Aivoverenvuoto Ikääntymiseen liittyvä sairaus 85-vuotiaana aivoverenvuodon sairastaneella henkilöllä oli lääkärinlausunnon mukaan toiminnanohjausongelmia, hahmottamisvaikeuksia sekä muistin ja orientaation ongelmia, jotka heikensivät hänen kykyään huolehtia omista asioistaan. Kunnan viranomaiset olivat hylänneet hänen hakemuksensa saada vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) mukaista henkilökohtaista apua, koska toimintarajoitteet olivat tyypillisesti ikääntymiseen liittyviä eivätkä sen vuoksi oikeuttaneet vammaispalvelulaissa tarkoitettuun henkilökohtaiseen apuun. Hallinto-oikeus totesi asianomaisen olleen ennen aivoverenvuotoa toimintakyvyltään ikäisekseen erinomaisessa kunnossa ja katsoi, etteivät aivoverenvuodon jälkeiset toimintarajoitteet johtuneet ikääntymisestä vaan sairaudesta. Asianomainen tarvitsi välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua kodin ulkopuolisissa toiminnoissa ja oli vammaispalvelulain 8 c :n 3 momentissa tarkoitettu vaikeavammainen henkilö, jolle kunta oli velvollinen järjestämään henkilökohtaisen avun. Hallintooikeus kumosi kunnan perusturvalautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus hankki asiassa selvitystä muun ohella aivohalvausriskin ja iän välisestä yhteydestä. Korkein hallinto-oikeus totesi saadun selvityksen perusteella olevan perusteltua päätellä, että asianomaisen avuntarve johtui hänen sairastamastaan aivoverenvuodosta, joka oli seurausta ikääntyessä väistämättä tapahtuvasta elimistön heikkenemisestä ja rappeutumisesta. Avuntarve johtui näin ollen pääasiassa ikääntymiseen liittyvästä sairaudesta, eikä asianomaisella ollut oikeutta hakemaansa henkilökohtaiseen apuun. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi voimaan perusturvalautakunnan päätöksen. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3, 8 2 momentti sekä 8c 1 ja 3 momentti Verotusasiat KHO:2012:98 Henkilökohtaisen tulon verotus Verotusmenettely Veronkorotus Luovutusvoitto 20 prosentin hankintameno-olettama Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus Esitäytetty veroilmoitus Ilmoittamatta jätetty tulo A:n esitäytetylle veroilmoitukselle oli merkitty, että hän oli luovuttanut kolme kiinteistöä yhteensä 346000 euron kauppahinnasta. Kun A ei ollut antanut veroilmoi- Momentti 13 Momentti 1/2013
tusta eikä myöskään vastannut verotoimiston luovutusvoiton verotusta koskeviin selvityspyyntöihin, kiinteistöjen luovutusvoitoksi vahvistettiin 20 prosentin hankintameno-olettamaa käyttäen yhteensä 276800 euroa. Verotusmenettelystä annetun lain 32 :n 3 momentin nojalla määrättiin veronkorotusta 22000 euroa. Verotuksen oikaisulautakunta ja hallinto-oikeus katsoivat, että veronkorotus oli voitu määrätä mainitun lainkohdan nojalla, mutta alensivat veronkorotuksen määrää. Kun A:n kiinteistöjen luovutukset ovat ilmenneet esitäytetyltä veroilmoitukselta ja ovat siten olleet verotoimiston tiedossa, luovutusvoiton verotus on voitu toimittaa 20 prosentin hankintameno-olettamaa käyttäen. Tähän nähden A:lle ei olisi tullut määrätä veronkorotusta verotusmenettelystä annetun lain 32 :n 3 momentin nojalla sillä perusteella, että hän oli jättänyt vastaamatta verotoimiston selvityspyyntöihin ja jättänyt esitäytetyn veroilmoituksen palauttamatta. Ottamatta asiaa enemmälti ratkaistavakseen korkein hallintooikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja määrätyn veronkorotuksen sekä palautti asian Verohallinnolle veronkorotuksen määräämiseksi verotusmenettelystä annetun lain 32 :n 1 tai 2 momentin nojalla. Verovuosi 2006. Laki verotusmenettelystä 7 4 ja 7 momentti sekä 32 1, 2 ja 3 momentti Tuloverolaki 46 1 momentti KHO:2012:103 Henkilökohtaisen tulon verotus Verotusmenettely Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus Verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi Määräaika oikaisun tekemiselle Tallennusvirhe A oli omistanut puolet asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista ja saanut huoneistosta vuokratuloa. A, joka oli ilmoittanut vuokratuloon kohdistuvat vähennyskelpoiset erät osin sekä esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella että vuokratulojen ilmoittamista varten vahvistetulla lomakkeella 7, ei ollut täyttänyt verolomakkeita kaikin osin veroviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Verotusta toimitettaessa vuokratuloon kohdistuneet vähennykset oli hyväksytty kahteen kertaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että verotusmenettelystä annetun lain 56 :n 4 momentin edellytykset, joiden mukaan verotusta voidaan oikaista verovelvollisen vahingoksi viiden vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta, eivät tässä tilanteessa täyttyneet. Verotusta toimitettaessa oli kuitenkin tapahtunut sellainen tallennusvirheen luonteinen virhe, jota oli pidettävä verotusmenettelystä annetun lain 56 :n 3 momentissa tarkoitettuna veroviranomaisen kirjoitusvirheeseen tai laskuvirheeseen verrattavana erehdyksenä. Näin ollen A:n verotusta voitiin oikaista hänen vahingokseen kahden vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Verovuosi 2006. Äänestys 3 2. Laki verotusmenettelystä 56 KHO:2012:109 Henkilökohtaisen tulon verotus Tulonhankkimiskulut Työasuntovähennys A:lla oli ollut tuloverolain 95 a :ssä tarkoitettu työasunto 1.1. 30.9.2008 ja hänen puolisollaan B:llä 1.10. 31.12.2008. Verotuksessa A:lle ei myönnetty hänen vaatimaansa työasuntovähennystä. B:lle, jolle oli vahvistettu suurempi puhdas ansiotulo, myönnettiin hänen vaatimansa työasuntovähennys. Hallinto-oikeus katsoi, ettei tuloverolain 95a :n 5 momentin puolisoita koskeva rajoitus koskenut tilannetta, jossa puolisoilla oli verovuonna ollut tuloverolain 95a :ssä tarkoitettu työasunto eri aikoina. Sen vuoksi myös A:lla oli oikeus työasuntovähennykseen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Verovuosi 2008. Äänestys 3 2. Tuloverolaki 95a 1 ja 5 momentti KHO:2012:112 Elinkeinotulon verotus Vakuus Omistusoikeuden luovutus Tulon realisoituminen ISDAjohdannaisyleissopimus CSAliite X Oyj:n tarkoituksena on käyttää omassa vakioimattomia johdannaissopimuksia koskevassa kaupankäynnissään ISDA-johdannaisyleissopimukseen liittyvän CSAliitteen mukaista vakuusjärjestelyä. Vakuusjärjestelyt toteutetaan sopimuksin, joilla vakuutena oleva omaisuus siirtyy vakuuden antajalta vakuuden saajalle omistusoikeudella. Järjestelyissä on kysymys rahoitusvakuuslain 4 :ssä tarkoitetusta omistusoikeuden siirtoon perustuvasta vakuudesta, josta ei ole erityissäännöksiä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa. Korkein hallinto-oikeus totesi, että tilanne poikkeaa monin olennaisin osin tavanomaisesta omistusoikeuden siirrosta. Kysymyksessä oleva luovutus on vastikkeeton ja järjestelyn tosiasiallisena tarkoituksena on antaa vakuus sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Vakuuden antajalla on oikeus vaihtaa vakuutta ja sopimuksen päättyessä vakuuden saajalla on pääsääntöisesti velvollisuus palauttaa vastaavat arvopaperit. Vakuuden saajan on korvattava vakuusaikana kertyvät tuotot vakuuden antajalle heti seuraavana selvityspäivänä. Vakuuden tarve muuttuu osapuolten välisestä kokonaispositiosta riippuen usein päivittäin, jolloin osapuolten kesken tehdään vastaavasti vakuuden siirtoja joka päivä. IFRS-kirjanpidossa vakuus säilyy vakuuden antajan taseessa omistusoikeuden siirtymisestä huolimatta. Kun otettiin lisäksi huomioon rahoitusvakuuslakiin sisältyvä sääntely sekä ISDA- ja CSA-sopimuskäytäntöjen kansainvälisesti pitkälti vakiintunut sisältö, ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvattua CSA-vakuussopimuksen ehdoin tapahtuvaa arvopaperin luovuttamista ja vastaanottamista ei ollut pidettävä X Oyj:n verotuksessa arvopaperin veronalaisena luovutuksena tai arvopaperin hankintana. Ennakkoratkaisu vuosille 2011 ja 2012. Laki elinkeinotulon verottamisesta 4, 5 1 kohta, 6 6 ja 7 momentti, 7, 8 1 momentti 1 kohta, 19 1 momentti ja 29 1 momentti Rahoitusvakuuslaki 4 KHO:2012:113 Arvonlisävero Tavaran yhteisöhankinta Ilma-alus Unionin tuomioistuimen antama ennakkoratkaisu Unionin tuomioistuin lausui korkeimman hallinto-oikeuden sille tekemän ennakkoratkaisupyynnön johdosta antamassaan ennakkoratkaisussa, että kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/388/ 14
ETY 15 artiklan 6 alakohtaa on tulkittava siten, että siinä säädettyä vapautusta sovelletaan myös ilma-aluksen luovutukseen toimijalle, joka ei itse ole kyseisessä säännöksessä tarkoitettu "pääasiallisesti kansainvälistä lentoliikennettä vastiketta vastaan harjoittava lentoyhtiö", vaan joka hankkii mainitun ilma-aluksen yksinomaan tällaisen yhtiön käytettäväksi. Kun otettiin huomioon unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisussa lausuttu, korkein hallintooikeus katsoi, että A Oy:n, joka ei itse harjoittanut pääasiallisesti kansainvälistä lentoliikennettä vastiketta vastaan, mutta joka luovutti ilma-aluksen edelleen käytettäväksi tällaisen toiminnan harjoittajalle B Oy:lle, suorittamia ilmaalusten hankintoja ei ollut pidettävä sellaisina tavaran yhteisöhankintoina, joista A Oy:n olisi tullut suorittaa arvonlisäveroa. Arvonlisäveron jälkiverotukset tilikausilta 1.1. 31.12.2002 ja 1.7.2004 30.6.2005. Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 3 kohta (1767/1995), 2 b (1486/ 1994), 26 a 1 momentti (1486/ 1994), 26 c 1 momentti (1486/ 1994) ja 3 momentti 1 kohta (763/ 1999), 26 d 3 momentti (763/ 1999), 70 1 momentti 6 kohta (1767/1995), 72 f 1 kohta (1486/ 1994) sekä 94 1 momentti 9 kohta (763/1999) Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi 77/388/ETY 2 artikla 1 kohta, 15 artikla 6 alakohta ja 28a artikla (91/680/ETY ja 92/111/ETY) Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätös 18.1.2011 taltionumero 84 (KHO 2011:3) Unionin tuomioistuimen tuomio 19.7.2012 asiassa C-33/11, A Oy KKO:N VALITUSLUVAT VL:2012 122 Vapaudenriisto Lapsikaappaus A vei puolisoiden yhteishuollossa olleen 2-vuotiaan lapsen ilman toisen puolison suostumusta Belgiaan. Kysymys siitä, syyllistyikö A menettelyllään lapsikaappauksen lisäksi lapseen kohdistuneeseen vapaudenriistoon. VL:2012 123 Takaus Takaussitoumuksen tulkinta A oli vuokrannut asunnon B:ltä määräaikaisella vuokrasopimuksella. C ja D olivat antaneet yhteisvastuullisen omavelkaisen takauksen vuokrasopimuksen vuokrien maksamisesta ja muiden vuokraehtojen täyttämisestä. A:n laiminlyötyä vuokranmaksun usealta kuukaudelta A ja B tekivät sopimuksen vuokrasopimuksen purkamisesta. Sopimuksen ehtojen mukaan A:n tuli maksaa kaikki erääntyneet ja maksamattomat vuokrat sekä kertakorvauksena 3500 euroa määräaikaisen vuokrasopimuksen ennenaikaisesta purkamisesta. Kysymys kertakorvausta koskevan ehdon kohtuullisuudesta sekä C:n ja D:n takausvastuun ulottumisesta kertakorvaukseen. VL:2012 124 Oikeudenkäyntikulut Rikosasia Kysymys siitä, oliko muutoksenhaun hävinnyt rikosasian vastaaja velvoitettava korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa täysimääräisesti, kun vastaaja oli myöntänyt kuluvaatimuksen oikeaksi. VL:2012 125 Väärennysrikos Väärennyksen yritys A oli työskennellessään terveysasemalla kirjautunut omia tunnuksiaan käyttäen potilastietojärjestelmään ja laatinut omaan potilaskertomukseensa uuden merkinnän kopioimalla siihen tekstin perushoitaja X:n tekemästä merkinnästä, josta hän oli kuitenkin poistanut käyttäytymistään koskevat luonnehdinnat. X:n tekemä merkintä oli jäänyt näkyviin potilaskertomukseen. Tietojen muuttaminen potilaskertomukseen ei ollut ollut mahdollista ilman, että järjestelmään oli jäänyt tieto merkinnän tekijästä. A oli poistanut lisäämänsä tekstin kokonaisuudessaan sen oltua tiedostossa vajaan tunnin ajan. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt väärennyksen yritykseen. VL:2012 126 Tapaturmakorvaus Oikeudenkäyntimenettely Vakuutusyhtiön erehdyksen vuoksi kaikki yhtiölle asiassa toimitettu lääketieteellinen selvitys ei ollut ollut vakuutusoikeuden käytettävissä sen ratkaistessa asian. Kysymys siitä, mikä merkitys vasta Korkeimmassa oikeudessa esitetyllä uudella lääketieteellisellä selvityksellä oli asiaa ratkaistaessa. VL:2012 127 Oikeudenkäyntimenettely Jatkokäsittelylupa Kunnianloukkaus Sananvapaus Verkkoviestin poistamismääräys A:n internetsivustoilla julkaisema laajahko aineisto sisälsi B:n ja C:n kunniaa loukkaavia väitteitä, joiden osalta A tuomittiin käräjäoikeudessa rangaistukseen kunnianloukkauksesta. Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 22 :n nojalla käräjäoikeus määräsi A:n poistamaan ylläpitämiltään internetsivustoilta kaikki sellaiset viestit, joissa mainittiin B:n tai C:n nimi tai muutoin esitettiin viittauksia heihin tai heitä koskevaan asiaan. Valituksessaan hovioikeudelle A katsoi, että verkkoviestin poistamismääräys rajoitti tarpeettomasti hänen sananvapauttaan ja että poistettavaksi olisi saatu määrätä ainoastaan lainvastaiseksi todetut verkkoviestit. Kysymys siitä, olisiko hovioikeuden pitänyt myöntää asiassa jatkokäsittelylupa. VL:2012 128 Työturvallisuusrikos Vammantuottamus Yhtiön CE-merkityssä höyläkoneessa oli suojamekanismi, joka esti pääsyn koneen vaara-alueelle koneen käynnissä ollessa. Kyseinen suojamekanismi oli kuitenkin mahdollista ohittaa. Yhtiön työntekijä A:n työskennellessä höyläkoneella siihen oli tullut syöttöhäiriö. A oli ohittanut suojamekanismin ja ryhtynyt poistamaan tukosta käsin sillä seurauksella, että koneen pyörivät puhdistusharjat olivat vetäisseet A:n käden harjan ja suojakotelon väliin ja A:n käsi oli vammautunut. Kysymys siitä, olivatko yhtiön tuotantopäällikkö ja työnjohtaja syyllistyneet työturvallisuusri- Momentti 15 Momentti 1/2013
kokseen ja vammantuottamukseen. VL:2012 129 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Lapsen asuminen Vuonna 2001 syntynyt E oli lainvoiman saaneella hovioikeuden päätöksellä vuonna 2009 määrätty asumaan äitinsä luona. Tammikuussa 2010 toteutetun tapaamisen jälkeen E ei ollut suostunut palaamaan äitinsä luokse, ja noin kuukauden mittaista jaksoa lukuun ottamatta E oli siitä lähtien asunut isänsä luona. E oli vastustanut hovioikeuden päätöksen täytäntöönpanoa. Isä haki kesäkuussa 2010 muun ohessa asumista koskevan päätöksen muuttamista. Kysymys lapsen tahdon huomioon ottamisesta asumista koskevan päätöksen muuttamista koskevassa asiassa. VL:2012 130 Seksuaalirikos Seksuaalinen hyväksikäyttö Kysymys seksuaalisen hyväksikäytön syyksilukemisesta sillä perusteella, onko asiassa ollut kysymys rikoslain 20 luvun 5 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta erityisestä riippuvuussuhteesta ja sen törkeästä väärinkäytöstä. VL:2012 131 Puolustaja Puolustajan palkkio Kysymys siitä, voitiinko puolustajan palkkiota pääkäsittelyn ja matka-ajan osalta kohtuullistaa oikeusapulain 5 :n 1 momentin ja 17 :n 1 momentin nojalla, kun matkaan ja pääkäsittelyyn käytetyn ajan osalta vaadittu palkkio vastasi toteutuneita aikoja. VL:2012 132 Vahingonkorvaus Julkisyhteisön korvausvastuu Oikeudenkäyntimenettely Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Euroopan ihmisoikeussopimus Perustuslaki Perusoikeudet Ulkomaalainen Hallinto-oikeus oli pääosin suojelupoliisin kirjalliseen lausuntoon nojautuen hylännyt A:n valituksen päätöksestä, jolla hänen hakemuksensa uuden määräaikaisen oleskeluluvan saamiseksi oli hylätty. Kysymys siitä, oliko A, joka myöhemmin sai oleskeluluvan, oikeutettu saamaan valtiolta korvausta julkista valtaa käytettäessä aiheutetusta henkilövahingosta muun muassa sillä perusteella, että hallinto-oikeus olisi menetellyt virheellisesti. VL:2012 133 Yksityishenkilön velkajärjestely Painavat syyt Kysymys siitä, oliko velkajärjestelyn myöntämiselle yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 10 a :ssä tarkoitettuja painavia syitä. VL:2012 134 Vahingonkorvaus Kysymys törkeään velallisen epärehellisyyteen perustuvasta vahingonkorvausvelvollisuudesta. VL:2012 135 Oikeudenkäyntimenettely Pääkäsittely hovioikeudessa Luganon sopimus Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely Norjassa annetun tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa asiassa. Toimitus: Virpi Korolainen Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com