KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY:n JÄSEN Tartu huipputilaisuuteen ja lähde päivittämään ammatti- ja kulttuuritietojasi Taalainmaalle Ruotsiin! Syksyn RUOTSIN OPINTOMATKAMME toteutetaan ke 21.9.- su 25.9.2011. Voit ottaa myös avecisi mukaan reissulle Tarjolla on ammatillista antia kuten ajankohtaistietoa Ruotsin metsätaloudesta, SkogForskin tutkimus- ja kehittämistoimista, teollisuus- ja energiapuun korjuusta ja käytöstä (Hedemoran lämpölaitos, pajuviljelyt ja korjuu, Stora Enson metsäenergiakorjuu Morassa) sekä ruotsalaisten kokemuksia jatkuvasta kasvatuksesta jne. Lisäksi kulttuuria kuten Upsalan vanhaa kaupunkia, maailman vanhin kuparikaivos Falunissa, Siljan järvi (pikku risteily), Taalainmaan puuhevosia ja Moran puukkoja jne. Matkanjohtajana toimii Petri Kilpinen työryhmän Niklas Björkqvist-Tero Ojarinta-PJ Kuitto avustuksella. Ruotsissa osan matkaa mukana suuri Suomi-ystävä metsäprofessori Rolf Björheden (www.skogforsk.se/en/system-page/personal-page/?p=cm9iag%3d%3d). Heti Tukholmaan savuttua kuulemme ja käymme katsomassa Ilman avohakkuita harjoitettavaa metsätaloutta eli jatkuvaa kasvatusta. Sitä esittelee metsänhoidon asiantuntija Sverker Rosell Ruotsin metsähallituksesta. Matkaan lähdemme tilausbussilla Jyväskylästä ke 21.9. klo 15.00 ja paluu Jyväskylään su-alkuiltapäivällä 25.9.2011. Pohjanlahden ylitykset (Turku-Tukholma-Turku) yölaivoilla Viking Isabellan ja Viking Amorellan hyteissä. Hytit ja iltabuffeet sisältyvät hintaan, samoin Ruotsin yöpymiset sekä kahdet työillalliset. Matkareitti Ruotsissa: Tukholma (Lidingössä jatkuvan kasvatuksen kenttäkohteet)-uppsala (SkogForskin pääkonttori)-metsäkohteita-hedemoran Garpenberg (aikoinaan Ruotsin Hyytiälä, jossa meillä yöpyminen ja aamiainen) -Hedemora-Mora-Siljan järvi-falun (yöpyminen hotellissa Falunissa). Kaivoskäynti la-aamulla ja matka kohti Tukholmaa, jossa Amorella la-iltana klo 20 kohti Turkua. Matkan hinta tulee olemaan max 250 euroa/hlö kun saadaan vähintään 20 osallistujaa (avecit luvussa mukana). Optimi 30 henkilöä. Yhdistys sponssaa linja-auton kuskeineen, linja-autovirvokkeita, parit ruokailut sekä pääsylippuja kulttuurikohteisiin. HUOM! Ilmoittaudu jo alustavasti Petri Kilpiselle (petri.kilpinen@metsakeskus.fi tai 0400 543 856) to 23.6. mennessä, jotta saamme noin luvun osallistujista. Siis kipin kapin tieto siitä lähdetkö yksin vai avecisi kanssa tälle opintoretkelle! Tämä ei ole vielä sitova ilmoittautuminen. Elokuun alussa teemme varmennussoitot, joiden perusteella varataan laivahytit jne. Laita tieto reissusta kiertämään myös ei-sähköposti-jäsenkaverillesi. Alinna tietoa Taalainmaasta. MH-terveisin P-J ************************************* Pekka-Juhani Kuitto
puheenjohtaja Keski-Suomen Metsänhoitajat ry www.keskisuomenmetsanhoitajat.fi co: FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry Vapaudenkatu 12, 40100 Jyväskylä puh: 040 500 4779 e-mail: pekka-juhani.kuitto@finbio.fi www.finbio.fi ja www.finbioenergy.fi Taalainmaa Ruotsin kulttuurin kehto Kun Ruotsi on hätätilassa niin taalainmaalaiset kutsutaan apuun. Kustaa Vaasa laittoi asiat järjestykseen jo 1520-luvulla kun kansa ei ollenkaan rakastanut tanskalaismiehittäjiä. Hän keräsi miehet mukaansa ja asia hoitui (tosin verilöylyn jälkeen). Kylkiäisenä hänestä tuli myös kuningas. Engelbrekt oli tehnyt jo samoin 1430-luvulla. Jotain kiehtoo Taalainmaalla? Tämän toteaa juhannuksen tienoilla autojonoon joutunut matkailija. Karttaa ei tarvita. Jono suuntauttuu kuitenkin Taalainmaan sydänseuduile Silja-järven ympäristöön. Moran Gesunda-vuoren kupeella joulupukki on tehnyt selväksi, että Rovaniemen joulupukin maa on jäljennös Moran joulumaasta. Kesällä tosiin Moran Tomtelandetista tulee satumaa ja pukki ja muori saavat työehtosopimuksen määräämää kesälomaa. Maisemiin rakastuivat myös kankaanpääläiset kun he tekivät Taalainmaan tytöstä oikein oman laulun (toisaalla sivulla). Taalainmaa on parasta ja aidointa Ruotsia, kansanperinteen kehto. Täältä on kotoisin koko maan symboliksi kohonnut värikäs puuhevonen. Samoin ruotsalaistaloihin vahvasti liittyvä punamultamaali on täältä. Taalainmaa on myös ollut monien taiteilijoiden innoittaja. Terävimmän mielikuvamme Svea-mamman kodeista luonut Carl Larsson asui ja maalasi täällä. Kuningas Kustaa Vaasa oli myös Taalainmaan talonpoikia. Dalarna on suomeksi laaksot, mikä ilmentää maakunnan tyypillistä maastorakennetta (vuoria ja laaksoja loputtomiin). Tukholmaan saapuvalle suomalaisturistille Taalainmaa on helppo kohde. Etäisyys pääkaupungista Faluniin, maakunnan pääkaupunkiin, on vain 160 kilometriä. Maisemat ovat vaihtelevia ja muistuttavat tuntureineen Norjan olevan aivan maakunnan rajan takana. Vesistöä on paljon, ja niinpä eteen tulee tämän tästä hyviä uimapaikkoja. Erityisen mieleenpainuvaa on pulahdus aluetta halkovaan Dala-jokeen, Dalälven, 520 km pitkä. Joki alkaa Norjan tuntureilta ja laskee Gävlen kohdalla Pohjanlahteen. Pukki löysi kuparin Falunin kaupungin historia on tiiviisti sidoksissa sen kaivokseen, Stora Kopparbergetiin eli Suureen Kuparivuoreen. Legendan mukaan kupari löytyi, kun Kåre-niminen vuohipukki hieroi maata sarvillaan, jotka värjäytyivät punaisiksi. Kaivostoiminta aloitettiin jo 1000-luvulla ja 1600-luvulla 70 prosenttia maailman kuparituotannosta oli peräisin Falunista. Turistikohteeksi kaivos tuli jo 1600-luvulla. Kuninkaat kävivät ihmettelemässä tätä valtakuntansa vaurauden lähdettä ja yksinäiselle 1700-luvun matkaajallekin se oli Ruotsin tärkein nähtävyys. Kuuluisa kasvitieteilijä Carl von Linné, jonka vaimo oli kotoisin kaivosalueen vauraammilta tiloilta, piti Kopparbergiä jopa maailman suurimpana ihmeenä. Suurin turistihoukutin oli kuitenkin lasiarkussa makaava kivettynyt kaivostyöläinen. Mats Israelsson (paremmin tunnettu Fet-Mats, Paksu-Matti nimellä) kuoli kaivoksen sortuessa vuonna 1677. Hänet löydettiin 40 vuotta myöhemmin. Kovasti vanhentunut entinen morsian tunnisti kaivosilmassa hyvin säilyneen sulhasensa. Sittemmin Mats haudattiin kaivoksen oman kirkon hautausmaalle. Makkaraa ja punamultamaalia Tuhatvuotinen kaivos lopetti toimintansa 1992. Tärkeä turistikohde se on silti edelleen. Vierailu kaivoksen lukuisissa hiljaisissa saleissa ja labyrinttimäisissä käytävissä alkaa 55 metrin hissimatkalla alas. Kaivos on auki läpi vuoden, heinäkuussa aukioloaika on hieman pidennetty. Kaivostoiminnan myötä alueella syntyi kaksi kuuluisaa oheistuotetta: Falukorv eli paikallinen makkara ja Falu
Rödfärg eli punamultamaali. Kaivoksen punamullasta sekoitetulla maalilla maalatut maalaistalot ovat nekin osa mielikuvaamme Ruotsista. Kirjailija August Strindberg ehdotti aikanaan, että Ruotsin lippukin olisi vihreä-punainen, jossa punainen väri symboloisi juuri maaseudun punaisia taloja. Kaivosalueella voi tutustua myös punamaalin valmistukseen. Esityksen jälkeen osallistujat saavat maalata punamullalla itselleen oman puuhevosen. Mukavia matkamuistoja löytyy myös kaivosalueen putiikeista. Erityisen ihastuttavia ovat raudasta taotut kyntteliköt, joita vuorikristalli koristaa sekä kivestä ja hopeasta taotut korut. Falun maailmanperintölistalla Kaivoksen (jonka toiminta loppui 1992) ympärille kertyi luonnollisesti kaikenlaista väkeä. Vuonna 1641, kun Falun sai kaupunkioikeudet, oli se jo maan toiseksi suurin kaupunki. Työläiset kerääntyivät kolmeen kaupunginosaan: Elsborgiin, Gamla Herrgårdeniin ja Östanforsiin. Elsborgia pidetään Ruotsin ensimmäisenä omakotitaloalueena. Alueet säästyivät vuoden 1761 tulipalossa ja esimerkiksi Gamla Herrgårdenin vanhimmat talot ovat 1300-luvulta. Falunin puukaupunki, kaivos ja ympäröivien alueiden kuparihytit ja vuorimiesten talot kuuluvat kaikki Unescon maailmanperintölistalle. Falunin hiihtokeskuksen hyppyrinmäeltä saa hyvän kokonaiskuvan Falunista (ja yleensä Taalainmaan) alueen maastorakenteesta. Maakuntamuseo näyteikkuna Taalainmaan kulttuuriin Falunissa kannattaa tutustua myös maakuntamuseoon (Dalarnas Museum), jossa saa hyvän käsityksen alueen rikkaasta talonpoikaiskulttuurista, puvuista, musiikista ja taiteesta. Museolla on esimerkiksi hyvä kokoelma dalmålningar-maalauksin (=Taalainmaan tyypilliset maalaukset) koristeltuja esineitä. Itseoppineet maalarit kiersivät kylästä kylään ja maalasivat värikkäitä kuvioita ja Taalainmaan kansanasuihin sonnustautuneita Raamatun hahmoja seiniin, kattoihin, kaappeihin ja kelloihin. Maalausperinne kukoisti alueella 1800-luvulla. Museoon on entisöity Selma Lagerlöfin työhuone ja kirjasto. Kirjailija asui Falunissa vuodesta 1897 kuolemaansa asti vuonna 1940. Siellä hän kirjoitti myös ehkä tunnetuimman teoksensa Peukaloisen retkistä. Kirjailija sai Nobelin palkinnon ensimmäisenä naisena 1909 ja oli myös ensimmäinen nainen Ruotsin Akatemiassa. Taalainmaan maakuntalehdet Dala-Demokraten, levikki 18000 (sosdem) ja Falu-Kuriren, 30000 (kansanpuolue liberaalit) painetaan Falunissa. Nuorisomusiikin harrastajat kokoontuvat heinäkuussa Falu Musikfestivaalin, pelimannimuusikoilla on oma tapahtumansa Bingsjössä, Falunin lähellä. Ruotsin suurin rockfestivaali Peace and Love pidetään Borlängessä juhannuksen jälkeisellä viikolla, lippuja myyty jo 45000 (vuoden 2009-festivaali). Borlängen asukasluku 48000. Kaupunkia hallitsevat demarit ja kansanpuolue ja keskusta (31 paikkaa 61:sta) aikaisemmin koko kaupungin (perustettu 1944) historian aikana demarit ovat olleet enemmistönä. Idyllistä perhe-elämää Sundbornissa Sundbornissa, 10 km matkan päässä Falunista, on Carl ja Karin Larssonin tunnettu taiteilijakoti. Täällä Carl Larsson maalasi tunnetuimmat teoksensa lapsistaan ja vaimostaan arkielämän keskellä. Idyllisten perhekuvien ansiosta hänestä tuli koko Ruotsin rakastama taiteilija. Kuvien taustalla näkyvistä huoneista koko maailma sai käsityksensä ruotsalaisesta sisustuksesta ja tyylistä. Lilla Hyttnäs -talossa siirtyminen huoneesta toiseen on kuin astuisi taulusta toiseen. Tuttuuden tunne on hämmentävä - ihan kuin olisi ollut täällä aiemminkin. Jos houkutin on ollut isä Larssonin tauluissa, niin paikan päällä saa erittäin hyvän käsityksen äidin panoksesta kodin sisutukseen. Kodin tekstiilit ovat pitkälti Karin Larssonin suunnittelemia ja toteuttamia. Museokaupasta saa ostaa käsityöpaketteja, joiden mallit ovat Karin Larssonin suunnittelemia. Lilla Hyttnäs on auki kesäaikaan kello 10-17. Kierrokset tehdään ryhmissä ja koska kohde on niin suosittu, omaa kiertovuoroa voi joutua odottamaan. Aikaa voi kuluttaa esimerkiksi kävelyllä kylän pieneen kirkkoon, jonne Carl Larsson teki alttaritaulun poikansa kuoleman jälkeen.
Taalainmaan hevoset pikkukylästä Taalainmaan värikkäät puuhevoset symboloivat nykyään koko Ruotsia, mutta alun perin niitä veistivät metsätyöläiset iltanuotion äärellä. Hevonen oli tietenkin tärkeä työkumppani ja toisaalta pienet puuhevoset olivat mieluisia tuliaisia kotona odottaville lapsille. 1800-luvulla hevosia alettiin koristella alueelle tyypillisillä väreillä ja kuvioilla. Kaikki aidot Taalainmaan hevoset tehdään pienessä Nusnäsin kylässä Siljan-järven rannalla. Hevoset tehdään edelleen kokonaan käsityönä ja bisnes elättää koko kylän. Useimmissa myymälöissä on puuverstas ja maalaamo, jossa vierailijat saavat nähdä aivan vierestä, kuinka hevoset, mutta myös kukot, porsaat, puukengät ja servettitelineet saavat muotonsa ja värinsä. Hevosia voi ostaa myös puuvalmiina ja koristella ne itse. Mora tunnetaan puukoistaan Lyhyen matkan päässä Nusnäsistä on Moran kaupunki. Mora tunnetaan meillä puukoistaan ja komeista kelloistaan, mutta ruotsalaisille itselleen tärkeä nähtävyys on Anders Zornin taiteilijakoti ja siihen kuuluva museo. Zorn oli kotoisin Morasta ja palasi aina sinne maailmanmatkoiltaan. Hän on aikalaisensa Carl Larssonin kanssa Ruotsin tunnetuimpia taiteilijoita. Myös toinen asia yhdisti miehiä. Molemmat maalasivat tiensä auki yhteiskunnan alaluokista ylös arvostettuun asemaan. Taiteilijakoti ja sen yhteydessä oleva taidemuseo ovat kesäaikaan auki joka päivä. Toinen tärkeä kohde on tietysti Vasaloppet-museo. Kuuluisaa hiihtokisaa on käyty jo vuodesta 1922, ja kisan maali on aivan museon vieressä. Tunnettu ruotsalaishiihtäjä Mora-Nisse Karlsson (nykyään 92-vuotias, vuonna 2009) voitti Vaasa-hiihdon useaan kertaan. Näkemistä Taalainmaalla on muuallakin: karhupuisto Orsassa ja maailman suurin Taalainmaan hevonen (13x6 m, paino 6000 kg) Avestassa ja vastaavasti vain muutaman millimetrin korkuinen heppa Taalainmaan museossa (2x3 mm). Mikään näistä ei kuitenkaan ole maakunnan suosituin nähtävyys. Eniten kävijöitä (erityisesti tekniikkaa harrastavia miehiä) vuosittain on Insjönin Clas Ohlson myymälässä (Leksandista 10 km Borlängeen). Borlängestä 25 km Rättvikiin, Gagnefissa on tunnettu ponttoonisilta, joita on vain kaksi Ruotsissa. Borlängessä kannattaa käydä Stora Tunan kirkossa ja tutustua sen läheisyydessä sijaitsevaan Estoniamuistomerkkiin. Maantien toisella puolella on pakana-aikojen uhripaikka Frostbrunnsdalen, jonka toukokuun valkovuokkonähtävyys mykistää katsojan. Lähellä on myös Pyhä kolminaisuuden lähde, jonka vettä juomalla kaikki sairaudet häviävät ja suhdetoimintaa elpyy. Tätä varten on lähellä Kärleksstigen (Rakkauden polku), jos haluaa jatkoille. Maailmankuulun tenorin Jussi Björklundin elämästä saa hyvän kuvan hänen nimikkomuseossaan. Jussin isoisä asui 1870-luvulla Porin lähellä, jossa hänen isänsä oli seppänä Leineperin ruukilla. Luoteessa sijaitsevien erittäin luonnonkauniiden Taalainmaan ja Värmlannin sanotaan usein olevan aidointa Ruotsia, sillä kansallisromanttiset perinteet elävät siellä ehkä voimakkaammin kuin missään muualla. Kauniissa postikorttimaisemissa syvänvihreiden metsien ja sinisenä kimmeltelevien järvien joukossa kohoaa vanhoja punaisia hirsimökkejä ja maalaistaloja. Erityisesti Taalainmaan Siljan-järveä ympäröivä seutu (Leksand, Rättvik, Mora) on ruotsalaisten ja ulkomaisten vieraiden suosima käyntikohde. Alueella on monia luonnonkauniita ja pittoreskeja kaupunkeja ja kyliä ja runsaasti historiallisia kulttuurinähtävyyksiä. Seutu on erityisen tunnettu perinteisistä juhannusjuhlistaan. Maailman vanhin kuparikaivos Taalainmaan läänin pääkaupungissa Falunissa on yksi Keski-Ruotsin viidestä Unescon maailmanperintökaupungista. Taalainmaalla sijaitsee myös entiseen kalkkikivilouhokseen rakennettu kuuluisa 4 000 istumapaikan Dalhallan ulkoilmateatteri, jossa järjestetään kesäisin oopperoita ja muita musiikki- ja teatteriesityksiä, Rättvikistä noin 10 km luoteeseen (Moraan päin).
LISÄTIETOJA WIKIPEDIASTA: Uppsala: http://fi.wikipedia.org/wiki/uppsala Hedemora: http://fi.wikipedia.org/wiki/hedemoran_kunta Falun: http://fi.wikipedia.org/wiki/falun Mora: http://fi.wikipedia.org/wiki/mora