Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen
Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä, julkaisuajat) Puurakenne (kehityskulku) Sukupolvijaottelu Sukupolvijaottelu selkein kun pyritään havainnollistamaan käyttöjärjestelmien historiaa yleisellä tasolla Aikakausien ominaisuudet selvät Pelkästä julkaisuajasta voidaan päätellä jotain itse käyttöjärjestelmästä Työssä pohjana Tanenbaumin käyttämä jaottelu (Operating systems: design and implementation, 1987)
Jana- ja puurakenne
I sukupolvi (1945-1955) Koneita käytettiin konekielisellä ohjelmoinnilla Ohjelmointi toteutettiin kytkentälevyillä Varsinaista käyttöjärjestelmää ei ollut käyttöjärjestelmien 1. sukupolvi!? Koneet isokokoisia ja epäluotettavia Käytetyt tyhjiöputket paloivat keskeyttäen koodin suorituksen Yksinkertaisetkin laskutoimitukset veivät usein tunteja koneaikaa Käyttäjän piti tuntea koneen tekniikka Käytettiin lähes ainoastaan laskennallisiin ongelmiin
II sukupolvi (1955-1965) Mainframe-koneet Luotettavampia (tyhjiöputket transistorit) Työskentely mahdollista Kalliita (miljoonia dollareita) Vain suurimmilla yhtiöillä ja yliopistoilla Vaativat oman asiantuntijaryhmän Toiminta käytännössä: Koodi paperille paperilta reikäkortille kortti koneeseen ohjelma suoritetaan tuloste Paljon hukkaan mennyttä koneaikaa eräajo
II sukupolvi (1955-1965) Eräajo: Reikäkortit koneeseen koodit nauhalle nauhat laskentakoneeseen tulosteet nauhoille nauhat paperitulosteeksi Aluksi käyttöjärjestelmät vain eräajoa varten Ensimmäiset käyttöjärjestelmät tehtiin itse Alettiin siirtyä valmiisiin käyttöjärjestelmiin
II sukupolvi (1955-1965) Johtava tietokonevalmistaja IBM Toimitti KJ:n lähdekoodina asiakkaat muokkasivat tarpeisiinsa sopivaksi muokattuja KJ:iä alettiin jakaa SHARE inc. IBM: SHARE Operating System (SOS) SOS toi mukanaan uudistuksia: Muistipuskurien uudenlainen hallinta Ohjelmien ajaminen symbolisella konekielellä (Assembly)
III sukupolvi (1965-1980) 1960-luvun alussa valmistajilla erilliset tuotantolinjat: Tieteelliset (laskenta) ja kaupalliset (tietojenkäsittely) tietokoneet Kaksi linjaa kallista valmistajille Yhteensopivuusongelmat Kysyntää nopeammille koneille IBM yhdisti linjat System/360 -tietokoneperheeseen (KJ:nä OS/360) Ominaisuuksiltaan erilaisia tietokoneita Koneet keskenään yhteensopivia Moniajo: Nopeampi suorituskyky
III sukupolvi (1965-1980) Moniajo Osituskäyttö Ensimmäisellä osituskäyttöjärjestelmällä (MULTICS) suuri vaikutus myöhempiin järjestelmiin Pohjana UNIX:lle Ensimmäiset minitietokoneet, jotka suoriutuivat kevyimmistä tehtävistä yhtä nopeasti kuin isommat tietokoneet
IV sukupolvi (1980 -????) LSI-piirien kehitys johti PC:iden (Personal Computer) syntyyn Yksityishenkilöillä varaa (ja tilaa) koneeseen: IBM PC vailla käyttöjärjestelmää Koneet (mikroprosessorit) pieniä ja halpoja Microsoftin Disk Operating System (MS-DOS) Tietokoneet yleistyivät, käyttäjäkunta laajeni, tarvittiin käyttäjäystävällisempiä käyttöjärjestelmiä Graafiset käyttöliittymät (GUI) Apple Macintosh Windows 95
IV sukupolvi (1980 -????) Koneiden yleistyminen loi tarpeen hajauttaa ja yhdistää järjestelmiä Tiedon tallennuksen ja käsittelyn keskittäminen Kalliiden oheislaitteiden jakaminen Tarvittiin keinot (protokollat) koneiden väliseen kommunikointiin Internet Tietoturvariskit
V sukupolvi (???? ) Tulevaisuuden käyttöjärjestelmät käyttävät hyväkseen tekoälyä Joitakin sovellutuksia on (mm. puheentunnistus) Tarvitaan entistäkin tehokkaampia menetelmiä Suprajohtimet, rinnakkainen laskenta, kvanttilaskenta jne. Tavoitteina luonnollisen kielen ymmärrys ja itseorganisoituvuus Haasteita Käyttöjärjestelmien sovellusalueen laajentuminen? Supertietokoneet vs tabletit yms.
Työnjako KJ:ien jaottelu: Markus Maijanen & Joni Herttuainen 1. Sukupolvi: Markus Maijanen 2. Sukupolvi: Timo Saksholm 3. Sukupolvi: Eetu Turunen 4. Sukupolvi: Henri Jantunen 5. Sukupolvi: Johanna Tjäder Johdanto, abstrakti, Powerpoint, Yhteenveto: Joni Herttuainen Opponointi: Kaikki