FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008
FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys... 1 1.2 Vesihuollon nykytila... 1 1.2.1 Vedenhankinta... 1 1.2.2 Jäteveden puhdistaminen... 1 1.3 Ennusteet ja tavoitteet... 2 1.4 Kehittämistarpeet... 3 1.4.1 Vedenhankinta... 3 1.4.2 Jätevesien käsittely ja johtaminen... 3 1.5 Kehittämistoimenpiteet... 3 1.5.1 Vedenhankinnan ja -jakelun kehittämistoimenpiteet... 3 1.5.2 Jätevesien puhdistamisen ja johtamisen kehittämistoimenpiteet... 3 1.6 Kehittämissuunnitelman vaikutuksia... 4 Kartat: VHT-0536-C9049-110 Vesihuollon nykytilanne VHT-0536-C9049-111 Vesihuollon kehittämissuunnitelma-alueet
FCG Planeko Oy Tiivistelmä 1 ( 4 ) 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 1.2 Vesihuollon nykytila 1.2.1 Vedenhankinta 1.2.2 Jäteveden puhdistaminen Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukaan tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun työvälineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Suunnitelmasta ilmenee, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitosten verkostojen piiriin ja millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, vaan se toimii viranhaltijoiden ja päättäjien työkaluna kaupungin eri toimintoja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Oriveden kaupungin ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin vuonna 2004 ja suunnitelma määritettiin päivitettäväksi 3-5 vuoden välein. Oriveden kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys tehtiin v. 2008 ja suunnitelman laati FCG Planeko Oy. Suunnittelualue kattaa koko Oriveden kaupungin alueen, mukaan lukien Oriveden ja Längelmäen kuntaliitoksessa 1.1.2007 tulleet Längelmäen länsipuoliset alueet. Kehittämissuunnitelman päivityksessä on kartoitettu Oriveden kaupungin vesihuollon nykytila ja määritetty suuntaviivat vesihuollon alueelliselle kehittymiselle lähitulevaisuudessa. Oriveden kaupungin vesihuoltolaitos vastaa kaupungin vesilaitostoiminnasta. Suunnittelualueella toimii myös Eräjärven seudun vesiosuuskunta, jolla on talousveden johtamis- ja käsittelytoimintaa. Sekä Oriveden kaupungin vesihuoltolaitoksen että Eräjärven seudun vesiosuuskunnan talousveden hankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Kaupungin vesihuoltolaitos ottaa vetensä Kiviharjun ja Yrösjoen pohjavedenottamoilta. Karhunotkon ja Naarajoen pohjavedenottamot toimivat varavedenottamona. Eräjärven seudun vesiosuuskunta ottaa vetensä omasta pohjavedenottamostaan (Hirtolahden vedenottamo). Oriveden vesihuoltolaitoksella on yhteistyösopimus Juupajoen vesihuoltolaitoksen kanssa, jolla sovitaan tarvittaessa veden toimittamisesta toisen kunnan verkostoon. Juupajoen vesihuoltolaitoksen Korkeakoski I, Korkeakoski II ja Korkeakoski III vedenottamoista voidaan johtaa vettä Hirsilän vedenkäsittelylaitoksen kautta Orivedelle. Viemärilaitostoiminnasta vastaa Oriveden kaupungin vesihuoltolaitos. Oriveden alueella on yhteensä kolme jätevedenpuhdistamoa. Oriveden keskustaajaman jätevedet johdetaan Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle ja Hirsilän sekä Eräjärven taajamien jätevedet johdetaan omiin paikallisiin puhdistamoihin. Kaikki kolme kunnallista jätevedenpuhdistamoa ovat biologiskemiallisia puhdistamoita. Alueellista vesihuollon yhteistoimintaa harjoitetaan siten, että Oriveden vesihuoltolaitos vastaanottaa Kangasalan kunnan Ponsan vesiosuuskunnan jätevedet ja toimittaa vesiosuuskunnalle talousvettä. Lisäksi Tähtiniemen jäteve-
FCG Planeko Oy Tiivistelmä 2 ( 4 ) denpuhdistamolla käsitellään Juupajoen ja Kuhmalahden jätevedenpuhdistamoilta tuotavat lietteet. Suunnittelualueen nykytila: Asukasluku 9 500 (v. 2007) Maapinta-ala 971 km 2 (v. 2007) Loma-asuntoja 3 300 (v. 2007) Keskitettyyn vedenjakeluun liittyneet Keskitettyyn viemäriverkostoon liittyneet 75 % (Oriveden kaupungin vesihuoltolaitos ja Eräjärven seudun vesiosuuskunta) 65 % (Oriveden kaupungin vesihuoltolaitos) Vesihuoltolaitoksen veden pumppaus 1 270 m 3 /d (v. 2007) Vesihuoltolaitoksen veden myynti Vesihuoltolaitoksella käsiteltävä jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä 1 060 m 3 /d (84 % pumpatusta) 1 960 m 3 /d (v. 2007) 950 m 3 /d (49 % käsitellystä) 1.3 Ennusteet ja tavoitteet Oriveden kaupungin asukasluku oli 1.1.2007 Längelmäen osakuntaliitoksen lisäys huomioon ottaen n. 9 500 henkilöä. Asukasmäärän on arvioitu kehittyvän Oriveden kaupungin ennusteen mukaan vuosina 2015-2040 seuraavasti (asukasmäärän kasvu 0,5 %/vuosi): Väestön kehitys 12000 Asukasmäärä 11500 11000 10500 10000 9500 9000 2015 2020 2030 2040 Vuosi Oriveden kaupungin vesihuollon kehittämisen tärkeimmät tavoitteet: Vedenjakelun varmuuden ja riittävyyden turvaaminen taajamissa ja hajaasutusalueilla Talousvedelle asetettujen laatuvaatimusten täyttäminen Laadukkaiden vesihuoltopalveluiden tarjoaminen kuluttajille Jätevesien vesistökuormituksen vähentäminen taajamissa ja hajaasutusalueilla.
FCG Planeko Oy Tiivistelmä 3 ( 4 ) 1.4 Kehittämistarpeet 1.4.1 Vedenhankinta Oriveden vesihuoltolaitoksen nykyinen vedentuotantokapasiteetti on riittävä ja verkostovesi täyttää toiminta-alueilla talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Kuitenkin esimerkiksi kasvavan väestökehityksen myötä on perusteltua aloittaa tutkimukset uuden vedenottamon rakentamiseksi. 1.4.2 Jätevesien käsittely ja johtaminen 1.5 Kehittämistoimenpiteet Sekä Oriveden kaupungin että Juupajoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmissa on esitetty jätevesien käsittelyn keskittäminen Orivedelle, Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien käsittelyn keskittäminen ja tarvittavan siirtoviemärin rakentaminen on huomioitu myös Pirkanmaan alueellisessa kehittämissuunnitelmassa. Käsiteltävän jätevesikapasiteetin lisääntyessä on tarpeen laajentaa ja saneerata Tähtiniemen jätevedenpuhdistamoa. Kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla sijaitsevat kiinteistöt, joita ei ole vielä liitetty vesijohto- ja viemäriverkostoon, on vesihuoltolain mukaan liitettävä vesijohtoon ja viemäriin. Oriveden kaupungin alueella on 1.6.2007 tullut voimaan ympäristönsuojelumääräykset, joissa määrätään mm. jätevesien johtamisesta toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla, ranta-alueilla sekä pohjavesialueilla. Oriveden kaupungin haja-asutusalueen vesihuollon yleissuunnitelmassa (v. 2008) on esitetty vesihuollon kiinteistökohtaisia tai keskitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja Siitaman, Holma-Lyytikkälän, Karttimi-Pitkäjärven, Uuhiniemi-Piittalan, Talviainen- Eräslahden sekä Västilä-Puharilan alueille. Mahdolliset vesiosuuskuntapohjaiset vesihuoltohankkeet edellä mainituilla alueilla riippuvat alueiden asukkaiden aktiivisuudesta. Kaupunki voi myöntää vesiosuuskunnalle vesihuoltoavustusta vesihuoltohankkeiden suunnittelua tai toteutusta varten. 1.5.1 Vedenhankinnan ja -jakelun kehittämistoimenpiteet Uuden pohjavedenottamon rakentaminen Ruoveden Siikakankaan pohjavesialueelle ja runkovesijohdon rakentaminen Oriveden kaupunkiin sekä Juupajoen kuntaan (Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin vesijohtoverkostojen yhdistäminen Savon kylässä). 1.5.2 Jätevesien puhdistamisen ja johtamisen kehittämistoimenpiteet Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle johdetaan jatkossa Hirsilän ja Juupajoen Korkeakosken jätevedet. Juupajoen Korkeakosken jätevedenpuhdistamon jätevesiä aletaan johtaa Tähtiniemeen vuoden 2011 jälkeen ja näin ollen Tähtiniemen puhdistamon saneeraus ja laajennus tulee ajankohtaiseksi vuosina 2010-2012. Eräjärven jätevedenpuhdistamon alasajo (alustava aikataulun mukaan vuoden 2015 jälkeen). Alueen jätevedet tarkoitus johtaa tämän jälkeen Tähtiniemen puhdistamolle käsiteltäviksi. Rakennettavia runkoviemärijohtoja ovat: 1. Yliskyläntien varsi, v. 2009. 2. Kaava-alueet, v. 2009
FCG Planeko Oy Tiivistelmä 4 ( 4 ) 3. Korkeakoski (Juupajoki) - Orivesi siirtoviemäri, v. 2010 4. Pehulan runkopaineviemäri v. 2009 Suunnitelmakartassa VHT-0536-C9049-111 on esitetty vesihuollon kehittämisalueita, joissa tullaan laajentamaan pääasiassa viemäriverkostoa ja liittämään alueella olevia keskitettyyn vesihuoltoon kuulumattomia kiinteistöjä. Alueet tullaan määrittelemään kaupungin vesihuollon toimintaalueiksi. Kehittämisalueita ovat: 1. Vehkalahti-Hirtolahti siirtovesijohdon ja viemärin läheisyydessä olevien kiinteistöjen liittäminen vesihuollon toiminta-alueisiin. 2. Koivuniemi-Suomasema alueelle rakennetun viemärin läheisyydessä olevat kiinteistöt. 3. Pehulan Holman alueelle rakennetun viemärin läheisyydessä olevat kiinteistöt 4. Pehulan alue valtatien 9 eteläpuolella 5. Hirsilä Orivesi välille rakennettavan viemärin läheisyydessä sijaitsevat alueet 6. Yliskylän alue 7. Eräpyhä-Kuivanen alueelle rakennetun viemärin läheisyydessä olevat kiinteistöt 8. Hirtolahden alueelle rakennetun viemärin läheisyydessä olevat kiinteistöt 9. Uiherlan alue 1.6 Kehittämissuunnitelman vaikutuksia Tulevaisuuden suurimpia menoeriä järjestetyn vesihuollon kehittämisen osalta ovat Orivesi-Juupajoki välisen siirtoviemärin rakentaminen sekä Tähtinimen jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus. Hankkeiden arvioituja kustannuksia: Orivesi-Juupajoki siirtoviemäri, Korkeakosken ja Hirsilän jätevedenpuhdistamoiden alasajot n. 1,4 milj. (alv. 0%). Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus n. 2,3 milj. (alv. 0%). Oriveden ja Juupajoen yhteinen vedenottamo yhdysvesijohtoineen nykyiseen verkostoon n. 1, 5 milj. (alv. 0%). Oriveden ja Juupajoen tuleva yhteinen vedenottamo siirtojohtoineen parantaa vedenhankinnan varmuutta Oriveden kaupungissa. Vesijohtoverkostojen yhdistäminen myös mahdollistaa poikkeustilanteissa veden johtamisen normaalista poikkeavista suunnista. Oriveden kaupungin panostuksilla vesihuollon kehittämiseen on ympäristön tilaa parantavia vaikutuksia. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden laajentaminen myös toimii vetovoimatekijänä asutuksen ja elinkeinotoiminnan sijoittumisessa.