Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset lukuvuosille 2012-2013 2014-2015 Tutkintovaatimusten voimassaoloa jatkettu lukuvuodelle 2015-2016 tiedekuntaneuvoston päätöksen (18.3.2014) mukaisesti. Sisältää lukuvuoden 2012-2013 aikana tehdyt tarkennukset sekä muutokset, jotka astuvat voimaan 1.8.2013. Kasvatustieteet tutkivat ihmisten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä näiden prosessien edistämistä kasvatuksen ja opetuksen avulla. Kasvatustieteiden koulutuksessa näitä ilmiöitä tarkastellaan sekä yleisen kasvatustieteen että aikuiskasvatustieteen näkökulmasta yksilöllisistä, yhteisöllisistä, kulttuurisista ja yhteiskunnallisista lähtökohdista. Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kasvatustieteiden asiantuntijaksi, jolla on valmiuksia soveltaa ja tuottaa tietoa kasvatus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Kasvatustieteiden koulutuksessa edistetään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sukupuolitietoisuutta. Maisterin tutkinto Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon pohjalta edetään pääsääntöisesti suoraan kasvatustieteiden maisteriopintoihin. Kasvatustieteiden syventävät opinnot voi kuitenkin aloittaa, kun kasvatustieteiden perus- ja aineopinnot on suoritettu, vaikka kandidaatin tutkinnon suorittaminen olisi muiden opintojen osalta kesken. Maisterin tutkinnon opintojen tavoitteena on saavuttaa oman alan syvällinen hallinta ja osaaminen. Tavoitteena on myös, että opiskelija saavuttaa valmiuksia itsenäiseen ja kriittiseen tieteellisen tiedon hankkimiseen ja tieteelliseen viestintään sekä kykenee teoreettisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija hankkii valmiuksia toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Maisterin tutkinto antaa opiskelijalle edellytykset tieteellisiin jatko-opintoihin. Maisteriopintojen pääaineopintoihin kuuluu 85 opintopisteen laajuiset syventävät opinnot, jotka koostuvat eriytyvistä ja valinnaisista sisältöopinnoista, tutkimusmenetelmäopinnoista, pro gradu -tutkielmasta ja sen tekemistä tukevista seminaareista sekä harjoittelusta. Opiskelija voi halutessaan suuntautua opinnoissaan yleiseen kasvatustieteeseen tai aikuiskasvatustieteeseen ja valita opintoja seuraavilta painopistealueilta: Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Oppiminen ja opetus Oppiminen työelämässä. Opiskelija voi edellytykset täyttäessään ja niin halutessaan saada tutkintotodistukseensa maininnan suuntautumisesta yleiseen kasvatustieteeseen tai aikuiskasvatustieteeseen. 1
Maisterin tutkintoon kuuluu pääaineopintojen lisäksi opiskeluun orientoivia opintoja, viestintäopintoja sekä sivuaineopintoja ja/tai vapaasti valittavia opintoja (30 opintopistettä). Maisterin tutkinnon opinnot 120 op Yleisopinnot 5 op YM 1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 2 op YM 2. Tieteellinen kirjoittaminen II 3 op Syventävät opinnot 85 op S 1. Eriytyvät sisältöopinnot 10 op S 1.1. Orientoiva kirjallisuus 5 op S 1.2. Temaattinen kirjallisuus 5 op S 2. Valinnaiset sisältöopinnot 5 / 10 op * Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri S 2.1. Koulutussosiologia ja politiikka 5 op S 2.2. Koulutus, sukupuoli ja valta 5 op S 2.3. Comparative and international education 5 op S 2.4. Koulutuksen hallinta 5 op Oppiminen ja opetus S 2.5. Oppiminen ja kehitys: yksilölliset erot 5 op S 2.6. Oppiminen ja kehitys: sosiaalinen vuorovaikutus 5 op S 2.7. Yliopisto-opetuksen ja -oppimisen arviointi 5 op S 2.8. Kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän etiikka 5 op Oppiminen työelämässä S 2.9. Organisational learning 5 op S 2.10. Approaches to work development 5 op S 2.11. Oppiminen työelämässä painopistealueen vaihtuva opintojakso 5 op S 3. Tutkimusmenetelmäopinnot 10 / 15 op* Opintojaksoista S 3.2. ja S 3.3. suoritettava vähintään toinen. S 3.1. Tieteenfilosofia II 5 op S 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote II 5 op S 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote II 5 op S 3.4. Tutkimusmenetelmien vaihtuva opintojakso 5 op S 4. Pro gradu -tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit 45 op S 5. Harjoittelu 10 op Sivuaineopinnot ja/tai vapaasti valittavat opinnot 30 op (Maisterin tutkinnossa ei edellytetä sivuainekokonaisuuden suorittamista.) 2
*Opiskelija voi valita, suorittaako hän syventäviin opintoihin S 2. Valinnaisia sisältöopintoja 10 op ja S 3. Tutkimusmenetelmäopintoja 10 op vai S 2. Valinnaisia sisältöopintoja 5 op ja S 3. Tutkimusmenetelmäopintoja 15 op. ** Opiskelija voi halutessaan valita S 2. Valinnaisiin sisältöopintoihin seuraavia opintojaksoja myös ruotsinkielisestä pedagogik (allmän och vuxenpedagogik) koulutuksesta: F 2.2. Interaktion och påverkan i mediesamhället 5 sp F 2.3. Utbildning och social rättvisa 5 sp F 2.4. Modernitet och självidentitet 5 sp YLEISOPINNOT YM 1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) 2 op (WebOodin tunniste 64045) YM 1. Individuell studieplan YM 1. Individual study plan Hops-työskentelyn tavoitteena on tukea opiskelijaa tarkoituksenmukaisten valintojen tekemisessä hänen asiantuntijuutensa kehittämisen ja kehittymisen kannalta. Lisäksi tavoitteena on selkiyttää ja vahvistaa opiskelijan vähitellen muodostuvaa kasvatusalan asiantuntijuutta. Ajoitus Hops-työskentely koostuu kahdesta osasta seuraavasti: I-osa: orientoiva osa (1 op) Suositellaan suoritettavaksi syventävien opintojen aloittamista edeltävänä lukukautena tai viimeistään samana lukukautena kun syventävät opinnot aloitetaan. I-osa tulee olla suoritettuna ennen S 4. Pro gradu seminaari I aloittamista. II-osa: portfolio-osa (1 op) Suoritetaan viimeisen pro gradu -seminaarin yhteydessä. Hyväksytty-hylätty. I-osa: Perusopinnot. Lisäksi suositellaan, että aineopinnot olisivat valmiit lukuun ottamatta A 4. Kandidaatin tutkielma ja sen tekemistä tukeva seminaari opintojaksoa. II-osa: Katso S 4. Pro gradu seminaari II tai III. 3
YM 2. Tieteellinen kirjoittaminen II 3 op (64046) YM 2. Att skriva vetenskapliga texter II YM 2. Scientific writing II Opiskelija perehtyy tieteellisen kirjoittamisen ja julkaisemisen vaatimuksiin erilaisilla julkaisufoorumeilla ja saa valmiuksia tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S., & Mäntynen, A. (2007). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. WSOY. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa muun suoritettavan kirjallisuuden. Perus- ja aineopinnot (aineopintojen A 4. Kandidaatin tutkielma ja sen tekemistä tukeva seminaari saa olla kesken). Opintojakso tulee olla suoritettuna ennen S 4. Pro gradu seminaari II aloittamista. Kohderyhmä Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutuksen ja Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelman pääaineopiskelijat. Lisätiedot Opintojakso vastaa lukuvuosien 2005 2012 tutkintovaatimuksissa opintojaksoa YM 2. Kasvatustieteellinen kirjoittaminen. Opintojakson YM 2. Kasvatustieteellinen kirjoittaminen suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa YM 2. Tieteellinen kirjoittaminen II. 4
SYVENTÄVÄT OPINNOT Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) syventävät opinnot 85 op (64360) Fördjupade studier i allmän och vuxenpedagogik Advanced studies in educational sciences Syventävien opintojen tavoitteena on, että opiskelija syventää oman alansa hallintaa ja osaamista. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa valmiuksia itsenäiseen ja kriittiseen tieteellisen tiedon hankkimiseen ja tieteelliseen viestintään sekä kykenee teoreettisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija hankkii valmiuksia toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Syventävien opintojen arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella asteikolla 1-5. Pro gradu -tutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen kokonaisarvosanaan. Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perus- ja aineopinnot. A 4. Kandidaatin tutkielma tulee olla jätetty viralliseen tarkastukseen ennen syventäviä opintoja (lukuun ottamatta S 1.1. Orientoiva kirjallisuus -opintojaksoa). Lisätiedot Sivuaineopiskelijoille syventävät opinnot 30 op. 5
S 1.1. Orientoiva kirjallisuus 5 op (64375) S 1.1. Orienterande litteratur S 1.1. Orientation literature Opiskelija syventää yleisen kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen teoreettista tietämystään. Valittava yksi kokonaisuus kirjallisuuslistalta. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Kokonaisuus 1: Bourdieu, P., & Wacquant, L. (1995). Refleksiiviseen sosiologiaan: tutkimus, käytäntö ja yhteiskunta. Joensuu University Press. / Bourdieu, P., & Wacquant, L. (1992). Invitation to reflexive sociology. University of Chicago Press. Foucault, M. (2005). Tarkkailla ja rangaista. Otava. / Foucault, M. (1977). Discipline and punish. Penguin Books. Lisäksi opiskelija valitsee toisen teoksista: Grenfell, M., & James, D. (1998 / elektroninen 2005). Bourdieu and education: Acts of practical theory. Routledge. (opiskelija voi valita osan II luvuista 4-7 luettavaksi vain yhden) Jardine, G. M. (2005). Foucault and education. Peter Lang. Kokonaisuus 2: Anthias, F., & Lloyd, C. (Eds.). (2002). Rethinking anti-racism from theory to practice. Routledge. Davies, B. (2007). Judith Butler in conversation: Analyzing the texts and talk of everyday life. Routledge. Kuortti, J., & Lehtonen, M., & Löytty, O. (Toim.). (2007). Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi. Gaudeamus. Spivak, G. C. (1996). Maailmasta kolmanteen. Vastapaino. / Spivak, G. C. (1987). Entering the third world. In book: Spivak, G. C. In other worlds: essays in cultural politics. Routledge. Opetus ja oppiminen Kokonaisuus 3: Nuthall, G. A. (2005). The cultural myths and realities of classroom teaching and learning: A personal journey. Teachers College Record, 107(5), 895-934. Piaget, J. (1959 / 1932). Language and thought of the child. Routledge & Kegan Paul. 6
Sfard, A. (2008). Thinking as communicating: Human development, the growth of discourses, and mathematizing. Cambridge University Press. (sivut 1-162, 261-302) Vygotsky, L. S. (1982). Ajattelu ja kieli. Weilin & Göös. / Vygotsky, L. S. (1967). Thought and language. MA: MIT. Kokonaisuus 4: Pinker, S. (2003). The blank slate: The modern denial of human nature. Viking Penguin. Posner, M. I., & Rothbart, M. K. (2007). Educating the human brain. American Psychological Association. (kappaleet 1-6 ja 10) Sousa, D. (Ed.). (2010). Mind, brain, & education: Neuroscience implications for the classroom. Solution Tree. Oppiminen työelämässä Kokonaisuus 5: Dewey, J. (1997). Democracy and education: An introduction to the philosophy of education. Free Press. Freire, P. (1974). Education for critical consciousness. Sheed & Ward. Vygotski, L. S. (1978). Mind in society: The development of higher psychological processes. Harvard University Press. Lisäksi opiskelija valitsee toisen teoksista: Mezirow, J. (1991). Transformative dimensions of adult learning. JosseyBass. Schön, D. A. (1995). Reflective practitioner: How professionals think in action. Arena. Kokonaisuus 6: Dochy, F., Gijbels, D., Segers, M., & Van den Bossche P. (Eds.). (2011). Theories of learning for the workplace: Buiding blocks for training and professional development programmes. Routledge. Illeris, K. (Ed.). (2008). Contemporary theories of learning: Learning theorists in their own words. Routledge. Sannino, A., Daniels, H., & Gutierrez, K. (Eds.). (2009). Learning and expanding with activity theory. Cambridge University Press. Perus- ja aineopinnot (aineopintojen A 4. Kandidaatin tutkielma ja sen tekemistä tukeva seminaari saa olla kesken). Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen muiden syventävien opintojen aloittamista. Opintojakso tulee olla suoritettuna ennen S 4. Pro gradu seminaari I aloittamista. 7
S 1.2. Temaattinen kirjallisuus 5 op (64376) S 1.2. Tematisk litteratur S 1.2. Thematic literature Opiskelija syventää yleisen kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen tietojaan analysoimalla kirjallisuutta, joka tukee syventävien opintojen tutkielman aihepiirin ja tutkimuksen teoreettisiin perusteisiin perehtymistä. Opintojaksosta vastaava pro gradu seminaariohjaaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden (osin seuraavista teoksista): Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Apple, M. W., Ball, S. J., & Gandin, L. A. (Eds.). (2010). The Routledge international handbook of the sociology of education. Routledge. Lingard, B., & Ozga, J. (Eds.). (2007). The RoutledgeFalmer reader in education policy and politics. Routledge. Skelton, C., Francis, B., & Smulyan, L. (Eds.). (2006). Sage handbook of gender and education. Sage. Oppiminen ja opetus Järvelä, S. (Ed.). (2011). Social and emotional aspects of learning. Elsevier. Richardsson, V. (Ed.). (2001). Handbook of research on teaching. American Educational Research Association. Sawyer, K. R. (Ed.). (2006). Cambridge handbook of the learning sciences. Cambridge University Press. Oppiminen työelämässä Daniels, H., Edwards, A., Engeström, Y., Gallagher,T., & Ludvigsen, S. R. (Eds.). (2010). Activity theory in practice: Promoting learning across boundaries and agencies. Routledge. Malloch, M., Cairns, L., Evans, K., & O Connor, B. N. (Eds.). (2011). The Sage handbook of workplace learning. Sage. Perus- ja aineopinnot + S 1.1. Orientoiva kirjallisuus. Opintojakso tulee olla suoritettuna ennen S 4. Pro gradu seminaari III aloittamista. Kohderyhmä Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutuksen pääaineopiskelijat. 8
S 2.1. Koulutussosiologia ja -politiikka 5 op (64377) S 2.1. Utbildningssociologi och -politik S 2.1. Sociology and politics of education Opiskelija perehtyy koulutuspolitiikan tutkimukseen sosiologisesta näkökulmasta ja käsitteen laajassa merkityksessä, jolloin kyse on yhtä hyvin koulutuspolitiikan teksteistä kuin koulutuspolitiikan viemisestä käytäntöön, niin politiikan retoriikoista kuin tekniikoistakin, politiikan toimijoista ja rakenteista, konteksteista ja vaikutuksista. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Ball, S. J. (2006). Education policy and social class. RoutledgeFalmer. Cervero, R. M., Wilson, A. L., & associates. (2000). Power in practice: Adult education and the struggle for knowledge and power in society. Jossey-Bass. Dean, M. (1999). Governmentality. Power and rule in modern society. Sage. Lauder, H., & Hughes, D. (1999). Trading in futures: Why markets in education don't work. Open University Press. Lehtisalo, L., & Raivola, R. (1999). Koulutus ja koulutuspolitiikka 2000-luvulle. WSOY. Olssen, M., O'Neill, A., & Codd, J. A. (2003). Education policy: Globalization, citizenship and democracy. Paul Chapman Publishing / Sage. Ozga, J. (1999). Policy research in educational settings: Contested terrain. Open University Press. Whitty, G. (2002). Making sense of education policy. Studies in the sociology and politics of education. Paul Chapman. Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus -opintojakso suoritettu 9
S 2.2. Koulutus, sukupuoli ja valta 5 op (64378) S 2.2. Pedagogik, kön och makt S 2.2. Education, gender and power Opiskelija tutustuu koulutuksen, sukupuolen ja vallan kysymyksiin feministisen tutkimuksen käsitteistöstä, menetelmistä ja tutkimusperinteestä ammentaen. Kirjallisuus: tai Koivunen A., & Liljeström, M. (Toim.). (1996). Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Vastapaino. Ojala, H., Palmu, T., & Saarinen, J. (Toim.). (2009). Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa. Vastapaino. Lisäksi yksi teos seuraavista: Davies, B. (2003). Frogs and snails and feminist tales. Preschool children and gender. Hampton press. hooks, b. (2007). Vapauttava kasvatus. Kansanvalistusseura. Melby, K., Ravn, A-B., & Carlsson Wetterberg, C. (Eds.). (2008). Gender equality and welfare politics in Scandinavia: The limits of political ambition? The Policy Press. Lather, P. (1991). Getting smart. Feminist research and pedagogy within/in the postmodern. Routledge. Reay, D., David, M. E., & Ball, S. (2005). Degrees of choice. Class, race, gender and higher education. Trentham Books. Skeggs, Beverley. Formations of class and gender. Becoming respectable. 1997. Sage. Skelton, C., & Francis, B. (2009). Feminism and the schooling scandal. Routledge. Youdell, D. (2006). Impossible bodies, impossible selves: Exclusions and student subjectivities. Springer. Lisäksi opettajan kanssa sovitut kolme artikkelia. Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus -opintojakso suoritettu 10
Lisätiedot Opintojakso vastaa lukuvuosien 2005 2012 tutkintovaatimuksissa opintojaksoa S 2.3. Kasvatustieteellinen naistutkimus. Opintojakson S 2.3. Kasvatustieteellinen naistutkimus suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa S 2.2. Koulutus, sukupuoli ja valta. S 2.3. Comparative and international education 5 op (64379) S 2.3. Vertaileva ja kansainvälinen kasvatustiede S 2.3. Komparativ och internationell pedagogik Objective Through historical and international comparison, students will be introduced to different understandings of education, and their development and present situation, and to different understandings of educational systems, and their development and present situation. Study materials and literature The teacher in charge will inform the students of the required literature. Ahmed, S. (2000). Strange encounters. Embodied others and post-colonialism. Routledge. Cortina, R., & Stromquist, N. P. (Eds). (2000). Distant alliances: Promoting education for girls and women in Latin America. RoutledgeFalmer. Crossley, M., & Watson, K. (2003). Comparative and international research in education: Globalisation, context and difference. RoutledgeFalmer. Jonasson, J. T. (2003). Does the state expand schooling? A study based on five Nordic Countries. Comparative Education Review, vol 47, no. 2, May 2003, 160-183. Luhman, N., & Schorr, K-E. (2000). Problems of reflection in the system of education. Waxmann. Manzon, M. (2011). Comparative education: The construction of a field. Comparative Education Research Centre, The University of Hong Kong. Morgan, W. J. (2005). Local knowledge and globalisation: Are they compatible? In C. Cullingford & S. Gunn. (Eds.) Globalisation, education and culture shock. Ashgate. Nóvoa, A., & Yariv-Mashal, T. (2003). Comparative research in education: A mode of governance or a historical journey? Comparative Education, vol. 30:4, 423-438. Schriewer, Jürgen (Ed.). (2000). Discourse formation in comparative education. Lang. Webber, S., & Liikanen, I. (Eds.). (2001). Education and civic culture in post-communist countries. Palgrave. Evaluation Preceding studies Basic and subject studies (it is required that A 4. Bachelor s thesis has been handed in for evaluation). It is also recommended that S 1.1. Orientoiva kirjallisuus has been completed. Other information The course is equivalent to the course S 2.4. Vertaileva kasvatustiede (Comparative education) in the degree requirements for the academic years 2005-2012. Students who have completed the course S 2.4. Vertaileva kasvatustiede (Comparative education) may not complete the course S 2.3. Comparative and international education. 11
S 2.4. Koulutuksen hallinta 5 op (64381) S 2.4. Utbildningsstyrning S 2.4. Governance in education Opiskelija syventää tietämystään koulutuksen hallinnan, erityisesti arvioinnin, toimintamuodoista. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Jakku-Sihvonen, R., & Komulainen, E. (2004). Perusopetuksen oppimistuloksien metaarviointi. Arviointi 1/2004. Opetushallitus. Ozga, J., Dahler-Larsen, P., Segerholm, C., & Simola H. (Eds.). (2011) Fabricating quality in education: Data and governance in Europe. Routledge. Vendung, E. (1997). Public policy and program evaluation. Transaction Publishers. Virtanen, P. (2007). Arviointi. Edita. Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus -opintojakso suoritettu S 2.5. Oppiminen ja kehitys: yksilölliset erot 5 op (64382) S 2.5. Lärande och utveckling: individuella skillnader S 2.5. Learning and development: individual differences Opiskelija syventyy oppimista koskevaan tutkimukseen, erityisesti motivaation, emootioiden ja kognitiivisten prosessien näkökulmasta. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Bjorklund, D. F., & Pellegrini, E. D. (2002) The origins of human nature: Evolutionary developmental psychology. American Psychological Association. Silvia, P. J. (2006). Exploring the psychology of interest. Oxford University Press. Yun Dai, D., & Sternberg, R. J. (2004). Motivation, emotion, and cognition: Integrative perspectives on intellectual functioning and development. Routledge. 12
Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus -opintojakso suoritettu. S 2.6. Oppiminen ja kehitys: sosiaalinen vuorovaikutus 5 op (64383) S 2.6. Lärande och utveckling: social interaktion S 2.6. Learning and development: social interaction Opiskelija syventyy oppimista koskevaan tutkimukseen, erityisesti vuorovaikutuksen näkökulmasta. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Enfield, N., & Levinson, S. (Eds.). (2006). Roots of human sociality: Culture, cognition and interaction. Berg. Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus -opintojakso suoritettu. S 2.7. Yliopisto-opetuksen ja -oppimisen arviointi 5 op (64384) S 2.7. Utvärdering av undervisning och lärande vid universitetet S 2.7. Assessing teaching and learning at university Opiskelija perehtyy yliopisto-opetusta ja oppimisen arviointia koskeviin tutkimuksiin ja erityisesti siihen, miten arvioinnilla voidaan edistää oppimisen laatua. Hän saa valmiuksia opetussuunnitelmatyöhön, oppimisen ja opetuksen laadun arviointiin sekä erilaisten arviointimenetelmien kriittiseen pohdintaan. Lindblom-Ylänne, S., & Nevgi, A. (Toim.). (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja. WSOYpro. (luvut 3, 7, 8 ja 19) opettajan osoittama artikkelikokoelma Perus- ja aineopinnot (A 4. Kandidaatin tutkielma tulee olla jätetty viralliseen tarkastukseen) + A 2.4. Oppiminen yliopistossa. Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus -opintojakso suoritettu. Lisätiedot 13
Opintojakso vastaa lukuvuosien 2005 2012 tutkintovaatimuksissa opintojaksoa S 2.8. Yliopistoopetuksen kehittäminen. Opintojakson S 2.8. Yliopisto-opetuksen kehittäminen suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa S 2.7. Yliopisto-opetuksen ja -oppimisen arviointi. S 2.8. Kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän etiikka 5 op (64385) S 2.8. Etik i fostran, utbildning och arbetsliv S 2.8. Ethics of teaching, education and the working life Opiskelija perehtyy etiikan keskeisiin näkökulmiin sekä kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän eettisiin kysymyksiin. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Helkama, K. (2009). Moraalipsykologia. Hyvän ja pahan tällä puolen. Edita. Jarvis, P. (1997). Ethics and education for adults in a late modern society. Niace. Pirttilä-Backman, A-M., Ahokas, M., Myyry, L., & Lähteenoja, S. (Toim.). (2005). Arvot, moraali ja yhteiskunta. Gaudeamus. Sihvola, J. (2004). Maailmankansalaisen etiikka. Otava. Siltala, J. (2004). Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Otava. Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus -opintojakso suoritettu Lisätiedot Opintojakso vastaa lukuvuosien 2005 2012 tutkintovaatimuksissa opintojaksoa S 2.6. Aikuiskasvatuksen etiikka. Opintojakson S 2.6. Aikuiskasvatuksen etiikka suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa S 2.8. Kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän etiikka. 14
S 2.9. Organisational learning 5 op (64386) S 2.9. Organisaation oppiminen S 2.9. Lärande inom organisationen Objective The course gives a comprehensive introduction to the theory of expansive learning, its applications in various organizations and work settings, and challenges for its future development. Study materials and literature The teacher in charge will inform the students of the required literature. Engeström, Y. (2008). From teams to knots: Activity-theoretical studies of collaboration and learning at work. Cambridge University Press. Engeström, Y., & Sannino, A. (2010). Studies of expansive learning: Foundations, findings and future challenges. Educational Research Review, 5, 1-24. Evaluation Preceding studies Basic and subject studies (it is required that A 4. Bachelor s thesis has been handed in for evaluation). It is also recommended that S 1.1. Orientoiva kirjallisuus has been completed. 15
S 2.10. Approaches to work development 5 op (64387) S 2.10. Työn kehittämisotteet S 2.10. Tillvägagångssätt i arbetsutveckling Objective With the help of classic and contemporary literature in activity theory and related fields, the course defines the concepts of development, work and intervention through the history of developmental interventions in work activities. Study materials and literature The teacher in charge will inform the students of the required literature. Lewin, K. (1999). Group decision and social change. In M. Gold (Ed.). The complete social scientist: A Kurt Lewin Reader. American Psychological Association. McIntyre, A. (2008). Participatory action research. Sage. Sannino, A., & Sutter, B. (Eds.). (2011). Cultural-historical activity theory and interventionist methodology: Classical legacy and contemporary developments. Special issue of Theory & Psychology, 21(5). Evaluation Preceding studies Basic and subject studies (it is required that A 4. Bachelor s thesis has been handed in for evaluation). It is also recommended that S 1.1. Orientoiva kirjallisuus has been completed. Other information The course is equivalent to the course S 2.10. Kehittämisinterventiot in the degree requirements for the academic years 2005-2008. Students who have completed the course S 2.10. Kehittämisinterventiot may not complete the course S 2.10. Approaches to work development. S 2.11. Oppiminen työelämässä -painopistealueen vaihtuva opintojakso 5 op (64388) S 2.11. Alternerande kurs från tyngdpunktsområdet Lärande i arbetslivet S 2.11. Alternating course within the focus area Learning in working life Opintojakso toteutetaan vaihtuvina kursseina painopistealueelta Oppiminen työelämässä. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. 16
Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus opintojakso suoritettu. Katso opetusohjelmasta mahdolliset tarkemmat tiedot vaadittavista edeltävistä opinnoista. S 3.1. Tieteenfilosofia II 5 op (64391) S 3.1. Vetenskapsfilosofi II S 3.1. Philosophy of science II Opiskelija syventää tietojaan kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologioiden tieteenfilosofisista oletuksista ja niiden merkityksestä tutkimuskäytännöissä sekä oppii arvioimaan kriittisesti tutkimuksen taustalla olevia tieteenfilosofisia oletuksia ja niiden merkityksiä. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Popper, K. R. (1995, myös muut painokset käyvät). Arvauksia ja kumoamisia. Gaudeamus. Trigg, R. (2001). Understanding social science: A philosophical introduction to the social sciences. Blackwell. von Wright, G. H. (1985, myös muut painokset käyvät). Filosofisia tutkielmia. Kirjayhtymä. Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus opintojakso suoritettu. S 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote II 5 op (64392) S 3.2. Kvalitativ forskningsansats II S 3.2. Qualitative research approach II Opiskelija syventää käsitystään erilaisista tutkimusasetelmista, tutkimuskysymyksen asettamisesta, aineiston valinnasta ja tuottamisesta, aineiston analysoinnista ja tulkinnasta sekä tutkimuksen kirjoittamisesta. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. Clive, S., Gobo, G., Gubrium, J. F, & Silverman, D. (Eds.). (2007, myös muut painokset käyvät). Qualitative research practice. Sage. http://dx.doi.org/10.4135/9781848608191 Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus opintojakso suoritettu. Suositus: Opintojakso suoritetaan ennen pro gradu seminaari I osallistumista tai sen aikana. 17
Lisätiedot Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. Opintojakso vastaa lukuvuosien 2005 2012 tutkintovaatimuksissa opintojaksoa S 3.1. Kvalitatiivinen tutkimusote. Opintojakson S 3.1. Kvalitatiivinen tutkimusote suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa S 3.2. Kvalitatiivinen tutkimusote II. S 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote II 5 op (64393) S 3.3. Kvantitativ forskningsansats II S 3.3. Quantitative research approach II Opiskelija syventää kvantitatiivisen tutkimuksen tekemisen taitoja perehtymällä monimuuttujaanalyysien tutkimuskäyttöön kasvatustieteissä. Nummenmaa, L. (2009). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät (2. painos). Tammi. Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus opintojakso suoritettu. Suositus: Opintojakso suoritetaan ennen pro gradu seminaari I osallistumista tai sen aikana. Opintojaksolle osallistuvien edellytetään hallitsevan kvantitatiivisen aineiston hankinnan ja analyysin sekä SPSS-ohjelman perusteet. Mikäli opintojaksolle on enemmän ilmoittautuneita kuin mahtuu, ovat ensisijalla ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet A 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote I -opintojakson (ent. A 3.3. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi) vähintään arvosanalla 3. Lisätiedot Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 1 op. Opintojakso vastaa lukuvuosien 2005 2012 tutkintovaatimuksissa opintojaksoa S 3.2. Monimuuttujaanalyysi. Opintojakson S 3.2. Monimuuttuja-analyysi suorittaneet eivät voi suorittaa opintojaksoa S 3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote II. S 3.4. Tutkimusmenetelmien vaihtuva opintojakso 5 op (64394) S 3.4. Kurs i alternerande forskningsmetoder S 3.4. Course for alternating research methods Opintojakso toteutetaan vaihtuvina kursseina, joissa syvennytään johonkin menetelmälliseen tai metodologiseen lähestymistapaan. Opintojaksosta vastaava opettaja osoittaa suoritettavan kirjallisuuden. 18
Suositus: S 1.1. Orientoiva kirjallisuus opintojakso suoritettu. Katso opetusohjelmasta mahdolliset tarkemmat tiedot vaadittavista edeltävistä opinnoista. S 4. Pro gradu -tutkielma ja sen tekemistä tukevat seminaarit 45 op (64395) S 4. Pro gradu -avhandling och seminarier som stöder forskningsprocessen S 4. Master's thesis and seminars Pro gradu -tutkielma on opinnäyte, jonka tekemisen tavoitteena on opiskelijan tieteellisen ajattelun kehittäminen. Pro gradu -tutkielma voi olla osa laajempaa tutkimusprojektia tai opiskelija voi tutkia itse valitsemaansa ja perustelemaansa kasvatustieteellistä aihetta. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä valittujen tutkimusmenetelmien hallintaa. Tutkimus tulee raportoida itsenäisesti tieteellisen argumentoinnin periaatteita noudattaen. Opinnäytteen laadintaprosessiin kuuluu aktiivinen osallistuminen tutkielman tekemistä tukevaan seminaarityöskentelyyn. Sisältö Pro gradu -tutkielman laajuus on 40 op. Seminaarien laajuus on yhteensä 5 op (I-seminaari 1 op, II-seminaari 2 op, III-seminaari 2 op). Pro gradu -tutkielman osana suoritetaan kypsyysnäyte, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Lisäksi kypsyysnäytteen tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa mikäli kielitaitoa ei ole osoitettu kandidaatin tutkinnossa. Hyväksytty pro gradu tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur-laudatur. Hyväksytyt seminaarit arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Pro gradu seminaari I:een osallistuminen edellyttää, että perus- ja aineopintojen lisäksi S 1.1. Orientoiva kirjallisuus (5 op) ja YM 1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma opintojakson I-osa on suoritettu. Aineopintojen A 4. Kandidaatin tutkielma tulee olla jätetty viralliseen tarkastukseen ennen seminaarin aloittamista. Suositeltavaa on, että myös S 3. tutkimusmenetelmäopinnoista on suoritettu vähintään 5 op. Pro gradu seminaari II:een voi osallistua, kun pro gradu -seminaari I on suoritettu. Pro gradu seminaari II:een osallistuminen edellyttää lisäksi, että YM 2. Tieteellinen kirjoittaminen II on suoritettu ja että S 3. tutkimusmenetelmäopinnoista on suoritettu vähintään 5 op. Pro gradu seminaari III:een voi osallistua, kun pro gradu -seminaari II on suoritettu. Pro gradu seminaari III:een osallistuminen edellyttää lisäksi, että S 1.2. Temaattinen kirjallisuus on suoritettu ja että S 3. tutkimusmenetelmäopinnoista on suoritettu vähintään 10 op. Pro gradu seminaari III on vapaaehtoinen, mikäli tutkielman on jättänyt tarkastettavaksi viimeistään sen opetusperiodin ensimmäisessä työn jätössä, jolla pro gradu -seminaari III käynnistyisi. Kohderyhmä Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutuksen ja Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelman pääaineopiskelijat. Lisätiedot Sisältää tieto- ja viestintätekniikan opintoja 4 op. 19
S 5. Harjoittelu 10 op (64396) S 5. Praktik S 5. Training Opiskelija tutustuu kasvatus- ja koulutusalan työmarkkinoihin ja perehtyy oman alan työtehtäviin sekä soveltaa ja kehittää opintojen aikana hankittua osaamista. Tavoitteena on harjoittelun integroiminen osaksi opiskelijan muita opintoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Toteutus- ja työtavat Harjoittelua edeltää osallistuminen vuosittain pidettävään harjoitteluinfoon. Harjoittelu suoritetaan kolmen kuukauden kokopäiväisenä työskentelynä laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa. Harjoittelusta laaditaan raportti esim. oppimispäiväkirjan muodossa. Harjoittelun jälkeen käydään palautekeskustelu harjoittelusta vastaavan kanssa. Opiskelija, joka kokee, että hänellä on riittäväksi katsottava määrä työkokemusta kasvatus- ja koulutusalan tehtävissä, voi anoa harjoittelun korvaamista aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella (AHOT). Oheismateriaalina on hyvä tutustua yliopiston urapalveluiden harjoittelusivuihin ja sieltä löytyviin materiaaleihin sekä kasvatustieteiden harjoittelusivuihin Almassa/Flammassa. Harjoittelua ei arvioida. Harjoittelu rekisteröidään suoritetuksi harjoitteluraportin palauttamisen ja palautekeskustelun jälkeen. Perus- ja aineopinnot. Kohderyhmä Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutuksen ja Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelman pääaineopiskelijat.. 20