Desinfiointioppaat Vesihuoltopäivät 4.6.2014 Helsinki Elina Antila elina.antila@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22.5.2014 Page 1 Tavoitteita ja aikataulu Vesilaitosten on Varmistettava jatkuvasti veden mikrobiologinen laatu Varauduttava kloorauksen aloittamiseen alle 6 tunnissa (STM:n asetus) Tämän velvoitteen täyttämisen tueksi tarvitaan ajantasaista tietoa desinfiointimenetelmistä ja väliaikaisesti suoritettavasta desinfioinnista VVY päätti päivittää kaksi erillistä opasta: Talousveden klooraus Talousveden UV-desinfiointi Oppaiden päivitystyöstä vastasi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy pääkirjoittajana Elina Antila Oppaat julkaistiin helmikuussa 2014 22.5.2014 Page 2 1

Hankkeen taustaa VVY/ Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto toimi hankkeen tilaajana VVY kutsui hankkeelle vesihuoltolaitosten edustajista ja muista asiantuntijoista koostuvan ohjausryhmän: Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka, Vesihuolto Markku Lehtola, Kuopion Vesi Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Jari Mäntylä, Seinäjoen Vesi Oy Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy Veli-Pekka Vuorilehto, HSY Ilkka Miettinen, THL Tapio Tolvanen, Verlatek Oy Timo Ranta-Pere, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Tapio Lankinen, Vihdin Vesi Jarkko Rapala, STM Sami Silsten, HSY Riina Liikanen, VVY 22.5.2014 Page 3 Desinfiointioppaiden päivitys Kloorausopas alkuperäinen julkaistu v.2006 Sisältöä on päivityksen yhteydessä tarkennettu kauttaaltaan ja erityisesti lisättiin ohjeistusta erityistilanteiden väliaikaisen ja verkoston sekä säiliöiden kloorauksen suorittamiseen UV desinfiointiopas Alkuperäinen julkaistu v.2003 Sisältöä on päivityksen yhteydessä tarkennettu kauttaaltaan ja erityisesti UV-laitteiden mitoituksen, valinnan ja sertifioinnin osalta 22.5.2014 Page 4 2

Tietoa kerättiin mm. Oppaiden päivityksessä hyödynnettiin taustamateriaalina muissa Pohjoismaissa tehtyjä tuoreita oppaita Svensk Vatten: Råd och riktlinjer för UV-ljus vid vattenverk v. 2009 Svensk Vatten: Förenklad GDP God Desinfektion Praxis v.2013 Norsk Vann, GDP v.2009 Verkoston puhdistus- ja desinfiointiohjeissa huomioitiin WHO:n antama ohjeistus: Guidelines for Drinking-water Quality v. 2011 VVY:n Putkirikko- ja Vesilaitostekniikka ja hygienia- oppaiden kanssa yhtenäisiä ohjeita UV-laitteiden osalta hyödynnettiin soveltuvin osin Saksan, Sveitsin, Itävallan, Norjan, Kanadan ja USAn pitkään voimassa olleita terveysviranomaisten ohjeita/määräyksiä 22.5.2014 Page 5 Tietoa kerättiin Käytännön kokemuksia kerättiin vesilaitoksilta UV-laitteiden hankintaan, asennukseen ja käyttöön liittyen Käytetyistä kloorauskemikaaleista ja pitoisuuksista, kloorimittareista, kloorauslaitteista, kloorausohjeista Käyttökokemuksia haastattelemalla vesilaitosten käyttöhenkilökuntaa ja laitteiden kokeneita huoltomiehiä mm. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Vihdin Vesi Kuopion Vesi HSY Kymenlaakson vesi Turun vesi Turun seudun vesi 22.5.2014 Page 6 3

UV oppaan sisältö Perustiedot UV desinfioinnista Mihin perustuu Mitä huomioitava, että varmistetaan desinfioinnin toimivuus Vedenlaadun ja virtaaman vaikutus UV-tehoon UV-laitteisto Laiteen olennaiset osat ja toiminta laitteen käytön, huollon ja asennuksen kannalta Lampputeknologioiden vertailu (matala- ja keskipainelamput) Laitteen toiminnan tarkkailu ja kytkeminen automaatioon Puhdistus Laitteen mitoittaminen ja käytössä olevat sertifioinnit/laitteiden tehon varmistaminen 22.5.2014 Page 7 UV desinfiointiopas: Sisältö UV-laitteen mitoitus ja valinta Mitoitusosuus päivitetty niin, että laite mitoitetaan biodosimetriselle annokselle 400 J/m² Laitteen oltava testattu puolueettomalla laitoksella ja siitä oltava sertifikaatti/todistus Jos keskipainelamput, ne pinnoitettava niin, että alle 240 nm aallonpituudet suodatetaan pois Hyödynnetään soveltuvin osin Saksan, Itävallan, Norjan, Kanadan ja USAn pitkään voimassa olleita ohjeita/määräyksiä UV laitteen sijoittaminen laitoksella ja vedenkäsittelyprosessiin Hankinta- ja käyttökustannukset Liitteenä malli hankintaohjelmasta Käyttö ja huolto Kerätty käyttökokemuksia, pesutiheyksiä yms eri laitoksilta 22.5.2014 Page 8 4

Klooraus opas: Sisältö Klooriyhdisteet Ominaisuudet, olomuoto, valmistaminen tai laimentaminen ja säilytys/varastointi laitoksella, kemikaalien vertailu, mikä kemikaali soveltuu milloinkin parhaiten Natriumhypokloriitti Nestemäinen kaupallinen liuos Valmistus laitoksella suolasta elektrolyyttisesti Kalsiumhypokloriitti Klooriamiini Klooridioksidi Kloorikaasu (ei valmisteta enää Suomessa, käytössä enää kahdella kunnallisella vesilaitoksella) 22.5.2014 Page 9 Klooraus opas: Sisältö Klooripitoisuuden määritys Väriinperustuvat mittalaitteet (komparaattorit, fotometrit, spektrofotometrit) Amperometriset mittalaitteet (elektrodit) Käsitteet kokonaiskloori ja vapaa kloori Liitteenä esimerkkejä mittalaitteista 22.5.2014 Page 10 5

Klooraus opas: Sisältö Kloorauksen tehokkuus ja siihen vaikuttavat tekijät Ct-arvo ph Lämpötila Käsiteltävä mikrobi Verkoston kunto ja laajuus Cryptosprodi Bakteerit Virukset Giardia um 3 log 3 log 2 log 2 log Lämpötila inaktivointi inaktivointi inaktivointi inaktivointi 4 C 0.5 C 4 C 0.5 C 4 C 0.5 C 4 C 0.5 C Kloori ph<7 1,0 1,5 4,0 6,0 75 100 * * ph 7-8 1,5 2,0 6,0 8,0 100 150 * * ph>8 2,0 3,0 8,0 12,0 175 250 * * Klooriami ini 100 200 1500 2000 1750 2500 * * Klooridio ksidi 1,0 1,5 20 25 25 40 1000 1250 Otsoni 0,5 0,75 1,0 1,5 1,5 2,0 30 45 22.5.2014 Page 11 Kloorauksen suorittaminen Jatkuva klooraus Natriumhypokloriitilla Klooriamiiniklooraus Klooridioksidilla Kloorikaasulla Klooraus opas: Sisältö Ajoittainen klooraus Varautuminen klooraukseen: tarvittavat laitteet, mittarit, suojavarusteet, ohjeet Vesijohtoverkoston klooraus: uudet putket ja putkirikko Ala- ja ylävesisäiliöiden klooraus Kalkkikivisuodattimien klooraus Kaivon pesuklooraus Kloorin annostelun säätäminen 22.5.2014 Page 12 6

Ajoittainen klooraus/ Esimerkki Taulukko 7. Korjatun putken puhdistustoimenpiteet (Mukaillen Safe Piped Water, WHO 2004, s. 93 sekä Vesijohtoverkostojen putkirikkotilanteet ja niiden hallittu korjaaminen, VVY 2011) Toimenpide Menetelmä Korjaus Korjaustoimenpiteen aikana pyri estämään maa-aineksen ja veden pääsy putkeen. Tarvittaessa leikkauskohta ja liitoskappaleet desinfioidaan 1000 mg/l klooripitoisella liuoksella. Huuhtelu Huuhtele niin kauan, että vesi on kirkasta Pääsääntöisesti huuhtelu tehdään ensin virtaussuunnassa korjauspaikan alapuolelta ja sen jälkeen yläpuolelta paloposteista ja sammutusvesiasemilta. Jos verkostoon on päässyt kiintoainetta elementtipuhdistus tai sykepuhdistus voi olla tarpeen. Jälkidesinfiointi Jos korjattuun linjaan on päässyt tai epäillään päässeen vettä putkiston ulkopuolelta tai kiintoainetta se on desinfioitava. Putki desinfioidaan täyttämällä putki klooripitoisella vedellä esim.: - 50 mg/l 30 minuuttia tai - 20 mg/l 2 tuntia Desinfioitua verkostonosaa huuhdellaan kunnes kloori on hävinnyt. Näytteenotto Huuhdellusta putkesta otetaan näyte ainakin E. coli ja koliformisten bakteerien ja klooripitoisuuden tutkimiseksi. Käyttöönotto Putki voidaan ottaa käyttöön, kun - siinä ei ole koliformisia bakteereja eikä E.coleja - klooripitoisuus on verkoston normaalilla tasolla ja ainakin alle 5 mg/l (WHOn raja-arvo). - ellei epäillä mikrobiologista saastumista, harkinnan mukaan desinfioinnin jälkeen, ennen mikrobiologisten analyysien valmistumistakin - vedessä ei ole vierasta ja hajua tai makua 22.5.2014 Page 13 Jatkuva klooraus/ esimerkkejä Taulukko 5. Vesilaitoksilla käytettäviä desinfiointimenetelmiä ja verkostoon pumpatun veden keskimääräinen laatu Helsingin, Kuopion ja Kymenlaakson veden vesilaitoksilla sekä TSV:n säiliöissä 1.1 31.7.2013, Oulun vesilaitoksilla v. 2012 ja Turun Halisten vesilaitoksella 14.2.-10.10.2013, Vesilaitos kok- Cl, mg/l vapaa Cl, mg/l NH4- ph N, mg/l Vesilaitos tyyppi Desinfiointimenetelmä Helsinki Pitkäkoski 0,39 0,13 8,5 pintavesi otsoni+uv+klooriamiini* Helsinki 0,38 0,12 8,5 pintavesi Vanhakaupunki Kuopio Itkonniemi 0,45 0,35 <0,006 7,7 pintavesi natriumhypokloriitti- Oulu, Hintta 0,32 0,059 8,3 pintavesi otsoni+klooriamiini** Oulu, Kurkelanranta Turku, Halinen 0,32 0,54 0,06 0,059 0,09 8,3 8,4 pintavesi pintavesi natriumhypokloriitti.+ klooriamiini** Turun Seudun Vesi, 0,2 0,06 <0,003 8,5 tekopohja klooriamiini** Saramäen kalliosäiliö Turun Seudun Vesi, 0,18 0,03 <0,003 8,4 tekopohja klooriamiini** Laakkarin alavesisäiliö Kymenlaakson Vesi 0,3*** 0,10 0,15 8,4 tekopohja klooriamiini ** *natriumhypokloriitti+ammoniakkivesi ** natriumhypokloriitti+ammoniumkloridi ***tavoitetaso 22.5.2014 Page 14 7

Klooraus opas: Sisältö Kloorauslaitteisto, ylläpito ja huolto Liitteenä esimerkkejä mittalaitteista ja niiden toimittajista Suomessa (tilanne 2013 loppuvuodesta) 22.5.2014 Page 15 Klooraus opas: Sisältö Käyttöturvallisuus ja työsuojelu Kemikaalien luokitus ja varoitusmerkinnät, käsittely ja varastointi Ensiapuohjeita HUOM! Tarkemmat tiedot katsottava aina kemikaalin käyttöturvatiedotteesta 22.5.2014 Page 16 8

Klooraus opas: Sisältö Laskuesimerkkejä kemikaaliannoksen määrittämiseksi Käyrä minkä avulla voidaan arvioida natriumhypokloriittiliuoksen pitoisuus Kaavoja klooripitoisuuden laskemiseksi 22.5.2014 Page 17 Tärkeää huomioida Jokaisella laitoksella oltava omat etukäteen tehdyt tarkemmat kloorausohjeet Laskelmat etukäteen kloorin oikeaa annostelua varten ja annostelulaitteiston säätöön Hankittava etukäteen kaikki annostelussa tarvittavat laitteet ja suojavarusteet Harjoiteltava säännöllisesti Laitteet koekäytettävä ja tarkistettava sekä huollettava säännöllisesti Varmistettava tuoreen desinfiointikelmikaalin saatavuus nopeasti myös iltaisin ja viikonloppuisin erityistilanteissa 22.5.2014 Page 18 9

22.5.2014 Page 19 10