LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2012 Essi Kuisma Lahden ammattikorkeakoulu Ympäristötekniikan opiskelija YMP09

Sisällys 1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 8 2. YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA... 9 3. YMPÄRISTÖDIPLOMIN HANKINTAPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN HALLINTA 10 3.1 Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä... 10 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus... 10 3.3 Ympäristöohjelma... 11 3.4 Seuranta... 11 3.5 Johdon sitoutuminen... 11 3.6 Ympäristövastaavan ja työryhmän nimittäminen... 11 3.7 Henkilöstön koulutus... 11 3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko... 12 3.9 Auditointi... 12 3.10 Diplomin uusiminen... 12 3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat... 13 3.12 Lisäkoulutus... 13 3.13 Viestintä... 13 3.14 Oma väliauditointi... 14 3.15 Muut toimenpiteet... 14 3.16 KEHITYSEHDOTUKSET... 15 4. TOIMINTA JA TALOUS... 16 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma... 16 4.2 Hankinnat... 16 4.3 Vastuullinen sijoittaminen... 17 4.4 Hiililaskuri... 18 4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot... 18 4.6 Lähetystyöhön ja ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista18 2

4.7 Ympäristömerkityt tuotteet... 18 4.8 Ympäristöindikaattorit... 19 4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi... 19 4.10 Muut toimenpiteet... 19 4.11 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 20 4.12 KEHITYSEHDOTUKSET... 21 5. YMPÄRISTÖKASVATUS... 22 5.1 Seurakunnalla on ympäristökasvatussuunnitelma... 22 5.2 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään... 22 5.3 Ympäristöasiat eri työmuodoissa... 22 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset... 23 5.5 Erityiset ympäristötapahtumat... 23 5.6 Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat... 24 5.7 Verkostoyhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 24 5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät... 25 5.9 Muut toimenpiteet... 25 5.10 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 26 5.11 KEHITYSEHDOTUKSET... 28 6. JÄTEHUOLTO... 29 6.1 Jätehuoltoselvitys... 29 6.2 Jätehuoltosuunnitelma... 33 6.3 Hyötyjätteiden keräys... 34 6.4 Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilön nimeäminen... 34 6.5 Bio- ja puutarhajätteen käsittely... 35 6.6 Kaatopaikkajätteen seuranta... 36 6.7 Hautakynttilät ja kukkalaitteet... 36 6.8 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys... 37 3

6.9 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen... 37 6.10 Kaatopaikkajätteen väheneminen... 37 6.11 Kompostointi... 38 6.12 Hyötyjätepisteet hautausmaalla... 38 6.13 Muut toimenpiteet... 38 6.14 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 39 6.15 KEHITYSEHDOTUKSET... 40 7. SIIVOUS... 41 7.1 Ympäristöselvitys... 41 7.2 Hankintojen ympäristökriteerit... 44 7.3 Henkilökunnan koulutus... 44 7.4 Haitallisista aineista luopuminen... 45 7.5 Vaihtoehtoiset tuotteet... 45 7.6 Muut toimenpiteet... 45 7.7 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 46 7.8 KEHITYSEHDOTUKSET... 47 8. ENERGIA JA RAKENTAMINEN... 48 8.1 Rakentamista ohjaava lainsäädäntö... 48 8.2 Kulttuuriperinnön suojelu... 48 8.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit... 49 8.4 Energian ja veden kulutuksen seuranta... 49 8.5 Energiakatselmus... 49 8.6 Energiavastuuhenkilö... 51 8.7 Neuvonta ja opastus... 51 8.8 Ekologinen rakentaminen... 51 8.9 Säästötavoitteiden toteutuminen... 51 8.10 Uusiutuva energia... 52 4

8.11 Ympäristömerkitty energia... 52 8.12 Energiansäästöviikko... 52 8.13 Tilojen käyttöasteen tehostaminen... 52 8.14 Muut toimenpiteet... 52 8.15 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 53 8.16 MUITA SUUNNITELTUJA PARANNUKSIA... 54 8.17 KEHITYSEHDOTUKSET... 54 9. RUOKA JA KEITTIÖT... 55 9.1 Ympäristöselvitys... 55 9.2 Ympäristömerkityt tuotteet... 57 9.3 Reilun kaupan tuotteet... 57 9.4 Ravintosuositukset... 57 9.5 Lähituotteet... 58 9.6 Luomutuotteet... 58 9.7 Kasvisruoka... 58 9.8 Reilun kaupan pisteet... 59 9.9 Ympäristöpassi... 59 9.10 Muut toimenpiteet... 59 9.11 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 59 9.12 KEHITYSEHDOTUKSET... 60 10. TOIMISTOT... 61 10.1 Ympäristöselvitys... 61 10.2 Energiansäästö... 62 10.3 Toimiston hankinnat... 62 10.4 Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet... 63 10.5 Paperin kulutuksen vähentäminen... 63 10.6 Green Office... 63 5

10.7 Muut toimenpiteet... 64 10.8 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 64 10.9 KEHITYSEHDOTUKSET... 65 11. HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET... 66 11.1 Ympäristöselvitys... 66 11.2 Hoito-ohjeet ja koulutus... 71 11.3 Perennahoito... 71 11.4 Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi... 71 11.5 Luonnonmukaisen hoidon alueet... 71 11.6 Perennat ja muut istutukset... 72 11.7 Haitallisista torjunta-aineista luopuminen... 72 11.8 Kasteluveden vähentäminen... 73 11.9 Vähäpäästöiset työkoneet... 73 11.10 Lajistokartoitukset... 73 11.11 Muut toimenpiteet... 74 11.12 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 75 11.13 KEHITYSEHDOTUKSET... 75 12. LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET... 76 12.1 Ympäristöselvitys... 76 12.2 Ympäristöohjelma... 77 12.3 Jätevesien käsittely... 77 12.4 Luontoarvojen suojelu... 78 12.5 Pesäpöntöt ja luontopolut... 79 12.6 Vapaaehtoiset suojelukohteet... 79 12.7 Leirikeskusten ympäristöohjeet... 79 12.8 Muut toimenpiteet... 80 12.9 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 80 6

12.10 KEHITYSEHDOTUKSET... 81 13. LIIKENNE... 82 13.1 Liikenneselvitys... 82 13.2 Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto... 84 13.3 Ympäristöominaisuudet hankinnoissa... 84 13.4 Polttoaineen valinta... 85 13.5 Taloudellisen ajotavan koulutus... 85 13.6 Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset... 85 13.7 Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen... 86 13.8 Toimintojen logistiikan kehittäminen... 86 13.9 Vähäpäästöiset kulkuneuvot... 86 13.10 Muut toimenpiteet... 86 13.11 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 87 13.12 KEHITYSEHDOTUKSET... 88 14. YHTEENVETO... 89 LÄHTEET LIITTEET 7

1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI Kirkon ympäristödiplomi on seurakuntia varten suunniteltu väline, joka auttaa niitä kantamaan vastuuta luomakunnasta ja kehittämään toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. Kirkon ympäristödiplomi on kirkkohallituksen hyväksymä ympäristöjärjestelmä. Se mukailee kansainvälisten ympäristöjärjestelmien ISO 14 001 ja EMAS rakennetta. Diplomi noudattaa virallisten laatujärjestelmien periaatteita: suunnittele, tee, tarkista, korjaa. Lahden seurakuntayhtymä on saanut ympäristödiplomin ensimmäistä kertaa v. 2001. Se oli ensimmäinen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä, jolle diplomi myönnettiin. Diplomi vanheni v. 2005 eikä sitä voitu uusia määrärahojen puuttuessa. Seuraavan kerran Lahden seurakuntayhtymä uusi ympäristödiplominsa vasta v. 2008. Tällä hetkellä ympäristödiplomeja on yli 100 seurakunnalla. Sisäinen katselmus noudattaa Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012 numerointia ja kappalejakoa. Katselmoitavat osa-alueet ovat Ympäristödiplomin hakuprosessi ja järjestelmän hallinta, Toiminta ja talous, Ympäristökasvatus, Jätehuolto, Siivous, Energia ja rakentaminen, Ruoka ja keittiöt, Toimistot, Hautausmaat ja viheralueet, Leiri- ja kurssikeskukset, Metsät ja Liikenne. Lahden seurakuntayhtymällä ei ole talousmetsiä, joten osa-alue Metsät jää katselmuksen ulkopuolelle. Osaalueiden lopussa on kappaleet, missä on arvioitu edellisen ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumista sekä annettu seuraavalle diplomikaudelle kehitysehdotuksia. Minimikriteerivaatimukset ovat tiukentuneet edellisestä diplomista ja lisäpisteitä antavat kriteerit ovat myös hieman muuttuneet. Kokonaan uutena asiana ympäristödiplomiin on tullut hiililaskuri, joka seurakunnan tulee ottaa käyttöön seuraavalla diplomikaudella. Hiililaskurin avulla seurakunta pystyy arvioimaan kasvihuonekaasupäästöjään ja asettamaan vähennystavoitteita. 8

2. YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA Ympäristövastuun juuret ovat syvällä kristillisen perinteen maaperässä. Raamattu muistuttaa, että maa on Herran ja ihmisen tehtävä on huolehtia kaikesta luodusta. Luterilainen perinne korostaa sitä, miten Jumala lahjoittaa meille kaiken kauniin ympärillämme. Sen ymmärtäminen herättää kiitollisuutta ja saa suhtautumaan Jumalan hyviin lahjoihin kunnioituksella. Ympäristödiplomi on yksittäisen seurakunnan mahdollisuus tehdä sanat eläviksi ja osoittaa rakkautta luomakuntaa kohtaan. (lainattu Kirkon ympäristödiplomin käsikirjasta 2012) Ympäristödiplomilla on samat hengelliset ja teologiset lähtökohdat kuin kirkon ilmasto-ohjelmalla. Näitä ovat kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus. Kiitollisuus: Jumalan olemus on lahjoittava rakkaus, joka on läsnä kaikessa luodussa. Ihmisen vastaus Jumalalle on kiitollisuus ja kiitollisuudesta nouseva rakkaus, halu toimia luonnon hyväksi. Ihmisen tehtävä on viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Kunnioitus: Luomakunta on osallinen Luojansa pyhyydestä. Ihmisen tulee kunnioittaa Pyhää ja rajoittaa ahnetta tapaa riistää luonnonvaroja. Usko Jumalaan Luojana, Lunastajana ja Pyhänä Henkenä antaa tulevaisuuden toivon ja voiman elämänmuutokseen. Kohtuus: Kuva. Leirikirkko Heinäsaaressa. Kristinusko on vastavoima kulutuskulttuurille. Kristittyjen tulee kantaa vastuuta myös köyhistä, joiden elämää ilmastonmuutos uhkaa. Kirkkojen tulee arvioida oman toimintansa ilmastovaikutuksia ja toimia arvovaikuttajina koko yhteiskunnassa. (lainattu www.evl.fi sivuilta Kirkon ilmasto-ohjelman periaatteita ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus ) 9

3. YMPÄRISTÖDIPLOMIN HANKINTAPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN HALLINTA 3.1 Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä Lahden seurakuntayhtymän ympäristödiplomia ja muita ympäristöasioita hoitamaan on valittu ympäristötyöryhmä. Työryhmä on koottu Lahden seurakuntayhtymän eri toimialojen työntekijöistä, eri organisaatioiden asiantuntijoista sekä yhteisen kirkkoneuvoston edustajasta. Työryhmän puheenjohtajana toimii Elina Lehdeskoski, joka toimii yhteiskunnallisen työn pastorina Lahden seurakuntayhtymällä. Ympäristötyöryhmä kokoontuu noin 7 9 kertaa vuodessa. Ympäristötyöryhmään kuuluvat Elina Lehdeskoski, yhteiskunnallisen työn pastori, puheenjohtaja Mari Aartolahti, suunnitteluhortonomi Suvi Hytti, lapsityönohjaaja Kirsi Hyttinen, nuorisotyönohjaaja Ulla Kananen, ympäristötoiminnan koordinaattori, Lahden kaupunki Yrjö Leppänen, vahtimestari Pasi Suontama, huoltomestari Ulla-Maija Liski, ylitarkastaja, ELY-keskus Heikki Mäkinen, ohjelmajohtaja, Vesijärvisäätiö Asko Riihelä, luonnonsuojelun valvoja, Lahden kaupunki Reino Mäkelä, yhteisen kirkkoneuvoston edustaja 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus Sisäisellä ympäristökatselmuksella kartoitetaan kaikkien seurakunnan toimintojen ympäristövaikutukset. Sisäisen ympäristökatselmuksen tekoon on varattu aikaa 3 kuukautta vuoden 2012 toukokuun alusta heinäkuun loppuun. Katselmuksen suorittaa ympäristötekniikan opiskelija Essi Kuisma Lahden ammattikorkeakoulusta. Katselmuksen teko pitää sisällään erilaisiin asiakirjoihin perehtymisen (aiemmat ympäristöohjelmat, taloussuunnitelmat, toimintakertomukset yms.), työntekijäkokouksiin osallistumisen, haastattelut ja eri toimipisteisiin tutustumiset (leirikeskukset, hautausmaat yms.). Näistä saatavien tietojen pohjalta laaditaan kirjallinen raportti, jonka on tarkoitus olla valmiina heinäkuun 2012 loppuun mennessä. 10

3.3 Ympäristöohjelma Sisäisen ympäristökatselmuksen pohjalta laaditaan uusi ympäristöohjelma seuraavalle 5 vuodelle. Ympäristöohjelmaan kirjataan uudet konkreettiset tavoitteet, jotka pyritään saavuttamaan seuraavan diplomikauden aikana. Tavoitteiden toteutusvastuu sekä aikataulu, jossa tavoitteet on tarkoitus saavuttaa, määritellään myös ympäristöohjelmassa. Ympäristötyöryhmä laatii ympäristöohjelman v. 2012 elo-/syyskuun aikana. 3.4 Seuranta Ympäristöohjelman toteuttamisesta on raportoitava vähintään kerran vuodessa seurakunnan toimintakertomuksessa tai ympäristötyöryhmän toimintakertomuksessa. Raportteihin lisätään tiedot hiilijalanjäljen kehityksestä. Väliauditointi on suositeltavaa tehdä puolessa välissä diplomin voimassaoloaikaa. 3.5 Johdon sitoutuminen Kirkkoneuvosto sitoutuu ympäristötavoitteisiin hyväksyessään ympäristöohjelman. Kirkkoneuvoston hyväksymisen jälkeen ympäristöohjelma lähetetään tiedoksi kirkkovaltuustolle, joka hyväksyessään toiminta- ja taloussuunnitelman sitoutuu samalla keskeisiin ympäristötavoitteisiin. 3.6 Ympäristövastaavan ja työryhmän nimittäminen Kirkkoneuvosto on nimittänyt Lahden seurakuntayhtymän ympäristötyöryhmän vuonna 2010 vuosiksi 2010 2011. Keväällä 2012 toimikautta jatkettiin vuoden loppuun. Uusi toimikunta nimitetään tammikuusta 2013 alkaen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Tällöin toimikaudet ovat samat kuin yhteisen kirkkoneuvoston. Ympäristötyöryhmän tärkeimpiin tehtäviin kuuluu ympäristöasioiden koordinointi ja kehittäminen, henkilökunnan ympäristökoulutus sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen. Ympäristötyöryhmä käynnistää ja valmistelee ympäristödiplomin uusintahakuprosessin. 3.7 Henkilöstön koulutus Ympäristödiplomissa edellytetään, että työntekijät ovat tietoisia kirkon ympäristöjärjestelmän olemassa olemisesta ja, että he ymmärtävät oman toimintansa ympäristövaikutukset ja pyrkivät mini- 11

moimaan niitä. Elina Lehdeskoski on kiertänyt kevään 2012 aikana eri seurakuntien ja toimialojen kokouksissa ja palauttanut työntekijöiden mieleen kirkon ympäristöjärjestelmää ja kertonut diplomin uusimisesta. Ympäristöjärjestelmästä on tiedotettu myös henkilökunnan omilla nettisivuilla intranetissä, jossa on pieni ympäristöosio. Syyskauden avajaisissa 2012 Elina Lehdeskoski esittelee ympäristökatselmuksen ja tekee liikennekyselyn henkilökunnalle. Syyskauden avajaisiin osallistuu lähes koko Lahden seurakuntayhtymän henkilökunta. Kirkon ympäristöpäiville lähetetään aina 1-2 työntekijää ja sen lisäksi ympäristövastaava on osallistunut ympäristövastaavien ja auditoijien neuvottelupäiville Räfsjössä. 3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko Seurakunnan on täytettävä kaikki minimikriteerit saadakseen ympäristödiplomin. Minimikriteerit ovat kaikille seurakunnille yhteisiä. Minimikriteerien lisäksi on ansaittava vähintään 100 vapaavalintaista lisäpistettä. Lisäpisteitä on tarjolla yli 500. Pisteet ja lyhyet perustelut merkitään tarkistustaulukkoon. Auditoinnin aikana auditoija käy pistetaulukon läpi ja antaa omat pisteensä. Viime kerralla Lahden seurakuntayhtymä sai 200 lisäpistettä. 3.9 Auditointi Kun ympäristöohjelma on valmis ja se on hyväksytty kirkkoneuvostossa, ympäristötyöryhmä pyytää ympäristöjärjestelmän auditointia hiippakunnan tuomiokapitulilta. Auditoinnin tarkoituksena on varmistaa puolueeton ja eri seurakuntien välillä yhtenäinen tarkastelu. Auditoinnin jälkeen ympäristödiplomihakemus toimitetaan tuomiokapituliin. Hakemuksen liitteeksi laitetaan ympäristöohjelma sekä auditointiraportti. Hiippakunta toimittaa hakemuksen kirkkohallitukselle, joka myöntää diplomin. 3.10 Diplomin uusiminen Diplomi on voimassa 4 vuotta eteenpäin sitä ensimmäistä kertaa haettaessa. Diplomia uusittaessa, se on voimassa 5 vuotta eteenpäin. Lahden seurakuntayhtymän voimassa oleva diplomi päättyy vuoden 2012 lopussa. Uutta diplomia on haettava ennen sitä. Uusi diplomi on voimassa v. 2013 2017, jonka jälkeen tehdään uusi ympäristökatselmus. 12

LISÄPISTEET 3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Jokaisesta eri tehtäväalueelle nimetystä ympäristövastaavasta saa yhden pisteen/vastaava. Ympäristövastaaviksi ovat nimetty seuraavat henkilöt: - Eila Nykänen, Jätehuolto - Pasi Suontama, Energia - Mari Aartolahti, Hauta- ja puistotoimi - Kirsi Hyttinen, Keski-Lahden seurakunta - Suvi Hytti, Varhaiskasvatus - Laura Visapää, Viestintätoimisto - Elina Lehdeskoski, Diakoniakeskus Maria 3.12 Lisäkoulutus Ympäristöaiheeseen liittyvästä lisäkoulutuksesta saa yhden pisteen/koulutus. Ympäristöjärjestelmästä tiedottaminen ja ensimmäiset koulutustapahtumat kuuluvat diplomin minimikriteereihin. Seuraavat henkilöt ovat käyneet ympäristöasioihin liittyvissä koulutuksissa vuosien 2009 2012 aikana: - 2012: Ympäristöhuollon ammattitutkinto, jätehuolto (kesto 1v.): Asta Nieminen, Suvi Hytti, Eila Nykänen, Seija Törrönen (suoritti koulutusosuuden) - 2011: Ongelmajätehuollon päivityskurssi: Veli-Matti Penttilä, Raimo Penttilä, Matti Leskinen - 2010: Pohjavesikoulutus: Pasi Suontama 3.13 Viestintä 13

Ympäristöjärjestelmästä ja seurakunnan ympäristötavoitteista kannattaa viestiä seurakunnan jäsenille, sidosryhmille ja julkisuuteen ylipäätään. Viestinnästä saa lisäpisteitä 1piste/viestintäkanava. - Maaliskuussa 2009 oli Etelä-Suomen Sanomissa juttu uuden ympäristödiplomin myöntämisestä. Lehdessä on ollut muitakin artikkeleita, mm. seurakunnan osallistumisesta Lahden seudun ympäristöpalveluiden järjestämälle ympäristöviikolle. Ympäristödiplomin uusimisesta on ollut maininta Etelä-Suomen Sanomissa Ekopaastoon liityvän artikkelin yhteydessä talvella 2012. - Lahden seurakuntayhtymän omassa Kirkonseutu lehdessä on ollut juttu ympäristödiplomin uusimisesta ja uuden ympäristöohjelman valmistumisen jälkeen on tarkoitus tehdä uusi juttu Kirkonseutuun. Kirkonseudussa on julkaistu myös useita kirjoituksia ja artikkeleita liittyen mm. ekoteologiaan, hautatoimeen ja ympäristön siistimiseen. - Lahden seurakuntayhtymän omille nettisivuille on tulossa myös juttu ympäristödiplomin uusimisesta. Ympäristöohjelma 2009 2012 löytyy samalta sivulta. - Etelä-Suomen Sanomiin on tulossa loppukesästä 2012 Lahden seurakuntayhtymän ympäristödiplomihausta juttua. 3.14 Oma väliauditointi Väliauditointia ei ole tehty diplomikaudella v. 2009 2012. 3.15 Muut toimenpiteet Ideatasolla on suunnitelma ympäristöasioiden liittämisestä henkilökohtaisen harkinnanvaraisen palkanosan kriteereihin kaikille työntekijöille. Varhaiskasvatuksen osalta asia on jo sovittu. Lahden seurakuntayhtymässä tavoitellaan järjestelmän käyttöönottoa vuonna 2013. Ympäristökatselmuksen perusteella lisäpisteitä on arvioitu kerättävän seuraavasti: Lisäpisteet Pisteitä Ehdotetut pisteet 3.11 Tehtäväalueille nimetään ympäristövastaavat. 1 5 5 3.12 Työntekijöille annetaan lisäkoulu- 1 5 3 14

tusta ympäristöasioista. 3.13 Ympäristöjärjestelmästä ja seurakunnan ympäristötoiminnasta tiedotetaan 1 5 4 julkisuudessa. 3.14 Oma väliauditointi. 2 10-3.15 Muut toimenpiteet. 1 10 1 Yhteensä 35 13 3.16 KEHITYSEHDOTUKSET Väliauditoinnin suorittaminen v. 2015. Väliauditoinnin avulla voidaan arvioida, miten hyvin asetettuja tavoitteita on saavutettu ja mitkä asiat vaativat vielä lisää panostusta ennen seuraavaa katselmusta. Henkilökunnan ympäristöosiota intranetissä tulisi päivittää. 15

4. TOIMINTA JA TALOUS 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Ympäristöjärjestelmien keskeisenä tavoitteena on, että ympäristöasiat liitetään osaksi normaalia toimintatapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristötavoitteet ja niiden seuranta ovat osa vuosittaista toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Lahden seurakuntayhtymässä tämä on toteutunut vaihtelevasti. TA:sta ja TTS:sta löytyvät seuraavan vuoden ympäristötavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen mittaamistapa. Tasekirjaan kirjattiin aiemmin kyseisen vuoden ympäristötavoitteiden toteutuminen työyksiköittäin eroteltuna. Vuodesta 2010 lähtien ympäristötavoitteiden toteutumisen arviointi on koottuna yhteen tasekirjassa. Ihan kaikki työyksiköt eivät ole tähän panostaneet eivätkä kirjanneet ympäristötavoitteitaan ja niiden toteutumista. Erillistä ympäristöraporttia ei laadita. 4.2 Hankinnat Hankintojen yhteydessä tehdään myös merkittäviä ympäristöön vaikuttavia päätöksiä. Suurin keino vähentää ympäristöhaittoja on vähentää hankintoja. Hankinnoista vastaavien tulisi aina selvittää onko tuotteen hankinta todella tarpeellista vai voisiko tarpeen tyydyttää jollain muulla tavalla, esim. vuokraamalla, korjaamalla vanhaa, ostamalla käytettyä. Energia- ja ympäristömerkit auttavat valitsemaan energiatehokkaita ja ympäristön huomioon ottavia tuotteita. Hankinnoissa tulisi ottaa huomioon myös sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteet. Lahden seurakuntayhtymän hankintakäytännöt: Seurakuntayhtymässä kilpailutetaan yli 3.000 euroa maksavat hankinnat. Hankintayksikön on ilmoitettava, onko tarjouksen valintaperusteena halvin hinta vai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys on ilmoitettava joko tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa. Mikäli seurakuntayhtymä on ilmoittanut käyttävänsä vertailuperusteena hintaa ja ympäristöystävällisyyttä, tarjouspyynnössä on määriteltävä, mitä ympäristöystävyydellä tarkoitetaan. Hallintojohtaja on oikeutettu ratkaisemaan minkä tahansa seurakuntayhtymälle tai sen seurakunnalle tehtävän tavaran tai palvelun hankinnan, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 50.000 euroa. 16

Talouspäällikkö on oikeutettu ratkaisemaan omaan toimialaansa kuuluvan hankinnan tai hankintavastuulleen nimetyn tavaran tai palvelun hankinnan, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 50.000 euroa. Kiinteistöpäällikkö on oikeutettu ratkaisemaan omaan toimialaansa kuuluvan tavaran tai palvelun hankinnan, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 50.000 euroa. Puistopäällikkö on oikeutettu ratkaisemaan omaan toimialaansa kuuluvan tavaran tai palvelun hankinnan, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 20.000 euroa. Kirkkoherrat, diakoniajohtaja, kasvatustyönjohtaja, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, johtava sairaalapastori, keskusrekisterin johtaja, kurssi- ja leirikeskusjohtaja, viestintäpäällikkö ja tietohallintopäällikkö ovat oikeutetut ratkaisemaan omaan toimialaansa kuuluvan tavaran tai palvelun hankinnan, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 3.000 euroa. 4.3 Vastuullinen sijoittaminen Lahden seurakuntayhtymä noudattaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita sijoituspolitiikassaan, joita myös kirkkohallitus on suositellut sijoitustoiminnan perusteiksi. Yhteinen kirkkoneuvosto on lausunut tämän ajatuksen myös vuotuisessa sijoitusperiaatteissaan. Varsinaista kirjallista sijoitussuunnitelmaa Lahden seurakuntayhtymällä ei ole. Vastuullisen sijoitustoiminnan asiat ovat yksi valinnan kriteeri, kun haetaan kumppania sijoituspalveluiden toimialalta. Vastuullista varojen sijoittamista edellytetään, jotta voi ylipäätänsä tulla valituksi seurakuntayhtymän varojen hoitajaksi. Vastuullisia sijoituskohteita ovat tällä hetkellä: Accor, BASF, Bayer, Eon, Fortum, Kesko, Loreal, Nokia, Sanofi, Stora Enso, Total, UPM Kymmene, Gamesa. 17

4.4 Hiililaskuri Excel-pohjainen Kirkon ilmastolaskuri 2012 on saatu valmiiksi keväällä 2012. Sen käyttö aloitetaan heti syöttämällä siihen vuoden 2011 tietoja. Tulosta tarkastellaan syksyllä auditoinnin yhteydessä. LISÄPISTEET 4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot Tällä hetkellä Lahden seurakuntayhtymän varoista on markkina-arvon mukaisella hinnalla sijoitettu 24 % vastuullista toimintaa harjoittaviin yrityksiin. Sijoitusrahastoihin ei ole sijoitettu nyt lainkaan, vaan sijoituskohteena ovat yritysten osakkeet ja korkoinstrumentit. Tällä tavalla on helpompi erotella, ovatko varat oikeasti sijoitetut vastuullisiin yhtiöihin vai hukkuuko sijoitus sijoitusrahaston muiden varojen joukkoon ilman, että erottelu tulee selkeästi esiin. 4.6 Lähetystyöhön ja ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista Vuonna 2011 Lahden seurakuntayhtymän verotulot olivat 18,6 milj.euroa. Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan käytettiin yhteensä 557 575 euroa. Avustusten osuudeksi verotuloista tuli 3%. Vuonna 2010 avustusten osuus oli 2,9 % 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet Hankinnoissa tulee suosia ympäristömerkittyjä tuotteita. Lisäpisteitä saa valikoiman runsaudesta. - DIVERSEY Suma Nova konetiskiaine (Joutsenmerkki) - KATRIN wc-paperit (Joutsenmerkki) - KATRIN käsipyyhkeet (Joutsenmerkki) - KATRIN pefletit (Joutsenmerkki) - MELITTA suodatinpussit (FSC) - paperiset biopussit - ZOOM kopiopaperi, Stora Enso (Joutsenmerkki, EU-kukka, PEFC) - luentopaperit (Joutsenmerkki) 18

- avolehtiöt (Joutsenmerkki) - kierrevihkot (Joutsenmerkki) - muovikansiovihkot (Joutsenmerkki) - kirjekuoret (Joutsenmerkki) - HP tietokoneet (Energy Star) - SHARP monitoimilaitteet (Energy Star) - rakennustarvikkeet (M1 rakennusmateriaalien päästöluokitus) - kylmälaitteet (A-energialuokka) - LV pyykinpesuneste (Joutsenmerkki) 4.8 Ympäristöindikaattorit Kaikkia ympäristövaikutuksia ei ole mahdollista laskea määrällisesti tai tilastoida, mutta joitakin tällaisia indikaattoreita voidaan asettaa ja seurata niiden kehitystä. Lahden seurakuntayhtymässä seurataan: - kopiopaperin määrää - lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta Kopiopaperin määrän vähentämiseksi otetaan vähintään 5 % lasku vuodessa tavoitteeksi. Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta pyritään vähentämään kutakin 2 3 % vuodessa. Indikaattorien tavoitteiden toteutumisesta kannattaa raportoida toimintakertomuksessa, niin kuin tähän asti on tehtykin. 4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa ei ole vielä tehty. Tähän kannattaa panostaa tulevaisuudessa, kun hiililaskuri saadaan kunnolla käyttöön. 4.10 Muut toimenpiteet Muita toimenpiteitä ei ole. 19

Ympäristökatselmuksen perusteella lisäpisteitä on arvioitu kerättävän seuraavasti: Lisäpisteet Pisteitä Ehdotetut pisteet 4.5 Sijoituksia vastuullisissa sijoitusrahastoissa. 1 5 3 4.6 Budjettivaroja ohjataan kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön keskim. 5 10 10 enemmän. 4.7 Seurakunnassa käytetään paljon ympäristömerkittyjä tuotteita. 2 10 6 4.8 Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristöindikaattorien avulla. 2 6 4 4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kompensointi. 1 20-4.10 Muut toimenpiteet. 1 10 - Yhteensä 66 23 4.11 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Seurakuntayhtymän eri toimialoilla ja paikallisseurakunnilla on ympäristötavoitteet ja niiden toteutumista seurataan vuosittain. Työyksiköt ovat asettaneet ympäristötavoitteita joka vuosi entistä paremmin. Tavoitteita kirjattaessa tulisi välttää ilmaisua toiminnassa otetaan ympäristöasiat huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tällainen tavoite ei kerro yhtään mitään eikä sitä voida seurata millään lailla. 2. Ympäristötavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimintakertomuksessa. Tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu kohtalaisesti toimintakertomuksissa. Budjettivastuussa oleville ei ole järjestetty koulutusta diplomikauden aikana. 20

4.12 KEHITYSEHDOTUKSET Ympäristötavoitteiden toteutumisen raportoinnissa on edelleen parantamisen varaa työyksiköillä. Selkeästi parempaan suuntaan ollaan menossa. Siirryttäisiin enemmän keskitettyyn hankintaan, esim. kahvit/teet, sokeri (Reilu kauppa). Hankintojen kilpailutuksesta ja ympäristökriteerien sisällyttämisestä ostotarjouksiin annettaisiin lisäkoulutusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma tulisi laatia tulevaisuudessa, viimeistään seuraavan ympäristökatselmuksen yhteydessä. 21

5. YMPÄRISTÖKASVATUS 5.1 Seurakunnalla on ympäristökasvatussuunnitelma Diplomissa edellytetään, että seurakunnassa on laadittu ympäristökasvatussuunnitelma osana seurakunnan ympäristöohjelmaa ja sen toteutus sisältyy seurakunnan toimintasuunnitelmaan. Lahden seurakuntayhtymän kokoisessa seurakunnassa on syytä koota yhteistyöryhmä laatimaan suunnitelmaa. Ympäristökasvatussuunnitelma on valmisteilla ja sen on tarkoitus olla valmiina syksyllä 2012. 5.2 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään Lahden seurakuntayhtymässä ympäristöasia on esillä seurakunnan vuotuisessa jumalanpalvelussuunnittelussa ja -elämässä. Lahden seurakunnissa vietetään luomakunnan sunnuntaita vuosittain touko-kesäkuun vaihteessa kaikissa Lahden seurakunnan kirkoissa. Keski-Lahden seurakunta on järjestänyt vuosittain Suven ja runon illan Mukkulan kirkossa. Salpausselän seurakunta järjestää kesäillan hartauksia kirkolla ja Tuohirannassa. Eri työmuotojen leireillä ja retkillä pidetään hartauksia leirikirkoissa ja muualla luonnossa. 7 vapaata viikkoa -kampanjaa on toteutettu joka vuosi sekä v. 2012 vietettiin ensimmäistä kertaa ekopaastoa. 5.3 Ympäristöasiat eri työmuodoissa Diplomi edellyttää, että vähintään kolmessa eri hengellisen työn työmuodossa on pohdittu, miten ympäristökasvatus seuraavalla toimikaudella toteutetaan konkreettisina toimintoina. Lahden seurakuntayhtymässä ympäristökasvatusta on pohdittu mm. varhaiskasvatuksessa, nuorisotyössä sekä yhteisessä palvelutyössä. Varhaiskasvatuksen tavoitteet: päiväkerhoissa lisätään ulkoilua ja retkeilyä lähimetsiin jatketaan ja tehostetaan jätteiden lajittelua kerhopisteissä asioista tiedotetaan sähköpostitse ei tilata turhaan askartelumateriaaleja ja suositaan ympäristöystävällisiä materiaaleja 22

Nuorisotyön tavoitteet: ympäristökasvatus on olennainen osa retki- ja leiritoimintaa toiminnan vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan ja mietitään keinoja, joilla kuormitusta voidaan vähentää leirikeskusten kehittämisessä ympäristöasioilla on keskeinen osuus Yhteisen palvelutyön tavoitteet: otetaan vastaan kierrätysmateriaalia Marian kammarin askartelu- ja kudontaryhmien tarpeisiin seurataan Reilun kaupan elintarvikkeiden ja kierrätysmateriaalista tehtyjen kudontatuotteiden menekkiä Marian kammarissa avustuksina myönnetään ostolupia mm. kierrätyskeskuksiin Patinaan ja Konttiin ryhmätoiminnassa noudatetaan kestävän kulutuksen käytäntöjä ja ohjelmasisällöissä pidetään esillä ympäristöaiheisia teemoja LISÄPISTEET 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset - Earth Our tapahtumaan on liittynyt kaikkina muina vuosina kynttilärukoushetki Valon hetki rukous luomakunnan puolesta vuotta 2010 lukuun ottamatta. - Lahden seurakuntayhtymän järjestämä ekotuomasmessu Salpausselän kirkossa v. 2010. Messua vietettiin Ympäristöviikon sadonkorjuumessuna. - Matkalaisen ristin pystyttämisen yhteydessä ollut rukoushetki 7.9.2011 Siikaniemessä. - Kolme rukousvaellusta Teivaanmäen hengellisellä hiljentymispolulla keväällä 2012. 5.5 Erityiset ympäristötapahtumat - Ympäristödiplomin ripustamistilaisuus 10.3.09 Vapaudenkadulla. - Ympäristöviikon aikana 2009 vietettiin Autottoman päivän iltaa Vapaudenkadulla, jossa pohdittiin kotitalouksien ympäristövaikutuksia. - Lahden seurakuntayhtymä on osallistunut vuosittain Earth Our -ilmastotapahtumaan sammuttamalla kirkkojen valot tunniksi. 23

- Lahden seurakuntayhtymä osallistui Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä järjestettävään ilmastohälytykseen. Kirkonkelloja soitettiin kaikissa kirkoissa 13.12.09 klo 15. - Eila Nykänen osallistui Levon Taimipäiville 2.6.2012, jossa hän kertoi seurakuntayhtymän ympäristöasioista ja hautaustoimen asioista. 5.6 Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat Teivaanmäelle Salpausselän harjumaisemiin on rakennettu hengellinen hiljentymispolku, jonka tarkoituksena on auttaa ihmisiä hiljentymään ja mietiskelemään luonnon keskellä. Polun on suunnitellut Vesa Sädekoski ja se on rakennettu Lahden seurakuntayhtymän ja Lahden kaupungin ympäristötoimiston kanssa yhteistyössä. Polku on noin kilometrin mittainen ja se sisältää seitsemän puutaulua, jossa on Sädekosken suunnittelemia rukouksia ja lauseita. Reitti on merkitty enkelikylteillä. Polku avattiin ihmisten käyttöön ympäristöviikolla syksyllä 2011. Hengelliselle hiljentymispolulle on tarkoitus järjestää muutama ohjattu kierros kevään 2012 aikana, jotta ihmiset löytäisivät polun paremmin ja uskaltautuisivat mennä sinne myös omin päin. Siikaniemen kalliolle on pystytetty matkalaisen risti hiljentymispaikan merkiksi ekumeenisten oppineuvottelujen yhteydessä. 5.7 Verkostoyhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Lahden seurakuntayhtymä tekee kiitettävästi yhteistyötä muiden ympäristöalalla toimivien tahojen kanssa. - Yhteiskunnallisen työn uutena yhteistyökumppanina on Eetti ry:n paikallinen toimintaryhmä, jonka tavoitteena on saada Lahdesta Reilun kaupan kaupunki. - Kirkkopäivien kirkkotorilla toukokuussa 2011 esiteltiin ympäristöasioita yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelujen, Vesijärvisäätiön, ELY-keskuksen ja Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän kanssa. Kirkkopäivillä järjestettiin myös Ekoteologiaa ja estetiikkaa tilaisuus yhteistyössä Kirkkohallituksen ja FOKUS Ry:n kanssa. - Lahden seurakuntayhtymä on osallistunut joka vuosi Lahden seudun ympäristöpalveluiden järjestämälle ympäristöviikolle. - Ympäristötoimikunta ja Siikaniemen kurssikeskus toimivat yhteistyössä Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen ja Vesijärvisäätiön toteuttamassa Järvikalapäivässa Siikaniemessä. 24

- Siikaniemi on osallistunut Vesijärven hoitokalastajien työn tukemiseen majoittamalla heitä marraskuussa 2010. Kalastajat käyttivät myös Rysänperän rantaa tukikohtanaan. - Etelä-Suomen sanomien Lukijan sanassa 16.10.09 kirkkoherra Pekka Särkiö otti kantaa ilmastonmuutoksen haittoihin. - Ympäristötoimikunnassa on asiantuntijoita eri ympäristöalan organisaatioista. 5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät - Seurakuntayhtymän julkisilla verkkosivuilla on ympäristösivu, jossa on luettavissa mm. ympäristöohjelma pdf-muodossa ja linkkejä ympäristödiplomia koskeville sivuille. - Työntekijöiden intranetissä on oma ympäristöosio. - Suurella sydämellä sivustolle tuli oma ympäristöosio, jossa on muutamia helppoja ympäristövinkkejä ja linkki Lahden seudun ympäristöpalveluiden helppokäyttöiseen hiilijalanjälkitestiin. 5.9 Muut toimenpiteet - Seimikadulla Vapaudenkatu 6 ikkunassa oli kokonaan luonnonmateriaaleista tehty ekoseimi v. 2009. - Lastenohjaajien henkilökohtaisen suorituksen arviointiin on lisätty kohta, jossa arvioidaan millaisia esteettisiä sekä kestävän kehityksen arvoja ja tapoja ylläpidetään työssä. - Kirkonseudussa on säännöllisesti ekoteologiaan liittyviä juttuja (vuosittain vähintään luomakunnan sunnuntaita edeltävässä lehdessä) ja juttuja, joissa opastetaan mm. hautojen hoitoa ja kynttiläjätteen lajittelua hautausmailla. - Helmikuussa v. 2011 piispantarkastuksen yhteydessä piispan seurue ja seurakuntayhtymän johtoa tutustui Lahden tiede- ja yrityspuiston ympäristöklusteriin ja uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energoniin. - Keski-Lahden ja Salpausselän seurakuntien nuorisotyö on osallistunut Ekonisti-toimintaan. - Suvi Hytti on kehittänyt Domino-jätepelin varhaiskasvatuksen käyttöön. 25

Ympäristökatselmuksen perusteella lisäpisteitä on arvioitu kerättävän seuraavasti: Lisäpisteet Pisteitä Ehdotetut pisteet 5.4 Srk järjestää ympäristöaiheisia erityisjumalanpalveluksia. 1 6 4 5.5 Srk järjestää ympäristötapahtumia. 1 5 5 5.6 Hiljaisuuden paikaksi rauhoitettu luontokohde. 5 5 5.7 Srk tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa ympäristöasioissa. 1 5 5 5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät. 1 5 3 5.9 Muut toimenpiteet 1 10 10 Yhteensä 36 32 5.10 YMPÄRISTÖOHJELMAN V. 2009 2012 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Luomisuskon perusteet ja ympäristökysymykset ovat esillä hartaus- ja jumalanpalveluselämässä. Luomakunnan sunnuntaita on vietetty joka vuosi. Lahden ympäristöviikon aikana on järjestetty joka vuosi jonkinlainen hartaus; v. 2009 Autoton päivä -iltatilaisuus, v. 2010 Sadonkorjuumessu, v. 2011 Hiljentymispolun avajaiset. Vastuuviikolla on ollut vain vähän esillä ympäristöasiat, joitakin Reilun Kaupan teemoja on ollut. 7 vapaata viikkoa -kampanjaa on toteutettu. Vuonna 2012 vietettiin ensimmäistä kertaa ekopaastoa. 2. Vaikutetaan seurakuntalaisten arvoihin ja toimintaan. Verkkoviestintää on hyödynnetty sisäisessä sekä ulkoisessa viestinnässä kohtalaisesti. 26

3. Ympäristökasvatusta kehitetään paikallisseurakunnissa sekä yhteisessä kasvatustyössä ja palvelustyössä. AV-lainaamoon on lisätty jotain uutta ympäristökasvatusmateriaalia. Tietokantaa ei ole luotu aiheeseen liittyvistä kirjoista. Eko-opasta ei ole saatettu valmiiksi eikä sitä ole jaettu henkilöstölle. Työntekijöille ja vapaaehtoisille ei ole järjestetty erikseen ympäristöaiheista koulutusta. Ympäristökasvatus on otettu huomioon leiri- ja retkitoiminnassa. Lapsityö: Metsämörri-koulutusta on hyödynnetty vaihtelevasti kerhotoiminnassa. Metsä- ja luontopolkuretkiä on tehty myös vaihtelevasti. Osa kerhoista ulkoilee paljon, osa ei ollenkaan. Joissakin kerhoissa on kehitetty uusia ideoita ympäristöystävällisempään askarteluun. Ideat pitäisi saada jakoon kaikille kerhoille. Kouluikäiset: Upilassa ei ole järjestetty erikseen nimenomaan ympäristöleiriä, mutta siellä on järjestetty mm. kalastus-, luonto-, ötökkäharrastusleirejä, joissa ympäristöasiat ovat olleet ohjelmassa esillä. Rippikoulutyö: Rippikoulujen opetussuunnitelman mukaisesti Luonto ja sen suojelu aihetta on käsitelty rippikouluopetuksessa. Diakoniatyö: Diakoniantyön ryhmä-, leiri- ja retkitoiminnassa on ollut ympäristöaiheista ohjelmaa, mm. vammaisten nuorten ympäristöteemainen retkipäivä v. 2010, kuurojen retkipäivässä v.2011 kierrätysaiheinen tietokilpailu, maahanmuuttajatyössä oikean jätteiden lajittelukäytännön opastamista. Takataskun henkilökunnalle ei ole järjestetty ympäristöaiheista koulutuspäivää. 4. Ympäristökasvatusta kehitetään leiri- ja kurssikeskuksissa. Leirikeskuksiin ei ole rakennettu luontopolkuja paikallisten oppilaitosten kanssa yhteistyössä. Upilaan on kerätty pientä luonto- ja ympäristöaiheista kirjastoa Vesijärven/Päijänteen vesistöihin, luontoon, kasveihin ja eläimiin liittyen. Jokaiselle leirinjohtajalle on työkokouksissa ja leirien suunnittelupalavereissa korostettu Upilan erityisluonnetta seurakunnan kristillisen kasvatuksen suhteen. Upilassa on erityi- 27

sen hyvät mahdollisuudet ympäristön, Vesijärven, rantojen monipuolisuuden, kasvillisuuden, eläimistön, hämäläisen kulttuurimaiseman, metsien, linnuston yms. asioiden hyödyntämänä keskittyä 1. uskonkappaleeseen, Luojaan ja Hänen luontoonsa. Jokaisella leirillä on tavoitteena myös vastuullisuus luonnon suhteen. (Mauno Nivala) 5.11 KEHITYSEHDOTUKSET Vältetään askartelumateriaalien turhaa tilaamista ja hyödynnetään paremmin jo olemassa olevat materiaalit. Ahtialan seurakuntakeskuksessa on kokeilussa kierrätyspöytä. Ideaa kannattaisi kokeilla myös muissa srk-kodeissa. Järjestetään enemmän metsässä/ulkona pidettäviä jumalanpalveluksia. Kasvatustyön työntekijäkokouksessa tuli esille idea: kasvimaan perustaminen kirkon tai seurakuntakodin pihalle. Rukoushelmissä otettaisiin vihreä helmi käyttöön. 28

6. JÄTEHUOLTO 6.1 Jätehuoltoselvitys Kunnan jätehuoltomääräykset Lahden seurakuntayhtymän toimipisteet sijaitsevat kolmen kunnan alueella: Lahden, Hollolan ja Asikkalan. Jätehuoltomääräykset ovat näiden kolmen kunnan alueella samanlaiset. Seurakuntayhtymän kiinteistöissä sovelletaan jätehuoltomääräyksiä muiden kiinteistöjen kuin asuinkiinteistöjen osalta. Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöillä on oltava erilliset keräysvälineet seuraavasti: - aina energiajätteelle - aina sekajätteelle - biojätteelle, mikäli sitä kertyy yli 50 litraa/viikko - keräyspaperille, mikäli sitä kertyy yli 50 kg/viikko - lasille, mikäli sitä kertyy yli 50 kg/viikko - metallille, mikäli sitä kertyy yli 50 kg/viikko - pahville, mikäli sitä kertyy yli 50 kg/viikko - puujätteelle, mikäli sitä kertyy yli 50 kg/viikko - toimistopaperille, mikäli sitä kertyy yli 100 kg/viikko Biojätteen erilliskeräysvälineitä ei tarvita, jos jäte kompostoidaan kiinteistöllä. Biojätteen, toimistopaperin sekä pahvi- ja paperipakkausjätteen erilliskeräysvelvoite koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella. Myös em. hyötyjätteiden suuret kertaerät sekä muut hyötyjätteet, joille on osoitettu yleinen vastaanottopaikka, on ohjattava hyötykäyttöön. Jätehuoltosopimukset Lahden seurakuntayhtymällä on katselmuksen teko hetkellä jätehuoltosopimuksia seuraavien jätehuoltotoimijoiden kanssa: Lassila & Tikanoja Oyj, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Kuljetuspiste Stång O Oy, Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy sekä Hyötypaperi Oy. L&T on seurakuntayhtymän suurin jätehuoltopalvelujen tarjoaja. L&T kanssa tehty sopimus astui voimaan 1.2.2010 ja se päättyi 31.1.2012. Sopimuksessa oli mahdollisuus kahdelle optiovuodelle. Seurakuntayhtymällä on nyt 29

ensimmäinen optiovuosi käytössä ja se loppuu 31.1.2013. Tämän jälkeen käytetään vielä toinen optiovuosi, minkä jälkeen jätehuoltosopimus on tarkoitus kilpailuttaa. Kuljetuspiste Stång O Oy hoitaa Levon, Läntisen ja Vanhan hautausmaan sekä Siikaniemen lokakaivojen tyhjennykset. Ongelmajätteen palveluntarjoajat on kilpailutettu keväällä 2012 ja 7.5.2012 lähtien käytetään ainoastaan Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy:n palveluja. Ekokem Oy:n kanssa tehty sopimus päättyi. Hyötypaperi Oy hoitaa Kirkkokatu 5:n tietoturvapaperijäteastian tyhjennyksen. Kuusakoski Oy:lle toimitetaan käytöstä poistuneet sähkö- ja elektroniikkaromut. Jätehuollon organisointi Seurakuntayhtymän jätehuoltovastaavana toimii seurakuntapuutarhuri Eila Nykänen. Hän hoitaa kaikki jätehuoltoon liittyvät laskutukset ja kilpailuttaa sopimukset jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Kiinteistöpäällikkö Riitta Rantanen hyväksyy jätehuoltosopimukset. Eila Nykänen pitää kirjaa myös seurakuntayhtymän jätemääristä sekä jätehuollon kustannuksista. Eila Nykänen on aktiivisesti tarttunut jätehuollon organisointiin ja ongelmiin sekä koonnut kattavat taulukot syntyvistä jätemääristä. Käyttöön saadaan mahdollisesti syksyllä 2012 Petra-jätevertailuohjelma, jonka avulla jätteen määrän seuranta helpottuu. Petran avulla pystytään myös seuraamaan jätteen hyötykäyttöastetta ja sitä kautta pienentämään jätehuollosta syntyviä kustannuksia. Palveluesimies Asta Nieminen ohjeistaa siivoojia ja vahtimestareita jäteasioissa. Leireillä leirinvetäjät huolehtivat lajittelun toteutumisesta ja opastamisesta. Jokainen työntekijä huolehtii omassa työpisteessään asianmukaisesta lajittelusta. Toimistojen jätehuolto Kirkkokatu 5 on ainut toimistokiinteistö, jonka jätehuollon järjestämisestä seurakuntayhtymä vastaa itse. Vapaudenkatu 6 ja Mariankatu 16 toimistojen jätehuoltoasioiden järjestäminen kuuluu rakennusten omille kiinteistöpalveluille. Kirkkokadun ja Vapaudenkadun työhuoneissa on jäteastiat energiajätteelle sekä keräyspaperille. Kahvihuoneessa on jäteastiat seka- ja biojätteelle. Siivoojat tyhjentävät energiajäteastiat työhuoneista ja wc-tiloista sekä seka- ja biojäteastiat kahvihuoneesta. Työntekijät huolehtivat itse keräyspaperilaatikkonsa tyhjennyksestä jätekatokseen. Tietoturvapaperi kerätään erilleen keräyspaperista ja sille on omat jäteastiat sekä Kirkkokadulla että Vapaudenkadulla. Sähkö- ja elektroniikkaromu toimitetaan Kuusakoskelle kierrätettäväksi. Joitakin käytöstä poistettuja tulostimia on annettu myös lahjoituksena seurakuntalaisille. Sharp kerää käytetyt värikasetit sekä vaihdetut varaosat huoltokäyntien yhteydessä mukaansa ja hoitaa niiden kierrätyksen. Kirkkokatu 5:n tiloissa on yksi jäteastia loisteputkille, energiansäästölampuille sekä paristoille. 30

Mariankadun työhuoneissa on jäteastiat sekajätteelle sekä keräyspaperille. Jos sekajäteastia näyttää sisältävän pelkästään paperijätettä, siivoojat tyhjentävät sen energiajäteroskikseen jätekatoksessa. Taukohuoneessa on jäteastiat seka-, energia ja biojätteelle. Mariankadulla joissakin wc-tiloissa ja taukohuoneissa on jäteastiat biojätteelle. Kirkkokatu 5:n jätteiden jakautuminen jätejakeittain seka 29 % metalli 1 % lasi 1 % energia 15 % pahvi 7 % paperi 33 % bio 14 % Kuva. Kirkkokatu 5:n jätteiden lajittelu. Kirkkojen ja seurakuntakotien jätehuolto Kaikilta kirkoilta ja seurakuntakodeilta kerätään energia- ja sekajäte. Siivoojat tyhjentävät huoneissa olevat jäteastiat kärryissä oleviin jätesäkkeihin ja vievät ne jätekatokseen. Vahtimestarit huolehtivat joidenkin seurakuntakotien jäteastioiden tyhjentämisestä. Vuonna 2011 biojätettä on kerätty kolmelta seurakuntakodilta ja neljältä kirkolta. Keräyspaperia kerätään kaikilta kirkoilta sekä neljältä seurakuntakodilta. Joutjärven ja Mukkulan kirkossa sekä Jalkarannan, Metsäpellon ja Renkomäen seurakuntakodeilla vahtimestarit kuljettavat metallit ja lasit yleiseen hyötyjätteen keräyspisteeseen. Keräyspahvia kerätään neljältä kirkolta ja neljältä seurakuntakodilta. Osan keräyspahveista vahtimestarit kuljettavat yleiseen hyötyjätteen keräyspisteeseen, osassa kiinteistöistä on oma rullakko keräyspahvia varten. Kanervia, risuja ja havuja on kerätty vuonna 2011 yhdeltä kirkolta ja kolmelta seurakuntakodilta. 31

Hautausmaiden jätehuolto Jätteiden lajittelu toimii hyvin ja kattavasti Lahden seurakuntayhtymän hautausmailla. Energiajätteen keräystä omaisille voitaisiin lisätä. Tarkemmin hautausmaiden jätehuollosta on kerrottu myöhemmin tässä samassa luvussa. Kurssi- ja leirikeskusten jätehuolto Siikaniemessä kerätään seka-, energia- ja biojäte. Energiajätettä syntyy reilusti eniten. Bio- ja sekajätettä syntyy melkein saman verran. Keräyspaperille on oma astia ja pahveille on oma rullakko. Lasit ja metallit kerätään omaan jäteastiaan. Rantasaunassa on erilliset jäteastiat energia-, seka- ja biojätteelle. Upilan leirikeskuksessa jätteiden lajittelu on ollut heikonlaista. Siellä kerätään energia-, seka- ja biojäte sekä keräyspahvi. Sekajätettä on syntynyt melkein kolme kertaa enemmän kuin energiajätettä vuonna 2011. Lajittelua on pyritty parantamaan Eila Nykäsen tekemän jätehuoltosuunnitelman avulla. Tavoitteena on lisätä energiajätteen keräysastioita päärakennukseen, majoitusrakennukseen sekä saunan pukuhuoneisiin. Biojäteastioita on myös lisätty. Leiriläiset tuovat omat roskapussinsa eteisaulassa olevaan jäteastiaan. Upilassa jätteiden kuljetusmatkat ovat pitkät, joten huoltomies tyhjentää jäteastiat henkilöauton ja peräkärryn kanssa. Ongelmajätteet huoltomies toimittaa Levon ongelmajätekonttiin. Heinäsaaren leirikeskuksessa kerätään bio- ja sekajäte, mutta ei energiajätettä. Lisäksi saaressa kerätään erilleen lasi, metalli, pahvi (suurin osa poltetaan), paristot sekä pullot/tölkit. Saaressa on ollut oma kompostori, mutta tällä hetkellä haravointijätteet jätetään kasoille ja ne kompostoituvat siinä. Siivoojien tehtävänä on tyhjentää pesutilojen roska-astiat. Leiriläiset tyhjentävät omat roskaastiansa isoon ulkona olevaan jäteastiaan. Saaressa on käytössä puristin, jolla sekajäte saadaan puristettua mahdollisimman pieneksi ennen satamaan vientiä. Biojäte viedään Kanavalahden satamassa olevaan seurakuntayhtymän omaan jäteastiaan, jonka L&T käy tyhjentämässä. Sekajäte viedään satamassa olevaan Majakka-Paviljongin jäteastiaan. Majakalle maksetaan tästä erikseen. Muut erilliskerättävät hyötyjätteet viedään yleiseen hyötyjätteen keräyspisteeseen. Jätteiden kuskaamisesta huolehtii Heinäsaaren isäntä sekä apuisäntä. 32

Kerättävät jätejakeet ja niiden määrät koko seurakuntayhtymässä Kiinteistökohtaiset jätemäärät jätejakeittain eroteltuna löytyvät liitteestä 1. Alla olevassa taulukossa näkyy eri jätejakeiden jakaantuminen koko seurakuntayhtymässä. Jätejakeiden jakaantuminen koko seurakuntayhtymässä v. 2011 kynttilät 3 % muut 3 % puu, purku 12 % energia 10 % seka 28 % kanervat, havut 29 % lasi 0 % bio 7 % Kuva. Koko seurakuntayhtymän jätteiden lajittelu. paperi 5 % pahvi 2 % metalli 1 % 6.2 Jätehuoltosuunnitelma Jätehuollon tavoitteeksi seuraavan diplomikauden aikana otetaan energia- ja sekajätteen määrän seuranta. Sekajätteen määrän osuutta koko seurakuntayhtymän jätemäärästä pyritään pienentämään. Tällä hetkellä Upilassa ja Kirkkokatu 5:ssa syntyy yli puolet enemmän sekajätettä kuin energiajätettä. Sekajätteen määrää voidaan vähentää parantamalla lajittelua. Upilassa sekajätteen määrää voidaan vähentää hankkimalla sinne energia- ja biojäteastioita. Hautausmailla lajittelua parantaisi energiajätteen keräysmahdollisuus omaisille. Tavoitteen toteutumista seurataan L&T:lta saatavista vuotuisista jäteraporteista. Jäteastioiden täyttöasteen seuranta olisi ensiarvoisen tärkeää, jotta todellista jätteen määrän kertymistä voitaisiin seurata paremmin. Jäteastiat tyhjennetään ja tyhjennyksistä veloitetaan riippumatta siitä onko jäteastia täysi vai tyhjä. Jos kaikki roskapussit eivät ole mahtuneet jäteastiaan, veloitetaan tästä lisämaksua. 33