TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lerviksudden, Pirttisaari

1 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Föreningen Nylands friluftsområden rf TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lerviksudden, Pirttisaari

2 TOIMINTAKERTOMUS 2011 1.YLEISTÄ Yhdistyksen toimisto muutti yhdessä Uudenmaan liiton kanssa Länsi-Pasilaan vuoden alussa. Toimintavuoden aikana jatkettiin strategiatyöskentelyä ja hyväksyttiin yhdistyksen viestintästrategia ja alueiden hankintastrategia. Selvitys alueiden huollosta tehtiin myös vuoden aikana. Osana viestinnän kehittämistä otettiin käyttöön yhdistyksen Facebook-sivut, yksi koko yhdistyksen toimintaa palveleva ja yksi erityisesti Kopparnäs- Störsvikin markkinointiin. Yhdistyksen kotisivujen uudistaminen käynnistettiin myös. Pirttisaaren virkistysalueelle rakennettiin keittokatos ja tulipaikka. Svartvikenin laiturin korjaus aloitettiin. Vuoden aikana neuvoteltiin muutaman virkistysalueen hankinnasta. Näistä neuvottelut Loviisan Myllyjärven hankinnasta johtivat hankintapäätökseen loppuvuonna, mutta kauppakirjan allekirjoitus siirtyi vuoden 2012 puolelle. Keskusteluja käytiin parin kunnan kanssa liittymisestä yhdistykseen, mutta nämä keskustelut eivät johtaneet liittymispäätöksiin. Kuntakentällä olevan epäselvän tilanteen takia voi olla vaikea saada uusia jäsenkuntia tällä hetkellä. 2. VARSINAINEN TOIMINTA 2.1 Toiminnan tuotot Valtaosan toiminnan tuotoista (85 %) muodostui jäsenkunnilta perittävistä palvelumaksuista. Muut tuotot olivat vuokratuottoja sekä luonnonhoidollisista harvennustöistä saatuja hakkuutuloja. Jäsenkunnat ja tukijäsenet Yhdistyksen jäsenkuntina olivat vuonna 2011 seuraavat 19 Uudenmaan kuntaa: Espoo Kauniainen Hanko Kerava Sipoo Helsinki Kirkkonummi Siuntio Hyvinkää Lohja Tuusula Inkoo Loviisa Vantaa Järvenpää Nurmijärvi Karkkila Tukijäsenjärjestöt olivat: Espoon venekerhojen yhteenliittymä Suomen Purjehdus ja Veneily Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Suomen Latu Uudenmaan liitto Toimintavuoden 2011 aikana uusia jäsenkuntia ei ole liittynyt yhdistykseen jäseniksi, joten tavoite kahdesta uudesta jäsenestä ei toteutunut.

3 Yhdistyksen jäsenkunnissa oli 1.1.2011 yhteensä 1 459 523 asukasta. Jäsenkuntien väestönkasvu vuoden 2010 aikana oli 14 075 asukasta. Palvelumaksu Jäsenkunnilta perittiin palvelumaksuina 0,44 /asukas + ALV eli 636 000. Muut tuotot Palvelumaksun lisäksi tuotot olivat vuokratuotot (47 600 ) ja muut tuotot (59 200 ) puunmyynnistä ja erityisesti Lappohjanrannan laajan männikön harvennushakkuista. TA 2011 TP 2011 Tuotot yhteensä 707 590 745 787 2.2 Toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut koostuivat toimistosta, hallinnosta, virkistysalueista ja toiminnan rahoitustuotoista/kuluista. 2.2.1 Toimisto Henkilöstö Yhdistyksen organisaatioon kuuluvat toiminnanjohtaja, suunnittelupäällikkö, osapäiväinen huoltopäällikkö ja huoltomies. Tukipalvelut Yhdistys osti kopiointi-, postitus-, puhelinkeskus-, ATK-verkko- ja kokous-tilapalvelut Uudenmaan liitolta. Kirjapito-, palkkahallinto- ja maksu-liikennepalveluja yhdistys osti ulkopuoliselta kirjanpitoyhtiöltä. Yhdistyksen toimitilat vuokrataan Uudenmaan liitolta. Toimisto muutti yhdessä Uudenmaan liiton kanssa Länsi-Pasilaan tammikuussa. Omia työpaja/ varastotiloja yhdistyksellä on Espoon Yli-Takkulassa, ssa ja Inkoon Kopparnäsissä. Yhteistyö Virkistysalueyhdistykset lähettivät ympäristöministeriölle yhdessä laatimansa selvityksen virkistysaluehankinnoista ja ehdotuksen, että ministeriö jatkossakin tukisi ylikunnallisia virkistysaluehankintoja. Vuoden aikana toiminnanjohtaja on vieraillut seitsemän kunnan tilaisuuksissa ja useassa järjestöjen järjestämässä info- ja keskustelutilaisuudessa. Muu toiminta Vuoden aikana tehtiin selvitys virkistysalueiden valvonnasta ja huollosta sekä hyväksyttiin yhdistyksen viestintästrategia ja aluehankintastrategia.

4 TA 2011 TP 2011 Palkat sivukuluineen 251 600 233 020 Muut henkilöstökulut 46 000 48 807 Toimistokulut 43 800 37 513 Toimiston kulut yhteensä 341 400 319 341 2.2.2 Hallinto Valtuuskunta Valtuuskunnassa on 36 kuntaedustajaa 19:sta jäsenkunnasta sekä viisi tukijäsenedustajaa. Valtuuskunta kokoontui sääntöjen mukaan kaksi kertaa vuoden aikana. Kaksi valtuuskunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä vaihtui vuoden aikana. Hallitus Hallituksessa on 16 varsinaista jäsentä sekä kaksi tukijäsenjärjestöjen edustajaa. Valtuuskunnan kolmella puheenjohtajalla on myös läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja vaihtui vuoden aikana. Hallitus vieraili kesäretkellään 18.8 Hämeen luontokeskuksessa sekä Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoissa. Matkan aikana käytiin myös tutustumassa Onkimaanjärven ja Yli-Takkulan virkistysalueisiin. Hallituksen työvaliokunta, johon kuuluu hallituksen kolme puheenjohtajaa, yksi muu hallituksen jäsen sekä valtuuskunnan puheenjohtaja, on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa. TA 2011 TP 2011 Hallinnon kulut 48 400 32 339 2.2.3 Virkistysalueet Yhdistys hallinnoi tällä hetkellä 36 virkistysaluetta, joista yhdistyksen omistuksessa on 31. Näiden yhteispinta-ala on 1252 ha. Lisäksi yhdistys omistaa n. 1270 hehtaaria omaa vesialuetta ja on enemmistöosakkaana vesialueissa, joiden yhteispinta-ala on n.4250 hehtaaria. Yhdistyksen hallinnassa olevista alueista viisi on vuokraalueita (Sarvikallio Tuusulassa, Kajsas ssa, osa Porkkalanniemeä sekä Järvö Kirkkonummella ja Stora Fagerö Inkoossa). Vuokra-alueiden pinta-ala on 130 ha. Yhdistyksen alueita valvotaan ja hoidetaan tehokkaimmin kesäkautena. Joillakin kohteilla on kävijöitä ympäri vuoden ja tiet sekä pysäköintipaikat pidetään aurattuina (mm. Porkkala, Kopparnäs, Störsvik, Varlaxudden ja Yli-Takkula). Alueiden huoltojärjestelyt ja hoitotyöt Päävastuu yhdistyksen alueiden huolto- ja kunnossapitotehtävien järjestämisestä ja toteuttamisesta on huoltopäälliköllä. Hänellä on ollut

5 apunaan huoltomies, sekä kesäkuukausina yksi apuhenkilö. Yhdistyksen oma huoltoryhmä on hoitanut myös viiden alueen juoksevan kunnossapidon sekä valvoo myös jatkuvan huollon ja valvonnan ulkopuolella olevat alueet. Yhdistyksellä on ollut viiden kuukauden kesäkaudeksi neljä paikallista henkilöä töissä alueiden valvojina/huoltajina. Omien teiden ja pysäköintialueiden kesä- ja talvikunnossapito on hoidettu ulkopuolisten paikallisten urakoitsijoiden toimesta. Alueiden jätehuolto on myös muutamalla manneralueella järjestetty pääosin kunnallisen järjestetyn jätehuollon puitteissa. Yhdistys valistaa roskattomaan retkeilyyn ja on poistanut jäteastioita eri kohteista. Kaikilla alueilla ei ole jäteastioita koskaan ollutkaan. Alueiden metsänhoidon ja muun luonnonhoidon työt toteutetaan suunnittelupäällikön johdolla pääosin ostopalveluina. Yhdistyksellä on sopimus alueita kiertävän luontohuoltoyrittäjän kanssa. Hän on vastannut 11 alueen, mm. Porkkalan yhteishoitoalueen valvonnasta ja huollosta. Byxholmenin valvonta ja huolto on ostettu metsäalan yrittäjältä. Pirttisaaren huollosta ja valvonnasta tehtiin sopimus saaressa kesäisin asuvan yrittäjän kanssa. Kopparnäsin alueen ympärivuotisesta huollosta ja valvonnasta on vastannut alueella asuva kalastaja. Pellingin saariston neljä aluetta hoitaa paikallinen yrittäjä. Loviisan Lillfjärdenin kolmea saarikohdekokonaisuutta hoitaa paikallinen kalastaja. Gölisnäsin alue Inkoossa, jossa on mm. kaksi saunaa ja neljä majoitusrakennusta, hoitaa sopimuksen perusteella Hyvinkään Pursiseura. Pursiseura vastaa alueen valvonnasta, huollosta ja myös rakennusten, laitureiden ja rakenteiden vuosikunnossapidosta sekä tilojen vuokraamisesta ja saunavuorojen varaamisesta. Sopimus päätettiin jatkaa vuoteen 2016 asti. Inkoon Stora Fagerön hoidosta vastaa paikallinen saaristolaisasukas. Helsingin edustan kahden saaren hoidossa ja valvonnassa ovat jo usean vuoden ajan avustaneet muutamat paikalliset talkoolaiset. Porkkalan alueella yhdistys on hoitanut sopimuksen perusteella oman alueensa lisäksi myös Kirkkonummen kunnan ja Vantaan kaupungin omistamia virkistysalueita sekä Nurmijärven kunnan ulkoilumajaa saunoineen. Alueilla suoritetut kunnostustoimenpiteet Uusia ja vanhoja alueita ja rakennuksia on kunnostettu vuoden aikana. Maastossa sijaitsevien infotaulujen päivittämistä on jatkettu. Seuraavilla yhdistyksen alueilla on tehty merkittävämpiä korjaus- ja kunnostustöitä: Brokholmenissa () korjattiin käyntilaituria ja asennettiin uudet kiinnityspollarit

6 Varlaxuddenilla () maalattiin grillikatos sekä vaihdettiin katoksen grilli, Stornäsuddenilla () uusittiin grillipaikan grillipenkki Pirttisaareen () on rakennettu uusi grillikatos, avogrillipaikka, katettu yksi ilmatorjuntabunkkeri, purettu vanha yhteyslaituri sekä valettu 7 uutta tukiarkkua vanhojen laituriarkkujen päälle. Korjattu ja pidennetty laituri valmistuu keväällä 2012. Stora Brändössä (Kirkkonummi) on korjattu laiturin käyntisilta sekä vaihdettu laiturin rannanpuoleiset kiinnityskettingit, Porkkalan (Kirkkonummi) yhteishoitoalueella on uusittu kahden grillikatoksen avogrillit, rakennettu huoltotie keskimmäiselle grillikatokselle sekä aloitettu niemen kärjelle johtavan huoltopolun peruskorjaustyöt (yli puolet tehty). Störsvikin (Siuntio) alueella on rakennettu vessa sekä asennettu opastaulu pysäköintialueen viereen Kolavikenissä. Pysäköintialue otettiin käyttöön keväällä, kun yksityistien puomi siirrettiin P-alueen eteläpuolelle. Kopparnäsissa (Inkoo) vuokratun huoltohallin ovi on korotettu, jotta iso huoltovene mahtuu sisään talvisäilytykseen. Halsön sataman merimerkit on uusittu ja poijukettingit on tarkistettu ja osa uusittu. Alueella tehtiin myös merkittäviä metsänhoito- ja luonnonhoitotöitä. Gölisnäsin (Inkoo) alueella on ison talon katto maalattu sekä saunan sisäkatto ja savupiippu korjattu, Lövön () pysäköintialueelle on asennettu opastaulu. Byxholmenin () kiinnityspoijujen kaikki kettingit on vaihdettu. Lappohjanrannan () alueella on tehty metsänhoitotöitä. Yli-Takkulan (Espoo) asuinrakennuksen toinen asunto peruskorjattiin asumiskuntoon, mm rakentamalla suihkunurkkaus, uusimalla keittiökalusteet ja keittiön lattia osittain sekä uusimalla viemärit ja jätevedenpuhdistamo. Selvitykset ja suunnittelu Tehtiin selvitys alueiden valvonnasta ja huollosta sekä tähän liittyvistä kustannuksista. Alueiden hallinnointia, kunnossapitoa, huoltoa ja käyttöä palveleva paikkatietojärjestelmän hankintaprosessi käynnistettiin. Störsvikin hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen jatkui Metsähallituksen luontopalvelujen yksikön toimesta rinnan Störsvikin valtionmaan ennallistamissuunnittelun kanssa. Piilolammin luonnonhoitosuunnitelma päivitettiin. Korpuddenin aiemmin laaditun luonnonhoitosuunnitelman sekä luontoselvityksen päivitys käynnistettiin uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten.

7 Viestintä Kotisivujen kehittämistä on jatkettu ja uusitun ilmeen kotisivut voidaan ottaa käyttöön helmikuussa 2012. Samalla toteutetaan tavoitteena ollut e-kirjeen lähettäminen kunnille. Vuoden aikana otettiin käyttöön koko yhdistyksen Facebooksivu sekä Kopparnäs-Störsvikin alueelle oma sivu. Yhdistyksen toiminta on ollut laajasti esillä lehdistössä. Erityisesti Loviisassa sijaitsevan Myllyjärven neuvottelut ja hankintapäätös ovat herättäneet kiinnostusta. Yhdistys on ollut mukana matka- ja venemessuilla sekä metsämessuilla pääkaupunkiseudun kuntien omistamien luonto- ja virkistysalueiden yhteisesittelyssä. TA 2011 TP 2011 Kunnostus, ylläpito, siivous 99 000 91 804 Sähkö, polttoaineet 37 000 32 004 Ostetut palvelut 41 000 55 456 Luonnonhoito 20 000 42 870 Vakuutukset, verot, tiemaksut ym 28 000 28 322 Vuokrat 13 000 15 089 Viestintä 20 000 16 484 Poistot 52 000 54 160 Virkistysalueiden kulut 339 000 363 445 2.2.4 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Alhaisesta korkotasosta huolimatta korkotuotot olivat budjetoitua isommat, koska vuoden aikana ei tehty maakauppoja. TA 2011 TP 2011 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 7 500 14 057 2.2.5 Tilikauden tulos Tilikaudelle oli budjetoitu 0-tulos, mutta vuoden tulos oli selvästi ylijäämäinen. Ylijäämä siirrettiin valtuuskunnan päätöksellä omaa pääomaa vahvistamaan. TA 2011 TP 2011 Tilikauden tulos 2290 61 428,93 3 INVESTOINNIT 3.1 Investointimaksu Investointimaksu korotettiin 2010 syyskokouksen päätöksen mukaan 0,04 /asukas, ja se oli 0,18 /asukas.

8 3.2 Alueiden hankinta ja myynti Hallitus teki marraskuussa päätöksen 103 hehtaarin (90 ha maa-aluet ta ja 13 ha vesialuetta) Myllyjärven alueen hankinnasta. Kauppakirjan allekirjoitus siirtyi kuitenkin vuoden 2012 tammikuuhun, joten vuoden aikana ei käytetty maahankintarahaa. Kopparnäsissä oleva vuokratontti myytiin vuokrasopimuksen mukaisesti vuokralaisille. Kauppahinta oli 235 000, ja kaupasta tullut myyntivoitto 228 818 siirrettiin yhdistyksen sääntöjen mukaisesti maahankintarahastoon. Maahankintoihin varattiin talousarviossa 150 000. Rahan käyttö siirtyi vuoteen 2012. 3.3 Rakenteelliset investoinnit alueille Pirttisaaren Lerviksuddenin virkistysalueelle rakennettiin aluetta varten erikseen suunniteltu keittokatos ja laiturirantaan tulipaikka sekä katettiin yksi avonainen bunkkeri. Svartvikenin laiturirannan infotaulu saatiin Metsähallitukselta. Yhdistyksen valtiolta lunastaman Svartvikenin laiturin korjaus aloitettiin. Espoon Yli-Takkulan väentuvan toinen asunto peruskorjattiin rakentamalla asuntoon uusi suihkuhuone, uusittiin keittiön kaapistot, koneet, tiskipöytä ja viemäröinti sekä parannettiin rakennuksen jäteveden käsittelyä vastaamaan uusia vaatimuksia. Vuoden lopussa tehtiin vuokrasopimus uusien asukkaiden kanssa. Rakenteellisiin investointeihin oli varattu 120 000. Näihin investointeihin käytettiin 85 978.

9 UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY LIITE 1 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITE 2011 YHDISTYKSEN PÄÄTTÄVÄT ELIMET 1 Yleistä Yhdistyksen korkein päättävä elin on yhdistyksen valtuuskunta. Valtuuskunta valitsee yhdistykselle hallituksen, hallituksen asiantuntijajäsenet, hallituksen puheenjohtajat sekä yhdistyksen tilintarkastajat. Valtuuskunta hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen, vahvistaa tilinpäätöksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja asiamiehelle. Valtuuskunta vahvistaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelman sekä sen yhteydessä ohjeellisen 5 vuoden taloussuunnitelman, päättää jäseniltä perittävistä maksuista sekä hyväksyy talousarvion. Valtuuskunta voi myös hyväksyä yhdistykselle työjärjestyksen. Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitus päättää sääntöjen mukaan myös kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, vaihtamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä yhdistyslain normaalisäännöistä poiketen. 2 Valtuuskunta Kunnat valitsevat sääntöjen mukaisen määrän edustajia yhdistyksen valtuuskuntaan kunnallisvaalien jälkeen joka neljäs vuosi. Valtuuskuntaan kuuluu 36 varsinaista jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä 19 jäsenkunnasta. Lisäksi tukijäsenillä on viisi jäsentä valtuuskunnassa. Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet toimintavuoden alussa: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Anne Knaster Espoo Heikki Syrjänen Espoo Jari Virrankoski Espoo Pekka Vakkuri Espoo Mirjami Vuori Espoo Sirkka-Liisa Korkala Espoo Krister Sjöholm Hanko Sebastian Lindström Hanko Henrik Lundsten Helsinki Anne Luukkonen Helsinki Leila Eklund Helsinki Petteri Äijö Helsinki Johanna Hautakorpi Helsinki Maaria Haikarainen Helsinki Leena Niinimaa Helsinki Maria Nyström Helsinki Iiro Auterinen Helsinki Olli Aalto Helsinki Harri Kokko Hyvinkää Jarmo Suominen Hyvinkää Helena Parpala Hyvinkää Maaret Rönkä Hyvinkää Heimo Hakala Inkoo Harri Wikström Inkoo Jyrki Piirainen Järvenpää Marikki Eronen Järvenpää Pirjo Tirronen Järvenpää Teuvo Toivikko Järvenpää Salla Salo Karkkila Timo Palenius Karkkila Mikael Aspelin Kauniainen Pertti Eklund Kauniainen Arja Rantanen Kerava Auli Lehikoinen Kerava Hannu Virtanen Kerava Sami Turpeinen Kerava Ari Tiainen Kirkkonummi Marjokaisa Piironen Kirkkonummi Stefan Gustafsson Kirkkonummi Ari Harinen Kirkkonummi Ari-Pekka Rauttola Lohja Teuvo Laine Lohja Leena Iso-Markku Lohja Heikki Rouvinen Lohja Pertti Lohenoja Loviisa Vesa Peltoluhta Loviisa Jari Ahokas Nurmijärvi Pentti Kaartinen Nurmijärvi Tittamaria Törmänen Nurmijärvi Liisa Rantanen Nurmijärvi Kimmo Kajaste Jessica Bremer Per Högström Matti Haapakoski Bernhard Biström Sven Stenlund Lasse Lindholm Pe-Erik Holmberg Vesa Lepistö Sipoo Kaj Kaiser Sipoo Heikki Kaisla Siuntio Karin Gottberg-Ek Siuntio Markku Manninen Tuusula Jesse Kinnunen Tuusula Tuula Kourunen Tuusula Satu Luukkanen Tuusula Seppo Stark Vantaa Väinö Pokki Vantaa Tero Kakko Vantaa Jonne Kunnas Vantaa Leena Korhonen Vantaa Juha Menschakov Vantaa Toimintavuoden aikana kunnat valitsivat seuraavat uudet jäsenet ja varajäsenet valtuuskuntaan: Espoo valitsi Anne Knasterin tilalle Heikki Syrjäsen valtuuskunnan jäseneksi ja uudeksi varajäseneksi Taina Vilon. Kerava päätti valita Sami Turpeisen tilalle Mauri Nissisen valtuuskunnan varajäseneksi.

10 Nurmijärvi päätti valita Jari Ahokkaan tilalle Pasi Miettisen valtuuskunnan jäseneksi. Tukijäsenten edustajat: Risto Sajaniemi Seppo Seljavaara Riitta Murto-Laitinen Esa Lehtinen Mika Asikainen Espoon venekerhojen yhteenliittymä Suomen Purjehdus ja Veneily Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Suomen Latu Valtuuskunnan puheenjohtajana on toiminut Leena Niinimaa, 1. varapuheenjohtajana Johanna Hautakorpi ja 2. varapuheenjohtajana Henrik Lundsten. 3 Hallitus Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat 16 varsinaista jäsentä sekä kaksi puheoikeuden omaavaa tukijäsenten edustajaa. Valtuuskunnan puheenjohtajilla on myös hallituksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet: Varsinainen jäsen Varajäsen Mika Airinen Espoo Bo Grönholm Espoo Johanna Sydänmaa Helsinki 28.10.2011 Leo Reenpää Helsinki Johanna Kalve Helsinki 28.10.2011- Antti Lanamäki Helsinki Maija Ilmoniemi Helsinki Sami Sailo Kirkkonummi Maria Paaso Jutta Poikolainen Hyvinkää Marilla Kortesalmi Vantaa Jukka Järvinen Helsinki Hannu Latva-Pietilä Helsinki Petri Koskinen Vantaa Hannu Vikman Vantaa Arja Rantanen Kerava Helena Parpala Hyvinkää Matti Haapakoski Seija Kannelsuo-Mäntynen Ville Stambej Espoo Aki Erkkilä Nurmijärvi Sini Alén Vantaa Taina Pikkupeura Kerava Tuula Palaste Eerola Helsinki Saara Ilkka Helsinki Mikael Carlberg Inkoo Kalle Holm Siuntio Raili Peni Hanko Irja Bergholm Kirkkonummi Maarit Rope Sipoo Marjo Pihlström Espoo Tapio Ikävalko Lohja Erkki Nissinen Karkkila Tukijäsenten edustajat hallituksessa: Agneta Nylund Uudenmaan liitto Oskari Orenius Uudenmaan liitto Mika Asikainen Suomen latu Kalevi Westersund Suomen Purjehdus ja Veneily Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Mika Airinen, 1. varapuheenjohtajana Petri Koskinen ja 2. varapuheenjohtajana Johanna Sydänmaa 28.10.2011 asti ja sen jälkeen Johanna Kalve. 4 Tilintarkastus Yhdistyksellä on sääntöjen mukaan yksi tilintarkastaja sekä yksi varatilintarkastaja. Yhdistyksen tilintarkastusyhteisönä toimii Oy Audiator Ab:n ja varsinaisena tilintarkastajana JHTT Leena Flinck sekä varatilintarkastajana JHTT Sari Korento. 5 Säännöt, rekisteröinti, nimenkirjoitus Valtuuskunta on 29.10.2008 hyväksynyt sääntömuutoksen, joka liittyy sisäisen hallinnon uudistukseen, tilitarkastukseen ja toimialuemääritelmään. Muutos sekä uudet nimenkirjoittajat on rekisteröity 30.12.2009. Sääntöjen mukaan yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa. Hallitus voi määrätä yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin pankki-, posti- ja muissa sellaisissa juoksevissa asioissa.

11 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry LIITE 2 YHDISTYKSEN VIRKISTYSALUEET JA VARUSTETASO Henrik Wickström 24.1.2012 Tp=avotulipaikka, Gp=grillikatos, Ps=puusuoja, Jät=jäteastia, Inf=infotaulu, Wc=kompostivessa, Lai=laituri, Poj=kiinnityspoiju, Hankin- Alueen nimi tavuosi Kunta 1990 Lillfjärden Loviisa 1991 Piilolammi Hyvinkää 1991 Porkkalanniemi Kirkkonummi 1991 Järvö Kirkkonummi 1992 Bockhamn Loviisa 1992 Stora Brändö Kirkkonummi 1993 Byxholmen 1993 Norra Sandö 1994 Pikku Leikosaari Helsinki 1994 Kalliosaari Helsinki 1994 Stornäsudden 1994 Tallholmen 1994 Lappvikstrand Hanko 1995 Brokholmen, Lilla Brokholm. 1996 Yli-Takkula Espoo 1996 Onas 1996 Palakoski Vihti 1996 Långösund 1996 Långö 1996 Lövö 1996 Kolaholm 1996 Helgträsk (Fiskträsk) Sipoo 1996 Brokholmsvatten Hankin- Alueen nimi tavuosi Kunta Ma-ala ha Vesiala ha Yht.vesi ha Aluetyyppi Tp Gk Ps Jät Inf Wc Lai Poj Muuta Valvonta/hoito 61,5 30,0 Sisä- ja ulkosaaristoa. 3 isoa saarta,3 3 1 2 4 3 3 1 8 Jätekeräyskatos pienempää sekä luotoja. Suojainen Laituri uusittu 20 laguuni. Warma/(PSS) 24,8 Rajoittuu Piilolampeen 2-1 1 1 1 1 - Kaupungin ulkoilureitit Ulkoilureitin levähdyspiste /R.Salo 41,0 1 1 1 2 1 3 (160,0) (2) (5) 13) (4) (11 (1) Alue vuokrattu valtiolta. Yhteiskäytössä Vantaan Kirkkonummen ja Nurmijärven kanssa (suluissa yhteistyökohteet) - Ympärivuotinen käyttö.talvikunn ossapito/r.salo 1,5 Osa isommasta saaresta Hankala rantautuminen - - - - 1 - - - Käynti kerran vuodessa / (oma 4,9 5,8 Saarikohde. Erinomainen luonnon- ja 2-2 2 2 3 2 18 Kaksiosainen alu yöpymissatama. Vuoden luonnon- Laiturit molemm satama vuonna 2009. puolilla/sundbäc 41,5 37,3 Saarikohde. Iso laituri. Huoltorasite 2 1 1 2 2 2 1 5 Lintutorni mantereella /R.Salo 11,9 63,4 Hyvin suosittu saarikohde, rajoittuu 2-1 1 1 2 6 Sauna, kaivo kansallispuistoon. /Oldenburg 6,0 93,2 Ulkosaarikohde, hienot 2-2 2 1 2 3 /Sundbäck hiekkarannat. 1,1 Kallioinen saarikohde. Kevytlaituri. 4 - - - 1 1 1 Pieni sauna/ei jä ½ huoltolaiturista manter. /oma 4,9 Saarikohde - 2 1 - - 2 - - Vajarakennus/ei ½ huoltolaiturista manter. jätehuoltoa/oma 2,6 on Niemenkärki, tieyhteys, pieni 1-1 1 1 1 - - Ympärivuotinen pysäköintialue. käyttö/oma 1,2 30,0 Koskematon saarikohde, suojaton - - - - 1 - - - Paikallinen 58,0 181,0 Yli 1 km hiekkarantaa. Suosittu uimaranta. - - - 1 3 2 - - Kolme portaikko Osa alueesta Natura 2000 rantaan/österlu aluetta. 12,6 153,5 Hiekka-kivikkorannat, suosittu retkisaari. Laiturisyväys yli 5m (Rk) 32,5 80,0 Vanha maatila, 4 kunnost. rakennusta. Portti kansallispuistoon (Nuuksio). Yksi asunto ja pellot vuokrattuja. Toinen asunto toimii yhdistyksen aputoimistona 26,0 1035,5 Saarikohde ulkosaaristossa. Hienot rantakalliot. Alueeseen kuuluu myös Rönnskärin luoto 84,1 200,0 Monimuotoinen metsäalue, näköalakalliot, ls-purolaakso 9,8 1,2 Vanha maatila, ei rak. niityt, liittyy Långöhön 62,2 2,7 Saarikohde, soutuvene vuokrattavissa Sannäsuddin kaupasta 30,7 9,9 Metsäalue, lähellä Kolaholmia. Asfalttitie perille, 4,0 Kyläläisten uimaranta. Ranta kunnostettu Vanha lastausla varastona. Toim Talvikunnossapit 1-1 2 1 2 1 - Kaivo, yl.käyttö /Sundb - - - - 1 2 - - Navetta työpajan /Salo/oma vaikeahko kiviko vuokrattavissa/s eteläosa syvemp - - 1 1 1-1 Rantautuminen johtuen. /oma - - - - 1 1 - - Luontokohde, ei palveluja/salo - - - - 1 1 - - 3 soutuvenettä 1-1 1 2 1 - - Salmi matala, /Salo/Kivelä - - - - 1 - - - Ei palveluja. Pien pysäköintialue - - - 1 1 1 - - Pukukoppi perus /Salo 1,0 Pysäköinti- ja lähtöalue Fiskträskille - - - - 1 1 - - Fiskträskin P-alu /Särkelä Ma-ala ha Vesiala ha 246,7 Kalastusalue Brokholmin ja Sandön ympärille Yht.vesi Aluetyyppi Tp Gk Ps Jät inf Wc Lai Poj Ha (-)

12 Valvonta/hoito 1997 Fiskträsk Sipoo 1997 Sandskatan 1997 Sarvikallio Tuusula 1998 Sandviken. 1999 Stora Fagerö Inkoo 1999 Onkimaanjärvi Karkkila 2000 Läduvik Kirkkonummi 2000 Gölisnäs Inkoo 2000 Högholmsören Sipoo 2001 Kajsas 2001 Bredholmen 2002 Varlaxudden 2002 Strandtorp Sipoo 18,1 Rajoittuu Fiskträsk ja Abborträsk järviin. Heikko ranta. Järvi hieno. Yhteydet kansallispuiston ulkoilureitteihin. Huoltotie on. /Sä - - - - - - - - Levähdyspiste, pöytä/penkki. 0,6 Luoto Sandön edustalla. - - - - - - - - Ks. Norra Sandö 36,0 Rajoittuu Tuusulanjärveen Näköalakallio, Lintualue Vuokra-alue. 21,7 353 Hienot hiekkarantapoukamat. Kunnostettu talo ja sauna. Rakennukset ja tontti on vuokrattu. Kaikki rannat yleisessä käytössä. 32,0 Saaren pohjoisosa. Hienot hiekkarannat. Alue on vuokrattu Inkoon srk:lta. 29,9 300 Onkimaanjärven ranta + pikkulammen rantaa (Rk) 3,1 3 Kuuluu Porkkalan yhteishoitoalueeseen. Vuokralla Nurmijärveltä. Vuokramökki ja sauna Nurmijärven käytössä 11,6 3,8 Hyvä suojainen satama. 2 saunaa, 3 mökkiä, 2 aittaa. Tilat vuokrataan. Saunat yleisessä käytössä. Rakennukset hyvässä kunnossa. 2,3 650 Kolme pientä saarta Sipoon selällä. Kaksi puutonta luotoa 16,7 Rajoittuu Kajsajärveen ja Mäkiniittuun keskellä Pohjan laajaa metsäaluetta. 13,4 Saari lähellä Brokholmia. Suojainen luonnonsatama. 12,0 80 Luonnonkaunis avomerelle avautuva kallio-kivikkoranta. Ympärivuotinen käyttö ja huolto. 13,3 Rajoittuu Fiskträskiin (50m). Metsäalue - - - 1 1 1 - - Huoltotie alueell /Salo - - - 1 1 1 1 ( 3) Laitumet vuokra lammaslaidunalu eeksi (Nurmi)./Ö Vaikeat olosuht. reitistä Liesjärve jelle alueen kaut Mökin+saunan h Hyvinkään pursiseuran Talvella suljettu. 2 1 1 1 1 1 1 4 Järeä betonilaitu /T.Vikström 1-1 1 1 1 - - Laavu. Osana Ilv /Salo 1 2 1 4 1 4 (1) Käynti niemenkä /Salo - 2 2 1 1 4 4 20 Huoltosopimus kanssa /HYPS - - - - - - - - Ei palveluja/(om - - - - 1 1 - - Pitkospuut ranta pitkin Mäkiniittu 1-1 1 1 1 3 Hyvin toimiva satamapaikka /Sundbäck 1 1 1 1 1 1 - - Rajoittuu sotilas alueeseen. /Salo - - - - - - - - Hankittu vaihtokohteeksi. /(-) 2002 Korpudden 2003 Kopparnäs Inkoo 2006 Pirttisaari 2008 Åkerdal Sipoo 27,6 Rajoittuu Lohjanjärveen. Alueeseen kuuluu kolme pikkusaarta. Luonnonsuojelualue. 516,0 182 1705 Laaja ja monipuolinen alue, johon kuuluu 14 saarta tai saarien osia. Rantaviiva n. 10 km mantereella ja n. 5 km saarissa. Alueella on Kestikievari, vesi- ja viemärilaitos, 2 varastoa, sauna/huoltorakennus, yhteys- ja saarilaiturit ym. Omia teitä n. 5 km. 17,5 Ulkosaaristokohde. Kaksiosainen. Rajoittuu metsähallituksen alueeseen. Alueet yhteiskäytössä. Rannikkotykit, tutkatorni, hienot ulkosaaristomaisemat ym) 6,2 Metsäalue Helgträskin ja Fiskträskin välissä. 2 1 1-1 1 - - Levähdyspaikka, näköalapaikka/s 5 6 7 4 10 3 (4) 8 Kievari vuokrattu yrittäjälle. Venehuoltohalli. Rajo Mh:n hallitsema linnustonsuojelu alueeseen. /Berglund/oma keväällä 2012./ Ö 1 1 2-1 2 1 (12) Laiturin viimeiste skärgården Ab/ T.Mamberg Ei suunniteltu vie /huoltoa ei ole Yhteensä 1383,0 1275,1 4246,9 32 18 29 39 44 61 18 (89) 76

13 Uudenmaan virkistysalueyhdistys Liite 3 STRATEGIARAPORTTI VUODELTA 2011 Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen strategia 2020 hyväksyttiin valtuuskunnan syyskokouksessa 2010. Strategiassa on sen seurannasta todettu seuraavaa: Strategian toteutusta seurataan jatkuvasti. Siihen liittyvien tavoitteiden toteuttamista ja seurantaa varten kehitetään erityyppisiä hallinnointi- ja seurantajärjestelmiä. Strategian toteutuksesta raportoidaan valtuuskunnalle ja jäsenkunnille vuosittain toimintakertomuksessa. Strategiaa päivitetään valtuustokauden alussa ja muuten tarvittaessa. Strategian tavoitteet on sisällöllisesti jaettu seitsemään alla mainittuun osioon, joissa on yhteensä 44 tavoitetta. 1. Organisaatio 2. Alueiden määrä ja sijainti 3. Talous Tavoitteet: Toimintaa jatketaan yhdistyspohjalta rakenteita ja toimintatapoja jatkuvasti kehittäen. Pieni, jatkuvasti uutta oppiva asiantuntijaorganisaatio, jota täydennetään sesonkityöntekijöillä ja ostopalveluilla. Kaikki toiminta-alueen kunnat ovat liittyneet yhdistykseen 2020 mennessä Ilmeisesti liittyvät lähinnä kuntaliitosten kautta. Tavoitteet: Alueita hankitaan seudun väestönkasvun synnyttämän tarpeen takia lisää. Vuonna 2020 alueiden määrä on yli 40 ja niiden yhteenlaskettu maapinta-ala on n. 2000 ha. Ensisijainen tavoite on laajentaa nykyisiä alueita siellä missä se on mahdollista. Tämä voidaan toteuttaa myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa esim. alueita vaihtamalla. Lisätään alueiden kattavuutta ja niiden saavutettavuutta hankkimalla uusia alueita itäiseltä Uudeltamaalta, Lohjan seudulta ja saaristosta. On käyty keskusteluja useamman alueen hankinnasta sekä Itäisellä Uudellamaalla että Lohjan seudulla. Neuvottelut johtivat hallituksen päätökseen Myllyjärven alueen hankinnasta marraskuussa 2011. Tehdään uusien alueiden hankintastrategia, josta informoidaan jäsenkuntia. Hankintastrategia hyväksyttiin hallituksessa marraskuussa 2011, jonka jälkeen se lähetettiin jäsenkunnille tiedoksi. Tavoitteet: Organisaatio pidetään pienenä ja joustavana. Talouden suunnittelu ja seuranta on tehokasta. Talousarvion seuranta parannetaan jatkuvasti. Toiminnan laatu ja kustannustehokkuus on paras alan toimijoiden keskuudessa. Toimitaan yhdessä ympäristöministeriön kanssa valtion rahoituksen turvaamiseksi jatkossakin. Virkistysalueyhdistykset tekivät yhdessä selvityksen tähänastisista virkistysaluehankinnoista ja ehdottivat, että ympäristöministeriö jatkossakin tukisi ylikunnallisia virkistysaluehankintoja. Muut rahoituslähteet sekä mahdolliset käyttömaksut selvitetään.

14 4. Alueiden hoidon ja käytön suunnittelu 5. Varuste- ja palvelutaso Tavoitteet: Hoidon ja käytön suunnittelulla ja ammattitaitoisella hoidon toteutuksella varmistetaan laadukkaan virkistysalueiden luontoympäristön säilyminen ja kehittyminen. Useisiin virkistysalueisiin kuuluu eri tasoisesti hoidettua talousmetsää; hoidossa panostetaan luonto- ja virkistyskäyttöarvon parantamiseen. Vuoden 2011 aikana tehtiin merkittäviä luonnonhoitotoimenpiteitä Lappohjanrannan ja Kopparnäsin virkistysalueilla. Lisätään paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien vuorovaikutusta; laajuus määritellään aluekohtaisesti. Alueiden käyttöä ja käyttäjätyytyväisyyttä seurataan kävijätutkimuksilla, -kyselyillä ja laskennoilla. Kävijälaskentoja on käytössä tällä hetkellä Fiskträskin polulla ja Gölisnäsin virkistysalueella. Vieraskirjat antavat myös jonkinlaisen osviitan kävijöiden määrästä. Otetaan suunnittelussa huomioon erityyppiset, erityisesti paikalliset käyttäjäryhmät ja heidän tarpeensa. Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa virkistysalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Perustetaan alueiden hallinnointia palveleva tietojärjestelmä. Paikkatietojärjestelmän hankinnan esiselvitys käynnistyi vuoden 2011 lopussa. Tavoitteet: Tulipaikkoja ja keittokatoksia rakennetaan alueille lisää ja varmistetaan puuhuolto. Vuoden aikana on rakennettu keittokatos ja tulipaikka Pirttisaareen. Puuhuollossa on osittain siirrytty klapien käyttöön. Materiaaleissa suositaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Alueille tehdään merkittyjä polkuja ja reittejä. Kerrotaan alueiden luonnosta ja historiasta sekä paikan päällä että verkossa. Ainoastaan isoissa mannerkohteissa ylläpidetään jätehuoltoa. Rakentamisessa jatketaan ja korostetaan omaa ilmettä, laatua ja käytettävyyttä. Pirttisaaren keittokatos on toteutettu samoja piirteitä käyttäen kuten joissakin aikaisemmissa keittokatoksissa. Laaditaan alueluokitukseen perustuva laatujärjestelmä. Parannetaan mahdollisuuksia alueiden ympärivuotiseen käyttöön. Alueiden saavutettavuutta kehitetään. 2011 avattu Pirttisaaren virkistysalueelle ja äskettäin hankitulle Myllyjärven alueelle pääsee suhteellisen helposti julkisilla kulkuneuvoilla. 6. Yhteistyö Tavoitteet: Yhteistyötä valtion kanssa alueiden hankinnassa jatketaan. Virkistysalueyhdistykset laativat yhdessä ympäristöministeriölle selvityksen tähänastisista aluehankinnoista ja esitys valtion rahoituksen jatkumisesta Tehostetaan yhteistyötä kuntien ja Metsähallituksen kanssa alueiden suunnittelussa, ylläpidossa ja huollossa. Yhdistyksellä on valmiuksia neuvotella kuntien kanssa yhteistyöstä alueiden hankinnassa ja huollossa. Osallistutaan omalta osalta virkistysreittien jatkuvuuden turvaamisessa kuntarajojen yli. Kehitetään yhteistyötä järjestöjen ja paikallisten asukkaiden kanssa alueiden huollossa ja ylläpidossa, luontovalistuksessa sekä palvelujen tarjonnassa. Pirttisaaren valvonnasta ja huollosta on tehty sopimus paikallisen kesäasukkaan yhtiön kanssa. Tiivistetään tiedonvaihtoa ja yhteistyötä muiden virkistysalueyhdistysten kanssa. Katso edellä.

Yhdistyksen edustajat vierailevat jokaisessa jäsenkunnassa vähintään joka toinen vuosi. 15 7. Viestintä Tavoitteet: Viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti yhdistyksen toiminnasta kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja joukkoviestimissä. Facebook-viestintä aloitettiin vuoden aikana. Kotisivujen sisältöä ja käytettävyyttä kehitetään. Kehittämistyö aloitettiin vuoden aikana. Julkaistaan päivitetty esite pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Tehdään viestintäyhteistyötä kuntien virkistysalueista vastaavien toimijoiden kanssa. Yhteydenpitoa jäsenkuntiin ja muihin yhteistyötahoihin lisätään ja säännöllistetään. Toimintastrategiaan liittyen hyväksytään erillinen viestintästrategia. Viestintästrategia hyväksyttiin hallituksessa keväällä 2011. Yhdistyksen virkistysalueiden huolellinen suunnittelu, hyvä hoitotaso ja laadukkaasti toteutetut palvelurakenteet viestittävät käyttäjille, että heitä arvostetaan, mikä vuorostaan kohottaa kävijöiden vastuuntuntoa palvelujen käyttäjinä. Yhdistys noudattaa toiminnassaan julkisuuslain periaatteita. On noudatettu