SALIBANDYLIITON A L I I N VIRALLINEN L I N JULKAISU U 1 2006 0 Tähtien käyristykset: Peili vai suora? Jaakko Hintikka latoo piste-ennätykset uusiksi Kotikentät analyysissä Tuomarit tien päällä Suuntana suojalasit Nyt vai heti?
Lyö tekstiviesti LINKKI SALIBANDY numeroon 15400 (0 ), saat vastapallona suoran linkin palveluun Puhelimestasi tulee salibandya Soneran asiakkaana tiedät, missä pallo kiertää. Tilaa käyttöösi Salibandyliigan tulospalvelu ja saat kännykkääsi ajan tasalla olevat pelitiedot maaleineen ja rankkareineen. Ja tietysti myös sarjataulukot. Palvelun käytöstä maksat vain hinnaston mukaisen tiedonsiirtomaksun. Lisätiedot ja hinnat: www.sonera.fi/surfport Sonera Asiakaspalvelu 0800 17000 Sonera Kauppiaat
K U VAT Ä Ä N E T P E L I T M U U K Ä N N Y H U B A :: MOBILE CHART 20 TOP >>>> W W W. S A L I B A N DY. N E T :: JAVA PELIT 3 1. S 2. T 3. T 4. 3 5. T 6. T 7. 3 8. T 9. S 10. 3 11. T 12. T 13. S 14. T 15. T 16. S 17. S 18. S 19. S 20. :: PYRKIMÄSSÄ LISTALLE :: TAUSTAKUVAT WWW.SALIBANDY.NET
TÄSSÄ NUMEROSSA MAALISKUU 2006 PÄÄKIRJOITUS 5 Salibandy on edelleen turvallinen laji MIESTEN SALIBANDYLIIGA 6 Mahdollisen maailma 9 Trackers-leiri ei yllättynyt menestyksestä 12 Play Offien erikoismies: Tuupovaaran Tykki - Jani Kosonen 14 Monnarista Mosalle: Kotikentät analyysissä 18 Arvon mekin ansaitsemme 22 Tuomarit tien päällä 24 Peili vai suora? 27 108 Ikoni takoi ennätyksen 28 All Starsit piinasivat maajoukkueita NAISTEN SALIBANDYLIIGA 30 Neljä suosikkia naisten mestariksi 35 Kroppaa ja keppiä KUUKAUDEN PELAAJAT 38 Ikitehokas Mikko Helanen on HIFK:n miehiä 40 NST:n Carina Kovanen: Vauhdilla huipulle MIESTEN 1. DIVISIOONA 42 Liigan porteilla: Campus ja Pirkat 43 Vantaalta kaksi liigakandidaattia MAAJOUKKUEET 44 Sveitsi kiusasi miehiä 46 Ensikertalaiset ilahduttivat 48 Nuoren urheilijan seuranta tehostuu EUROOPPA CUP 50 Iso panostus, tuttu tulos 53 Tiikerien hopea kirkastui nopeasti MUUTA 54 Suuntana suojalasit Nyt vai heti? 56 Suojalasien testaustoiminta tiivistyy 57 Tampereella yhteispäätös suojalasien käytöstä 60 Webmasterin pelastus: Työkalut ja talkooväki 62 Omat sivut kasaan kätevästi 63 Salibandykipinä iski Santtuun jo koulussa 64 Myös erityisopiskelijat mukana ammattiin opiskelevien salibandyssa 64 Ilosaarirock taas vahvin Rock SM-kisoissa 66 Ei liikaa, ei liian vähän: Nuoren pelaajan harjoittelu 67 Intiallakin jo salibandymaajoukkue 68 SSBL info 69 Ilmoituksia 70 SaBaStore 73 SSBL, Salibandyliiga ja IFF 74 Maajoukkue-palsta ja Maailmalta 74 Suni 8 14 43 56 18 40 4 S A L I B A N D Y
SALIBANDYLIITON VIRALLINEN JULKAISU NUMERO 1/VIIKKO 11 2006 17. VUOSIKERTA ISSN 1235 760X PAINOSMÄÄRÄ 38 0s00 JULKAISIJA/TOIMITUS Suomen Salibandyliitto ry. Alakiventie 2 00920 Helsinki Puh. (09) 454 2140 Fax (09) 4542 1420 www.salibandy.net PÄÄTOIMITTAJA Jari Kinnunen jari.kinnunen@salibandy.net TOIMITUSSIHTEERI Markku Huoponen markku.huoponen@salibandy.net ILMOITUSTRAFIIKKI Kaisa Savola kaisa.savola@salibandy.net ILMOITUSMYYNTI Jari Kinnunen Puh. (09) 4542 1410 TILAUSHINNAT 2006 Vuosi 27 Kesto 24 Ulkomaille 30 ILMESTYMISAIKATAULU Nro Ilmestyy 1/06 Maaliskuu (viikko 11) 2/06 Toukokuu (viikko 20) 3/06 Kesäkuu (viikko 26) 4/06 Syyskuu (viikko 39) 5/06 Marraskuu (viikko 47) 6/06 Joulukuu (viikko 1/07) ILMOITUSKOOT 2/1 420 x 297 mm 1/1 210 x 297 mm 1/2 105 x 297 mm (pysty) 1/2 210 x 148,5 mm (vaaka) 1/3 71 x 297 mm (pysty) 1/4 105 x 148,5 mm Ilmoitusaikatauluja ja -hintoja voi tiedustella lehden toimituksesta. PAPERI Kansi 130 g/m 2 Sisäsivut 80 g/m 2 ARTIKKELIT Jutut ovat kirjoittajansa näkemys asiasta, mikä ei välttämättä edusta Salibandyliiton virallista kantaa. KANSIKUVA Peter Forsgård Jaakko Hintikka otti nimiinsä Salibandyliigan runkosarjan yhden kauden piste-ennätyksen 48+60=108 pistettä. Hän johtaa myös liigan maratonpistepörssiä luvuin 241+233=474. Play off-tilastossa Hintikka oli ennen pudotuspelien alkua toisena 103 tehomerkinnällä, vain pisteen päässä ykköspaikasta. ULKOASU Viestintänetti Oy, Jyväskylä REPRO A5 Repropalvelu Oy, Tampere PAINOPAIKKA [ PÄÄKIRJOITUS ] Salibandy on edelleen turvallinen laji www.salibandy.net Liikunnan merkitys lasten ja nuorten fyysiseen ja henkiseen vireyteen on kiistaton. Myös liikunta työkykyä parantavana ja ylläpitävänä toimintana on monin tutkimuksin todistettu. Vaikka liikunnan harrastamiseen sisältyy loukkaantumisriski, sitä kannattaa harrastaa ja työnantajankin tukea henkilöstönsä motivaation ja työkyvyn varmistamiseksi. K eskustelu liikunnan ja urheilun vaaroista ja riskeistä on viime aikoina ollut vilkasta. Erityisen kiihkeänä keskustelu on käynyt salibandyssa sattuneiden silmävammojen tiimoilta. Hyksin silmätautien päivystyspoliklinikalla tehty tutkimus osoitti, että salibandyyn ja erityisesti sählyyn sisältyy riski silmävammaan. Tutkimuksen mukaan seurantajaksolla merkittävä osa urheilun piirissä sattuneista silmävahingoista sattui sählyn (28 %) ja salibandyn (17 %) parissa. Lääkärilehden pääkirjoituksessa peräänkuulutettiin liiton vastuuta asiassa ja suojalasien määräämistä pakollisiksi salibandypeleihin. Näköaisti on ihmiselle hyvin tärkeä mistä johtuen silmävammat herättävät aina suuria tunteita. Silmävammat, myös lievät, ovat aina vakavia. Lieväkin silmävamma voi aiheuttaa myöhemmin vakavia haittoja. Salibandyliitto suosittelee vahvasti suojalasien käyttöä, erityisesti junioreille. Useat seurat ovatkin tehneet seura- tai joukkuekohtaisia päätöksiä suojalasien käytöstä koko joukkueessa. Tämä suuntaus on erittäin kannatettavaa. Suojalasien hankinnassa kannattaa olla erityisen tarkka, ettei tule tietämättömyyttään lisänneeksi silmävammariskiä hankkimalla vaaralliset testaamattomat lasit. Liitto tulee lisäämään valistustaan suojalasien käytön puolesta sekä selvittämään suojalasien testausmenetelmiä yhdessä kansainvälisen liiton ja Ruotsin liiton kanssa. Harrastamiseen liittyvistä riskeistä huolimatta salibandy on liikuntana edelleen turvallinen ja vammariski on moneen muuhun lajiin verrattuna pieni. Kauden mittaan rekisteröityneille pelaajille (n. 37 000) sattuu reilu 1 000 vakuutuksella korvattavaa vahinkoa (1282 vahinkoa kaudella 2004-2005). Tämä tarkoittaa sitä, että noin joka 29:nnelle pelaajalle sattuu vahinko, joka korvataan vakuutuksella. Silmävammojen osuus näistä vahingoista on kausittain n. 40 kpl. Koska salibandyn harrastaminen on laajaa, on selvää että myös vahinkoja sattuu lukumääräisesti melkoisen paljon. Kun vahinkojen määrä suhteutetaan harrastamisen määrään, voidaan arvioida, että salibandyn lisenssipelaajille sattuu yksi vakuutuksella korvattava vahinko 3 400 harrastettua tuntia kohden. Pienempiä nyrjähdyksiä tai venähdyksiä, joita ei tarvitse hoidattaa, sattuu luonnollisesti useammin. Vaikka vahinkojen määrä suhteutettuna harrastamisen laajuuteen tuntuu pieneltä, on siihen suhtauduttava riittävällä vakavuudella. Jokainen vamma on tietenkin liikaa. Tyypillisimpiä salibandyvammoja ovat alaraajavammat (polvi ja nilkka). Salibandyvammojen ehkäisy on meidän kaikkien vastuulla. Vammoja voidaan ehkäistä merkittävässä määrin riittävällä lämmittelyllä, huolellisuudella ja varovaisuudella, vastustajan ja kanssaihmisten kunnioituksella, sääntöjen noudattamisella jne. Ja erityisesti silmävammoja voidaan ehkäistä suojalasien käytöllä. Silmien suojaaminen kannattaa, sillä pelisilmähän on kaiken a ja o. Turvallista loppukautta! Jari Kinnunen toiminnanjohtaja jari.kinnunen@salibandy.net 1 2 0 0 6 S A L I B A N D Y 5
Saavutuksia Yleisöennätys: 5 580 katsojaa loppuottelussa Josba - Oilers 7.4.2002 Eniten mestaruuksia: JP Lehtonen 6 Eniten mitaleita: JP Lehtonen 10 (6+2+2) Useimmin play offissa: Toni Huhtala ja Jani Kosonen 12 kertaa Pudotuspelien tunnelma näkyy katsomossa. Viimeistään finaalivaiheessa. Mahdollisen maailma Runkosarja on takana, ja hetken aikaa kaikki on taas mahdollista ainakin kahdeksalle joukkueelle. Lähiviikot ovat uusien sankarien, murskattujen unelmien, jatkoaikojen, kiitävien minuuttien, matavien sekuntien ja lopulta voitonjuhlien aikaa. Lähiviikot eletään pudotuspelien maailmassa. TEKSTI MIKA HILSKA KUVAT SSBL Play offien aikana ei leikata partaa, aina ei edes hiuksia. lersissa, HIFK:ssa ja SSV:ssä yhteensä kuusi kertaa. Mutta hyviä muistoja on äärettömän monia. Hienoimpia hetkiä ovat olleet ensimmäinen mestaruus Josbassa 1993, nousu tappioasemasta kauden 1998-1999 finaalissa VFT:tä vastaan ja kauden 2003-04 finaalit. SSV:n ykkösketjun johtaja jos kuka tietää, millä eväillä pudotuspeleissä pärjätään. Keväällä menestyy vähän virheitä tekevä, henkisesti vahva joukkue, jonka pelaajat pystyvät nostamana tasoaan tiukassa paikassa. Noutaja tulee ensimmäisenä huonosti puolustaville jäähyherkille joukkueille, jotka eivät ole henkisesti vahvoja. Ulkomaailma liukuu pois Salibandy on amatöörilaji, mutta kun pelataan mestaruudesta, jokainen onnistuminen ja virhe on tärkeämpi kuin koskaan. Siksi mitään ei kannata jättää sattuman varaan. Pelaajat todella satsaavat play off otteluihin, JP Lehtonen paljastaa. Töistä otetaan päiviä ja jopa viikkoja vapaata. Play offien aikaan eletään kuin Aina, kun ei ole mestaruutta tullut, on harmittanut uskomattoman paljon, joutuu jopa maan kokenein play off pelaaja JP Lehtonen myöntämään. Lehtonen on pelannut 95 play off ottelua ja juhlinut mestaruutta Josbassa, Oiomassa maailmassa, johon ei kuulu paljon muuta kuin oma joukkue ja ottelut. Kaikki toiminta keskittyy siihen, että seuraava peli voitetaan. Tämän lisäksi joillain pelaajilla on tapana noudattaa omia omituisia play off -riittejään kuten kasvattaa partaa, olla pesemättä pelipaitaa, käyttää aina samoja vaatteita pelipäivinä ja vaikka mitä. Otteluihin valmistautuminen muuttuu play off vaiheessa erilaiseksi, ja merkitystä on myös sillä, mitä kentän ulkopuolella tapahtuu. Harjoittelu keskittyy enemmän erikoistilanteisiin ja pieniin yksityiskohtiin. Perusharjoitteet jäävät melkein kokonaan pois. Ruokavalio ja lepo korostuvat entisestään ja niihin todella panostetaan. Etenkin lepo erittäin tärkeää, koska play off -otteluiden tempo on erittäin rasittava sekä fyysisesti että henkisesti, Lehtonen kertoo. J-P Lehtonen lähestyy sadan pudotuspelin maagista rajaa. 6 S A L I B A N D Y 1 2 0 0 6
Erikoismiehet Eniten play off -otteluita 1. JP Lehtonen...95 2. Mika Kavekari...90 3. Jaakko Hintikka...79 4. Akseli Ahtiainen...78 5. Arno Karkamo...78 Eniten play off maaleja 1. Janne Tähkä...68 2. Jaakko Hintikka...61 3. Mikael Järvi...56 4. Tero Karppanen...55 5. Juho Seppälä...49 SSV viihtyy finaaleissa Salibandyliigan loppuotteluissa on 14 kauden aikana pelannut kahdeksan joukkuetta. Paras onnistumisprosentti on SSV:llä, joka on voittanut kahdeksalla yrityksellä kuusi kultaa eikä ole kokenut finaalitappiota sitten kevään 1994. Oilersilla on kuudesta finaalisarjasta kolme mestaruutta ja Josballa viidellä yrittämällä kaksi. Mestaruudet / oppuottelupaikat: SSV...6/8 Oilers...3/6 Josba...2/5 HIFK...1/1 Viikingit...1/3 VFT...1/3 Gunners...0/1 Happee...0/1 SSV:n mestarijoukkue vm. 2002 Loppuottelut 1992-2005 (suluissa finaalijoukkueiden runkosarjasijoitus) 1992 Josba (1) - SSV (3)...2-0 1993 SSV (3) - Viikingit (4)...2-0 1994 Josba (2) - SSV (1)...2-0 1995 SSV(2) - Gunners (1)...2-0 1996 SSV (1) - VFT (3)...3-2 1997 VFT (2) - Viikingit (3)...3-2 1998 Viikingit (1) - Oilers (2)...3-2 1999 Oilers (2) - VFT (6)...3-2 2000 HIFK (2) - Oilers (1)...3-1 2001 SSV (1) - Oilers (2)...3-0 2002 Oilers (1) - Josba (2)...3-0 2003 Oilers (3) - Josba (1)...3-1 2004 SSV (5) - Josba (2)...3-0 2005 SSV (1) - Happee (4)...3-1 Juho Seppälä johti ennen tätä kevättä play offien pistepörssiä. Eniten play off tehopisteitä 1. Juho Seppälä...104 2. Jaakko Hintikka...103 3. Mikael Järvi...95 4. Janne Tähkä...94 5. JP Lehtonen...91 Runkosarjan voitto ei kannata? Runkosarjan voittaja on kruunattu mestariksi vain kuudesti, kahdeksana keväänä pokaalin on vienyt joku muu. Toisaalta mestari on tullut runkosarjan kahden parhaan ulkopuolelta vain kolmesti. Alimpaa on kultaan noussut SSV, joka oli 2004 runkosarjassa vasta viides. Gunners on voittanut runkosarjan kahdesti (1995 ja 1997) ja Synkkä Uhma kerran (1993) yltämättä silti koskaan mestaruuteen. Toisaalta HIFK:lla ja VFT:llä on SM-kultaa, vaikka ne eivät koskaan ole olleet runkosarjan ykkösiä. Kuusi saanut nostaa pokaalin Kolme draamaa Keväällä 1997 Gunners voitti runkosarjan 35 pisteellään ja sai puolivälierissä vastaansa vain 16 pistettä haalineen Kovjoki Blue Foxin. Helppo pala? Niin Gunnerskin luuli. Mutta Kovjoki taisteli siniketun lailla, ja kuin hurmiossa palloja pysäyttänyt Alf Hermanson torjui joukkueelleen 2-1-vierasvoiton. Välieräpaikkaan tarvittiin kaksi voittoa, joten G matkusti seuraavan päivän vierasotteluun veitsi kurkulla. Mahdoton tapahtui uudelleen. Kovjoki oli kotonaan parempi 4-3 ja runkosarjan ykkösen play offs oli ohi yhdessä viikonlopussa. Ei ihme, että Viikingit voitti kauden 1998-1999 runkosarjan, kun joukkueessa pelasivat Esa Karjalainen, Jarmo Perttilä ja Heikki Vienola, Pasi Vänttinen, Raine Laine, Petri Huttunen... Välierien VFT:tä vastaan piti olla selvä tapaus, vaikka VFT:n pikkupojat olivatkin yllättäneet Josban. Ei ollut. Salibandyliigassa on pelattu pudotuspelit kaudesta 1991-1992 alkaen eli yhteensä 14 kertaa. Mestaruuspokaalin on pudotuspelien päätteeksi päässyt nostamaan kuusi eri joukkuetta, joista SSV on vienyt kuusi mestaruutta, Oilers kolme, Josba kaksi ja HIFK, Viikingit ja VFT yhden. Kahtena ensimmäisenä vuonna play offiin pääsi runkosarjan neljä parasta joukkuetta, mutta kaudesta 1993-1994 saakka pudotuspelit on aloitettu kahdeksan parhaan kesken puolivälierillä. VFT voitti kolmesti yhdellä maalilla ja Viikinkien vuorineuvokset löysivät yhtäkkiä itsensä pelaamasta pronssista. VFT jäi lopulta maalin päähän mestaruudesta ja fuusioitui HIFK:hon, mutta Mikael Järvestä, Hannu Korhosesta, Timo Toivosesta, Markus Neimosta ja kumppaneista on kuultu myöhemminkin. Kun alla on kaksi mestaruutta ja kuusi perättäistä finaalipaikkaa, menestys voi tuntua itsestään selvältä. Se olikin sitä vielä, kun kevään 2004 viidennen välierän viimeinen sekunti alkoi ja Oilers johti Tapiolassa SSV:tä vastaan 4-3. Ei siis ihme, että mailat Oilersin aitiossa nousivat jo pystyyn seitsemännen perättäisen finaalipaikan merkiksi. Juuri silloin Janne Tähkä syötti takatolpalle ja Markus Neimo siirsi pallon ohi Timo Ketosen. Peliajalla? Yliajalla? Lyhyen neuvottelun jälkeen erotuomarit näyttivät maalia. Yksi ainoa sekunti leimasi koko kevään, vaikka erään Janne Tähkän rankkari muutamaa minuuttia myöhemmin vei SSV:n muutamiin loppuotteluihin ja se jyräsi niissä jonkun Josban voitoin 3-0. Videotallenteita kelattiin, juristit laativat kirjelmiä ja lautakunnat istuivat, ja kesän korvalla viimeinenkin mappi saatiin suljettua. Maali se oli. Mutta Oilers taisi toipua siitä maalista vasta tällä kaudella. S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 7
MTV3 SEURAA SALIBANDYA TELEVISIOITAVAT FBA-OTTELUT KEVÄÄLLÄ 2006: La 18.3. puolivälieräottelu La 25.3. välieräottelu La 8.4. 1. finaali Su 9.4. 2. finaali Pe 14.4. 3. finaali Su 16.4. 4. finaali (tarvittaessa) Ma 17.4. 5. finaali (tarvittaessa) KATSO LISÄÄ www.salibandyliiga.fi
Trackers on ollut tämän kauden liigassa todellinen piristysruiske ja kauden ehdoton positiivinen yllättäjä. Hämeenlinnassa asiat tehdään omalla - ehkä Jälleen omituisellakin tavalla, mutta se tapa täytyy nyt todeta ja myöntää menestyksekkääksi. kärkipäässä Trackers-leiri ei yllättynyt menestyksestä TEKSTI TOMI SALOMAA KUVAT VELI-MATTI A. PITKÄNEN Trackers palautti täksi kaudeksi Hämeenlinnan salibandyn liigakartalle. Trackersin viimekeväinen nousu ei ollut yllätys, mutta joukkueen menestys liigassa tällä kaudella on sitä ollut - paitsi hämeenlinnalaisille, jotka uskoivat tasonsa ja tapansa toimia tuottavan tulosta myös pääsarjatasolla. Valmentaja Karo Kuussaari valmensi Trackersin runkosarjan neljänneksi heti ensimmäisellä liigakaudella. Tavoite ennen kautta oli olla edellisten vuosien tapaan sarjan kärkipäässä. Ei menestys ole ollut yllätys ainakaan meille, eivätkä tavoitteet nyt mitenkään ole ylittyneet, Trackersin valmentaja Karo Kuussaari toteaa. Joukkue on tehnyt todella kovasti hommia. Lisäksi ollaan löydetty pelitapa, jolla pärjätään, ja meillä on ratkaisijoita leveällä rintamalla, Kuussaari summaa menestyksen avaintekijät. Kapteeni Mikael Mantila on pelannut Trackers-paidassa vuodesta 1998 asti, jolloin seura pelasi vielä 5. divisioonassa. Mantilan ja Trackersin nousu huipulle on ollut huikea. Syitä nopeaan nousuun ja menestykseen olen monta kertaa miettinyt. Ei minulle tule muuta syytä mieleen kuin että meillä on ollut hyviä pelaajia ja joka kaudelle on tullut muutama hyvä vahvistus, Mantila pohtii. Kuussaari on luonut meille yksinkertaisen pelitavan. Koskaan ei yritetä mitään liian monimutkaista, vaan aina kun saadaan pallo, yritetään saada se maalia kohti. Lisäksi meillä on erittäin nöyrä puolustusasenne, kippari kertoo. Kesällä huilataan Trackersin kova ja raastava sekä myös verbaalista ärsytystä runsaasti sisältävä pelityyli ei vastustajien silmissä ole juuri sympatiapisteitä kerännyt. Se ei hämeenlinnalaisia kiinnosta pisaraakaan. JATKUU SIVULLA 10 S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 9
JATKUU SIVULTA 9 Kai me sitten ollaan vähän ilkeämpiä vastustajia. Niin, ei me koskaan ainakaan peruutella, kapteeni Mantila naurahtaa. Jokainen taistelee joka ilta jo harjoituksissa täysillä, jotta mahtuu kokoonpanoon, ja se sama taistelu jatkuu sitten kentällä. Kyllä siinä on paljon kyse myös siitä, mitä valmennus pelaajiltaan vaatii: meillä ei sallita löysäilyä missään eikä koskaan, Kuussaari painottaa. Kuussaaren erikoisiin metodeihin kuuluu kunnon kesäloma. Kesällä vedetään Hämeenlinnassa akut täyteen. Kesä annetaan kokonaan vapaaksi, jotta fyysinen ja henkinen väsymys saadaan varmuudella pois. Kun sitten harjoitukset aloitetaan elokuun alussa, niin paikalla on varmuudella motivoituneita pelaajia. Elokuun aikana pyritään ottamaan kiinni se, mitä ollaan kesän aikana menetetty. Elokuussa harjoitellaan ihan joka päivä, viikonloppuisin jopa kahdesti, Kuussaari kertoo. Pelaajilta Kuussaaren toimintatapa vaatii selkärankaa, jota tuloksista päätellen löytyy. Kesää ei auta viettää pelkästään makkaran ja oluen kimpussa, vaan kuntoa on pakko pitää itsenäisesti yllä Vapaassa kesässä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta tällä kokemuksella sanoisin, että ainakin pääkopalle tämä tapa on hyvä, Mantila pohtii. Vastustajan silmin Heikki Luukkonen on kolmen kauden ajan seurannut vastustajan valmennuspenkin takaa Trackersin nousua suomalaisen salibandyn huipulle. Luukkonen valmensi kaksi kautta ykkösdivarin länsilohkossa FBC Turkua ja nykyään hän toimii Gunnersin kakkoskäskyttäjän Hämeenlinna on perinteikäs salibandykaupunki, ja Trackers on noussut alueen kiistattomaksi valtiaaksi. Trackers on saanut valita laadukkaasta, kokeneesta materiaalista sopivimmat pelaajat käyttöönsä. Lisäksi joukkue on scoutannut alasarjojen potentiaalisia roolipelaajia menestyksekkäästi, Luukkonen analysoi.a Harjoittelussa ja pelaamisessa (valmentaja Karo) Kuussaari on kulkenut omia polkujaan. Ringissä on poikkeuksellisen paljon aikuisikäisiä pelaajia. Otteluissa uskalletaan kuormittaa leveää materiaalia, ja ajoittain mennään jopa neljällä ketjulla. Harjoitusmetodit kausirytmityksen ja fyysisen kuormituksen osalta ovat varsin omaperäisiä, Luukkonen näkee. Gunnerskin on saanut tällä kaudella kokea Trackersin taisteluilmeen. Pelaajat ovat valmiita laittamaan itsensä epäröimättä likoon jengin puolesta - repimään, raastamaan ja kalastamaan jäähyjä. Lataus ja tahtotaso lähentelevät parhaimmillaan joukkohysteeristä transsia, salibandyfilosofi Luukkonen innostuu kuvailemaan. Kapteeni Mikael Mantila (numero 55) on ollut nostamassa Trackersia liigaan viitosdivisioonasta saakka. Laaja ja laadukas rinki Trackers lähti kauteen luottaen laajaan materiaaliin. Nimilista ei notkunut liigatasolla kovia meriittejä hankkineista pelaajista, vaikka muutama kokenut RuRu- ja Steelers-aikainen sotaratsu joukkueesta löytyykin. Joukkue on kasattu työntekijöistä ja sitoutuneista pelaajista. Meillä kerätään leveä rinki, yli viisi kentällistä. Leveä rinki mahdollistaa kovan tempon pitämisen harjoituksissa, ja sieltä vauhti on sitten siirtynyt peleihin. Tämä joukkue on tottunut kovaan harjoitteluun ja kaikki ovat hyvin motivoituneita tähän hommaan, Kuussaari kertoo toimintatavoistaan. Hämeenlinnalaiset ovat osoittaneet olevansa liigatason pelimiehiä? kovia sellaisia. Me käytämme koko joukkueen leveyttä. Pelaamme välillä jopa neljällä hyökkäysvitjalla, Kuussaari kertoo. Yksi menestystekijä on ollut joukkueen nappiin menneet hankinnat. Happeesta värvätty Jens Pedersen on muodostanut yhdessä Petteri Salmisen kanssa yhden liigan luotettavimmista torjuntaduetoista, ja Janne Korhonen (Happee) sekä Olli Aalto (AC HaKi) ovat tuoneet puolustukseen rutiinia. Hyökkääjistön tärkeimmäksi värväykseksi on osoittautunut pelintekijä Pekka Honkanen. Maajoukkuerinkiin noussut Jouko Honkanen ja kokenut Juho Järvinen ovat olleet valmentaja Kuussaaren mukaan hyökkäyksen avainmiehet. Jouko Honkasella on yksi sarjan parhaista laukauksista, ja Juho Järvinen taas on yksi parhaista lähellä maalia. Kumpikin pelaa hyvin myös omaan päähän, eikä tee itsestään mitään numeroa. Puolustajista tärkeimmät ovat olleet kapteeni Mantila sekä liigan inhottavimman pelaajan maineessa oleva Mika Savolainen. Savolainen on itse varmuus ja lähes korvaamaton. Hän on Suomen kolmen parhaan puolustajan joukossa niin pallon kanssa kuin ilman palloakin. Mantila on pallottoman pelin sielu. Tekee kaiken oikein ja on aina edessä. Vastustajan hyökkäykset ja vedot pysähtyvät yleensä juuri Mantilaan. Hän on iso ja tärkeä joukkuepelaaja, Kuussaari kehuu luottoluutiaan. Uusi kotiluola toimii Trackers joutui kesällä jättämään rakkaan mutta alimittaisen? ja vastustajien vihaaman - Jukolan salinsa. Uusi kotiluola löytyi Iittalasta. Tilanne tuntui kesällä vähän oudolta ja vaikealtakin, mutta kauden myötä uusi kotisali on osoittanut toimivuutensa. Trackersin kotiluolassa tunnelma on aivan omaa luokkaansa, Gunnersin kakkosvalmentaja Heikki Luukkonen on todennut. Kuussaari luonnollisesti on sangen tyytyväinen uuteen kotisaliinsa. Seurajohto ja paikalliset talkoolaiset ovat luoneet sinne todella hyvät puitteet. Kaikki toimii ja väkeä käy paljon. Kun sitten pelitkin ovat kulkeneet ja meidät on otettu omiksi pojiksi siellä, niin hurmos on välillä ollut aikamoista. Ehdottomasti paras tunnelma liigassa ja iso apu meille. Ollaan saatu se kuudes kenttäpelaaja kotiyleisöstä. Kippari Mantila veisaa Kuussaaren kanssa samaa virttä. Uusi kotiluola on täyttänyt odotukset ja oikeastaan paljon enemmänkin. 10 S A L I B A N D Y 1 2 0 0 6
Maaliskuu koittaa ja kovat pelit alkavat. Vanhat konnat astuvat esiin, kun kamppailu mestaruudesta käynnistyy. SSV:n konkarihyökkääjä Jani Kosonen on yksi heistä, joilla on vain kulta mielessä. Play Offien erikoismies Tuupovaaran Tykki Jani Kosonen TEKSTI JUSSI OJALA KUVAT MARKKU HUOPONEN 13 liigakautta, yli 300 liigaottelua, 189 liigamaalia, 4 SM-kultaa, vaimo ja kaksi lasta aikamoinen meriittilista nykysalibandyn teiniliigassa. Viime kesänä 30 vuotta täyttänyt SSV:n Jani Kosonen kuuluu liigan kokeneimpiin ja menestyneimpiin pelaajiin. Hurjasta vedostaan tunnettu Kosonen on ehtinyt nähdä ja kokea kaikenlaista pitkän uransa aikana. Keväällä nälkäinen hyök- kääjä haluaa jälleen kerran kirkkaimman mitalin kaulaansa. Vanha jaksaa Tuupovaaran kasvatti, Jani Kosonen voitti heti ensimmäisellä liigakaudellaan SM-kultaa 18-vuotiaana räkänokkana Josban riveissä. Nyt kolmekymppinen peluri jahtaa jo viidettä Suomen mestaruuttaan keväällä. Kosonen on yksi harvoista liigan varttu- Kun pelejä on nähnyt tarpeeksi, ei ihan jokaiseen jaksa syttyä, sanoo yli 300 liigaottelun Kosonen. Pudotuspeleissä tätä vaaraa ei kuitenkaan ole. 12 S A L I B A N D Y
URAN KOHOKOHDAT MM-kisat Tsekissä 1998: - Tuliaisina MM-pronssi. Play offit 2004: - Pudotuspelien trilleri, kun kaadoimme Oilersin välierien viidennessä pelissä ja etenimme mestaruuteen asti runkosarjan viidenneltä sijalta. Viides SM-finaali Jyväskylässä 2005: - Minulla oli apina selässä koko play offien ajan, mutta lopulta hanat aukesivat sitten kunnolla viimeisessä pelissä. Saldona 2+2. Eurooppa Cup 2006 Ostravassa: - Vaikka tulikin finaalitappio, se oli kaikkine järjestelyinee parhaimpia kokemuksia urallani. neimmista pelaajista, jotka ovat jaksaneet pelata pitkään. Liigan trendi viime vuosina on ollut, että maila ripustetaan naulaan jo 25 ikävuoden paikkeilla. Pelaajien keski-ikäkin on valunut lähemmäs kahtakymmentä. Veteraani Kosonen ei kuitenkaan malta lopettaa, ainakaan ihan vielä. Olen aina liikkunut paljon. Vaimokin on aina sanonut, ettei halua nähdä sohvalla lojuvaa ja kaljaa kittaavaa äijää, Kosonen kertoo. Ehkä minä lopetan sitten, kun Pekkaniska joutuu nostamaan minut ylös sängystä, hän naurahtaa. Mutta miksi vanha jaksaa? Syksy on pitkä ja monen kokeneen pelaajan kausi tuntuu alkavan vasta maaliskuussa, kun play offit käynnistyvät. Tunnetusti varsinkin SSV:n kokeneella kaartilla on ollut viime kausina ongelmia löytää motivaatiota jokaiseen runkosarjapeliin. Kun pelejä on nähnyt tarpeeksi, ei ihan jokaiseen peliin jaksa syttyä. Tosin nykyään runkosarjassa ei voi enää surffailla entiseen malliin, hän tunnustaa. Siviili joustaa Ikälopulle pelimiehelle ei kuitenkaan ole enää itsestäänselvyys, että peliura jatkuu loputtomiin. Tärkeää on, että siviilielämän realiteetit joustavat pelaamisen suhteen, koska lajissa ei ole ammattilaisia. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii liigan yhden parhaimman pelaajan Sami Strömstenin lopettaminen muutama vuosi sitten siviiliuran takia. Toimin varastoesimiehenä Naxor-nimisessä yrityksessä. Tähän asti olen onneksi saanut sulautettua työn ja pelaamisen aika hyvin yhteen. Viimeistään pudotuspelien alkaessa pyrin ottamaan enemmän vapaata, Kosonen jatkaa. Työn ja perheen joustamisen lisäksi Kososen pitkän uran salaisuus on ollut terveys. Minulla on käynyt hyvä tuuri loukkaantumisten kanssa. Olen välttynyt onneksi suurimmilta vammoilta, hän päättää. S A L I B A N D Y L I I G A Kevättä odotellessa Syksyllä taaperretaan ja odotellaan tosipelien alkamista. Kaikenmaailman junnutonnit urakoivat runkosarjassa hurjia tehoja, mutta kun pudotuspelit alkavat, astuvat vanhat parrat esiin. Meidän jätkistä huomaa selvästi, kun runkosarja lähestyy loppuaan kavereiden suupielillä alkaa näkyä jo vähän hymyä, Kosonen sanoo. FILE: Jani Kosonen # 9 Pituus: 173 cm Paino: 74 kg Ikä: 30 Seura: SSV Kätisyys: Right Pelipaikka: Hyökkääjä Saavutukset: 4 SM-kultaa, 2 SM-pronssia, 2 EC-hopeaa, 2 EC-pronssia, 4 Suomen cupin voittoa ja MM-pronssi Runkosarja: 316 ott. 189 + 113 = 302, 120 min Play off: 65 ott. 33 + 20 = 53, 34 min Maajoukkue: 13 ott. 4 + 1 = 5, 0 min Muuta: Sai tällä kaudella kautta aikain kolmantena pelaajana täyteen 300 runkosarjaottelua OLS-SSV-ottelussa 12.11.2005 (muut kaksi ovat Vesa Koirikivi ja JP Lehtonen). Mistä johtuu, että vanha kaarti astuu joka kerta keväällä esiin? Ne ovat lopulta tuttuja nimiä menneisyydestä, jotka lätkivät finaalien ratkaisumaalit? Kosonen latoi itse viime kauden päätteeksi Jyväskylän Happeeta vastaan ratkaisevassa viidennessä finaalissa vaatimattomat tehot 2+2. Kokemuksella on merkitystä. Tiukassa paikassa vanhat paarmat eivät jäädy, Kosonen toteaa yksiselitteisesti. Kososelle on luvassa myös varmasti lisää vastuuta pudotuspelien alkaessa. Kokemusta tarvitaan pelien voittamiseen. Kossu on meille erittäin tärkeä pelaaja, ja tuo nimenomaan tärkeää kokemusta joukkueeseemme, toteaa SSV:n päävalmentaja Mika Ahonen. Kososen joukkuekaveri ja bestman Markus Huhtimo tiedostaa myös Kososen vahvuudet. Kossu on kiven kova likaisen työn tekijä ja työmyyrä. Lisäksi hän on edelleen pelote ylivoimassa, Huhtimo sanoo. Maailma muuttuu Play offien alkaessa kaikki muuttuu. Risupartojen annetaan kasvaa, fokus siirtyy selvästi itse peliin ja kaikki muukin pelaamisen ympärillä terävöityy. Tekeminen tähtää vain yhteen asiaan eli voittoon. Ajatukset ovat peleissä niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Play off huuma näkyy kaikkein parhaiten joukkueiden kopeissa. Konkari Kosonen on tosin suhteellisen hiljainen ja rauhallinen kaveri kopissa. Hän vetäytyy kauden edetessä enemmän omiin oloihinsa. Kossu ei välttämättä ole mikään pukukoppipelaaja, mutta jo pelkästään hänen olemuksestaan huomaa, kuinka tärkeät pelit ovat kyseessä. Hän on peruslöysä lande, joka ei harrasta turhaa kimpoilua, valottaa Markus Huhtimo. Mahu on ihan oikeassa. En minä siellä kopissa rupea mesoamaan. Lähinnä vain pyrin keskittymään omaan hommaani ja jätän turhat purnaamiset pois, Kosonen sanoo. Myös muun muassa varusteisiin ja tankkaukseen kiinnitetään enemmän huomiota keväällä. Mailat laitan aina viimeisen päälle. Katson, että lavat ja gripit ovat parhaat mahdolliset. Pyrin myös syömään järkevämmin, jos en ole sitä runkosarjan aikana tehnyt, Kosonen kertoo. Kaikki hoidetaan viimeisen päälle. Valmistautumiset tehdään terävästi ja kaikki energia siirretään kentälle. Sitten vain nautitaan ja unohdetaan turha puristaminen. Katsotaan kuka nostaa pojan tänä vuonna ja kuka latoo ratkaisumaalit. Herra Kososella saattaa olla jälleen kerran oma sanottavansa siihen soppaan. S A L I B A N D Y 13
Monnarista Mosalle Kotikentät Oulun Urheilutalossa on liigan ahtain kaukalo. Katsomot ovat harvinaisesti molemmilla puolilla ja aivan kentän tuntumassa. Tämä tuo tunnelmaa, mutta myös toisaalta ajoittain vaarallisia tilanteita. Oulun kaukalo on todellinen tulitikanalyysissä Silmissä vilistävät viivat, punainen pallo ja kiiltävä parketti on kiusallinen yhtälö vastustajille Lappeenrannan urheilutalolla. Salibandyliigaa pelataan kymmenessä mitä erilaisimmassa hallissa. Löimme faktat pöytään, ja otimme muutaman kokeneen liigakapteenin kommentoimaan kotikenttiä. TEKSTI JUSSI OJALA KUVAT JUHO MEURONEN, PETER FORSGÅRD, MIKA HILSKA JA SSBL Sen perusteella laadimme armottoman analyysiin miesten salibandyliigan areenoista. Missä on oikeasti hyvät puitteet, missä paras yleisö ja mikä alusta toimii parhaiten? Jyväskylän Monitoimitalo Lähes legendaarinen Jyväskylän Monnari omaa liigan yhden parhaimmista parketeista. Halli on hyvänkokoinen ja olosuhteet ovat pukukoppeja myöten kunnossa. Leppoisa pelipaikka alkaa tosin olla hieman vanha ja kulunut, kuten Vesa Koirikivi. Viime vuoden loistoon verrattuna Happeen rämpiminen tuntuu jopa koomiselta. Pelisuoritukset ovat väkisinkin vaikuttaneet Monnarin yleisömääriin ja tunnelmaan. Jyväskylä on aina mukava paikka pelata. Valitettavasti yleisökin tuntuu hylänneen Happeen. Hallista ei ole suurta kotietua, Josban seuraikoni Markus Ketonen kertoo. Toivottavasti Jyväskylässä ei nähdä ensi vuonna kolmea ykkösdivarijengiä. Joukkue: Happee Kentän koko: 40 x 20m Alusta: Parketti Yleisökapasiteetti: 1100 Yleisökeskiarvo: 283 Pallo: Valkoinen Oulun Urheilutalo kuaski ja vaihtoaitiot käsittämättömästi periaatteessa katsomossa, toteaa NST:n Aki Seppälä. Pienessä lootassa sattuu ja tapahtuu. Pelit ovat yleensä maalikarkeloita ja yleisö on hyvin mukana, yhtyy Ketonen. Pääkaupunkiseudun joukkueiden ikuinen murheenkryyni on tuskainen matka Pohjois-Suomeen, josta ei koskaan irtoa helposti pisteitä. OLS:lla on selkeä kotietu pelkästään jo etäisyyksien takia. Joukkue: OLS Kentän koko: 38 x 20m Alusta: Parketti Yleisökapasiteetti: 692 Yleisökeskiarvo: 496 Pallo: Valkoinen Iittalan liikuntahalli Iittala on liigan ehdoton ykkönen tänä vuonna. Olosuhteet ovat kunnossa ja hal- 14 S A L I B A N D Y 1 2 0 0 6
li on aina täynnä. Myös yleisö on poikkeuksellisen äänekäs. Fanaattinen yleisö saa aikaan hienon tunnelman ja kotijoukkueen hurmokseen, Ketonen sanoo. Nousijajoukkue Trackers on hävinnyt tänä vuonna vain muutaman ottelun kotonaan. Tahmea matto tuntuu aiheuttavan harmaita hiuksia vastustajissa. Nihkeä pelialusta yhdistettynä huippuyleisöön tekevät hallista vaikeimman paikan pelata. Trackersilla on vahvin kotikenttäetu kaikista joukkueista, toteaa puolestaan OLS:n Antti Laitinen. Trackers on keikkunut kaikkien yllätykseksi liigan kärkisijoilla pitkälti hyvien kotiotteluidensa takia. Mielenkiintoista on nähdä kuinka pitkälle halli vie Trackersin pudotuspeleissä. Kotiedun saaminen pudotuspeleihin olisi hämeenlinnalaisjoukkueelle erittäin tärkeää. Lappeenrannan Urheilutalo NST:n kotikenttä Lappeenrannan Urheilutalo omaa liigan järkyttävimmän pelialustan. Kiiltävä parketti lähes neonpunaisella pallolla höystettynä on jotain pelottavaa. Areena on värisokeiden pelureiden painajainen. Kentässä on niin paljon viivoja, että silmissä vilisee, toteaa Tampereen Classicin puolustaja Matti Toivio. Puitteet ovat kunnossa, mutta kenttä on aivan järkyttävä. Kentällä on tuhat eriväristä viivaa ja punainen pallo pomppii kuin kenguru, lataa puolestaan Erän Tom Strömsten. Olosuhteet ovat hallissa alustaa lukuun ottamatta hyvää tasoa ja tunnelmakin on ollut hallissa tällä kaudella ajoittain mainio. Iso halli vaatii suhteellisen paljon yleisöä tunnelman luomiseen. Tosin NST JATKUU SIVULLA 16 Joukkue: Trackers Kentän koko: 40 x 20m Alusta: Matto Yleisökapasiteetti: 592 Yleisökeskiarvo: 604 Pallo: Valkoinen Iittalan hallin lehtereillä on riittänyt katsojia läpi kauden. Evakkojoukkue Trackersin yleisökeskiarvo liigan toiseksi suurin ilman tv-ottelun tuomaa lisää. Yhteystiedot helposti Finderista. Lisäetu kaupan päälle. Selvitä yhteystiedot lähettämällä henkilön nimi ja paikkakunta tai tuntematon puhelinnumero tekstiviestinä zedin numeroon 16400. Yhteystietojen lisäksi Fonecta Finder lähettää erillisessä tekstiviestissä rahanarvoisen lisäedun! Palvelun hinta on 0,65 euroa/haku. Vaihtuvat viikon Finder-edut löydät osoitteesta fonecta.fi. S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 15
JATKUU SIVULTA 15 on onnistunut tässä suhteellisen hyvin. Kotikentästä on merkittävää hyötyä lappeenrantalaisjoukkueille. Joukkue: NST Kentän koko: 40 x 20m Alusta: Parketti Yleisökapasiteetti: 1100 Yleisökeskiarvo: 371 Pallo: Punainen Tapiolan Urheiluhalli Meno on ollut hurjaa tänä vuonna Tapiolan parketilla. Punainen pallo on löytänyt tiensä vastustajien verkkoon ennätystahdissa. Halli on vaikea paikka vierasjoukkueelle ja se herättää kunnioitusta vastustajissa. Ainoa halli, josta OLS ei ole ikinä ottanut pistettäkään. Tapiolassa pelaaminen aiheuttaa aina pelonsekaisen lisälatauksen otteluun, Laitinen manaa. Muutamia mestaruuksiakin nähnyt perinteinen halli on kooltaan ihanteellinen lajille. Yleisöä on ollut kohtuullisesti, mutta se istuu etelän tyyliin uskollisesti hiljaa. Isommalla areenalla pelattu TV-ottelu nostaa Oilersin yleisökeskiarvoa jonkin verran, kuten muutaman muunkin seuran kohdalla. Pukukopit ovat aavistuksen nihkeän kokoisia ja alustana tummahko parketti on paras punaisella pallolla pelattavista kentistä. Merkittävää kotikentän etua ei ole, koska Oilers tuntuu pelaavan hallissa kuin hallissa murhaavasti. Joukkue: Oilers Kentän koko: 40 x 19.5m Alusta: Parketti Yleisökapasiteetti: 1570 Yleisökeskiarvo: 448 Pallo: Punainen Pasilan Urheilutalo Pasilan Urheilutalo on salibandyliigan murheellisin areena. Parketti on liigan parhaimmistoa, pukukopit ovat mainiot ja halli on hyvän kokoinen. Silti hallissa on ylivoimaisesti ankein fiilis. Metelöinti ja kannustaminen tuntuvat olevan kiellettyjä. Tunnelmaa on turha kommentoida, koska sitä ei ole vielä koskaan ollut, Strömsten ilmoittaa. Paras parketti ja huonoin tunnelma, Toivio toteaa yksiselitteisesti. IFK:lla on ollut sentään yritystä yleisön houkuttelemisessa, mutta penkin alle mennyt kausi on viimeistään naulannut hallin ovet kiinni. Kuin sokerina pohjalla SSV:llä tuntuu olevan jatkuvasti vaikeuksia ilmoittaa todellisia yleisömääriään. On surullista, että mestarijoukkueen peleissä käy runkosarjassa naurettavan vähän yleisöä. Joukkueet: HIFK ja SSV Kentän koko: 40 x 20m Alusta: Parketti Yleisökapasiteetti: 2000 Yleisökeskiarvo: 360 (HIFK) ja 459 (SSV) Pallo: Valkoinen Metro Auto Areena Tamperelaisjoukkueiden kotipaikka Metro Auto Areena on liigan toinen Pasilan Urheilutalo. Kummankin joukkueen peleistä saa tunnelmaa hakea kissojen ja 1Kevyt2Kestävä 3Turvallinen4Helppo Myynti ja markkinointi: SSBL Salibandy Oy, Alakiventie 2, 00920 Helsinki puh 0400 529 025, fax 09 454 21450, mikko.aikko@salibandy.net www.salibandy.net FastBoard SALIBANDYKAUKALO 16 S A L I B A N D Y 1 2 0 0 6
Liigan liukkain kenttä löytyy Tampereen Metro-Auto Areenalta. koirien kanssa, vaikka Classicilla onkin aavistuksen parempi yleisökeskiarvo. Tänä vuonna peleissä on ollut todella aneeminen tunnelma, Ketonen kertoo. Tunnelma on kuin joukkohaudassa, Strömsten sanoo suoraan. Fiiliksen lisäksi päänvaivaa aiheuttavat punainen pallo, järkyttävän liukas parketti ja puutteelliset pukusuojat. Tampereella on todella liukas kenttä, jossa punainen pallo elää omaa elämäänsä. Lisäksi pukukopit ovat liian ahtaat, Strömsten jatkaa Areenan ruoskimista. Positiivisena puolena hallissa on oikeankokoinen yleisökapasiteetti, mutta tila on niin iso, että vähätkin äänet katoavat tehokkaasti ympäri hallia. Kotikenttäetu on joukkueille aika mitätön. Areena on yhtä huono kaikille. Joukkueet: Gunners ja Classic Kentän koko: 40 x 20m Alusta: Parketti Yleisökapasiteetti: 2500 Yleisökeskiarvo: 376 (Classic) ja 314 (Gunners) Pallo: Punainen Joensuu Areena Joensuussa on yksi Suomen hienoimmista urheiluhalleista, Joensuu Areena. Puitteet ovat mahtavat, mutta jotain käsittämätöntä tapahtui kuitenkin Josban kotiedulle joukkueen siirryttyä muutama vuosi sitten urheilutalolta uudelle areenalle. Peleissä ei tunnu käyvän enää yleisöä niin paljon kuin aikaisemmin. Tuhottoman iso halli hajottaa kaiken äänen ympäri hallin kattoa. Puitteiltaan halli antaa mahdollisuudet loistavaan tapahtumaan. Se ei tosin ole enää vanhan urheilutalon vertainen pelote vierasjoukkueille, Seppälä muistelee vanhan seuransa pyhättöä. Joensuussa on ollut myös aavistuksen ongelmia alustan kanssa. Hallissa oli kohtuullisen hyvä matto, mutta kesken kauden tilalle vaihdettiin aavistuksen tulehtunut parketti. Nykyisin kotikenttä kantaa nimeä Santiago Perunapelto, koska siirtoparketti hieman kupruilee, Ketonen naurahtaa. Joukkue: Josba Kentän koko: 40 x 20m Alusta: Parketti Yleisökapasiteetti: 1800 Yleisökeskiarvo: 421 Pallo: Valkoinen Seinäjoen Urheilutalo Seinäjoki kamppailee tasapäisesti liigan parhaimman kotiluolan tittelistä. SPV:llä on liigan paras yleisökeskiarvo ja ehkä äänekkäin yleisö. Fanaattinen kotiyleisö takaa hyvin pelifiiliksen ja rumpuryhmä tuo erityistä plussaa, Ketonen kertoo. Olosuhteiltaan halli on lähes täydellinen salibandyliigaan lukuun ottamatta järkyttävää liima-alustaa. Seinäjoella on huono ja tahmea alusta, toteaa Toivio. Myös pallo aiheuttaa päänvaivaa. En ymmärrä miksi hallissa ei voi pelata valkoisella pallolla, vaan kirkkaan punaisella, Strömsten ihmettelee. Joukkue: SPV Kentän koko: 40 x 20m Alusta: Matto Yleisökapasiteetti: 1000 Yleisökeskiarvo: 635 Pallo: Punainen Tapanilan Mosahalli Tapanilan sympaattinen Mosahalli on liigan pienempiä, mutta parhaimpia halleja. Yleisökapasiteetti ja määrät eivät päätä huimaa, mutta tasainen 300-päinen yleisö saa mukavan fiiliksen aikaiseksi. Tosin viimeistään pudotuspeleissä halli jää auttamatta pieneksi. Hallissa on tilavat pukukopit, jotka ovat uutuutensa takia siistissä kunnossa. Eksotiikkaa peleihin tuo se, että pelaajat joutuvat kävelemään kahvion läpi kentälle. Mosan massalattia on liigan ehdottomasti paras alusta ja se saakin pelaajien suitsutukset. Liigan paras lattia pelata. Pallo ei pompi turhaan ja veto lähtee hyvin, Laitinen kehuu. Tapanilan Mosahallin massapintaa pidetään yleisesti parhaana alustana yleisöystävälliseen salibandyyn. Alusta on loistava, jossa taitava joukkue liikuttaa palloa paremmin kuin parketilla. Samanlainen massa pitäisi saada ehdottomasti jokaiseen pelipaikkaan, jatkaa Seppälä. Erälle on selvää hyötyä kotihallista, koska joukkue tuntuu ajoittain pelaavan kuin hurmoksessa kotonaan ja voitto voi tulla näytöstyyliin joukkueelta kuin joukkueelta. Vieraspelisarake on sitten Erän kohdalla aivan toinen tarina. Joukkue: Tapanilan Erä Kentän koko: 40 x 20m Alusta: Massa Yleisökapasiteetti: 550 Yleisökeskiarvo: 304 Pallo: Valkoinen S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 17
PETRI KAUKO Ikä: 26 vuotta Seura: Happee Pelipaikka: Hyökkääjä Liigakaudet ja -ottelut: 8. kausi, 217 ottelua Pisteet kautta aikain: 59 + 100 = 159, 57 min. Tämä kausi: 33 ottelua 19 + 34 = 53, 8 min. ARVON mekin ansaitsemme Salibandylehti kysyi miesten liigavalmentajien mielipidettä liigan aliarvostetuimmista pelaajista. Kyselyssä kolme pelaajaa nousi ylitse muiden. TEKSTI TIMO MÄKYNEN KUVAT PETER FORSGÅRD, MIKA HILSKA JA VELI-MATTI A. PITKÄNEN L ehtien otsikoissa paistattelevat yleensä vain joukkueiden ykköskentällisessä pisteitä sylkevät puoliautomaattiset aseet. Pörssikärjet ja maajoukkuepelaajat noteerataan aina, sillä joukkueurheilun karussa maailmassa vain tehopisteet merkitsevät medianäkyvyyttä ja yleisön arvostusta. Yleensä yleisö ja media katsovat vain tehoja. On vaikea käsittää, miksi salibandyssa arvostetaan vain maalitykkejä ja syöttökoneita. Puolustajien ja maalivahtien arvostus on maajoukkuemiehet pois lukien lähes olematonta, kertoo maajoukkuepelaajia pursuavan Oilersin päävalmentaja Akseli Ahtiainen. Pelaajat, jotka raatavat joukkueen eteen kulmissa ja pitävät vähemmän mölyä itsestään jäävät usein paitsioon lajissa, jossa paitsiota ei edes tunneta. Jotenkin tuntuu, että maajoukkuepelaajat ovat ainoita, jotka osaavat pelata salibandya, mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa, jatkaa Ahtiainen. Hyvissä joukkueissa myös kakkoskentän sentterit uhkaavat jäädä pimentoon, kun ykköskentän keskellä eivät liigan kärkijoukkueissa yleensä mitkään tavalliset pulliaiset pelaa. Joukkueessa pitää olla aina kaksi sentteriä, kun yhdellä ei pärjää, naurahtaa SSV:n Mika Ahonen. Seuraavassa esitellään miesten salibandyliigan kolme aliarvostetuinta pelaajaa, jotka on rankattu liigavalmentajille esitetyn kyselyn perusteella. 18 S A L I B A N D Y 1 2 0 0 6
1. Petri Tsäki Kauko, Happee Yleensä aliarvostettuina pelaajina pidetyt yksilöt löytyvät duunariosastolta. Nämä duunarit ovat Remontti-Reiskan tavoin valmiita haalarihommiin. Salibandyssa haalarihommat tarkoittavat repimistä, raastamista ja runsasta juoksemista. Jyväskylän Happeen Petri Kauko on aliarvostetuiden pelaajien joukossa poikkeus, sillä hän tekee myös pisteitä. Ja poikkeus myös siksi, ettei hän kaikkien mielestä osaa edes juosta. Kauko ei näytä koordinaation perusteella vaaralliselta pelaajalta, mutta hän on yllättävä maalintekijä rannepiiskoineen. Erittäin vaarattoman näköinen kaveri, mutta ei tehotilaston perusteella, analysoi Josban Mika Muukkonen. Vaikka Kaukoa pidetäänkin aliarvostettuna ja näkymättömänä pelaajana, niin hän on tällä kaudella eniten Happeen peliasussa pisteitä tehnyt pelaaja. Chuck Norriksen olemukseen yhdistetyn Tsäkin tehot Happeessa voisivat olla myös paljon suuremmat. Erittäin harvoin tilanteen alulle paneva suoritus huomataan ja Petri on usein se tilanteita käynnistävä voima, kertoo hänen valmentaja Seppo Pulkkinen. Tähtien varjossa Alkukaudesta, kun Mikko Kohonen nakutteli maaleja Happeelle, niin Petri Kaukon kiitoa ei noteerattu. Monelta on jäänyt huomaamatta, että vaisussa Happeessa juuri Kaukolla on ollut suuri merkitys Mikko Kohosen maajoukkuekomennuksiin. Kohosen loukkaantumisen jälkeen katseet kääntyivätkin vihdoin hänen ketjukaveriinsa. Viime kaudellakin Kauko jäi Happeen hopeajoukkueessa hyvistä peleistä huolimatta pimentoon. Hänen eteensä varjoa tekivät muun muassa Ruotsiin siirtyneet Mika Kohonen ja Petri Manninen, sekä sittemmin Seinäjoelta maitojunalla palannut Lasse Riitesuo. Kauko on jäänyt monen vuoden ajan nimimiesten jalkoihin yleisön, median ja ehkä myös usean valmentajankin mielissä, miettii OLS:n Jerry Ruhanen. Kauko kärsii pitkän linjan peruspelaajan maineesta. Ympärillä tuikkineet tähdet ovat kiinnittäneet huomion valovoimaisempiin egoihin, pohtivat Gunnersin Kari Jussila ja Heikki Luukkonen. Nyt varmaa on se, että liigakarsinnoissa Kauko on ensimmäistä kertaa joukkueessaan merkattu mies ja sama pätee myös kevään siirtomarkkinoihin. 2. Jussi Luimu Kosola, Erä Tapanilan Erän Jussi Kosola kuuluu liigan nuoreen kaartiin. Nuorten maailmanmestarilla on menossa läpimurtokausi liigassa, mutta silti Erän 20-vuotiasta puolustajaa eivät media ja yleisö ole noteeranneet. Kevään osalta hänet noteerataan ainakin Santahaminan varuskunnassa, missä hän suorittaa asepalvelustaan. Valmentajista muun muassa Mika Ahonen pitää Kosolaa aliarvostettuna. Kosola on erittäin taitava ja pallovarma, sekä potentiaalinen tulevaisuuden pelaaja. Kukaan ei kiinnitä huomiota häneen, sanoo Ahonen. Käsistään Kosola on erittäin taitava, mutta telttayöt ovat hieman kohmettaneet pallon riplaamiseen tottuneen Kosolan käsiä. Alkukauden perusteella kolmas liigakausi on kuitenkin tuonut hänen peliinsä varmuutta. Hän pelaa nuoreksi pelaajaksi todella kypsästi ja vielä pää pystyssä. Kosola on tulevaisuuden huippupuolustaja, mikäli säilyy ehjänä ja jaksaa harjoitella, miettii Akseli Ahtiainen. Pulunsilmät Yksi syy siihen, että Kosola ei ole katsomoon näkyvä pelaaja, on hänen ilmeettömyytensä. Ei ole väliä, pelaako hän höntsäpelejä kavereiden kesken vai liigapelin jatkoaikaa, sillä Kosolan kasvoilla säilyy aina sama tyhjyyteen tuijottava ilme. Kosola näyttää rauhallisine peli-ilmeineen niin paljon pululta, että hänen kannattaisi olla varuillaan maailmalla jylläävän lintutaudin kanssa. Ulospäin vaikuttaa siltä, että Kosola ei jännittäisi koskaan. Jussista on vaikea havaita jännitystä, mutta se mitä pääkopan sisällä todellisuudessa liikkuu, ei tiedä kukaan muu kuin Jussi itse, kertoo Kosolaa jo monta vuotta Erässä valmentanut Petteri Bergman. Kosolan ilmeestä löytyy myös vahvuus hänen syöttöpeliinsä. Hän katsoo yleensä 180 astetta eri suuntaan, kuin mihin hän syöttää. Eli aivan kuten kyseisen No-Lookin mestaritaitaja Toni Huhtala parhaina vuosinaan, kun maito oli vielä hänen ykkösjuomansa. Luimun pakkiparina pitää olla hereillä. Se saattaa katsoa katsomon yläriville ja mailan lapa osoittaa päätykahvioon, mutta silti syöttö tulee lapaan, kertoo Kosolan pakkiparina pelannut Saku Lehti. Kosolan pieni koko vaikuttaa siihen, että häntä ei aina huomata myöskään maalin edessä, kun pitäisi pelata kovaa. Kaikki JUSSI KOSOLA Ikä: 20 vuotta Seura: Erä Pelipaikka: Puolustaja Liigakaudet ja liigaottelut: 3. kausi, 78 ottelua Pisteet kautta aikain: 17+ 19 = 36, 16 min. Tämä kausi: 30 ott. 9 + 16 = 25, 10 min. eivät kuitenkaan suurenna pientä kokoa isoksi ongelmaksi. Kosolan pienehkö koko ei ole ongelma, kun hän on vielä kasvavassa iässä, naurahtaa Ahtiainen. S A L I B A N D Y L I I G A S A L I B A N D Y 19
ARVON MEKIN ANSAITSEMME Liigajoukkueiden valmentajat valitsivat myös omasta joukkueestaan aliarvostetuimman pelaajan: Pasi Peltola, Classic Matti Toivio. Yleisö ei ikävä kyllä näe pukukoppiin. Petteri Bergman, Erä Jussi Kosola. Ei pidä meteliä itsestään, mutta on kuitenkin sosiaalinen ja mukava kaveri, jonka kanssa yhteistyö sujuu loistavasti. Kari Jussila ja Heikki Luukkonen, Gunners Heikki Asikainen. Tarjoaa liikkumisellaan tilaa muille ja hoitaa oman ruutunsa yleisön huomiota kosiskelematta. Seppo Pulkkinen, Happee Petri Kauko. Usein tilanteiden alullepaneva voima, jota ei huomata. Kai Ahlstedt, HIFK Yrjö Taajamaa. Nuoresta iästä huolimatta vastuullisessa kapteenin tehtävässä. Mika Muukkonen, Josba Juhani Tuomainen. Tulokas Savosta on tehnyt läpimurron eliittiin ja pelannut jopa ykköskentän vasempana laitahyökkääjänä. Jarkko Rantala, NST Timo Kupsanen. Ei tee pisteitä, eikä yritä kentällä mitään yliluonnollista, mutta hyvän asenteen takia arvostettu omassa joukkueessa. Akseli Ahtiainen, Oilers Teemu Lehikoinen. Jäänyt Jaakko Hintikan varjoon joukkueemme kakkossentterinä. Jerry Ruhanen, OLS Juha Tauriainen. Hänen kovaa työntekoa ei huomata, kun tuijotetaan vain pistenikkareita. Esa Kokko, SPV Tuukka Kiviranta. Menee aina satanen lasissa tilanteisiin ja saalistaa monet ylivoimat joukkueelleen. Mika Ahonen SSV: Harri Forsten. Joukkueen kakkossentteri jää aina pimentoon. Trackersin Karo Kuussaarta ei tavoitettu. Älä unohda myöskään heitä: Jukka Laurila, Classic Jani Naumanen, Erä Vesa Koirikivi, Happee Petri Väänänen, Josba Mika Kavekari, Oilers Petri Widgren, SPV Juho Järvinen, Trackers 3. Janne Uuno Korhonen, Trackers Yksi syy Trackersin vahvaan kiitoon tämän kauden runkosarjassa löytyy joukkueen takalinjoilta. Täksi kaudeksi Jyväskylän Monnarin Iittalan liikuntahalliin vaihtaneen Janne Korhosen hyvät otteet ovat saaneet monet ihmettelemään sitä, miksi Happeessa ja OLS:ssa pelannutta puolustajaa ei ole aiemmin huomattu. Korhonen on useamman vuoden liigaa kolunnut hyväkätinen ja -liikkeinen pakki. Pienemmissä seuroissa pelanneena hän ei ole saanut kunnon arvostusta medialta tai yleisöltä, sanailee OLS:n Jerry Ruhanen. Myös Seppo Pulkkinen intoutuu kehumaan vanhaa valmennettavaansa, joka lempinimensä mukaisesti luottaa edelleen turhapuromaiseen reikäpaitaan. Janne Korhonen on perusvarma puolustaja. Puolustajat saavat harvoin suurta JANNE KORHONEN Ikä: 27 vuotta Seura: Trackers Pelipaikka: Puolustaja Liigakaudet ja liigaottelut: 6. kausi, 174 ottelua Pisteet kautta aikain: 26 + 21 = 47, 18 min Tämä kausi: 29 ott. 7 + 5 = 12, 0 min. arvostusta yleisön ja median keskuudessa. Hän käynnistää tilanteita ja on yksinkertaisesti puolustuksen päällikkö, painottaa Pulkkinen. Hämeenlinnan pisin takatukka Korhosta ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa maalitykiksi, vaan hänen parhaat avut löytyvät puolustamisesta. Hän tasapainottaa pelaamisellaan koko kentän peliä. Hänen avullaan koko paketti pysyy kasassa, tiivistää Josban Mika Muukkonen. Jyväskylästä harjoituksiin reissaavan Korhosen kokemus on ollut valttia joukkueessa, jossa tämän kauden liigapelit ovat olleet monelle pelaajalle ensimmäisiä. Hän on tuonut rauhallisuutta Trackersin alakertaan, mutta miksi hän on niin aliarvostettu pelaaja? Kaikki johtuu kierosta savolaisuudestani, Korhonen itse nauraa. Ja vaikka Korhosen tarkkaa pelaamista ei ole aina huomattu, niin ainakin hänen alkukauden hiustyyli, antiikinaikainen takatukka huomattiin. Se huomattiin itse asiassa niinkin hyvin, että yleisön painostuksesta jouduin leikkaamaan sen pois, hän toteaa pettyneenä. Nyt kun Uunon takatukkakin on poissa, niin toivottavasti hän ei täysin vajoa huomaamattomaan massaan. 20 S A L I B A N D Y 1 2 0 0 6