1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Espoon Vihreät ry, ruotsiksi De Gröna i Esbo rf ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi. Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Espoon vihreä seura ry, ruotsiksi Gröna sällskapet i Esbo rf ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi. Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Espoon Vihreät ry, ruotsiksi De Gröna i Esbo rf ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi. Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan kunnallisjärjestöksi. 2. Tarkoitus ja toimintamuodot Yhdistyksen tarkoituksena on 2. Tarkoitus ja toimintamuodot Yhdistyksen tarkoituksena on 2. Tarkoitus ja toimintamuodot Kunnallisjärjestön tarkoituksena on 1. edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasaarvoa ja suvaitsevaisuutta; edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta; edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta; 2. tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Espoon alueella; tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Espoon alueella; tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Espoon alueella; 3. yhdistää vihreän arvomaailman omaavia Espoon asukkaita; 4. edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 1. toimii puolueen ja Vihreä Uusimaa ry:n paikallisyhdistyksenä puoluehallituksen vahvistamalla toimialueella; 2. asettaa kunnallisvaaleissa ehdokkaat puolueen listoille yhdistää vihreän arvomaailman omaavia Espoon asukkaita; edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii puolueen ja Uudenmaan Vihreät ry:n paikallisyhdistyksenä puoluehallituksen vahvistamalla toimialueella; asettaa kunnallisvaaleissa ehdokkaat puolueen listoille toimialueellaan; vastaa puolueen kunnallisvaalikampanjasta toimia jäsentensä yhteistyöelimenä; edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen. yhdistää vihreän arvomaailman omaavia espoolaisia Tarkoituksensa toteuttamiseksi kunnallisjärjestö toimii puolueen kunnallisjärjestönä puoluehallituksen vahvistamalla toimialueella; asettaa kunnallisvaaleissa ehdokkaat puolueen listoille toimialueellaan; 1
toimialueellaan; 3. vastaa puolueen kunnallisvaalikampanjasta toimialueellaan; 4. tekee aloitteita ja kannanottoja; 5. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa; 6. järjestää keskustelu-, koulutusja kulttuuritilaisuuksia sekä 7. järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi: 1. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja; 2. omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta; 3. järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä 4. harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. toimialueellaan; tekee aloitteita ja kannanottoja; harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa; järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia sekä järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi: ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja; omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta; järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. vastaa puolueen kunnallisvaalikampanjasta toimialueellaan; tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja koordinoi niiden yhteistyötä; vastaa tiedonkulusta jäsenyhdistystensä ja puolueen välillä; tekee aloitteita ja kannanottoja; harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa; järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia sekä järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa. Toimintansa tukemiseksi kunnallisjärjestö voi päättää luottamushenkilömaksun perimisestä kunnallisiin luottamustehtäviin valituilta; ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja; omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta; järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia. harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy kunnallisjärjestön tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. 3. Jäsenet Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen 3. Jäsenet Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen 3. Jäsenet Kunnallisjärjestön jäseneksi voi liittyä Espoon alueella toimiva rekisteröity yhdistys, 2
tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Yhdistyksen jäsen ei voi olla jäsenenä johonkin muuhun puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Yhdistyksen jäsen ei voi olla jäsenenä johonkin muuhun puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. jonka jäsenet ovat 15 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa, joka haluaa osallistua puolueen ja kunnallisjärjestön toimintaan, joka hyväksyy puolueen ja kunnallisjärjestön tarkoituksen ja säännöt ja joka on hyväksytty puolueen jäseneksi. 4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen 1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai 4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai Kunnallisjärjestön jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi. Jäsenyhdistykset hyväksyy hakemuksesta kunnallisjärjestön kokous. 4. Jäsenyhdistyksen eroaminen ja erottaminen Jäsenyhdistyksellä on oikeus erota kunnallisjärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti kunnallisjärjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta kunnallisjärjestön kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Kunnallisjärjestön kokous voi erottaa jäsenyhdistyksen kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä kahdessa perättäisessä kokouksessa, jos jäsenyhdistys 2. on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai 3. ei täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai 4. asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa. Erottamispäätös on tullakseen voimaan tehtävä 2/3 enemmistöllä kahdessa perättäisessä hallituksen kokouksessa. on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa. Erottamispäätös on tullakseen voimaan tehtävä 2/3 enemmistöllä kahdessa perättäisessä hallituksen kokouksessa. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään kunnallisjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kunnallisjärjestöä tai puoluetta tai ei enää täytä laissa tai näissä säännöissä edellä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsenyhdistys, joka on erotettu 3
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna. yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna. puolueesta, on erotettava myös kunnallisjärjestöstä. 5. Jäsenmaksut Yhdistyksen jäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta jäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi. Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä. Puoluekokous päättää vuosittain: 5. Jäsenmaksut Yhdistyksen jäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta jäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi. Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä. Puoluekokous päättää vuosittain: 5. Jäsenmaksu Kunnallisjärjestö voi periä jäsenyhdistyksiltään vuotuista jäsenmaksua. Jäsenmaksun suuruudesta päättää kunnallisjärjestön syyskokous. perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden; perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden; perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta yhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin. perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta yhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin. Jokaisen vihreän alueyhdistyksen tai muun sellaisen vihreän yhdistyksen, jonka kotipaikaksi on rekisteröity Espoo ja jonka toimialue on Espoo, jäsenmaksun maksanut henkilö voidaan hyväksyä ilman erillistä jäsenmaksua Espoon Vihreät ry:n jäseneksi. Jäsenyydestä päättää hallitus. Jokaisen vihreän alueyhdistyksen tai muun sellaisen vihreän yhdistyksen, jonka kotipaikaksi on rekisteröity Espoo ja jonka toimialue on Espoo, jäsenmaksun maksanut henkilö voidaan hyväksyä ilman erillistä jäsenmaksua Espoon Vihreät ry:n jäseneksi. Jäsenyydestä päättää hallitus. 6. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kahdeksan (8) muuta jäsentä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Puolet jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Jos hallituksen jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan hänen tilalleen 6. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä yhdeksään (4-9) muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten määrästä päättää yhdistyksen syyskokous. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Puolet jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Jos hallituksen jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen 6. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kahdeksan (8) muuta jäsentä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Puolet jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Jos hallituksen jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan hänen tilalleen 4
uusi jäsen seuraavassa yhdistyksen kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen voidaan valita enintään kolmeksi perättäiseksi kaksivuotiskaudeksi. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa työryhmiä tai muita toimielimiä yhdistyksen toiminnan eri alueiden edistämistä varten. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään neljä (4) hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. seuraavassa yhdistyksen kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Puheenjohtaja ja hallituksen jäsen voidaan valita enintään kolmeksi perättäiseksi kaksivuotiskaudeksi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa työryhmiä tai muita toimielimiä yhdistyksen toiminnan eri alueiden edistämistä varten. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. uusi jäsen seuraavassa yhdistyksen kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen voidaan valita enintään kolmeksi perättäiseksi kaksivuotiskaudeksi. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa työryhmiä tai muita toimielimiä yhdistyksen toiminnan eri alueiden edistämistä varten. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään neljä (4) hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä taikka jompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. 7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. 7. Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaminen Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. 8. Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on toimitettava tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee luovuttaa tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. 8. Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on toimitettava toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa toiminnantarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. 8. Tilikausi ja tilintarkastus Kunnallisjärjestön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on toimitettava toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa toiminnantarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen 5
kevätkokousta hallitukselle. 9. Yhdistyksen kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous syysmarraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. 9. Yhdistyksen kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous syysmarraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. 9. Kunnallisjärjestön kokoukset Kunnallisjärjestö pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kunnallisjärjestön kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous syysmarraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Kunnallisjärjestön kokous pidetään, kun kunnallisjärjestön kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yksin kunnallisjärjestön jäsenyhdistys sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. 10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa. 10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa. 10. Kunnallisjärjestön kokousten koollekutsuminen Kunnallisjärjestön kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa. 11. Jäsenyhdistysten äänivalta kunnallisjärjestön kokouksessa Kunnallisjärjestön päätösvaltaa käyttävät kunnallisjärjestön kokouksessa läsnä olevat jäsenyhdistykset. Kukin jäsenyhdistys saa lähettää kunnallisjärjestön kokoukseen äänivaltaisia edustajia jäsenmääränsä mukaan. Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan sen 6
mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus. Jos sama henkilöjäsen kuuluu kahden jäsenyhdistyksen jäseneksi (eli on maksanut kahden jäsenyhdistyksen jäsenmaksun), hänet lasketaan kummankin hyväksi puolikkaana jäsenenä. Kolmeen jäsenyhdistykseen kuuluva henkilöjäsen lasketaan kunkin hyväksi 1/3-jäsenenä, neljään kuuluva ¼-jäsenenä jne. Äänivaltaisten edustajien määrä kullekin jäsenyhdistykselle määräytyy seuraavasti: 1. Äänivaltaisia edustajia on yhteensä 40. 2. Edustajapaikat jakautuvat jäsenyhdistysten kesken yhdistysten suhteellisen suuruuden mukaan, kuitenkin niin, että jokaisella jäsenyhdistyksellä on vähintään yksi edustaja. 3. Jäsenyhdistysten suhteellinen suuruus lasketaan siten, että kunkin jäsenyhdistyksen henkilöjäsenten lukumäärä jaetaan yhdistysjäsenten yhteenlasketulla henkilöjäsenten lukumäärällä. 4. Jäsenyhdistyksille lasketaan alustava edustajamäärä kertomalla yhdistyksen suhteellinen suuruus luvulla 40 ja pyöristämällä a) yhtä suuremmat luvut alaspäin seuraavaan kokonaislukuun ja b) yhtä pienemmät luvut ykköseksi. 5. Mikäli jäsenyhdistysten alustavien edustajamäärien yhteenlaskettu määrä on tasan 40, saa jokainen jäsenyhdistys alustavan edustajamääränsä verran edustajia. 6. Mikäli alustavien edustajamäärien yhteenlaskettu määrä ei ole tasan 40, lisätään tai vähennetään jäsenyhdistysten edustajamääriä 7
seuraavan jakolaskun osoittaman suhdeluvun (edustajaa/jäsen) perusteella. Kunkin jäsenyhdistyksen suhdeluku lasketaan jakamalla yhdistyksen alustava edustajamäärä yhdistyksen henkilöjäsenten lukumäärällä. Kahden tai useamman yhdistysjäsenen suhdelukujen ollessa yhtä suuret, ratkaistaan kohdissa 7 ja 8 järjestys tarvittaessa arpomalla. 7. Mikäli alustavien edustajamäärien yhteenlaskettu määrä on alle 40, korotetaan yhdistysjäsenten alustavia edustajamääriä kohdassa 6 määritellyn suhdeluvun osoittamassa järjestyksessä. Pienimmän suhdeluvun saaneen jäsenyhdistyksen alustavaa edustajamäärää kasvatetaan yhdellä ensimmäisenä, toiseksi pienimmän suhdeluvun saaneen yhdistysjäsenen alustavaa edustajamäärää kasvatetaan yhdellä seuraavana ja niin edelleen kunnes jäsenyhdistysten edustajamäärien yhteenlaskettu määrä on tasan 40. Jokainen jäsenyhdistys saa näin määritellyn edustajamäärän verran edustajia. 8. Mikäli alustavien edustajamäärien yhteenlaskettu määrä on yli 40, pienennetään jäsenyhdistysten alustavia edustajamääriä kohdassa 6 määritellyn suhdeluvun osoittamassa järjestyksessä yksi kerrallaan. Minkään jäsenyhdistysten edustajamäärä ei kuitenkaan voi laskea alle yhden. Pienimmän suhdeluvun saaneen jäsenyhdistyksen alustavaa edustajamäärää pienennetään ensimmäisenä, toiseksi pienimmän suhdeluvun saaneen yhdistysjäsenen alustavaa edustajamäärää pienennetään yhdellä seuraavana ja niin edelleen, kunnes jäsenyhdistysten edustajamäärien yhteenlaskettu määrä on tasan 40. Jokainen jäsenyhdistys saa näin määritellyn edustajamäärän verran edustajia. Jokaisella jäsenyhdistyksen jäsenmaksun maksaneella henkilöjäsenellä on puhe- ja läsnäolo- 8
oikeus kunnallisjärjestön kokouksessa. 11. Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa 11. Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa 12. Päätöksenteko kunnallisjärjestön kokouksessa Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella läsnä olevalla jäsenellä yksi ääni eikä valtakirjojen käyttö ole sallittu. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos täytettävänä on vain yksi paikka. Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti: 1. Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja; 2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.; 3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella läsnä olevalla jäsenellä yksi ääni eikä valtakirjojen käyttö ole sallittu. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos täytettävänä on vain yksi paikka. Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti: 1. Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja; 2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.; 3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi. Kunnallisjärjestön kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos täytettävänä on vain yksi paikka. Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti: 1. Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja; 2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.; 3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi. 12. Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös yhdistyksen kokouksessa: 12. Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös yhdistyksen kokouksessa: 13. Kunnallisjärjestön kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös yhdistyksen kokouksessa: 9
ehdokkaiden asettaminen kunnallisvaaleihin; ehdokkaiden asettaminen kunnallisvaaleihin; ehdokkaiden asettaminen kunnallisvaaleihin; yhdistyksen ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien ehdokasasetteluun; yhdistyksen äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen; ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri). Yhdistyksen kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle. yhdistyksen ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien ehdokasasetteluun; yhdistyksen äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen; ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri). Yhdistyksen kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle. henkilöiden esittäminen kunnallisiin luottamustehtäviin; yhdistyksen ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien ehdokasasetteluun; ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri). Kunnallisjärjestön kokous voi päättää siirtää jonkin yllämainituista asioista päätettäväksi kunnallisjärjestön kokouksen sijaan jäsenäänestyksessä, johon ottavat osaa jäsenyhdistysten henkilöjäsenet 15:ssä kuvatulla tavalla. Kunnallisjärjestön kokous voi myös tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa jossakin yllämainituista asioista hallitukselle. 13. Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksen tehtävänä on: 13. Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksen tehtävänä on: 14. Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksen tehtävänä on: 1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus; käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastuskertomus; käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastuskertomus; 2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille; päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille; päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille; 3. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on: Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on: Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on: 1. hyväksyä toimintasuunnitelma ja hyväksyä toimintasuunnitelma ja hyväksyä toimintasuunnitelma ja 10
talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle; talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle; talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle; 2. valita hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja joka toinen vuosi; valita hallituksen puheenjohtaja; valita hallituksen muut jäsenet; valita hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja joka toinen vuosi; 3. valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle; valita kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat; valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle; 4. valita kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat; käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. valita kaksi toiminnantarkastajaa ja näille varatoiminnantarkastajat; 5. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli jäsenyhdistys haluaa saada jonkin asian kunnallisjärjestön kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 15. Jäsenäänestys Kunnallisjärjestön kokous voi päättää, että jostakin 13:ssa luetellusta asiasta päätetään kunnallisjärjestön kokouksen sijasta jäsenäänestyksessä. Jäsenäänestyksellä tarkoitetaan tässä yhdistyslain 19 mukaista liittoäänestystä, jossa äänioikeutettuja ovat kunnallisjärjestön jäsenyhdistysten henkilöjäsenet. Jäsenäänestys suoritetaan suhteellisena vaalina 12:n mukaisesti erillisessä äänestystilaisuudessa tai postiäänestyksenä ja sen tarkemmasta toteuttamisesta määrätään kunnallisjärjestön kokouksen hyväksymässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä. 14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai 14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai 16. Sääntöjen muuttaminen ja kunnallisjärjestön purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta on tehtävä kunnallisjärjestön kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava 11
yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat Vihreä Uusimaa ry:n käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen. yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat Espoon Vihreät ry:n käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen. sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta. Kunnallisjärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat Vihreä Uusimaa ry:n käytettäväksi kunnallisjärjestön tarkoituksen edistämiseen. 17. Saavutetut jäsenoikeudet Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 12